PIRKKALAN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITO- LUOKITUKSEN PÄIVITYS Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maisemasuunnittelu Lepaa, 28.4.2010 Petri Solja
OPINNÄYTETYÖ Maisemasuunnittelu Lepaa Työn nimi Pirkkalan kunnan viheralueiden hoitoluokituksen päivitys Tekijä Petri Solja Toimeksiantaja Ohjaava opettaja Heikki Peltoniemi Hyväksytty..20 Hyväksyjä
TIIVISTELMÄ LEPAA Maisemasuunnittelu Ympäristösuunnittelu Tekijä Petri Solja Vuosi 2010 Toimeksiantaja Työn nimi Pirkkalan kunnan viheralueiden hoitoluokituksen päivitys TIIVISTELMÄ Pirkkalan kunta sai nykymuotonsa vuonna 1922. Kunta on nimetty historiallisen Suur-Pirkkalan mukaan, joka käsitti jopa puolet nykyisestä Pirkanmaasta. Nykyinen Pirkkala sijaitsee Pyhäjärven rannalla Tampereen kaupungin vieressä. Puutarhakuntanakin mainostettu paikkakunta on ylpeä viheralueistaan. Kesän 2009 aikana Pirkkalan kaavoitettujen viheralueiden hoitoluokitus päivitettiin ajan tasalle. Pirkkalan viheralueiden hoitoluokitus perustuu vuonna 2007 julkaistuun Viheralueiden hoitoluokitusoppaaseen. Hoitoluokitus jäi vuosittain päivittämättä ja uudet viheralueet lisättiin luokitukseen hoidon ulkopuolelle. Pirkkalan kunnan viheryksikkö on tilannut uuden Pirkkalan kaavoitetuille viheralueille päivitetyn hoitoluokituksen. Luokituksen avulla luodaan viheralueiden monipuolisuus niin alueen ilmeen, käytön kuin kasvillisuuden ja eläinympäristön osalta myös alueiden historiallisuus huomioiden. Pirkkalan kunnan on määritettävä millaisiksi kunnan viheralueita tulevaisuudessa kehitetään, jotta taataan kuntalaisille strategiassa määritelty tavoite vihreästä puutarhakunnasta. Viheralueista on kerätty tietoja maastoinventoinneilla ja valokuvauksella, joiden avulla on saatu käsitys Pirkkalan kunnan viheralueiden nykyisestä kunnosta. Lähtökohtana työlle on ollut aikaisempi 2007 laadittu viheralueiden hoitoluokitus ja hoitoluokitus laadittiin kunnan kaavoitetuille puistosekä virkistysalueille. Hoitoluokituksen ja voimassaolevan asemakaavan perusteella Pirkkalan kunnan viheralueet kartoitettiin ja niille määritettiin uusi hoitoluokka. Pirkkalan kunnan tulisi vuosittain tarkistaa viheralueiden hoitoluokitus ja laatia viheralueille päivitettävä toiminta- ja kehittämisohjelma. Jokainen uusi viheralue tulisi lisätä hoitoluokitukseen heti valmistumisen jälkeen. Avainsanat hoitoluokka, virkistyalue, kaavoitettu puisto, autocad Sivut 36 s. + liitteet 17 s.
ABSTRACT Lepaa Landscape design Environment design Author Petri Solja Year 2010 Commissioned by Subject of Bachelor s thesis An update of Pirkkalas green area classification ABSTRACT Pirkkala has existed in its current form since 1922. Earlier, it was part of the Great Pirkkala region which included half of the current Pirkanmaa region. Town titles itself as a gardentown and is very proud of his greenareas. During the summer of 2009 Pirkkalas greenarea classification was brought up-to-date. Pirkkala's green area classification is based on the Finnish green area classification guide published in 2007. The green area classification has not been updated annually and is, therefore, outdated. All the green areas added to the classification are automatically left unmaintained. The town of Pirkkala has commissioned an update of the classification for the parks and green surroundings within the city planning limits. The purpose of this is to create diversity by taking into account the outlook of the town, the usage of the land, the vegetation and the fauna, without forgetting the historical heritage of the area. The objective is to develop a plan on how to develop the green area surroundings of the town to make sure the town's vision of a safe and cozy living environment for its residents will be carried out. The process of collecting information has included land property surveys, building plans, on-site surveys and photography. After studying parks and green areas on the basis of the old classification, the new classifications have been determined. The town of Pirkkala should annually review the classification of green areas and update it if necessary. All the new green areas should be included in the classification right after construction. Keywords Green area classification, autocad, green area maintenance Pages 36 p. + appendices 17 p.
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 PERUSTIETOJA PIRKKALASTA... 3 2.1 Luonnonympäristö ja maisemarakenne... 3 2.2 Pirkkalan kunnan rakennettu ympäristö... 4 2.3 Viheralueiden ylläpidosta vastaavat tahot... 7 2.4 Viheralue tyytyväisyyskysely... 8 3 PIRKKALAN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS JA PUHTAANAPITOLUOKITUS... 10 3.1 Hoitoluokan määritelmä ja tavoitteet... 10 3.2 Hoitoluokituksen käytön keskeiset tavoitteet Pirkkalassa... 10 3.3 Puhtaanapitoluokan määritelmä ja tavoitteet... 11 3.4 Puhtaanpitoluokituksen käytön keskeiset tavoitteet Pirkkalassa... 12 4 HOITOLUOKITUKSEN JA PUHTAANAPITOLUOKITUKSEN TYÖVAIHEET 14 4.1 Hoitoluokituksen työvälineet... 14 4.2 Työvaiheet... 15 4.3 Ongelmat... 16 4.4 Puhtaanapitoluokituksen laatimisen työvaiheet... 18 4.5 Ongelmat... 19 5 HOITOLUOKITUKSEEN AIHEUTUNEET MUUTOKSET... 20 5.1 Rakennetut viheralueet... 20 5.1.1 Edustusviheralue A1... 20 5.1.2 Käyttöviheralue A2... 21 5.1.3 Käyttö- ja suojaviheralueet A3... 21 5.1.4 Muutokset... 22 5.2 Avoimet viheralueet... 23 5.2.1 Maisemapelto B1... 23 5.2.2 Käyttöniitty B2... 23 5.2.3 Maisemaniitty ja laidunalue B3... 23 5.2.4 Muutokset... 24 5.2.5 Taajamametsät... 25 5.2.6 Muutokset... 25 5.3 Täydentävät luokat... 25 5.3.1 Erityisalue E... 25 5.3.2 Suojelualue S... 26 5.3.3 Maankäytön muutosalue R... 27 5.3.4 Hoidon ulkopuolella oleva alue 0... 27 5.3.5 Muutokset... 27 5.4 Kohteiden ylläpitokustannuksien seuranta Pirkkalan viheryksikössä... 28 5.4.1 Ylläpitokustannuksien muuttuminen päivittämisen jälkeen... 29
6 ESIMERKKIKOHDE PYHÄJOKI... 29 6.1 Aluerajaus... 31 6.2 Ongelmat... 31 6.3 Ylläpidon tavoitteet ja laatuvaatimukset... 31 6.4 Hoitoluokkien valintaperusteet... 31 6.5 Hoitoluokituksen ja puhtaanapito luokituksen merkitys... 32 7 JOHTOPÄÄTÖKSET... 33 8 LÄHTEET... 36 LIITE 1 LIITE 2 Pyhäjoen hoitosuunnitelma Ote Hoitoluokitus- ja puhtaanapitoluokitus kartasta
