TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA

TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA opinpesa_punainen_03.indd 1

SISÄLTÖ 1 OPPIMINEN ON MUUTOSTA sivut 1 3 1.1 Oppiminen on tunteita ja asenteita sivu 1 1.2 Oppiminen on muistia ja motivaatiota sivu 2 1.3 Oppiminen on tietoa käsittelevä järjestelmä sivu 3 2 OPPIMISTYYLIT sivut 4 6 2.1 Kuulemalla oppija eli auditiivinen oppija sivu 4 2.2 Näkemällä oppija eli visuaalinen oppija sivu 5 2.3 Tekemällä oppija eli kinesteettinen oppija sivu 6 3 HAVAINTOKANAVATESTI sivut 7 8 3.1 Havaintokanavatesti sivu 7 3.2 Havaintokanavatestin tulkinta sivu 8 4 OPPIMISKÄSITYKSET sivut 9 11 4.1 Opettajakeskeinen eli behavioristinen oppimiskäsitys sivu 9 4.2 Oppilaskeskeinen eli konstruktivistinen oppimiskäsitys sivu 10 4.3 Kokemukseen perustuva eli humanistinen oppimiskäsitys sivu 11 5 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET sivut 12 24 5.1 Mitä ovat oppimisvaikeudet sivu 12 5.2 Lukemisen vaikeudet sivu 13 5.3 Kirjoittamisen vaikeudet sivu 14 5.4 Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, dysfasia sivu 15 5.5 Matemaattiset vaikeudet sivu 16 5.6 Hahmottamisen vaikeudet sivu 17 5.7 Liikkeiden hallinnan eli motoriikan vaikeudet sivu 18 5.8 Tarkkaavaisuus ja toiminnan ohjaaminen sivu 19 5.9 Oppimiseen liittyvät ajatukset ja tunteet sivu 24 opinpesa_punainen_03.indd 2

Oppiminen on muutosta Oppiminen on tapahtuma, joka muuttaa oppijan tietoja ja taitoja. Se voi muuttaa myös hänen käsityksiään asioista, asenteitaan tai käyttäytymistään. Oppimiseen vaikuttavat yksilön biologiset, sosiaaliset ja psyykkiset ominaisuudet. Oppimiseen vaikuttavat myös oppimistilanne ja ympäristö, missä oppiminen tapahtuu. Oppiminen voi tapahtua aivan huomaamatta tai ohjatusti eli opetuksella. Oppiminen on tunteita ja asenteita Oppimiseen kuuluvat myös tunteet, mielikuvat ja asenteet. Oppiminen voi olla iloinen ja onnellinen asia. Se voi olla myös epämiellyttävä kokemus. Oppijan oma asenne opittavaa asiaa ja opiskelua kohtaan vaikuttaa siihen, miten hyvin hän pystyy vastaanottamaan uutta tietoa. Oma käsitys siitä, miten hyvin oppii tiettyjä asioita, voi vahvistaa tai heikentää oppimista. 1 opinpesa_punainen_03.indd 1

Oppiminen on muistia ja motivaatiota Muisti ja motivaatio vaikuttavat oppimiseen. Muisti on kykyä painaa asioita mieleen. Se on myös kykyä pitää asioita mielessä ja palauttaa asiat mieleen. Motivaatio, halu oppia, on voima, joka ohjaa, suuntaa ja ylläpitää kiinnostusta. Muistin rakenne Aistimuisti eli sensorinen muisti Lyhytkestoinen muisti eli työmuisti Pitkäkestoinen muisti eli säilömuisti vastaanottaa aistien välittämää tietoa (näkö, kuulo, tunto) tietojen käsittelyn teho rajaton tiedon määrä rajaton voi käsitellä rajattomasti tietoa yhdellä kertaa tieto säilyy muistissa noin sekunnin käsittelee tietoa aistimuistista ja pitkäkestoisesta muistista valikoi tietoa muokkaa tietoa voi käsitellä noin 7 asiaa yhdellä kertaa tieto säilyy muistissa noin puoli minuuttia toimii tiedon varastona tallentaa tärkeitä ja merkityksellisiä asioita tallentaa asioiden merkityksiä tieto säilyy yleensä koko eliniän 2 opinpesa_punainen_03.indd 2

