TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013"

Transkriptio

1 TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013

2 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT s Hoitoluokkien väliset erot s A Rakennetut viheralueet s B Avoimet viheralueet s C Taajamametsät s Täydentävät luokat s Hoitoluokkien prosenttiosuudet s KATUVIHREÄN HOITOLUOKAT s Hoitoluokkien väliset erot s KA Rakennetut katuvihreät s KB Avoimet katuvihreät s KC Metsäiset katualueet s Katupuiden hoito s Hoitoluokkien prosenttiosuudet s LIITE 1. Kirkonkylän hoitoluokituskartta LIITE 2. Murron hoitoluokituskartta LIITE 3. Temmeksen hoitoluokituskartta

3 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT Hoitoluokka kuvaa viheralueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon laatutasoa. Se voidaan määrittää alustavasti jo kaavoituksessa päätettäessä alueiden käyttötarkoitusta. Kaavoituksen yhteydessä hoitoluokat jaetaan karkeasti kolmeen osaan: rakennetut viheralueet (A), avoimet viheralueet (B) ja taajamametsät (C). Hoitoluokka päätetään viimeistään viheralueen tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Päätettäessä hoitoluokkaa on huomioitava alueen luonnonominaisuudet ja asema kaupunkikuvassa, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisaste. Lisäksi valintaan vaikuttavat hoidon laatutavoite ja intensiivisyys sekä kustannukset, joihin sitoudutaan rakentamisessa ja tulevassa hoidossa. Hoitoluokka vaikuttaa alueen suunnittelu- ja toteutusratkaisuihin sekä rakentamisen ja hoidon kustannuksiin. Myöhemmin se kertoo viheralueen hoitajalle millaista laatutasoa hoidolta edellytetään. Alueiden hoito suoritetaan viheralueiden hoito (VHT 05) ohjeistuksen laatukriteerien mukaisesti. Tyrnävän kunnan viheralueluokituksessa on käytetty pohjana Viherympäristöliiton hoitoluokitusjulkaisua. Lähde: Viheralueiden hoitoluokitus. Viherympäristöliitto ry julkaisu 36. (2007) Hoitoluokkien kustannuksista A Rakennetut viheralueet Suuri sisäinen vaihtelu. Kustannukset muodostuvat pääosin alueella käytettävistä materiaaleista. Perustamiskustannukset korkeita ja alueet edellyttävät säännöllistä ja tehokasta ylläpitoa. B Avoimet viheralueet Perustamiskustannukset edulliset ja pääosa hoitokustannuksista muodostuu maan vuosittaisesta muokkaamisesta, kylvämisestä ja sadonkorjuusta. Uusniittyjen perustamiskustannukset vanhoja niittyalueita huomattavasti korkeammat. C Taajamametsät Metsien hoito tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Metsien hoidon kustannukset vaihtelevat metsätyyppien ja hoitotoimenpiteiden mukaan. Taajamametsien hoidon kustannukset ovat normaaleja metsän hoidon kustannuksia korkeammat. 3

4 1.1 Hoitoluokkien väliset erot Luokka Ominaispiirteet Käyttö Hoito A1 Edustusviheralue A2 Käyttöviheralue A3 Käyttö- ja suojaviheralue Keskeisellä paikalla, korkeatasoinen rakentaminen/hoito. Julkisten rakennusten pihoja, aukioita tai puistoja, ym. Sijainti rakennetussa ympäristössä. Puistoja, aukioita, leikkipuistoja, kiinteistöjen pihoja, ym. Suojavyöhykkeitä rakennetun ja luonnonympäristön välillä. Puistomaisia. Oleskelu, koriste, ym. Oleskelu, leikki, ym. Ulkoilu, oleskelu, ym. Intensiivistä, päivittäistä. Säännöllistä, viikoittaista. Säännöllistä, kuukausittaista. B1 Maisemapelto Viljelyksessä oleva. Kulku ohjattu poluille. Maisemallinen, ulkoilu, ym. Maatalouden menetelmin. B2 Käyttöniitty Luonnonniitty/nurmikosta kehittynyt. Virkistäytyminen, ulkoilu, ym. Maatalouden menetelmin. B3 Maisemaniitty ja laidunalue Avoin kulttuurimaisema, laidunnuksessa oleva. Monim. säilyttäminen, elämykset Maatalouden menetelmin. B4 Avoimet alueet ja näkymät Säilytettäviä näkymiä. Näkymien mahdollistaminen. Vähäistä. Raivaus/murskaus. 4 B5 Arvoniitty Arvokas lajisto, maisema tai historia. Koriste, elämykset. Kohdekohtainen hoitosuunnitelma C1 Lähimetsä Hoidettu puusto ja kasvillisuus. Lähellä asutusta. Oleskelu, kulku, leikki, ym. Säännöllistä, 3-10 vuoden välein. C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä Hoidettu puusto ja kasvillisuus. Virkistysreittejä. Ulkoilu, retkeily, marjastus, ym. Säännöllistä, 5-20 vuoden välein. C3 Suojametsä Häiriötä aiheuttavan toiminnan läheisyydessä. Suoja, terveellisyys, turvallisuus. Säännöllistä, 5-20 vuoden välein. C4 Talousmetsä Maa- ja metsätalousaluetta. Metsätalous, luonnon monikäyttö. Säännöllistä, vuoden välein. C5 Arvometsä Erityinen sijainti, arvokkuus, monimuotoisuus. Vaihtelee. Kohdekohtainen hoitosuunnitelma E Erikoisalueet Esim. satamat, urheilukentät, uimarannat, viljelypalstat, taideteokset, koira-aitaukset, ym. Vaihtelee. Kohdekohtainen hoitosuunnitelma