1 JOHDANTO Hoitoluokka kuvaa alueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon laatutasoa. Käytännön hoitotyöt tehdään Viherympäristöliitto Ry:n julkaisun 32 Viheralueiden hoito VHT 05 laatuvaatimusten mukaan. Jokaisen hoitoluokan sisällä kasvillisuustyypeille, rakenteille ja päällysteille on VHT 05 :ssä määritelty hoidon laatuvaatimukset, joita hoidossa noudatetaan. Maankäytön suunnittelua ja rakentamista ohjataan Maankäyttö- ja rakennuslailla sekä lain mukaisella kaavoitusjärjestelmällä. Kaavoituksessa määritelty käyttötarkoitus ohjaa alueiden rakentamistasoa ja alueille määritetty hoitoluokka määrittelee alueiden hoidon tasoa. Hoitoluokitus muokkaa eri alueiden kokonaisilmettä, jolloin luokitus vaiheessa on otettava huomioon ympäröivän alueen yleisilme. KUVA 1 Ilmakuva Pereen alueen pelloista ja metsämaisemista (Kuva: Pirkkalan kunta) Pirkkalan kunnan viheralueiden hoidosta vastaa kolme eri yksikköä. Viheryksikkö vastaa kunnan kaavoitetuista viher- ja virkistysalueista, sekä tekee viheralueiden hoitoa myös tilauksesta muille yksiköille. Tieyksikkö vastaa tienvarsien hoidon tasosta ja kenttäyksikkö vastaa liikuntapaikkojen, venerantojen ja uimarantojen hoidon tasosta. Kukin yksikkö laatii hoidettaville alueille oman hoitoluokituksen ja laadittu hoitoluokitus viedään kunnan teknilliselle lautakunnalle hyväksyttäväksi. Viheryksiköllä hoitoluokituksen laatii yksi henkilö ja lopullinen hoitoluokitus hyväksytetään viheryksikön vihertyönjohtajalla sekä kunnanpuutarhurilla. Kunnanpuutarhuri esittelee hoitoluokituksen teknilliselle lautakunnalle, joka hyväksyy hoitoluokituksen tai hylkää sen. Hylkäämisessä teknillinen lautakunta asettaa hoitoluokitukselle muutosvaatimuksen ja tarvittavien muutoksien jälkeen hoitoluokitus hyväksytään. Teknillisen lautakunnan hyväksymisen jälkeen hoitoluokitus astuu voimaan. 1
KUVA 2 Ilmakuva Pirkkalan keskustan alueesta (Kuva: Pirkkalan kunta) Opinnäytetyön tavoitteena on saada Pirkkalan kunnan kaavoitetuille viheralueille päivitetty hoitoluokitus sekä laatia viheryksikön puhtaanpitokohteisiin puhtaanapitoluokitus. Uusi hoitoluokitus ja puhtaanapitoluokitus laaditaan viherympäristöliitto ry ja Kaupunginpuutarhurien seura ry:n VYL julkaisu 36 Viheralueiden hoitoluokitus 2007 pohjalta. Lähtökohtina ovat Pirkkalan kunnan alueiden luonnonominaisuudet, yleiskaavan tavoitteet, alueiden käyttötarkoitus, laatu- ja kustannustavoitteet sekä viheralueiden käyttäjät. Pirkkalan yleiskaavaa laadittaessa määritettiin viheralueiden sijainti, alueen pinta-ala sekä pääasiallinen käyttötarkoitus. Hoitoluokituksen päivityksen avulla saadaan jatkossa Pirkkalan kunnan viheralueiden ylläpidon taloudellisuuden mittaavat tunnusluvut mahdollisimman oikeiksi, vältytään väärän hoitoluokan aiheuttamalta ali- tai ylihoidolta sekä saadaan työnjohtajille ajan tasalla oleva työkalu tarkkailla viheralueiden hoidon laadun tasoa. 2
2 PERUSTIETOJA PIRKKALASTA Pirkkalan kunta sijaitsee Pyhäjärven rannalla Tampereen kaupungin länsipuolella. Pirkkalalla on takanaan pitkä ja maineikas historia, mutta nykykokoonsa kunta muokkautui vasta vuonna 1922. Pirkkalassa yhdistyy luonnonläheisyys ja palveluiden tehokkuus. Ikärakenne on nuori ja koulutustaso korkea (Kuntaesittely 2009). Pirkkala on olennainen osa Tampereen seutukuntaa, jonka kanssa Pirkkala toimii tiiviissä yhteistyössä. Hyvät liikenneyhteydet ovat lentokentän ja valtakunnallisten teiden ansiosta kunnan tulevaisuudenuskon keskeinen perusta. Pirkkalan kunnan kokonaispinta-ala on tällä hetkellä 104 km 2, josta maata on 81 km 2 ja rantaviivaa on 65 km. Asukkaita 31. elokuuta 2009 yhteensä 16 394 (Kunta ja hallinto 2009). Pirkkalan pääosin pientalovaltainen asutus muodostaa Naistenmatkantiehen tukeutuvan nauhataajaman, joka seuraa Pyhäjärven rantaa ja jatkaa Tampereen puolella sijaitsevan Härmälän asutusvyöhykettä länteen. Eri vuosikymmeninä rakentuneet asuinalueet sijoittuvat molemmille puolille Naistenmatkantietä. Rakennettua taajama-aluetta rytmittävät asuntoalueiden väliset avoimet peltomaisemat, metsäalueet ja näkymät Pyhäjärvelle (Pirkkalan yleiskaavaehdotus 2020, 18.). Logistiikka ja toimiva liikenneverkko on Pirkkalassa ylpeyden aiheita. Pääliikenneverkon muodostavat Tampereen läntinen ohitustie, valtatie 3, joka on osa valtakunnan runkoverkkoa, ja Naistenmatkantie, joka toimii tällä hetkellä valtatien rinnakkaistienä. Pirkkalan liikenne liittyy ohitustiehen nykyisin kolmen, lähitulevaisuudessa neljän eritasoliittymän kautta. Pirkkala on myös kansainvälisesti merkittävä kunta lentokenttänsä ansiosta. Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee ohitustien eteläpuolella, kuntakeskuksesta Lempäälään suuntautuvan Lentoasemantien päässä (Pirkkalan yleiskaavaehdotus 2020, 7). 2.1 Luonnonympäristö ja maisemarakenne Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän laatima maisemamaakuntajako luokittelee Pirkkalan kuuluvaksi Hämeen viljely- ja järvimaahan (Ympäristöministeriö maisemamaakunnat). Suomi on maisemamaakuntajaossa jaettu luonnonpiirteiden, maankäyttötapojen ja kulttuurihistoriallisten yhteneväisyyksien perusteella eri alueisiin. Maisemamaakunnat on jaettu edelleen maisemaseutuihin, jossa Pirkkala sijoittuu Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Pirkkalan luonnonympäristö on kunnan kivilajiperustan johdosta varsin rehevää. Metsiä on vähän yli puolet Pirkkalan pinta-alasta. Laajimmat yhtenäiset metsäalueet sijaitsevat kunnan eteläosassa, valtatie 3:n eteläpuolella. Karuja metsiä on Pirkkalassa vähän, mikä johtuu osaksi harjujen puuttumisesta. Yleisestä rehevyydestä huolimatta metsien yleisilme vaih- 3