Oppiminen on tietoa käsittelevä järjestelmä Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppija suuntaa koko ajan tarkkaavaisuutensa opittavaan asiaan. Kun motivaatio ja tarkkaavaisuus ovat kunnossa, hän voi painaa opittavan asian muistiinsa ja oppia sen. Oppijan omat ominaisuudet, kuten työmuistin koko, vaikuttavat kykyyn omaksua ja muistaa opittava asia. Oppijan täytyy myös sisäistää ja ymmärtää opittava asia. Mitä paremmin opittu asia on omaksuttu, ymmärretty ja liitetty aiemmin opittuun, sitä paremmin se pysyy muistissa, ja sitä helpompi se on myös palauttaa mieleen. Työmuistin toiminnalla on tärkeä merkitys oppimisessa. Työmuisti käsittelee tietoa. Se luo merkityksiä ja liittää uutta tietoa aiemmin opittuun tietoon. Työmuisti toimii aina, kun opitusta tiedosta luodaan omaa tietoa. (www.erityisopetus.com/muistintoiminta) Aistien kautta tulevan tiedon valikointi tarkkaavaisuuden avulla Tiedon tallentuminen säilömuistiin Tiedon käsittely työmuistissa Tarkkaavaisuus Oppiminen Tiedon hakeminen säilömuistista Havaitseminen Työmuisti Säilömuisti www.erityisopetus.com/muistintoiminta 3 opinpesa_punainen_03.indd 3

Oppimistyylit Ihmiset oppivat asioita eri tavoin. Jokaisella on oma tapansa keskittyä ja käsitellä uutta tietoa sekä painaa tietoa muistiin ja palauttaa sitä mieleen. Yksi oppii parhaiten kuulemalla ja toinen näkemällä tai kokeilemalla asiaa. Ihmisellä voi olla yksi vahva oppimistyyli, tai hänellä voi olla monia vahvoja alueita. Joku haluaa nähdä kokonaisuuden, kun taas toinen käsittelee asiaa mieluummin pieninä palasina. Parhaiten oppiminen onnistuu, kun käyttää oppimistyyliään. Kuulemalla oppija eli auditiivinen oppija Kuulemalla oppija oppii parhaiten kuuntelemalla ja keskustelemalla. Hän voi puhua itsekseen ja samalla miettiä asioita. Hän oppii seuraamalla luentoja ja keskustelemalla muiden ihmisten kanssa. Rytmi ja musiikki sekä äänikirjat ja suulliset ohjeet voivat auttaa häntä opiskelussa. (Prashning 2003; Halonen 1999) 4 opinpesa_punainen_03.indd 4

Näkemällä oppija eli visuaalinen oppija Näkemällä oppija oppii parhaiten lukemalla ja keskustelemalla. Hän pitää kirjoitetusta tiedosta ja muistaa sekä ymmärtää opitun asian parhaiten tarkkailemalla ja katsomalla. Oppimisessa häntä auttavat värit, kuvat, kalvot ja taulukot. Alleviivaukset ja muut merkinnät helpottavat lukemista. Näkemällä oppijalla on yleensä hyvä mielikuvitus. (Koponen ja Hirvonen 2008; Prashning 2003; Halonen 1999) 5 opinpesa_punainen_03.indd 5

Tekemällä oppija eli kinesteettinen oppija Tekemällä oppija oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla käsillään. Hän kuuntelee ohjeita ja keskittyy tehtävään samalla kertaa. Näin oppija yhdistää teoreettiset ohjeet käytäntöön. Tekemällä oppija on luonteeltaan aktiivinen ja lähestyy opittavaa asiaa käsillään. Hän oppii kokemusten kautta ja ratkaisee ongelmat toimimalla. Tällainen oppija luottaa omiin tuntemuksiinsa asiasta. Mukava opiskeluympäristö, liikunta ja tauot helpottavat oppimista. 6 opinpesa_punainen_03.indd 6