5 1.2 A RAKENNETUT VIHERALUEET Rakennetut viheralueet ovat rakentamistoiminnan tuloksena aikaan saatuja viheralueita: erilaisia puistoja, puistoaukioita, leikkipuistoja, kiinteistöviheralueita, liikenneviheralueita sekä liikuntaan ja toimintaan tarkoitettuja viheralueita. A-hoitoluokkaan kuuluva viheralue on tarkoitettu kestämään jatkuvan käytön aiheuttamaa kulutusta. Rakennetut viheralueet luokitellaan kolmeen alaluokkaan. A1 Edustusviheralue: pääasiallinen tarkoitus on toimia koriste ja oleskeluviheralueena. A1 viheralueet ovat yleensä tärkeiden julkisten rakennusten piha-alueita, keskeisiä puistoja tai aukioita tai niiden osia. Kaikki materiaalit ovat korkealuokkaisia ja rakenteita on runsaasti. A2 Käyttöviheralue: pääasiallinen tarkoitus on toimia oleskelu ja toiminta-alueena. A2 viheralueet ovat käyttöympäristöjä, jotka rakennetaan alueen käytön ja toiminnan ehdoilla. Niissä on runsaasti istutettua puu ja pensaskasvillisuutta sekä nurmialueita. Paikoitellen on korkeatasoisia rakenteita. 5 A3 Käyttö ja suojaviheralue: pääasiallinen tarkoitus on toimia suojavyöhykkeenä sekä ulkoilu ja oleskelualueena. A3 viheralueet ovat laajoja rakennetun ja luonnonympäristön välimaastoon sijoittuvia puistoja, puistikkoja, piha-alueiden luonnonmukaisia osia sekä liikenneviheralueita. Kasvillisuus muodostuu istutetusta ja luonnonkasvillisuudesta sekä niittymäisistä nurmialueista. Rakenteita on niukasti.

6 1.2 A RAKENNETUT VIHERALUEET Tyrnävän kunnan taajamien rakennettujen viheralueiden määrä. A1 Edustusviheralue: Kunnan kaava-alueilla on noin kaksi hehtaaria A1 hoitoluokan Alueita. Alueet sijaitsevat kirkonkylällä, esimerkkinä Meijerikadun Tapulipuisto. A2 Käyttöviheralue: Kunnan kaava-alueilla on noin 19 hehtaaria A2 hoitoluokan alueita, suurin osa alueista on leikkipaikkoja ja kiinteistöpihoja. A3 Käyttö ja suojaviheralue: Kunnan kaava-alueilla on noin puolitoista hehtaaria A3 hoitoluokan alueita. Alueet sijoittuvat asutusalueiden sisäosiin ja mm. peltoja vasten. 6