telee kunnan eri osissa. Pyhäjärven rantamailla metsät ovat tyypillisesti lehtipuuvaltaisia tai sitten reheviä kuusikoita. Korkeammilla moreenimailla metsät muuttuvat jonkin verran karummiksi. Pirkkalan metsien voidaan Pulkajärven vanhojen metsien aluetta lukuun ottamatta sanoa olevan voimaperäisessä talouskäytössä. Pirkkala kuuluu boreaalisen havumetsävyöhykkeen eteläboreaaliseen osaan. Tämän eteläboreaalisen alavyöhykkeen eteläosaa kutsutaan myös vuokkovyöhykkeeksi. Tietyillä alueilla lehtokasvillisuutta on runsaammin kuin ympäristössä (Lehtokasviopas 2006). Näitä reheviä alueita on Suomessa kutsuttu lehtokeskuksiksi, joista yksi on Pirkkalan lehtokeskus. Varsinaisten lehtojen pinta-ala on Pirkkalassa hyvin pieni. Niillä on silti suuri merkitys lajiston monipuolisuuden kannalta. (Pirkkalan yleiskaavaehdotus 2020, 9-10) Vesiluonnolla on Pirkkalan maisemakuvassa keskeinen merkitys. Pohjoisessa ja lännessä Pirkkala rajautuu Pyhäjärveen, Kokemäen vesistön keskusjärveen. Lisäksi Pirkkalassa on useita sisäjärviä, joista useimmat kuuluvat Sikojoen järviketjuun (Pirkkalan yleiskaavaehdotus 2020, 10). Pirkkalaa ja Tampereen seutukuntia leimaa järvien ja jokien pirstoma maisemakuva. Laajoja suoalueita ei kunnassa ole, vaan Pirkkalan suot ovat joko järvenrantasoita tai puronvarsien pienialaisia korpia (Pirkkalan yleiskaavaehdotus 2020, 9). Pirkkalassa sijaitsevat pienet ja matalat metsälammet alkavat hiljalleen rehevöityä ja muuttua suoalueiksi liikaravinteisuuden vuoksi. Etenkin valtatie 3:n läheisyydessä sijaitsevat metsälammet voidaan muutaman vuoden jälkeen luokitella suoalueiksi. KUVA 3 Pirkkalassa vaihtelevat laaksot ja selänteet (Kuva: Kaavoituskatsaus 2009) 2.2 Pirkkalan kunnan rakennettu ympäristö Kunnissa ja kaupungeissa ympäristön rakentamista ohjataan yleiskaavan ja asemakaavan avulla. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan 4
yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (MRL 35 ). Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla (MRL 50 ). Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää (MRL 51 ). Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus sekä mahdolliset suojelumääräykset. Asemakaava voi koskea esimerkiksi kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta (Kaavoitus katsaus 2009, 7). Asemakaavalla siis voidaan merkittävästi vaikuttaa kuntakuvan muodostumiseen ja toisaalta samalla sen tuhoamiseen. Pirkkalan luonnonläheinen kuntakuva on leimannut Pirkkalan maisemaa jo kunnan perustamisesta lähtien. Järven ranta alueita kaavoituksessa on runsaasti ja niiden rakentamista voidaan ohjata rantaasemakaavalla, jonka laatii maanomistaja. Ranta-asemakaavan voi maanomistajan toivomuksesta laatia myös kunta. Yleiskaavan ja asemakaavan keskeiset suunnittelutavoitteet liittyvät Pirkkalan kuntastrategian tavoitteisiin. Strategian mukaan Pirkkalan kunnan kehitys perustuu Tampereen kaupunkiseudun yleiseen vahvuuteen. Erityisesti hyödynnetään lentokentän, valtakunnallisten teiden ja Pyhäjärven tarjoamia mahdollisuuksia. Pirkkalan yleiskaavan lähtökohtina ovat toimineet työpaikkojen sekä yritysten määrän lisääminen kunnassa. Parannetut liikenneyhteydet ovat olleet oleellisessa osassa teollisuuden sijoittumisessa kunnan alueelle sekä kasvaneelle liikenteelle. Tämä asettaa omat haasteensa asuinalue ja ympäristösuunnitteluun niin yleiskaavoitus kuin asemakaavoitus vaiheessa. Asemakaava panostaa asuntojen määrän kasvattamiseen Pirkkalassa ja Pirkkala onkin ollut viime vuosien ajan asukasluvultaan nopeinten kasvava kunta Tampereen seutukunnista. Pirkkalassa rakennetaankin jatkuvasti, vuosittain valmistuu noin 300 asuntoa. Tällä hetkellä Pirkkalassa on noin 6700 asuntoa. Suurin osa näistä yli 70% on omistusasuntoja. Kuntakuvaa sävyttää pientalovaltaisuus, sillä yli puolet asunnoista on omakoti- tai rivitaloissa. (Pirkkala Asuminen ja ympäristö). Omakotitalo valtaisuus tekee Pirkkalan kuntakuvasta luonnon läheisemmän, metsäisemmän ja tietyllä tavoin maaseutumaisen. Luonnonläheinen kunta kuva perustuu korkeiden rakennusten puuttumiseen maisemakuvassa ja lähes missä tahansa päin 5
Pirkkalaa metsät näkyvät asutuksen taka-alalla. Luonnon läheisyys ja puutarhamaisuus onkin suunnittelun ohjenuoria ja muun muassa uudet tehdasalueet halutaan sijoittaa valtatien etelä-puolelle, jotta nykyinen maisemakuva säilyisi mahdollisimman ehjänä. Yleiskaavan ja asemakaavan lähtökohdat pohjautuvat Pirkkalan kuntastrategian sisältöön. Pirkkalan kuntastrategiassa 2015, joka on hyväksytty valtuustossa 19.12.2005, tavoitteeksi on asetettu säilyttää kunta itsenäisenä ja kehittää Pirkkalasta menestyvä ja ympäristöltään viihtyisä puutarhakaupunki. Tavoitteena on täydentää taajamarakennetta hyödyntäen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja palveluja sekä säilyttää maaseutu maaseutumaisena. Pirkkalan kuntastrategian mukaan tavoitteena on vuonna 2015 olla menestyvä ja viihtyisä hyvän elämän puutarhakaupunki. Kunnalliset palvelut ovat laadukkaita, helposti saavutettavia sekä kustannustehokkaita. Elinkeinoelämän tavoite Pirkkalassa on kehittyä ja kansainvälistyä, lisäksi kunta pyrkii tekemään yritysten sijoittumisen kuntaan mahdollisimman helpoksi. Kuntatalous pidetään tasapainossa ja vakaalla pohjalla asianmukaisella suunnittelulla. Pirkkalan yhdyskunta- ja palvelurakenne kehitetään ja kytketään osaksi kaupunkiseudun kehitystä. Lisäksi liikennejärjestelyt kunnan alueella rakennetaan vastaamaan yhdyskuntarakenteen ja elinkeinoelämän palvelu- ja kehittymistarpeita. Asukasluku on tavoite nostaa 18 000 asukkaaseen vuoteen 2015 mennessä. Yleiskaavan ja asemakaavan laatimisessa otetaan huomioon kuntastrategian strategiset tavoitteet sekä kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. Kestävä ympäristön käyttö merkitsee luonnonvarojen säästämistä, luonnon monimuotoisuuden ja riittävien viheralueiden säilyttämistä, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja jätteiden määrän rajoittamista sekä liikkumistarpeen ja energian käytön vähentämistä. Liikkumistarpeen rajoittaminen tarkoittaa kuntastrategiassa liikennöinnin määrän vähentämistä vaikuttamalla asutuksen ja kauppojen sijaintiin, sekä autolla liikkumistarpeen vähentämiseen. Tämä tarkoittaa kuntastrategian mukaista maankäytön tehostamista olevan yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikennereittien ääressä sekä riittävien viher- ja virkistysalueiden varaamista monipuolisen ja viihtyisän elinympäristön sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi (Pirkkalan yleiskaavaehdotus 2020, 7). Pirkkalassa sijaitseekin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita ja niitä pyritään säilyttämään jättämällä nämä alueet mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan. Jos alueille kohdistuu rakentamista, pyritään alueille jättämään luonnonmukaisia muodostelmia. 2010 aikana Pirkkalaan on tavoitteena valmistua viheralue ohjelma, joka varmistaa nykyisen viheraluejärjestelmän pysyvyyden ja kehittymisen Pirkkalassa. 6
