Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta"

Arto Turunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

OPOTUNNIN TEHTÄVÄT Tehtäviä on kaksi kappaletta. Palauta tehtävät omalla nimellä varustettuna perjantaihin 9.9. mennessä opolle sähköpostilla mirkka.nieminen-hirvela@sasky.

1 OPOTUNNIN TEHTÄVÄT Tehtäviä on kaksi kappaletta. Palauta tehtävät omalla nimellä varustettuna perjantaihin 9.9. mennessä opolle sähköpostilla tai paperille tulostettuna opon lokeroon kanslian vieressä. TEHTÄVÄ 1 Lue tekstit lukutekniikoista ja lukemisstrategioista sekä sanaston oppimisesta. Laadi lukemasi perusteella miellekartta. Miellekarttaan sinun tulee koota aiheista tärkeimmät ja keskeisimmät asiat. Tuota miellekartta valitsemallasi tavalla. Voit esimerkiksi piirtää miellekartan erilliselle paperille ja lisätä sen kuvana palautettavaan tehtävään. Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista:

2 Lukeminen ja lukustrategiat Lukio-opintojesi aikana luet paljon esimerkiksi kurssikirjoja, erilaisia tekstejä ja mahdollisesti artikkeleita. Joskus luettavia sivuja on paljon, mutta lukemiseen käytettävä aika on rajallinen. Tekstien lukeminen voi myös tuntua hankalalta, jos tekstissä on paljon sinulle vieraita sanoja tai jos et yrityksistä huolimatta löydä tekstin pääkohtia tai pysty muodostamaan tekstin sisällöstä yleiskuvaa. Tehokas lukeminen on kuitenkin opintojesi etenemiseksi olennaisen tärkeää. Onneksi luku-tekniikkaa voi kehittää. Tässä saat vinkkejä lukuprosessin helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Pohdi ensin omia lukutottumuksiasi ja strategioitasi. Tekstien ymmärtäminen helpottuu, kun osaat: - ennustaa ja ennakoida. o Aktivoi aiempi tietosi tekstin aiheesta tai aihepiiristä o Mieti, mitä jo tiedät tekstin aiheesta. Tämä auttaa myös itse lukuvaiheessa: ymmärrätkö asian, vaikka et joka sanaa tiedäkään? o Voitko arvata joidenkin uusien sanojen merkityksen päättelemällä aikaisemman tietosi perusteella? - paikantaa ja löytää tietoa o tekstien rakenteen ymmärtäminen sekä oikean lukustrategian valinta nopeuttavat olennaisen tiedon löytämistä: o Haetko vastausta johonkin tiettyyn kysymykseen? Vai luetko yleiskuvan saamiseksi? o Osaatko lukea graafista ja visuaalista tietoa (taulukoita, kuvioita, kaavioita, jotka tukevat esimerkiksi erilaisten tutkimusraportin tulosten ymmärtämistä)? o Käytätkö hyväksesi tekstin jäsentäjiä, jotka usein osoittavat asioiden väliset syy ja seuraus -suhteet, vastakohtaisuudet jne. (esimerkiksi joten, toisaalta, lisäksi, sen sijaan)? - lukea kriittisesti ja arvioida lukemaasi o Osaatko päätellä, tulkita, erottaa faktatiedon ja mielipiteen sekä tehdä johtopäätöksiä? - jäsentää tietoja o Osaatko tehdä muistiinpanoja pääkohdista ja olennaisista yksityiskohdista? o Osaatko yhdistellä tietoja ja tiivistää niitä (suullisesti ja kirjallisesti) eri tarkoituksia varten? On myös tärkeää, että mietit mikä on lukemisesi tarkoitus, eli kuinka tarkasti sinun tulee omaksua lukemasi asia. Hyvä lukija valitsee aina sopivimman lukutekniikan tarkoitukseensa.

3 Lukutekniikoita 1. Silmäily (skimming) eli yleisvaikutelman hankkiminen tekstistä Tekstien lukeminen tulee helpommaksi, jos käytät ennen varsinaista lukemista muutaman minuutin tekstin silmäilyyn, selailuun ja tutkimiseen. Silmäily ei varmasti lisää kokonaislukuaikaasi, vaan jopa säästää sitä. Tekstin silmäily ennen varsinaista lukemista auttaa selvittämään sen hyödyllisyyden tarpeisiisi sekä sen sisällön pääpiirteissään. Tämän tiedon avulla voit päättää, mitä luet ja missä järjestyksessä, mihin kohtiin keskityt ja mitä et ehkä lue ollenkaan. Silmäily auttaa lukemaan valikoivasti. 2. Skannaus (scanning) eli tiettyjen yksityiskohtien etsiminen esimerkiksi jonkin asiasanan perusteella. Tässä etsitään yleensä vastauksia kysymyksiin mikä, kuka ja milloin. Tiedät kysymyksen jo etukäteen ja voit keskittyä vain löytämään vastauksen siihen. 3. Pääkohtien etsiminen Pääkohtia etsiessä käytetään hyväksi tietoa siitä, miten teksti rakentuu, ja haetaan tietoja esimerkiksi seuraavista asioista: miksi teksti on kirjoitettu, mikä on ollut kirjoittajan tarkoitus ja mitkä ovat tärkeimmät argumentit. 4. Kriittinen / arvioiva lukeminen (intensiivinen) Jos asenteesi luettavaan tekstiin on kriittinen tai arvioiva, vertaat todennäköisesti kirjoittajan näkemyksiä omiisi tai jonkun muun näkemyksiin. Tosiasioiden ja kirjoittajan mielipiteiden erottaminen on myös tärkeää.