7 1.3 B AVOIMET VIHERALUEET Avoimet viheralueet ovat peltoja ja niittyjä, jotka ovat käytön ja hoidon puolesta muodostuneet erilaisiksi avoimiksi alueiksi. Ne ovat muokattuja ja kylvettyjä alueita, joilla kasvatetaan hyöty tai maisemakasveja. Niittykasvillisuutta voi esiintyä myös teiden pientareilla. Avointen alueiden avulla säilytetään ja lisätään maiseman avoimuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Avoimet viheralueet luokitellaan viiteen alaluokkaan. B1 Maisemapelto: alueella viljellään peltokasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja. Pääasiallinen tarkoitus on tarjota elämyksiä ja virkistystä sekä rikastuttaa maisemakuvaa. B2 Käyttöniitty: avoimia tai puoliavoimia ruoho ja niittykasvillisuutta kasvavia alueita. Niityillä saattaa kasvaa yksittäisiä puita tai pensaita. Pääasiallinen tarkoitus on virkistyskäyttö ja maiseman avoimuuden ja hoidon säilyttäminen. Voivat olla osa kulttuuri tai perinnemaisemaa. 7 B3 Maisemaniitty ja laidunalue: alueita ylläpidetään maiseman avoimuuden säilyttämiseksi. Kasvillisuus muodostuu pääosin ruohovartisista luonnon kasveista sekä yksittäisistä puista ja pensaista. Pääasiallinen tarkoitus on säilyttää alueen luonto- ja maisema-arvot sekä virkistysmahdollisuudet. B4 Avoimet alueet ja näkymät: ovat yleensä taajaman tuloväylien, teiden ym. vastaavien varrella olevia viheralueita kuten käytöstä poistuneet pellot, sähkölinjojen alustat ja näkymäpaikat. Sijaitsevat vaihettumisvyöhykkeillä ja kasvillisuus on pääasiassa ruohovartisia luonnonkasveja. Pääasiallinen tarkoitus on pitää alueen kasvillisuus kurissa ja luoda avoimuutta maisemaan. B5 Arvoniitty: kulttuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden vuoksi tärkeäksi määriteltyjä alueita sekä muuten asukkaille merkittäviä niittyjä.

8 1.3 B AVOIMET VIHERALUEET Tyrnävän kunnan taajamien avointen viheralueiden määrä. B1 Maisemapelto: Kunnan kaava-alueilla ei ole maisemapelloiksi luokiteltavia alueita. B2 Käyttöniitty: Kunnan kaava-alueilla on noin 21 hehtaaria hoitoluokan alueita, niistä suurin osa sijaitsee voimalinjojen alla. B3 Maisemaniitty ja laidunalue: Kunnan kaava-alueilla ei ole maisemaniityiksi ja laidunalueiksi luokiteltavia alueita. B4 Avoimet alueet ja näkymät: Kunnan kaava-alueilla ei ole avoimiksi alueiksi luokiteltavia alueita. B5 Arvoniitty: Kunnan kaava-alueilla ei ole maisemapelloiksi luokiteltavia alueita. 8

9 1.4 C TAAJAMAMETSÄT Taajamametsät ovat luonnollisia, puuston peittämiä alueita. Niiden tarkoitus on lähinnä tarjota ulkoilu ja virkistäytymismahdollisuuksia alueen asukkaille sekä toimia suojavyöhykkeinä. Taajamametsillä voi olla myös taloudellista merkitystä kunnalle. Taajamametsät luokitellaan viiteen alaluokkaan: C1 Lähimetsä: asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva metsikkö tai puistometsä. Pääasiallinen tarkoitus on toimia päivittäisen liikunnan ja läpikulun paikkoina sekä suojaviheralueina. C2 Ulkoilu ja virkistysmetsä: sijaitsevat taajaman yhteydessä tai sen reuna-alueilla. Pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa erilaiset ulkoiluharrastukset ja retkeily taajamaalueen läheisyydessä. 9 C3 Suojametsä: alueet sijaitsevat asutuksen läheisyydessä ja tiealueiden ympäristöissä. Ne ovat monikerroksisia ja peittäviä viheralueita. Pääasiallinen tarkoitus on suojata asutusta mm. tuuli-, pöly-, melu ja pienhiukkashaitoilta. C4 Talousmetsä: taajamarakenteen ulkopuolella sijaitseva metsä. Pääasiallinen tarkoitus on taloudellinen hyöty. Jokamiehenoikeus sallii marjastuksen, sienestyksen ja metsän vapaan virkistyskäytön. C5 Arvometsä: yksittäisiä kohteita taajamassa tai sen ulkopuolella. Arvometsä on erityisen tärkeä ja arvokas kohde maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuuden tai muiden ominaispiirteidensä vuoksi. Pääasiallinen tarkoitus on säilyttää arvokkaaksi koettu kohde.