KUVA 4 Pirkkalan maaseutumaisia piirteitä, Eerolan navetta (Kuva: Pirkkalan kunta) 2.3 Viheralueiden ylläpidosta vastaavat tahot Pirkkalassa viheralueita ylläpitää kolme eri yksikköä. Tie- ja kenttäyksikkö vastaa Pirkkalassa urheilualueiden, uimarantojen, venerantojen, mattojenpesupaikkojen sekä tieviheralueiden ylläpidosta. Tilapalvelu vastaa kiinteistöviheralueiden ylläpidosta. Pirkkalan kaavoitettujen puistoalueiden hoidosta vastaa viheryksikkö. Viheryksikkö toimii Pirkkalan teknillisen lautakunnan alaisuudessa. Viheryksikkö työllistää kaksi toimihenkilöä, viisi vakituista työntekijää ja vuosittain neljä kausityöntekijää. Lisäksi viheryksikkö työllistää kesäisin nuoria kesätyöntekijöitä perusylläpitotyöhön. Kunnanpuutarhuri vastaa viheryksikön taloudesta, toimii viheryksikön vastuuhenkilönä kokouksissa ja vastaa viheryksikön toiminnasta teknilliselle lautakunnalle. Vihertyönjohtaja toimii osallistuvana työnjohtajana, vastaa työntekijöiden palkanmaksusta ja muista työetuuksista sekä suunnittelee ja vastaa töiden toteutumisesta. Viheryksikön vakituisiin työntekijöihin kuuluu metsätalousinsinööri, kuka vastaa Pirkkalan taajametsien hoidon suunnittelusta. Viheryksikkö hoitaa pääasiallisesti Pirkkalan kunnan kaavoitettuja viheralueita. Viheryksikön hoidossa on leikkipaikkoja 29 kappaletta, kartoittamaton määrä luonnonvenerantoja ja kuntoilupisteitä kolme kappaletta. Lisäksi viheryksikkö hoitaa kesän aikana vaihtelevia määriä kesäkukkaistutuksia niin puisto kuin tieliikenne alueilla. Talvella viheryksikkö hoitaa puidenkaatoja sekä raivaustöitä. Tilaustyönä hoidetaan kunnan kaavateiden liikenneviheralueita, valtion hoidossa olevien tiealueiden liikenneviheralueita sekä kokonaisuudessaan muutamia kiinteistöviheralueita. Tilaustöinä tehdään myös ylläpitotöitä tiehallinnolle sekä Pirkkalan tieyksikölle ja tilapalvelulle. 7
KUVA 5 Kunnan virastotalon edustalla Suupantien ja koulutien risteyksessä oleva kunnan vaakuna kesäkukkaistutuksena (Kuva: Petri Solja) 2.4 Viheralue tyytyväisyyskysely Pirkkalassa laadittiin vuonna 2009 kunnan teknillisten palveluiden tyytyväisyyskysely. Kunta laatii kyselyitä kartoittaakseen teknisten palveluiden nykytilaa kunnassa ja samalla mahdollisuuksia teknisten palveluiden parantamiselle. Pirkkalan hallinto on ymmärtänyt että parhain palaute saadaan palveluiden käyttäjiltä, eli tässä tapauksessa kunnan asukkailta. Kunta on tehnyt vastaavia tyytyväisyyskyselyjä vuosina 1995, 1999, 2001, 2003 ja 2005. 2009 laaditun kyselyn kysymykset oat samoja, kuin 2001, 2003 ja 2005 laaditut kyselyt, jotta kyselyiden tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Tampereen Maistraatin suorittamassa väestötietojärjestelmän poiminnassa Pirkkalan kuntakeskuksesta löytyi yhteensä 6 164 ehdot täyttävää henkilöä, joista satunnaisotannalla valituille 280:lle lähetettiin kysely. Otos oli siis 5 % kuntakeskuksen täysi-ikäisistä henkilöistä. Nuolialasta löytyi yhteensä 3 709 ehdot täyttävää henkilöä, joista 160:lle lähetettiin kysely. Otos oli siis 4 % Nuolialan täysi-ikäisistä henkilöistä. Haja-asutusalueelta löytyi yhteensä 1 212 ehdot täyttävää henkilöä, joista 60:lle lähetettiin kysely. Otos oli siis 5 % haja-asutusalueen täysi-ikäisistä henkilöistä (Palvelutyytyväisyys tutkimuksen tulokset 2009, 3). Yhteensä kyselyjä postitettiin siis 500 talouteen. Kysymykset olivat täsmälleen samat kuin vuoden 2005 kyselyssä. Sama lomake on ollut käytössä vuodesta 2001 asti eli nyt jo neljä kertaa. Vesiasiat eivät välttämättä koskeneet haja-asutusalueilla asuvia, mutta heille esitettiin samat vesikysymykset kuin muillekin. Kyselyjä palautui 213 eli vastausprosentti oli 43. Vuonna 2005 vastausprosentti oli 41 ja vuonna 2003 se oli 44, eli edelliseen tutkimukseen verrattuna vastausprosentti nousi noin yhden prosent- 8
tiyksikön. Vastausprosentti alueittain oli seuraava: kuntakeskuksessa 44, Nuolialassa 40 ja haja-asutusalueella 41. Kaikista vastauksista 58 % edusti kuntakeskuksen asukkaita, 30 % Nuolialan asukkaita ja 11 % hajaasutusalueen asukkaita. Vastaukset edustavat siis parhaiten kuntakeskuksen asukkaiden mielipiteitä. (Palvelutyytyväisyys tutkimuksen tulokset 2009, 3) Kuntalaisia pyydettiin vastaamaan 12 puisto- ja virkistysalueita koskevaan kysymykseen, joihin annettiin arvosana 0-4. Yleisimmin kaikkiin osaalueisiin valittiin vaihtoehto melko hyvä. Parhaimman arvosanan sai latujen hoito ja huonoimman arvion luistelupaikkojen hoito (Palvelutyytyväisyys tutkimuksen tulokset 2009, 7). Puistojen hoitoa sen sijaan asukkaat ovat arvioineet tarkasti ja kyselystä voidaankin johtaa yleinen päätelmä että Pirkkalan puistoalueet ovat hyvin hoidetussa kunnossa. Kyselystä ei kuitenkaan voida vetää suoria johtopäätöksiä ja varsinkaan aluekohtaisia johtopäätöksiä, sillä kyselyssä ei esimerkiksi ole alueellisesti määritelty keskustapuiston ja asuinalue puiston eroa. Tutkimuksen suurin ongelma puistojen osalta on useana vuotena ollut se, että tutkimukseen eivät osallistu ylä-aste ikäiset nuoret. Nuoret muodostavat suuren osan puistoalueiden käyttäjistä ja nuortenkin ääni tulisi paremmin saada kuuluviin viheralueiden osalta. TAULUKKO 1 Pirkkalan tyytyväisyyskyselyn tulokset puisto ja virkistysalueiden hoidosta. Arvot ovat 0-4 asteikolla arvioiden keskiarvoja 2001 2003 2005 2009 Muutos 2005-2009 Keskustan puistojen hoito 3,1 3,2 3,2 3,2 0,00 Asuntoalueiden puistojen hoito 2,8 2,9 3,0 2,9-0,09 Asuntoalueiden lähimetsien hoito 2,6 2,7 2,7 2,7 0,03 Leikkipaikkojen siisteys ja varusteiden kunto 2,7 3,0 3,0 3,0 0,10 Urheilukenttien hoito kesällä 3,0 3,1 3,0 3,1 0,11 Ulkoilureittien hoito kesällä 3,0 3,0 3,0 3,1 0,09 Uimarantojen hoito 2,8 3,0 2,9 2,9 0,02 Venesatamien hoito 3,0 3,1 2,9 2,9 0,02 Matonpesupaikkojen hoito 3,1 3,2 3,2 3,0-0,19 Jääkiekkokenttien hoito 3,1 3,1 3,1 2,7-0,39 Luistelupaikkojen hoito 2,9 3,1 3,0 2,7-0,33 Latujen hoito 3,1 3,4 3,3 3,3-0,09 Yhteensä 2,9 3,1 3,0 3,0-0,05 9