Havaintokanavatesti Oletko kuulemalla, näkemällä vai tekemällä oppija? Eroaako oppimistyylisi työtovereistasi ja ystävästäsi? Alla olevalla testillä voit selvittää, millainen oppija sinä olet. Testi on suuntaa antava, ja useimmat ihmiset käyttävät eri havaintokanaviaan melko tasaisesti. Anna pisteitä yhdestä kolmeen (1-3) siten, että sinun toimintaasi parhaiten kuvaava vaihtoehto saa kolme pistettä ja heikoimmin kuvaava yhden. Vaatteissani kiinnitän huomiota Seuraan maailman menoa a) värien yhteensopivuuteen a) lukemalla lehtiä b) asiallisuuteen b) kuuntelemalla radioita c) mukavuuteen c) vähän kaikkialta Taidenäyttelyssä Uusissa ihmisissä huomioni kiinnittyy a) vain katselen töitä a) silmiin b) keskustelen töistä b) ääneen c) koskettelen töitä c) kädenpuristukseen Vapaa-aikanani mielelläni Pidän kirjoista joissa a) luen erilaisia kirjoja a) kuvaillaan asioita b) kuuntelen musiikkia b) on paljon vuorosanoja c) liikun ja teen töitä käsilläni c) on toimintaa Helpoiten omaksun uutta kun Työntekoani häiritsee a) katselen ja luen a) rauhaton ympäristö ja epäjärjestys b) kuuntelen b) äänet c) teen ja kokeilen c) huonot työolosuhteet Pitkästyessäni rupean Kun olen autossa a) katselemaan ympärilleni a) katselen maisemia b) hyräilemään b) kuuntelen aina radiota c) piirtelemään ja liikkumaan c) säädän asentoa ja lämmitystä usein Hyvässä palaverissa käytetään paljon Teen päätöksiä sen mukaan mikä minusta a) kuvia, kalvoja ja kirjoitettua tietoa a) näyttää parhaalta b) puheenvuoroja b) kuulostaa parhaalta c) viihtyisyyttä lisääviä asioita c) tuntuu parhaalta Ilmaisen tunteitani Hyvä keino kannustaa oppilasta on a) kasvojen ilmeillä a) laittaa työ näytille b) äänensävyillä b) antaa palautetta puhuen c) elehtien c) onnitella halaten Sisustuksessa tärkeintä ovat Kiistatilanteissa pyrin ottamaan selvää a) värit a) vastapuolen näkökannasta b) hyvät stereot b) vastapuolen äänenpainoista c) mukavat huonekalut c) vastapuolen tunteista 7 opinpesa_punainen_03.indd 7

Laske pisteet yhteen kullekin vaihtoehdolle (a, b ja c) a-pisteet b-pisteet c-pisteet Tulos: Eniten a-pisteitä: Näköhavaintoon perustuva oppimistyyli on sinulle ominaista. Eniten b-pisteitä: Kuulohavaintoon perustuva oppimistyyli sopii sinulle. Eniten c-pisteitä: Oppimistyylisi perustuu eniten liike- ja tuntoaistiin. A) Näköhavaintoon perustuva oppimistyyli (Visuaalinen havaintokanava) tärkeää näkeminen, näkemiseen perustuvat mielikuvat ja havainnollistavat kuvat Oppiessa: Kuvat, kaaviot, taulukot, kalvot ja monisteet tukevat oppimista. Tärkeää myös lukea, ei vain kuulla. Alleviivaukset ja muut merkinnät saattavat auttaa. Oletko kokeillut piirtää omia kuvia aiheesta? Värien käyttö, muistiinpanot suurille paperiarkeille ja niiden kiinnitys seinille kotona voivat auttaa. B) Kuulohavaintoon perustuva oppimistyyli (Auditiivinen havaintokanava) tärkeää kuuleminen, äänet ja keskustelu Oppiessa: Rytmi ja musiikki saattavat auttaa. Keskity kuuntelemaan, muistiinpanojen tekeminen samaan aikaan saattaa häiritä Oletko kokeillut tunnin nauhoittamista tai sanellut pääkohtia aiheesta nauhalle ja kuunnellut niitä vaikkapa sängyssä loikoillen? Oletko kokeillut äänikirjoja? Keskustelu aiheesta muiden kanssa saattaa auttaa. Sanalliset ohjeet mieluummin kuin kirjalliset C) Tuntoaistiin, liikkeeseen ja tunteisiin perustuva oppimistapa (Kinesteettinen havaintokanava) tärkeää tunnustelu, kokeminen, tekeminen, liike ja lihasmuisti Oppiessa: Miellyttävän tuntuinen opiskeluympäristö tukee oppimista. Oppimistilanteessa korostuu tunnelma ja fiilis, esim. miten opettaja kertoo asiasta. Havaintoesityksillä tärkeä merkitys oppimiselle. Liian pitkä paikallaan istuminen opiskellessa turruttaa: oletko kokeillut kokeeseen tai tenttiin lukemista tai opittavan asian kuuntelua samalla kun kävelet edestakaisin? Oletko kokeillut itse tuotettua havaintomateriaalia, käsillä tekemistä, pahvilappujen askartelua ja leikkelyä oppimisen tueksi? (Monenlaiset oppivat, Erilaisten oppijoiden liitto) 8 opinpesa_punainen_03.indd 8