10 1.4 C TAAJAMAMETSÄT Tyrnävän kunnan taajamien taajamametsien määrä. C1 Lähimetsä: Kunnan kaava-alueilla on noin 72 hehtaaria C1 hoitoluokan metsiä. C2 Ulkoilu ja virkistysmetsä: Kunnan kaava-alueilla on noin 57 hehtaaria C2 hoitoluokan metsiä. C3 Suojametsä: Kunnan kaava-alueilla on noin 6 hehtaaria C3 hoitoluokan metsiä. C4 Talousmetsä: 50 hehtaaria C5 Arvometsä: Kunnan kaava-alueilla ei ole arvometsäksi luokiteltavia alueita. 10

11 1.5 TÄYDENTÄVÄT LUOKAT Täydentävät luokat käsittävät lähinnä maankäytön erikoisalueet, kuten satama-alueet, uimarannat, urheilukentät ja luonnonsuojelualueet. Alueita luokitellaan näihin luokkiin silloin kun niitä ei voida luokittaa mihinkään muuhun hoitoluokkaan tai hoito poikkeaa merkittävästi varsinaisten hoitoluokkien tavoitteista. E Erityisalue: erityisalueet ovat viheralueita, joiden ominaispiirteet eivät sovi mihinkään muuhun hoitoluokkaan. Erityisalueita ovat mm. satamat, kanavat, urheilukentät, uimarannat, koirapuistot, koirien uittopaikat, viljelypalstat, vesialtaat, taideteokset ja erikoisrakenteet, jne. S Suojelualue: lain nojalla tai maanomistajan päätöksellä suojeltu alue. Lain nojalla suojellaan mm. erilaisia arvokkaita luontotyyppejä, eliölajeja, Natura 2000-alueita ja maisema-alueita. R Maankäytön muutosalueet: yleis tai asemakaavassa rakentamiseen tai rakentamisen vaikutuspiiriin osoitettu alue. 0 Luokittelemattomat alueet: alueet, jotka ovat hoidon ulkopuolella. Syitä hoidon ulkopuolelle jättämiseen voivat olla mm. resurssien riittämättömyys tai se, että alue tullaan tulevaisuudessa esim. myymään jolloin hoitoon ei kannata suunnata resursseja. 11

12 1.5 TÄYDENTÄVÄT LUOKAT Tyrnävän kunnan taajamien erityisalueiden määrä E Erityisalue: Kunnan kaava-alueilla on noin 7 hehtaaria erityisalueiksi luokiteltuja alueita. Niitä ovat mm. urheilukentät ja sähköpääkeskusten ympäristöt. S Suojelualue: Kunnan kaava-alueilla ei ole hoitoluokkaan kuuluvia alueita. R Maankäytön muutosalueet: Kunnan kaava-alueilla ei ole hoitoluokkaan kuuluvia alueita. 0 Luokittelemattomat alueet: Kunnan kaava-alueilla ei ole hoitoluokkaan kuuluvia alueita. 12

13 1.6 HOITOLUOKKIEN PROSENTTIOSUUDET TYRNÄVÄN KUNNASSA

14 Kirkonkylän hoitoluokkien prosenttiosuudet Murron hoitoluokkien prosenttiosuudet Temmeksen hoitoluokkien prosenttiosuudet

15 3 KATUVIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT Katuvihreällä tarkoitetaan kaavassa katualueiksi merkityillä alueilla kasvavaa kasvillisuutta. Kasvillisuus sijoittuu yleensä ajoradan tai muun kulkuväylän ja viheralueiden välillä. Katuvihreä toimii pääasiassa näkö-, tuuli- ja melusuojana sekä tilanjakajana, luo viihtyisyyttä ja sitoo maata ja pölyä. Hyvin hoidettu katuvihreä nostaa alueen imagoa ja pehmentää katukuvaa. Viheralueiden hoitoluokitusta mukaillen katuviheralueet jaetaan kolmeen luokkaan: rakennettuihin katuviheralueisiin (KA), avoimiin katuviheralueisiin (KB) ja metsäisiin katuviheralueisiin (KC). Päähoitoluokat on lisäksi jaettu tarkentaviin hoitoluokkiin perustuen haluttuun hoidon tasoon. Hoitoluokkien kustannuksista. KA Rakennetut katuviheralueet Rakentamisen ja hoidon kustannukset riippuvat käytetyistä materiaaleista. Sisäinen vaihetelu suurta. KB Avoimet katuviheralueet Rakentamisen ja hoidon kustannukset matalia. Hoitokustannukset vuosittain saman suuruisia. KC Metsäiset katuviheralueet Rakentamisen ja hoidon kustannukset matalia. Hoito määrävuosittaista, jolloin hoitokustannukset vaihtelevat vuosittain. 13 Alueiden hoito suoritetaan viheralueiden hoito (VHT 05) ohjeistuksen laatukriteereitä soveltaen. Laatukriteerit hoitoluokittain luetellaan liitteessä 3 Katuviheralueiden toimenpide - ja hoito-ohjeet. Tyrnävän kunnan katuviheralueluokituksessa on käytetty pohjana Helsingin kaupungin vastaavaa. Lähde: Inkeri Salo: Helsingin katuvihreän hoitoluokitus. Opinnäytetyö HAMK 2010.