4 Sanaston oppiminen ja sanakirjojen käyttö Sanavaraston kartuttaminen saattaa helpottaa tekstien lukemista. Sanastoa voi opiskella monella eri tavalla. Kun opettelet uusia sanoja, ei riitä että opettelet vain sanan käännöksen. Kiinnitä huomiota myös sanan kirjoitus- ja ääntämisasuun, yleisimpiin synonyymeihin, kollokaatioihin, sanan tyyliin, jotta voit varmistua sanan merkityksestä ja siitä, että käytät sitä oikein. Muista myös kerrata! 1.Lukiessasi vieraskielistä tekstiä, vastaasi tulee usein tuntemattomia sanoja. Käytä silloin sanastostrategioita: yritä muodostaa tekstistä yleiskuva, älä takerru yksittäisten sanojen merkityksiin. 2. Päätä, onko tuntematon sana olennainen kirjoittajan pääajatuksen ymmärtämiseksi 3. Jos ei, jatka lukemista. 4. Jos kyllä, yritä ymmärtää sanan merkitys kontekstista (= koko lause, koko kappale, ympäröivä teksti jne.). 5. Jos kontekstikaan ei auta, käytä sanakirjaa. Merkityksen arvaaminen kontekstin avulla Arvaaminen voi auttaa sanan yleismerkityksen löytämisessä, mikä usein riittääkin tekstin ymmärtämiseen. Tämän taidon kehittäminen vaatii harjoittelua, mutta sen avulla voit lopulta tulla paremmaksi lukijaksi. Merkityksen arvaaminen vaatii lausekontekstista löytyvien vihjeiden analysoimista. Vihjetyyppejä on yleisesti ottaen yhdeksän: 1 kuvattu tilanne on ennestään tuttu, 2 kirjoittajan antamat selitykset, esimerkit tai kuvaukset, 3 syy ja seuraus suhteet (koska, niin, täten jne.) 4 vertailusuhteet (mutta, kuitenkin, vaikka jne.) 5 sanat, joilla samankaltainen merkitys, 6 viitesanat (toinen, tämä, sellainen jne.) 7 kuvailevat sanat, tunnistetaan ainakin, onko niiden merkitys positiivinen vai negatiivinen, 8 kirjoittajan tarjoama määritelmä, sanan osat, esim. etu- ja loppuliitteet.

5 Oppimistyylit Oppimistyylit ovat persoonallisia ja yksilöllisiä tapoja ottaa vastaan, prosessoida ja palauttaa mieleen informaatiota. Itseohjautuva oppija on tietoinen omista oppimistyyleistään. Yleisimpiä oppimistyylijaotteluja ovat esimerkiksi: Aisteihin perustuva oppimistyylijaottelu Me hankimme tietoa ja muistamme asioita aistiemme kautta. Usein jokin aisteista on toisia dominoivampi. Se, mitä aistikanavaa suositaan on yksilöllistä. Toiset oppivat tehokkaammin kuullessaan uutta tietoa, toisten täytyy nähdä oppiakseen. Aisteihin perustuvat oppimistyylit ovat: 1 auditiivinen (kuuloaisti), 2 visuaalinen (näköaisti) ja 3 kinesteettinen (koko vartalon liikkeet) oppimistyyli. Jos sinulla on useampi kuin yksi vahva aistikanava, oppimisen onnistuminen on todennäköisempää kuin jos sinun täytyisi luottaa vain yhteen aistiin. Kartoita Aistit oppimisessa -lomakkeella, (linkki alla) mitä aisteja käyttäen opit parhaiten ja lue lisää oppimisestasi alla olevista laatikoista. Auditiivinen oppija Jos kuulo on vahvin aistisi tiedonkäsittelyssä, opit uutta helposti kuuntelemalla esim. luentoja. Lisäksi sinulla saattaa olla tarve prosessoida tietoa ääneen itseksesi, minkä takia pienryhmäaktiviteetit, luokkakeskustelut ja tutoriaalit todennäköisesti sopivat sinulle. Visuaalinen oppija Jos olet visuaalinen oppija, pidät ehkä enemmän hiljaa lukemisesta kuin kuuntelemisesta. Jotkut visuaaliset oppijat eivät kuitenkaan opi helposti kirjoitetusta materiaalista, vaan tarvitsevat vähemmän verbaaliseen ilmaisuun perustuvaa oppimateriaalia. Asian esittäminen kuvallisten apukeinojen kuten kuvien, taulukoiden ja kuvaajien välityksellä auttaa sinua vastaanottamaan ja painamaan uutta tietoa muistiin. Taktiili / kinesteettinen oppija Termejä taktiili ja kinesteettinen käytetään usein melkein synonyymeina, vaikka niiden välillä on olemassa ero. Jos olet taktiili oppija, oppiminen on tehokkaampaa käsillä tekemisen kautta. Kirjoittaminen, piirtäminen ja mallien rakentaminen auttaa siis oppimisessa. Jos taas olet kinesteettinen oppija, sinun pitäisi pystyä liikuttamaan koko vartaloasi, ei ainoastaan käsiä, jotta tiedon vastaanotto ja käsittely olisi tehokasta. Opintoretket, pantomiimi ja tiedon dramatisointi ovat luultavasti sinulle sopivia oppimiskeinoja.

6 Lue lisää erilaisista oppimistyyleistä Tee tämän jälkeen toinen testi. TEHTÄVÄ 2 Kirjoita lyhyt kuvaus (yksi A4) testien tulosten perusteella, millainen oppija olet, kuinka opit? Arvioi kuinka hyvin testit mielestäsi pitivät paikkaansa sinun kohdallasi.

Samankaltaiset tiedostot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)