Oppimiskäsitykset Oppimiskäsityksellä tarkoitetaan sitä oletusta, johon opetustyyli perustuu, eli mitä on oppiminen ja mitä on opettaminen. Opettajakeskeinen eli behavioristinen oppimiskäsitys Oppiminen on tiedon määrän lisääntymistä Opettajakeskeisessä oppimiskäsityksessä opettaja on aktiivinen tiedon välittäjä ja opiskelija passiivinen tiedon vastaanottaja. Opetus on ulkoa ohjattua ja tarkasti etukäteen suunniteltua tiedon välittämistä. Oppiminen on irrallista tietojen ja yksittäisten taitojen vastaanottamista. Se toteutuu vaihe vaiheelta. Tavoitteena on, että oppija omaksuu oikean suoritustavan. 9 opinpesa_punainen_03.indd 9

Oppilaskeskeinen eli konstruktivistinen oppimiskäsitys Oppiminen on tiedon henkilökohtaista rakentamista Opettajakeskeisessä oppimiskäsityksessä opettaja on neuvonantaja. Oppija puolestaan on aktiivinen ja itsenäinen tiedon rakentaja, joka asettaa itse tavoitteet oppimiselle. Oppiminen on uuden tiedon rakentumista jo aiemmin opitun pohjalle. Oppija havainnoi, valikoi, rakentaa ja tulkitsee itse tietoa. Näin oppiminen on opiskelijan oma tulkinta maailmasta. 10 opinpesa_punainen_03.indd 10

Kokemukseen perustuva eli humanistinen oppimiskäsitys Oppiminen on henkilökohtaista kasvua Kokemukseen perustuvassa oppimiskäsityksessä opettaja on sivustaseuraaja ja auttaa, jos oppija tarvitsee tukea. Hän ei kuitenkaan toimi oma-aloitteisesti. Oppija asettaa itse tavoitteet oppimiselleen ja valitsee itse, miten hän työskentelee. Hän on innostunut opittavasta asiasta ja työskentelee oman valintansa mukaan. Hän käyttää hyväksi aikaisempia kokemuksiaan. Tavoitteena on oppijan kasvaminen ja kehittyminen yksilönä. 11 opinpesa_punainen_03.indd 11

Mitä ovat oppimisvaikeudet Oppimisvaikeudet ovat yleisnimitys, eräänlainen sateenvarjo erilaisille tekijöille, jotka vaikeuttavat oppimista. Yleensä niillä tarkoitetaan kielellisiä erityisvaikeuksia, hahmottamisen vaikeuksia, vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja ohjeiden ymmärtämisessä sekä vaikeuksia liikkeiden hallinnassa. Näistä kolmea ensimmäistä voidaan myös kutsua erityisiksi oppimisen vaikeuksiksi. Oppimisvaikeuksien tunnusmerkkinä on, että opiskelijan oppimistulokset jäävät heikommiksi kuin hänen oppimiskykynsä, ikänsä tai lahjakkuutensa edellyttäisi. Oppimisvaikeudet esiintyvät usein yhdessä. Kun vaikeuksia on lukemisessa ja kirjoittamisessa eli lukivaikeus, vaikeuksia on usein myös matematiikassa. Matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivällä saattaa olla myös hahmottamisen häiriöitä. (Erilaiset oppijat) 12 opinpesa_punainen_03.indd 12

Lukemisen vaikeudet lukeminen on hidasta tai takeltelevaa lukemisessa esiintyy katkoja ja toistoja ääneen lukeminen on vastenmielistä lukija hyppää rivien yli ja kadottaa luettavan kohdan rivit tuntuvat hyppivän paperilla luetun ymmärtäminen ja muistaminen voi olla hankalaa tekstistä on vaikea löytää olennainen asia sanat luetaan väärin sanan loput voivat jäädä pois tai niitä arvaillaan sanoihin luetaan liikaa kirjaimia tai kirjaimia puuttuu television tekstitystä ei ehdi lukea väsymistä lukiessa sekä silmien ja pään särkyä mielenkiinto kirjoihin ja lukemiseen katoaa 13 opinpesa_punainen_03.indd 13