16 3.1 Hoitoluokkien väliset erot Luokka Ominaispiirteet / sijainti Käyttö Hoito KA Rakennetut katuviheralueet KA1 Edustuskatuvihreä KA2 Keskustakatuvihreä Keskustat, taajamat ja viheralueiden reitistöjen varret. Korkeatasoinen rakentaminen ja ylläpito. Keskeisellä paikalla, edustuskelpoinen. Runsaasti puu-, pensas- ja nurmialueita. Keskustan ja aluekeskusten pääkadut ym. Turvallinen ja siisti alue liikkua. Koriste. Koriste, oleskelu. Intensiivistä, päivittäistä. Säännöllistä, viikoittaista. KA3 Yleiskatuvihreä Rakennettujen ja luonnontilaisten alueiden välimaastossa. Turvallinen ja siisti liikkua. Läpikulku, oleskelu. Säännöllistä, kuukausittaista. KB Avoimet katuviheralueet Niittymäisiä pientareita. 14 KB1 Piennarniitty KB2 Raivausniitty KB3 Arvopiennarniitty KC Metsäiset katualueet KC1 Katumetsikkö KC2 Suojaava katumetsikkö Luonnonniitty / nurmikosta kehittynyt. Avoimien alueiden säilyttäminen. Helppohoitoisuus. Näkymien ja aukeiden avoinna pitäminen. Helppohoitoisuus. Monimuotoisuus, maisema-arvot, viherkäytävä harvinaisille kasveille ym. Taajamametsien rajapintaan sijoittuvia katuviheralueita. Vihreytys, näkymät. Vihreytys, näkymät. Kulttuuriperinnön/maisemaarvojen vaaliminen. Taajamametsäsaarekkeita. Hoidettu puusto Vihreytys, monimuotoisuus. ja kasvillisuus. Vilkkaasti liikennöityjen teiden ja asutuksen Näkösuoja, meluntorjunta. välissä. Monikerroksellisuus. Niitto/murskaus 1-2 krt vuodessa. Raivaus/murskaus 2-5 vuoden välein. Kohdekohtainen hoitosuunnitelma. Reittien ja ajoratojen varsilta kerran kesässä murskattava. Ajoit. harvennus. Reittien ja ajoratojen varsilta kerran kesässä murskattava. Ajoit. harvennus.

17 3.2 KA RAKENNETUT KATUVIHRALUEET Rakennetut katuviheralueet sijoittuvat keskusta ja taajama-alueiden katujen ja viheralueiden varsille. Hoidon tavoitteena on pitää viheralueet siisteinä ja turvallisina sekä ylläpitää myönteistä kyläkuvaa. Rakennetut katuviheralueet luokitellaan kolmeen alaluokkaan: KA1 Edustuskatuvihreä: Aivan keskustan keskeisimmillä paikoilla oleva kasvillisuus. Ensisijainen rooli on luoda viihtyisyyttä ja korostaa ympäristönsä merkittäviä kohteita (patsaita, rakennelmia, tms.). Materiaalit ja rakenteet ovat korkealuokkaisia. Alueelle 15 ominaisia ovat mm. kukkivat pensaat ja puut, muotoonleikkaaminen ja kausi-istutukset. KA2 Keskustakatuvihreä: Ydin ja aluekeskustojen katujen istutetut osat. Keskustakatuviheralueet tukevat käyttöviheralueiden (A2) yleisilmettä. Alueet liittyvät kiinteästi A2 tasoisiin puistoihin ja kiinteistöihin. Alueet ovat turvallisia ja selkeitä. Kasvillisuus toimii rajaavana ja ohjaavana elementtinä katualueella sekä vihreyden ja viihtyisyyden luojana. KA3 Yleiskatuvihreä: Ydinkeskustan ja aluekeskusten ulkopuolelle jäävät katuviheralueet, joiden rakennetun ympäristön taso vastaa A3 tasoa. Alueet ovat lähinnä käyttö ja suojaviheralueiden reunamilla, luiskissa ja keskikaistoilla. Rakenteita on niukasti. Tärkeä suojaviheralueiden luojana.