3 PIRKKALAN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS JA PUHTAANAPITOLUOKITUS 3.1 Hoitoluokan määritelmä ja tavoitteet Viheralueiden hoidon hallitsemisen helpottamiseksi on julkaistu valtakunnallinen Viheralueiden hoitoluokitus opas (Viheralueiden hoitoluokitus 2007,8). Hoitoluokitus on ohjeistus ja yleiskuvaus viheralueiden hoidon laadun tasosta. Viheralueet on jaettu kolmeen perustyyppiin, joita ovat A rakennetut puistot, B maisemapellot ja niityt sekä C taajamametsät. Perusluokat jakaantuvat alaluokkiin, jotka määrittyvät rakennusasteen, käytön aiheuttamien vaatimusten sekä hoidolle asetettujen laatuvaatimusten perusteella. Hoitoluokitus on laadittu yhdessä viheralan eri toimijoiden kanssa ja se on muodostunut käsitteistöltään yhtenäiseksi viheralan työkaluksi. Sen lähtökohtina ovat olleet alueen luonnonominaisuudet, - käyttötarkoitus, -laatu- ja kustannustavoitteet sekä viheralueen käyttäjät. Hoitoluokituksen avulla viheralueet saadaan yleisilmeen, laadun ja kustannustekijöiden puolesta vertailukelpoisiksi (Viheralueiden hoitoluokitus 2007, 8). Omasta mielestäni yhtenäistäminen tapahtuu kuitenkin vain paikallisella tasolla ja viheralueiden vertailukelpoisuus hajoaa mitä enemmän kaupunkeja ja kuntia vertailuun otetaan mukaan, koska viheralueet eroavat liikaa toisistaan. Ainoastaan viheralueen yleisilme on vertailukelpoinen koko Suomen alueella, mutta esimerkiksi hoidon tarve tai luokkakohtainen kustannusarviointi ei toimi enää edes kahden kaupungin vertailussa. Luokkakohtainen kustannusarviointi toteutetaan kaupungeissa ja kunnissa usein seuraamalla ylläpito kustannuksia vuosien ajalta. Tällöin kustannuksista saadaan vertailukelpoinen taulukointi jokaiselle vuodelle. Pirkkalassa kustannusarviointi on toteutettu vastaavalla tavalla. Käytännön hoitotyöt tehdään Viherympäristöliitto ry:n julkaisun 32 Viheralueiden hoito VHT 05 laatuvaatimusten mukaan. Jokaisen hoitoluokan sisällä kasvillisuustyypeille, rakenteille ja päällysteille on VHT 05:ssa määritetty hoidon laatuvaatimukset, joita hoidossa noudatetaan. Työkohtaisessa työselityksessä hoitotoimenpiteitä tarkennetaan (Viheralueiden hoitoluokitus 2007, 8). Vaikka hoitoluokitus sisältää viittauksia viheralueiden ylläpidon yleiseen työselitykseen, se ei ole oikeuskelpoinen. Viittaukset yleiseen työselitykseen ohjeistavat viheralueen ylläpitotyössä. 3.2 Hoitoluokituksen käytön keskeiset tavoitteet Pirkkalassa Pirkkalan vanha hoitoluokitus on laadittu vuonna 2007. Vuonna 2007 laadittu hoitoluokitus painotti viheralueiden korkeaa hoidon tasoa. Erityisesti rakennetut viheralueet ovat Pirkkalassa olleet aina korkealuokkaisesti ylläpidettyjä. Korkeaan hoidon laaduntasoon painottaminen alueesta riippumatta aiheuttaa ylihoitoa ja on ylimääräistä resurssien kuluttamista. Hoitoluokitus jäi päivittämättä ja alueita lisättiin luokitukseen ilman maastokäyntejä. Uudet alueet asetettiin luokitukseen hoidon ulkopuolella oleviin alueisiin. 10
Päivitetyn hoitoluokituksen ensimmäinen tavoite siis on siirtää hoidon ulkopuolella olevat alueet uuteen luokitukseen mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on lisäksi sovittaa viheralueet paremmin ympäröivään maisemaan ja hoito keskittää lähemmäksi asuinalueita. Vähäisellä kulutuksella ja syrjäisemmässä sijaitsevat viheralueet siis pyritään muuttamaan suojavyöhykkeiksi. Maastokäyntien yhteydessä tarkastellaan alueiden hoidon tavoitteita ja uusi luokitus pyritään laatimaan samalla hoidon tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi jos viheralueen hoidon tavoitteena on ainoastaan avoimen näkymän ylläpitäminen, se asetetaan avoimien näkymien - luokitukseen. Tavoitteiden avulla päivitetystä hoitoluokituksesta pyritään saamaan kustannusseurantaa helpottava työkalu. Kustannusseuranta helpottuu ja parantuukin huomattavasti, kun viheralueet asetetaan asianmukaiseen hoitoluokkaan ja samalla kunnalle kuulumattomat viheralueet poistetaan luokituksesta. Päivitetyn hoitoluokituksen pääpaino oli siis siirtää alueita luonnonmukaisempaan hoitoon, keskittää näyttävät puistoalueet keskustan ja asuinalueiden lähettyville ja huomioida viheralueiden käyttö ja kulutus. Vähäisellä kulutuksella olevat alueet muutetaan suojavyöhykkeiksi ja jos alueelle ei kohdistu käyttöä se muutetaan niityksi tai metsäalueeksi. KUVA 6 Huovin teollisuus alueella sijaitseva vanhassa hoitoluokituksessa A2-alueeksi merkitty alue. Hoito lopetetaan alueella tarpeettomana ja asetetaan ympäröivän maiseman mukaan B-luokkaan avoimiin viheralueisiin.(kuva: Petri Solja) 3.3 Puhtaanapitoluokan määritelmä ja tavoitteet Puhtaanapito alkaa olla kaiken aikaa kasvava ongelma julkisessa kuntakuvassa. Suuret kaupungit kuluttavat puhtaanapito budjettiin melkein suurta leikkikenttää vastaavan summan vuosittain. Puhtaanapidossa on siis varaa huomattavaan tehostamiseen ja kuten kaikki ylläpito myös puhtaanapito vaatii suunnittelua, jotta se olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Puhtaanapitoluokitus toimii tässä tapauksessa toimivana työkaluna. 11
Puhtaanapitoluokituksen avulla määritetään viheralueiden puhtaanapidon intensiivisyys. Tavoitteena on, että viheralueet pysyvät jatkuvasti hoitoluokan edellyttämässä kunnossa puhtaanapidonkin osalta. Puhtaanapitokertoihin vaikuttaa hoitoluokan lisäksi viheralueen käyttäjien määrä ja sijainti taajamarakenteessa (Viheralueiden hoitoluokitus 36, 54). Toisin kuin hoitoluokitusta puhtaanapitoluokitusta ei käytetä kustannusten tarkkailussa, koska puhtaanapidon tarve vaihtelee paikasta ja ajasta riippuen. Puhtaanapidon kokonaiskustannuksista voidaan kuitenkin laskea kuukausiarvio puhtaanapidolle. Kuukausiarviota voidaan hyödyntää ylläpidonsuunnittelussa puhtaanapidon kustannuksien arvioinnissa. Puhtaanapitoluokituksen avulla työnantaja voi tarkkailla puhtaanapitoon kulutettua aikaa, kun puhtaanapidon intensiivisyys on selvillä. Näin työnjohtaja voi paremmin suunnitella ylläpitotyötä ja ottaa puhtaanapidon osaksi ylläpitotöiden suunnittelua. TAULUKKO 2 Puhtaanapito luokat ja puhtaanapito intensiivisyys (Viheralueiden hoitoluokitusopas julkaisu 36, 54) 3.4 Puhtaanpitoluokituksen käytön keskeiset tavoitteet Pirkkalassa Puhtaanapito on Pirkkalassa koettu erityisen tärkeäksi ja valitettavasti puhtaanapito alkaa olla kasvava ongelma kuntakuvassa. Kunnallisteknisten palveluiden tyytyväisyyskyselyssä vuonna 2009 ympäristön ja viheralueiden siisteys koetaan kunnan asukkaiden mielestä erittäin tärkeänä ja negatiivista palautetta annettiin ylitse pursuavista roska-astioista ja puistoalueiden epäsiisteydestä. Puhtaanapitoluokitukselle on siis selkeä tarve Pirkkalan kokoisessa kunnassa. 12