Kirjoittamisen vaikeudet kirjoittaminen hidasta kirjaimia puuttuu, esim. kielo - kilo kirjaimet vaihtavat paikkaa, esim. oli ilo vaikeuksia erottaa sanapareja, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen verran, esim. maukuu naukuu, karju - harju äänteiden keston kuuleminen vaikeaa esim. tili tiili, tuli tuuli, muta - muuta konsonanttien erottaminen vaikeaa esim. laki lakki, kisa kissa, Vesa vessa, kelo - kello pitkistä sanoista jää pois kirjaimia tai tavuja esim. Hämeenlinna Hämelinna Hämeenlina, kynttilä kyntilä alkukirjaimen erottaminen vaikeaa vieraskielisissä sanoissa esim. kriisi riisi, traktori raktori, treeni - reeni virkkeet rakenteeltaan epäloogisia tekstin tuottaminen vaikeaa ja työlästä lomakkeiden täyttäminen hankalaa 14 opinpesa_punainen_03.indd 14

Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, dysfasia puheen tuottamisessa vaikeuksia esim. - vaikeuksia keksiä, mitä sanoisi - vaikeuksia aloittaa puhuminen - sanojen ääntämisessä vaikeuksia, puhe epäselvää - sanojen löytäminen vaikeaa - sanojen valinnassa vaikeuksia - puhe voi juuttua - lauseiden tuottaminen vaikeaa puheen ymmärtämisessä vaikeuksia esim. - äänteiden erottelussa ja hahmottamisessa vaikeuksia - sanojen ymmärtäminen vaikeaa - puheen mielessä pitäminen heikentynyt - vaikeuksia lauseiden ymmärtämisessä - puheen tulkinta vaikeaa vaikeuksia tulla toimeen muiden ihmisten kanssa 15 opinpesa_punainen_03.indd 15

Matemaattiset vaikeudet numerot vaihtavat paikkaa peruslaskutoimitusten oppiminen vaikeaa laskutoimitusten järjestyksen muistaminen vaikeaa kertotaulujen oppiminen vaikeaa jakolaskujen ymmärtäminen ja soveltaminen vaikeaa, prosenttilaskut hankalia mittayksiköiden hahmottaminen tuottaa vaikeuksia kolmiulotteinen hahmottaminen voi olla vaikeaa sanalliset tehtävät hankalia: vaikea erottaa, mitä pitää laskea rahankäytössä vaikeuksia 16 opinpesa_punainen_03.indd 16

Hahmottamisen vaikeudet vasen ja oikea sekoittuvat, eksyy helposti kellonajat ja päivämäärät sekoittuvat tilan ja etäisyyden hahmottaminen vaikeaa vaikeuksia käsityöammateissa vaikeuksia matematiikassa symboleiden ja laitteiden toimintaohjeiden ymmärtäminen vaikeaa asioiden jaksottaminen ja suullisten ohjeiden muistaminen vaikeaa taipumus hävittää tavaroita 17 opinpesa_punainen_03.indd 17

Liikkeiden hallinnan eli motoriikan vaikeudet jaetaan hienomotoriikan esim. käden käytön ja karkeamotoriikan esim. liikunnan vaikeuksiin käsiala epäselvää vaikeuksia käsien käytössä ja näppäryyttä vaativissa tehtävissä ongelmia silmän ja käden yhteistyössä, kuten laitteiden ja työkalujen käytössä liikkeiden hallinnan vaikeuksia esimerkiksi erilaisissa liikuntalajeissa yleisesti kömpelö 18 opinpesa_punainen_03.indd 18

Tarkkaavaisuus ja toiminnan ohjaaminen Tarkkaavaisuus on tiedon valikointia. Tarkkaavaisuuden osa-alueita ovat: huomion suuntaaminen ja kohdentaminen huomion ylläpitäminen joustaminen liittyvät usein vireystilaan ja oman toiminnan hallinnan ongelmiin Toiminnan ohjaaminen on kykyä toimia tarkoituksenmukaisesti tilanteen ja omien taitojen mukaan. Toiminnan suunnittelun osa-alueita ovat: toiminnan aloittaminen toimiminen suunnitelman mukaan oman toiminnan arviointi (lähde: Oili Sauna-aho) 19 opinpesa_punainen_03.indd 19

Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjaamisen vaikeudet kiinnostus opetukseen häviää ja suuntautuu helposti muualle vaikeuksia tehtävissä, joissa täytyy keskittyä samanaikaisesti moneen asiaan vaikeuksia siirtyä sujuvasti tehtävästä toiseen vaikeuksia suunnitella omaa aikataulua opiskelu ja työsuhteet keskeytyvät helposti (lähde: Oili Sauna-aho) 20 opinpesa_punainen_03.indd 20

Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjaamisen vaikeuksien syyt ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) ADHD on neurobiologinen kehityksen häiriö, johon kuuluu monenlaisia oireita. tarkkaavaisuushäiriö kyvyttömyys keskittyä ylivilkkaus impulsiivisuus eli toiminta hetken mielijohteesta Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen ja useissa tilanteissa, esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastuksissa. (Opetushallitus Jokeriportaali) 21 opinpesa_punainen_03.indd 21

Mistä ADHD johtuu ADHD johtuu eräiden aivojen välittäjäaineiden (dopamiini, noradrenaaliini ja serotoniini) toimintahäiriöstä. ADHD henkilön aivoissa toiminta on joillakin osin hitaampaa kuin useimmilla muilla ihmisillä. Kun ADHD henkilö korjaa tätä puutetta, hän alkaa huomaamattaan liikehtiä levottomasti, tai hän puuhastelee asiaankuulumattomia juttuja, puhua pälpättää tai vaipuu unelmiinsa. ADHD:tä arvioidaan esiintyvän noin 3-5 %:lla väestöstä. Osalla ihmisistä oireet vähenevät iän karttuessa, mutta usein ne seuraavat ihmistä aikuisuuteen saakka. (Opetushallitus Jokeriportaali) 22 opinpesa_punainen_03.indd 22

ADHD:n ilmeneminen ADHD -aikuinen on parhaimmillaan poikkeuksellisen elinvoimainen hyvin kekseliäs, hyvä mielikuvitus, ei tyydy valmiisiin ratkaisuihin keskimääräistä uteliaampi, ottaa selville asiat yksityiskohtaisesti ja laajasti voimakkaasti tunteva ja myötäelävä nopea oivaltamaan halukas ottamaan riskejä, nauttii haasteista energinen, luova, innokas ja motivoiva ADHD -aikuinen on pahimmillaan ei pysty keskittymään, lyhytjännitteinen ja huolimaton (alisuoriutuja älykkyydestään huolimatta) muistamaton; hukkaa tavaroitaan, ei pidä lupauksiaan, unohtelee tapaamisia aloitekyvytön, huono organisoimaan; lukuisia keskeneräisiä projekteja, aina myöhässä toimii hetken mielijohteesta, itsepäinen, riidanhaluinen ja sietää huonosti pettymyksiä, mikä aiheuttaa vaikeuksia ihmissuhteissa kyvytön arvioimaan omaa toimintaansa ja voimiensa riittävyyttä vireystilaltaan joko yliaktiivinen, alavireinen tai mieliala vaihtelee juuttuu itseään kiinnostaviin asioihin eli ylikeskittyy eikä osaa lopettaa töksäyttelijä, jatkuvasti äänessä, keskeyttää toisten puheen joutuu helposti riippuvuussuhteeseen (kahvi, tupakka, netti, shoppailu, seksi, alkoholi, huumeet jne.) ja ylivelkaantuu (Opetushallitus Jokeriportaali) 23 opinpesa_punainen_03.indd 23

Oppimiseen liittyvät ajatukset ja tunteet En jaksa Minä olen tyhmä Minulla on huono muisti Minulla ei ole matikkapäätä Ei kannata edes yrittää Aina minä epäonnistun Olen kaikkein huonoin Vatsaan sattuu Kukaan ei tykkää minusta Minä olen laiska Jäävuoren huippu Oppimisvaikeus Ahdistus Viha Pelko Häpeä Syyllisyys Epätoivo (Hero/Kmp151007) 24 opinpesa_punainen_03.indd 24