18 3.3 KB AVOIMET KATUVIHERALUEET Avoimet katuviheralueet ovat niittymäisiä pientareita. Katuviheralueen tarkoitus on pitää näkymät avoimina, turvallisina ja hoidetun oloisina. Avoimet katuviheralueet luokitellaan kolmeen alaluokkaan: KB1 Piennarniitty: Liikennealueiden reunoille sijoittuvia luonnonniittyjä muistuttavia alueita, jotka pidetään vapaana puuvartisesta kasvillisuudesta. Näkymiä avoimena pitävä ja luonnonmonnimuotoisuutta ylläpitävä alue. 16 KB2 Raivausniitty: 2-5 vuoden välein matalaksi raivattava piennar, luiska, oja, ruovikko tai rantaniitty. Liikenneturvallisuutta ylläpitävä alue. KB3 Arvopiennarniitty: Arvoniittyjen ja katualueiden välimaastossa sijaitsevia viheralueita. Tärkeitä alueita kulttuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta.

19 3.4 KC METSÄISET KATUVIHERALUEET Metsäiset katuviheralueet sijoittuvat lähimetsien ja tiealueiden väliin. Katumetsiköissä on luonnonpuita ja yleensä metsänpohjakasvillisuutta. Rakenteita ei ole. Katumetsän ensisijainen tehtävä on tuoda vihreyttä ja luonnon monimuotoisuutta ihmisten lähelle. Metsäiset katuviheralueet luokitellaan kahteen alaluokkaan: KC1 Katumetsikkö: Lähimetsien ja teiden väliin jäävät alueet. Alueen tehtävä on luoda sujuva vaihettumisvyöhyke tiealueen ja metsän välille. 17 KC2 Suojaavat katumetsiköt: Asutuksen ja esim. teollisuuslaitosten, suojametsän ja teiden välissä oleva alue. Alueen tehtävä on suojata pienhiukkas pöly ja meluhaitoilta. 3.5 KATUPUIDEN HOITO Oleellista katupuiden hoidossa on häiritsevien ja vaarallisten oksien poisto, latvuksen keventäminen ja latvuksen nostaminen. Puun kasvualusta on pidettävä ilmavana, hyvän vesi ja ravinnetalouden varmistamiseksi. Puita tulee tarkkailla silmämääräisesti vuosittain. Puiden rungon korkeus on määritelty Rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa (InfraRYL 2006) seuraavasti: 1) jalankulku ja pyöräteillä 3,0m ja 2) ajoradoilla 4,8m.

20 3.6 KATUVIHERALUEIDEN PROSENTTIOSUUDET TYRNÄVÄN KUNNASSA

21 Kirkonkylän hoitoluokkien prosenttiosuudet Murron hoitoluokkien prosenttiosuudet Temmeksen hoitoluokkien prosenttiosuudet

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015-2025 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Lähtökohdat Kaupungin viheralueista vain n. 8 % on B-hoitoluokkien avoimia alueita,

Lisätiedot

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Metsä- ja Viherpäivät 2012 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus /ProAgria Keskukset B hoitoluokat Uudet hoidon laatuvaatimukset

Lisätiedot

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018 Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 1(12) KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Metsästrategia.,...3 1.1 Päämäärät..,... 3 2. Toimintaperiaatteet. 3 2.1 Metsien käyttö- ja hoitoluokitus...

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

Heka-Maunula Oy:n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

Heka-Maunula Oy:n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS :n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS TÄSSÄ URAKASSA NOUDATETAAN KIINTEISTÖRYL 09 Tässä työselostuksessa mainituin poikkeuksin 18.11.2014 Laatinut: Piha- ja puistosuunnittelu

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

2/5 min ilmeneviä seikkoja, on esitetty väärin tai nämä puuttuvat siitä. Neuvottelun vaatimus oli, ettei kaavoitusta voi jatkaa ilman niin rakentamisaikaisten kuin lopullisen hulevesien käsittelyn luotettavaa

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Hulevesialtaiden, -ojastojen ja patojen ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä Sijainti Hulevesijärjestelmän rakenne

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 1 KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 Ohjeellisten aluevarausten osalta kaavamääräysten tarkoituksena on ohjata ko.alueen metsien käsittelyä.