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 KUVA 7 Taulukossa on koottuna tärkeimmäksi koetut osa-alueet viheralueissa ja viheralueiden ylläpidossa. Vastaajat arvottivat 13 asiaa tärkeysjärjestykseen. Lukemat tarkoittavat prosenttiosuutta vastaajista. (Palvelutyytyväisyys tutkimuksen tulokset Pirkkala) Vuoden 2009 kesän aikana laadittiin puhtaanapitoluokitus koskemaan tiealueiden viheryksikön vastuualueita. Puhtaanapitoluokitus laadittiin kokeilumielessä ja sen toimivuutta on tarkoitus tarkastella seuraavien vuosien aikana. Jos puhtaanapitoluokitus todetaan toimivaksi, se laajennetaan koskemaan kaikkia kaavoitettuja viheralueita. Viheralueiden puhtaanapito hoidetaan tällä hetkellä erikseen sovittavien ohjeiden perusteella. Puhtaanapitoluokituksen ulkopuolelle jäivät leikkikentät, jotka hoidetaan erillisen leikkikenttäkohtaisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Puhtaanapitoluokituksen tavoitteena siis on puhtaanapidon säännöllistäminen. Säännöllistämisen myötä on tavoitteena paremmin arvioida puhtaanapidon tarve eri alueille, sekä saada kustannusarvioihin puhtaanapidon vaatimat kustannukset. Luokituksen pääasiallisena tavoitteena on saada puhtaanapidon suunnittelu tiiviimmäksi osaksi kaikkien ylläpitotöiden suunnittelua Pirkkalassa. 13
4 HOITOLUOKITUKSEN JA PUHTAANAPITOLUOKITUKSEN TYÖVAIHEET 4.1 Hoitoluokituksen työvälineet Pirkkalan kunta käyttää aluetieto rekistereissä muun muassa kaavoituksessa ja mittaustietojen kartoittamisessa Autocad-pohjaisia ohjelmia. Pirkkalan viheryksikkö käyttää hoitoluokituksen ja metsänhoitotietojen tallentamiseen Airix Ympäristö Oy:n Autocad-pohjaista Viherinfo ohjelmistoa. KUVA 8 Viherinfo tiedostosta voidaan helposti tarkastella viheralueista otettuja valokuvia (Kuva:Petri Solja) Viherinfo ohjelmistolla voidaan hoitoluokitukseen lisätä aluekohtaisia hoitosuunnitelmia ja määritellä alueella sijaitsevat rakenteet ja pinnoitteet. Leikkikenttien tietoihin voidaan tallentaa turvatarkastusasiakirjat ja leikkikentällä tehtävät peruskorjaus- ja uudisrakentamistoimenpiteet. Kokonaisuudesta voidaan laatia yksinkertainen ja helppokäyttöinen tietokoneella tarkisteltava, interaktiivinen tiedosto. 14
KUVA 9 Malliesimerkki loppukäyttäjälle tulevasta tiedostosta (Kuva: Hattulan kunnan ajan tasalla oleva asemakaava) Hoitoluokitukseen alueet valokuvattiin ja valokuvista laadittiin panoraama kuvat ja näin yhdestä kuvasta pystyy näkemään alueen yleisilmeen ja hoidon tason. Hoitoluokitus karttaan merkittiin kuvauspaikat sekä kuvaussuunta, jotta alue voidaan hahmottaa ilman paikanpäällä käymistä. Viheralueiden tietoja ja nykytilaa tarkasteltiin ilmakuvien, piirustuksien, suunnitelmien, alueiden käyttösuunnitelmien ja ilmakuvien avulla. KUVA 10 Alue kokonaisuudet hahmottuvat helpommin panoraamakuvista. Kuvan kohde Tommilan pelto (Kuva:Petri Solja) 4.2 Työvaiheet Hoitoluokitukselle laadittiin aluksi ylläpidon vastaavan esimiehen kanssa tavoitteet, jonka mukaan luokitus laadittiin. Tavoitteiden kartoittaminen auttaa luokittajaa luokitusprosessin aikana alueiden arvioimisessa. Prosessille laadittiin samalla suuntaa antava aikataulu, jonka mukaan luokittami- 15
nen toteutettiin. Hoitoluokituksen laatiminen aloitettiin rajaamalla läpikäytävät viheralueet kartta-aineistosta. Kartta aineistoa hyödynnettiin maastokäynneillä ja maastokäyntien suunnittelulla säästettiin aikaa ja luokitus saatiin laadittua tehostetusti. Kohteet käytiin läpi kaavakartalla ja varmistettiin, että alueet ovat kunnan omistuksessa. Puistoalueet valokuvattiin ja hoitoluokituksen laatija arvioi alueiden hoidon tason ja ympäröivän maisemantilan. Maastokäynnin jälkeen arvioitiin alueiden nykytilaa, alueille kohdistuvaa käyttöä ja liittymistä ympäröivään maisemaan. Arvioinnissa käytiin läpi alueiden ongelmat ja alueiden mahdollinen yli- tai alihoito. Arvioinnissa otettiin kantaa viheralueiden tulevaisuuden tilaan. Esimerkiksi jos taloudellinen tilanne pahenee, onko viheralue tai osa viheralueesta mahdollista muuttaa alempaan luokitukseen. Jos aikaa on riittävästi, maastokäyntien yhteydessä olisi hyvä laatia lista mahdollisista hoitoa helpottavista toteutettavista parannusehdotuksista. Hoitoluokittaja on hyvässä asemassa arvioimaan parannusehdotuksia, sillä luokituksen yhteydessä kaikki viheralueet käydään läpi maastokäyntien avulla. Arvioinnin jälkeen hoitoluokittaja laati hoitoluokituksen. Malli lopullisesta hoitoluokituksesta on liitteessä 2. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tulisi hoitoluokittajia olla kaksi tai hoitoluokitus pitäisi tarkistuttaa erillisellä henkilöllä ennen hoitoluokituksen hyväksymistä. 4.3 Ongelmat Tyypillinen ongelma kohta kaavoitettujen puistoalueiden hoitoluokittamisessa on epäselvyydet karttatiedoissa ja viheralueiden omistustiedoissa. Pirkkalassa alkuperäinen hoitoluokitus tehtiin lähes ainoastaan pohjaaineiston perusteella ilman maastokäyntejä. Tästä johtuen monet alueet ylihoidettiin ja osa alueista jäi täysin vaille hoitoa. Virheellisten omistustietojen vuoksi lähivirkistysalueiksi kaavoitettuja alueita oli asetettu hoitoluokitukseen, vaikka alueet eivät olleet kunnan omistuksessa. Luokituksen pääongelma on luokittajan henkilökohtainen näkemys alueen arvottamisesta. Luokittamisessa on karkeasti jaoteltuna kolme osa-aluetta: Ekonominen Luokittaminen toteutetaan taloudellisten resurssien pohjalta Ekologinen Luokittaminen toteutetaan luontoarvojen pohjalta Esteettinen Luokittaminen toteutetaan henkilökohtaisten, asukkaiden tai vallitsevan ympäristön tarkastelun pohjalta Luokituksen toimivuuden ja suurimman hyödyn tavoittamiseksi tulisi tarkastella kaikkia kolmea osa-aluetta. Henkilökohtaisen arvottamisen välttämiseksi luokitusprosessissa olisi hyvä olla mukana useampi kuin yksi henkilö. 16
KUVA 11 Huovin kentän ja metsän välinen reuna oli alkuperäisessä luokituksessa arvotettu A3 alueeksi ja alueelle ei kohdistunut lainkaan käyttöä. Uudessa luokituksessa kentän reuna asetettiin A3 -luokkaan ja metsäisempi osuus asetettiin C-luokitukseen.(Kuva: Petri Solja) KUVA 12 A3-alue Turrista. Kuvassa näkyvien puiden rungot viimeistely leikataan siimaleikkurilla 1-2 kertaa vuodessa. Vähän käytetyllä viheralueella viimeistelyleikkauksen tarvetta tulisi harkita. (Kuva: Petri Solja) Luokituksen yhteydessä tuli myös ilmi kahdella alueella että asuinalue ja kaupan suuryksikön alue olivat kaavoituksessa asetettu lähivirkistysalueiksi. Asemakaavat on laadittu ennen nykyisen asemakaavoitusvastaavan ja rakennustarkastusinsinöörin virkaan astumista, joten syy näihin tapauksiin ei ole tiedossa. Luokittamisen yhteydessä tapahtuva tulevaisuuden arvioiminen on ongelmallista. Luokittajan on hankala arvioida tulevaisuuden taloudellista tilannetta. Vaikka ylläpidosta vastaavan tahon mahdolliset budjetin alenemiset olisivatkin tiedossa, luokittajan on mahdoton arvioida kohdistuvatko kustannusleikkaukset ylläpitoon vai rakentamiseen ja millainen vaikutus niillä 17
on ylläpitoon. Luokituksessa tulisi ottaa suuntaa antavasti kantaa mahdollisiin hoitoluokan alentamisiin. Hoitoluokituskartta tulisi laatia siten että viheralueita tai osia viheralueista voitaisiin siirtää alempaan luokitukseen. Luokituksen tarkkuus tulee määrittää ennen prosessin aloitusta ja on hyvä käydä läpi mitä alueita on kannattavaa käydä läpi ja kartoittaa hoitoluokitukseen. Pienien alueiden lisääminen luokitukseen lisää huomattavasti työhön käytettyä aikaa ja vääristää kustannuksia lopullisessa luokituksessa, koska pienemmille alueille ei usein kohdistu lainkaan vakituisia hoitotoimenpiteitä. KUVA 13 Muutaman puun ryhmä Turrista, joka on merkitty aikaisempaan hoitoluokituskarttaan. Kyseinen alue poistettiin uudesta luokituksesta. (Kuva: Petri Solja) Lopullisen hoitoluokituksen ongelma on hoitoluokituksen noudattaminen. Monessa tapauksessa hoitoluokitusta ei noudateta alueiden ylläpidossa, koska hoitoluokituksen oletetaan olevan ainoastaan suuntaa antava ohjeistus viheralueiden hoidosta. Ylläpitotyötä saatetaan jatkaa entisen mallin mukaan hoitoluokituksenkin jälkeen ilman asianmukaista työntekijöiden kouluttamista. Pirkkalankin tapauksessa viheralueita hoitaa kolme eri yksikköä ja jokainen yksikkö on laatinut viheralueilleen oman hoitoluokituksen ja oman hoito-ohjeistuksensa. Tämä näkyy katukuvassa ja erityisesti lähekkäin sijaitsevilla viheralueilla esimerkiksi kun toinen yksikkö tekee omalle alueelleen nurmen viimeistelyleikkauksen ja toinen yksikkö ei. Tämän ongelman selvittäminen vaatii hoitoluokittajalta hyvää yhteistyö kykyä ja taitoa toimia kahden eri yksikön välillä. 4.4 Puhtaanapitoluokituksen laatimisen työvaiheet Puhtaanapitoluokituksen laatimisen alussa otetaan selvää nykyisistä puhtaanapito käytännöistä. Puhtaanapitoluokituksen laatiminen on hoitoluokituksen laatimista hankalampaa, koska puhtaanapitoluokitus määrittelee puhtaanapidon intensiivisyyttä, eikä tavoitetilaa. Puhtaanapidon suunnitte- 18
lun ongelma onkin aina ollut puhtaanapito tarpeen epäsäännöllisyys. Jos puistoalue roskataan, se on lähes välttämätöntä siivota seuraavana päivänä. Puhtaanapitoluokituksen hyödyllisyys ja tarve tuntuu siis hieman kyseenalaiselta, mutta Pirkkalassakin puhtaanapidon hyödyllisyys kokeillaan. Puhtaanapitoluokitus on hyvä ensin kokeilla alueilla, joihin kohdistuu tasavälein tapahtuva puhtaanapito ja myöhemmin laajentaa puhtaanapitoluokitus koskemaan myös viheralueita. Kokeilun tavoitteena on tutkia onko puhtaanapitoluokituksen laatimisesta hyötyä kunnalle. Jos puhtaanapidon tarve on hyvinkin epäsäännöllistä, ei puhtaanapitoluokitusta tarvitse laatia, koska sen tuoma hyöty on vähäistä. Puhtaanapito luokitus laaditaan alueittain kartalle ja jokaiselle alueelle asetetaan tavoitteen mukainen puhtaanapitoluokka. Liitteessä 2 sivulla kaksi on malli puhtaanapitoluokan merkitsemisestä. Karttaan vaalean sinisellä merkitty alue tarkoittaa puhtaanapito aluetta ja merkintä P3, että alueelle kohdistuu puhtaanapito kerran viikossa. 4.5 Ongelmat Puhtaanapitoluokituksen suurin ongelma on loppujen lopuksi sen hyödyllisyys. Puhtaanapidossa ei ole olemassa luonnosta riippuvia ja ennakoitavia hoitokohteita. Puhtaanapidon tarve on ylläpitotahosta riippumaton ja vaihtelee paikoittain ja viikoittain hyvinkin paljon. Miten siis voidaan säännöllistää jotain mitä ei voida ennakoida. Puhtaanapitoluokituksen laatimisen alussa on siis tarkasti arvioitava onko puhtaanapitoluokitukselle tarvetta ja voidaanko säännöllistä puhtaanapitoa edes toteuttaa. Puhtaanapitoluokitukseen kuuluva pohjatyö saattaa olla hyvinkin aikaa vievää sillä puhtaanapito saatetaan tehdä ilman suunnittelua erikseen sovittavien ohjeiden mukaisesti. Tämä johtaa lievään ristiriitaan sillä puhtaanapitoluokituksen tarkoitus on juurikin säännöllistää puhtaanapito. Puhtaanapitoluokitus kannattaakin aluksi ottaa mukaan ylläpitotöiden suunnitteluun ja asettaa koskemaan koe-aluetta. Jos puhtaanapito onnistuu luokituksen mukaisesti, se voidaan laajentaa koskemaan suurempaa aluetta. Vastaavasti jos kokeilu epäonnistuu, puhtaanapitoluokitus voidaan poistaa ja jatkaa puhtaanapitoa entisen mallin mukaisesti. Taulukosta 6 on huomattavissa, kuinka runsaasti luokituksen ulkopuolella, mutta ylläpidon piirissä olevia alueita hoitoluokitukseen on lisätty. Luokkakohtaisista muutoksista kerrotaan tarkemmin jäljempänä. 19
5 HOITOLUOKITUKSEEN AIHEUTUNEET MUUTOKSET TAULUKKO 3 Hoitoluokituskohtaiset pinta-alat ennen päivitystä, päivityksen jälkeen sekä muutos hehtaareina. Hoitoluokka Pinta-ala (ha) Vanha Pinta-ala (ha) Päivitetty Muutos hehtaareissa Rakennettu viheralue Edustusviheralue A1 0,5 0,5 0,0 Käyttöviheralue A2 15,6 17,1 1,5 Suoja- ja käyttöviheralue A3 16,9 18,1 1,2 Avoin viheralue Maisemapelto B1 2,7 2,7 0,0 Käyttöniitty B2 1,1 1,3 0,2 Maisemaniitty ja laidunalue B3 0,5 5,1 4,6 Avoimet alueet ja näkymät B4 0,0 2,5 2,5 Taajamametsät Lähimetsä C1 67,8 67,5-0,3 Ulkoilu ja virkistysmetsä C2 86,0 90,6 4,6 Suojametsä C3 21,0 25,0 4,0 Täydentävät luokat Erityisalue E 4,4 6,7 2,3 Suojelualue S 0,4 0,4 0,0 Maankäytön muutosalue R 0,0 2,9 2,9 Hoidon ulkopuolella oleva alue 0 12,5 1,4-11,1 5.1 Rakennetut viheralueet 5.1.1 Edustusviheralue A1 Edustusviheralueet ovat tärkeiden julkisten rakennusten pihoja, keskeisiä kaupunkipuistoja tai aukioita tai niiden osia. Edustusviheralueita katsellaan tai kulutus on ohjattu kestäville pintamateriaaleille. Edustusviheralueet rakennetaan ja ylläpidetään hyvin korkeatasoisesti. Rakenteita on runsaasti. Kaikki materiaalit ovat korkealuokkaisia. Edustusviheralueen tarkoituksena on tuottaa korkeatasoisen puutarhakulttuurin tai rakennustaiteen tuottamia elämyksiä. (Viheralueiden hoitoluokitus, julkaisu 36, 17) 20