Lisätiedot

VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA

VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA 1 VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA Asunmaa Riikka ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaiset Kolmen Vyyhti -hanke 2016-2018 2 1. Alueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

viheralueohjelma 2004-2014

viheralueohjelma 2004-2014 Lohjan kaupungin viheralueohjelma 2004-2014 MIKÄ ON VIHERALUEOHJELMA? Viheralueohjelma on 10 vuodeksi laadittu kehittämissuunnitelma kaupungin omistamille viheralueille Mukana ovat puistot, metsät,rannat,liikennevihreä

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Auroranlinnan isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

Kiinteistö Oy Auroranlinnan isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS n isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS TÄSSÄ URAKASSA NOUDATETAAN KIINTEISTÖRYL 09 Tässä työselostuksessa mainituin poikkeuksin 27.12.2012 Laatinut: Piha- ja puistosuunnittelu

Lisätiedot

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Mielakan metsäilta

Mielakan metsäilta Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ASKAINEN 2.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Puistonimen (eli puiston_nimi-kentän) yksilöivä numeerinen tunniste. Viheraluetta lähimmän kadun nimi.

Puistonimen (eli puiston_nimi-kentän) yksilöivä numeerinen tunniste. Viheraluetta lähimmän kadun nimi. 13.10.2015 Helsingin kaupungin rakennusvirasto Sivu 1 / 5 Yleisten alueiden rekisteri, katualueet -WFS-tason kenttien kuvaus KATUALUE_ID _ID KAUPUNGINOSA OSA_ALUE SUURPIIRI KAYTTOTARKOITUS KAYTTOTARKOITUS_ID

Lisätiedot

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu

Lisätiedot

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito.

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito. Talvihoito Viheralueiden hoito Liikennealueiden hoito Perusomaisuus Puhtaanapito Kalusteiden ja varusteiden hoito Rakenteiden hoito Kunnossapito Talvihoidon erillistuote Ylläpito Erillistuotteet Kunnossa-

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Tampereen keskusta-alue. Puhtaanapitoluokitus 2013

Tampereen keskusta-alue. Puhtaanapitoluokitus 2013 Tampereen keskusta-alue Puhtaanapitoluokitus 2013 Työn tausta, tavoitteet ja rajaukset Keväällä 2010 luotiin Tampereen Keskustan yleisille alueille puhtaanapitoluokitus Kadut Viheralueet Puistot Torit

Lisätiedot

Tekla 59 Valmistelija: Kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie, puh. 06 4384612, 044 4384612

Tekla 59 Valmistelija: Kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie, puh. 06 4384612, 044 4384612 Tekninen lautakunta 59 16.04.2015 Viheralueiden hoitoluokitus 2015 / Säästötoimenpiteet 266/02.02.02/2014 Tekla 59 Valmistelija: Kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie, puh. 06 4384612, 044 4384612 Lapuan

Lisätiedot

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Metsäohjelman luonnos

Metsäohjelman luonnos Metsäohjelman luonnos Asukastilaisuus 30.5.2018 Metsien arvot Metsäohjelman asukaskyselyn tuloksista laadittu karttaanalyysi asukkaiden rentoutumiseen ja stressistä palautumiseen käyttämistä metsistä keskustaajaman

Lisätiedot

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1074/00.02.04.00/2016 TEKLA 18 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija

Lisätiedot

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,

Lisätiedot

Jaana Lämsä MUHOKSEN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Jaana Lämsä MUHOKSEN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS Jaana Lämsä MUHOKSEN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS MUHOKSEN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS Jaana Lämsä Opinnäytetyö Kevät 2013 Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Lisätiedot

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen 29.8.2013 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää HYVINKÄÄ Pohjois-Uudenmaan seutukeskus Asukkaita 46 000 60 km

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA VIHERALUEOHJELMA

PIRKKALAN KUNTA VIHERALUEOHJELMA PIRKKALAN KUNTA VIHERALUEOHJELMA VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Viheralueohjelman vaiheet... 4 3. Viheralueiden hoitoluokitus... 5 4. Viheralueiden määrittely... 6

Lisätiedot

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena 30 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena Runsaasti käytetyt,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19 kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

SIIKAJOKI ASEMAKAAVA-ALUEIDEN VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA 1. VAIHE: RUUKIN TAAJAMAN ASEMAKAAVA-ALUE 28.1.2010 SIIKAJOEN KUNTA. AIRIX Ympäristö Oy