KUVA 14 A1 hoitoluokassa Pirkkalassa on ainoastaan Herastuomarin puisto sekä virastotalon piha-alue. (Kuva: Petri Solja) 5.1.2 Käyttöviheralue A2 Käyttöviheralueet ovat kaupunkipuistoja - ja aukioita, leikkipuistoja, kiinteistöviheralueita, liikenneviheralueita keskusta-alueilla sekä liikuntaan ja toimintaan tarkoitettuja viheralueita. Käyttöviheralueet ovat viihtyisiä, turvallisia ja toimivia käyttöympäristöjä, jotka rakennetaan alueen käytön ja toiminnan ehdoilla. Käyttöviheralueet on tarkoitettu esimerkiksi oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen pelaamiseen. Käyttöviheralueilla on aina käytöstä johtuva merkitys. Esimerkiksi uimarannat, leikkipaikat ja torialueet luokitetaan usein käyttöviheralueiksi, koska niihin kohdistuu tasainen kulutus. Käyttöviheralueilla on yleensä runsaasti istutettuja puu- ja pensaskasvillisuutta sekä nurmi alueita. Paikoitellen on korkeatasoisia rakenteita. A2 alueet ovat laadukkaasti hoidettuja, mutta ylläpito antaa enemmän vapautta työntoteutuksessa. Esimerkiksi nurmikko on laadukkaasti hoidettu, mutta sitä ei tarvitse lannoittaa joka vuosi(viheralueiden hoitoluokitus, julkaisu 36, 18). Pirkkalassa leikkikentät, urheilualueet, ydinkeskustassa sijaitsevat tieviheralueet ja yleiset puistoalueet ovat A2- hoitoluokassa. 5.1.3 Käyttö- ja suojaviheralueet A3 Käyttö- ja suojaviheralueet ovat laajoja rakennetun ja luonnonympäristön välimaastoon sijoittuvia puistoja, puistomaisesti rakennettuja suojavyöhykkeitä tai niiden osa-alueita, kiinteistöjen piha-alueiden luonnonmukaisemmin hoidettavia osia. Käyttö- ja suojaviheralueet toimivat usein myös suojavyöhykkeinä hoidetun puiston ja metsän välillä. Suojaviheralue yhdistää toimivasti hoidetun puiston luonnonmukaiseen alueeseen. Suojaviheralueen kasvillisuus muodostuu istutetusta ja luonnonkasvillisuudesta sekä niittymäisistä nurmialueista. Rakenteita on niukasti. Aluetta käytetään ulkoiluun, oleskeluun, liikuntaan ja pelaamiseen. Katuviheralueet ydinkeskustan ulkopuolella ovat yleensä käyttö- ja suojaviheralueita (Vi- 21
heralueiden hoitoluokitus, julkaisu 36, 19). Pirkkalassa A3-alueisiin kuuluvat ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevat tieviheralueet, suojaviheralueet ja vähäisellä käytöllä olevat puistoalueet. 5.1.4 Muutokset Rakennettuja viheralueita muutettiin pääasiassa alempiin luokituksiin aikaisemman ylihoidon vuoksi. A1-alueet säilytettiin entisellään. Lisäksi kaksi viheraluetta merkittiin valmiiksi C-luokitukseen, koska alueiden hoito on tarkoitus lakkauttaa 2010 ja alueet on tarkoitus metsittää. Hoitoluokituksen ja maastokäyntien yhteydessä lisättiin luokitukseen kaksi A3- aluetta. Alueiden ylläpidosta vastasi aikaisemmin lähikiinteistöjen omistajat ja alueet siirrettiin luokittamisen yhteydessä viheryksikön ylläpidettäviksi. Lisäksi rakennettujen viheralueiden hoito keskitettiin asuinalueiden ja keskusta-alueen lähettyville. Vähäisen maisema-arvon omaavat alueet siirrettiin suojavyöhykkeiksi. Niihin kohdistuu ulkoilukäyttöä, joten ne pidettiin rakennettujen viheralueiden luokituksessa. KUVA 15 Nikkilänniemessä sijaitseva viheralue muutettiin A3-alueeksi. Alue on aikaisemmin ollut rivitalokiinteistön asukkaiden hoidossa. (Kuva: Petri Solja) KUVA 16 Maisema-arvoltaan vähäinen alue. Alue kuitenkin säilytettiin rakennettujen viheralueiden luokituksessa, jotta voidaan ylläpitää avointa puistomaista tunnelmaa (Kuva: Petri Solja) 22
5.2 Avoimet viheralueet 5.2.1 Maisemapelto B1 Maisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja. Pelloilla näkymät vaihtelevat vuodenaikojen sekä viljeltävien kasvien mukaan ja taajamien asukkaat voivat seurata maanviljelyä käytännössä. Maisemapellot tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille ja rikastuttavat taajaman maisemakuvaa (Viheralueiden hoitoluokitus 2007 27). B1-alueita Pirkkalassa on noin 0,75 hehtaarin suuruinen Pereen maisemapelto. (Pirkkalan niittyjen ja peltojen kartoitus, 14) 5.2.2 Käyttöniitty B2 Käyttöniityt ovat avoimia tai puoliavoimia viheralueita, joiden kasvipeite muodostuu niittyheinistä ja muista ruohovartisista kasveista. Käyttöniityllä voi kasvaa yksittäisiä puita ja pensaita sekä puu- ja pensasryhmiä. Myös nurmikosta voidaan kehittää käyttöniitty (Viheralueiden hoitoluokitus 2007,28). B2 alueita Pirkkalassa on Loukonlahden käyttöniitty, Huovin käyttöniitty ja Tommilan peltoaukea. (Pirkkalan niittyjen ja peltojen kartoitus, 20) 5.2.3 Maisemaniitty ja laidunalue B3 Maisemaniittyjä ylläpidetään avoimen maiseman säilyttämiseksi. Maisemaniityt ovat avoimia tai puoliavoimia viheralueita, joiden kasvipeite muodostuu pääosin ruohovartisista luonnonkasveista. Maisemaniityillä voi kasvaa yksittäisiä puita ja pensaita sekä puu- ja pensasryhmiä. Liikkuminen ohjataan käytäville tai niittypoluille. Myös kapeat kaistaleet kuten esimerkiksi tien pientareet ovat usein niittyjä. (Viheralueiden hoitoluokitus 2007, 29) Maisemaniittyjä Pirkkalassa on yhteensä 1,7 hehtaaria. Viheryksikön hoidossa on 0,3 hehtaarin suuruinen Tommilan maisemaniitty. (Pirkkalan niittyjen ja peltojen kartoitus, 20) Laidunalueet ovat niittyjä ja puoliavoimia alueita, jotka hoidetaan laiduntamalla. Laidunalueiden osittainen virkistys- ja ulkoilukäyttö on mahdollista. Laidunnus lisää luonnon monimuotoisuuttaja säilyttää maiseman avoimena. Laiduntavat eläimet antavat elämyksiä asukkaille. Laiduneläimen valinta vaikuttaa alueen luontoon sekä aitaamistapaan ja muuhun hoitoon. (Viheralueiden hoitoluokitus 2007, 30) Laidunalueita Pirkkalassa on yhteensä 4,5 hehtaaria. Viheryksikön hoidossa on 1,5 hehtaarin suuruinen Kyöstin lammaslaidun (Pirkkalan niittyjen ja peltojen kartoitus, 18). 23