SIIKAJOKI ASEMAKAAVA-ALUEIDEN VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA 1. VAIHE: RUUKIN TAAJAMAN ASEMAKAAVA-ALUE 28.1.2010 SIIKAJOEN KUNTA. AIRIX Ympäristö Oy SIIKAJOKI ASEMAKAAVA-ALUEIDEN VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA 1. VAIHE: RUUKIN TAAJAMAN ASEMAKAAVA-ALUE 28.1.2010 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun tarveselvitys

Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun tarveselvitys Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun tarveselvitys Tarveselvitys Osa aluesuunnitelmaa Koskee yleisiä alueita Kadut, torit, aukiot, puistot, metsät ja niityt Aluekokonaisuuden tarkastelussa Kartoitetaan

Lisätiedot

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Kaupunginhallitus 54 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 20 20.02.2017 Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi KIRJE 1 (5) Kristina Rocha Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KIRJE 1 (5) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Akaan kaava-alueiden viheralueiden hoitoluokitus

Akaan kaava-alueiden viheralueiden hoitoluokitus Akaan kaava-alueiden viheralueiden hoitoluokitus Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maisemasuunnittelu (AMK) Lepaa, kevät 2015 Milja Patana TIIVISTELMÄ LEPAA Maisemasuunnittelu Rakentaminen ja ylläpito Tekijä

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA 1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori

Lisätiedot

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta Laukaan kunta Mittakaava: 1:2000 50 m Asemakaavamääräykset Laukaan kirkonkylä korttelit 1201-1223 (Laajalahti) Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN METSÄSTRATEGIA

LOVIISAN KAUPUNGIN METSÄSTRATEGIA LOVIISAN KAUPUNGIN METSÄSTRATEGIA 2011 1 1. Metsästrategia Metsästrategia käsittää metsänhoidon periaatteiden tavoitteet. Lisäksi se sisältää ne toimintaperiaatteet, joilla kaupunki toteuttaa tavoitteensa.

Lisätiedot

Liite 6 KIINTEISTÖJEN VIHERALUEIDEN HOITOSOPIMUKSEN HOITOTYÖSELOSTUS

Liite 6 KIINTEISTÖJEN VIHERALUEIDEN HOITOSOPIMUKSEN HOITOTYÖSELOSTUS Liite 6 KIINTEISTÖJEN VIHERALUEIDEN HOITOSOPIMUKSEN HOITOTYÖSELOSTUS 24.2.2015 Sivu 2/11 Sisällysluettelo sivu no Käsitteistä.. 3 Yleistä.. 4 4.1 Yleiset tehtävät.. 4 4.2 Viherrakenteet.. 4 4.2.1 Nurmikot

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA

IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA MAISEMAKASVIEN KOEALOJEN VILJELYSUUNNITELMA 2018 IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hanke SISÄLLYS JOHDANTO 1. KOHTEEN KUVAUS JA HOIDON

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ylläpitoprosessi

Nurmikko- ja niittyalueen ylläpitoprosessi Nurmikko- ja niittyalueen ylläpitoprosessi Luennon sisältö Yleistä Hoitoluokitus Kevätkunnostus Paikkaus Lannoitus ja kalkitus Leikkaus ja niitto Rajaus Rikkakasvitorjunta Kastelu ja kastelujärjestelmien

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee

Lisätiedot

Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa

Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa päivitetty 12.11.2017 Katualueiden kunnossa- ja puhtaanapidon vastuunjako Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta

Lisätiedot

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma 13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti: ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ; Piirustus n:o 4980, päivätty 1.6.1993, muutettu 19.8.1994; 9.1.1995; 12.9.1995; 10.10.19955 Espoo 20, 21, 22, 26, 40 ja 46 kaupunginosat Keskuspuisto I Osayleiskaava Mittakaava 1:4000 OSAYLEISKAAVAMERKINTÖJÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITO- LUOKITUKSEN PÄIVITYS

PIRKKALAN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITO- LUOKITUKSEN PÄIVITYS PIRKKALAN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITO- LUOKITUKSEN PÄIVITYS Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maisemasuunnittelu Lepaa, 28.4.2010 Petri Solja OPINNÄYTETYÖ Maisemasuunnittelu Lepaa Työn nimi Pirkkalan

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN TILAPÄISET MAANKÄYTTÖLUVAT. viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

VIHERALUEIDEN TILAPÄISET MAANKÄYTTÖLUVAT. viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen VIHERALUEIDEN TILAPÄISET MAANKÄYTTÖLUVAT viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Puistoalueet ovat yleisiä alueita, ne on tarkoitettu oleskeluun, leikkiin, liikuntaan ja lähiluonnon tarkkailuun Vantaan

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot