YRITYSPUISTO SYKKEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVANMUUTOS A_060

Maankäyttö YRITYSPUISTO SYKKEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVANMUUTOS A_060 KUVA 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti EHDOTUS, Asemakaavan selostus 9.8.2019 OAS Ympäristölautakunta 5.6.2018. 76 Vireilletulosta kuulutettu 14.6.2018 Luonnos Ympäristölautakunta 2.10.2018 Luonnos nähtävillä 10.10. 12.11.2018 Ehdotus Ympäristölautakunta 20.8.2019 Ehdotus Kaupunginhallitus Ehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus Hyväksyminen kaupunginvaltuusto Voimaantulokuulutus

Maankäyttö 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaa suunnitellaan kiinteistöille 790-16-5-7, 790-16-5-9, 790-16-5-10, 790-16-5-11, 790-16- 5-13, 790-16-5-14, 790-404-2-1, 790-404-2-2, 790-404-2-96, 790-404-2-146, 790-404-2-206, 790-406-1-2 ja 790-406-1-107 sekä osalle kiinteistöjä 790-404-2-201, 790-404-2-202 ja 790-895-0-249. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Vammalan taajaman luoteisosassa Sastamalantien ja Sipintien risteyksen luoteispuolella. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 46,62 hehtaaria. KUVA 2: Asemakaavan suunnittelualue 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 060/2018. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa kaupungin omistama sekä olemassa olevien teollisuusyritysten alue vastaamaan Yrityspuisto Syke hankkeen tavoitteita eli nykyaikaisen, tasokkaan ja tulevaisuuden haasteita vastaavan uuden yrityspuiston mahdollistaminen ja olemassa olevan teollisuusalueen kehittäminen.

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...5 3.1.2 Luonnonympäristö...6 3.1.3 Rakennettu ympäristö...7 3.1.4 Kevyen liikenteen yhteydet...9 3.1.5 Maisema...9 3.1.6 Melu...9 3.1.7 Arkeologia...9 3.1.8 Ympäristön häiriötekijät... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.3.1 Osalliset... 16 4.3.2 Vireilletulo... 16 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 17 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 17 4.4.2 Yleissuunnitelma... 17 4.5 Asemakaavaluonnosvaihtoehdot... 19 4.5.1 Luonnosvaihtoehdot... 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 5.1 Kaavan rakenne... 22 5.1.1 Asemakaavaehdotuksen mitoitus... 22 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 22 5.3 Aluevaraukset... 23 5.3.1 Korttelialueet... 23 5.3.2 Muut alueet... 24 5.3.3 Yleisiä määräyksiä... 24 5.4 Kaavan vaikutukset... 24 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen... 24 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 25 5.4.3 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 25 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 25 5.4.5 Vaikutukset maisemaan... 25 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 25 5.6 Nimistö... 25

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 26 6.2 Toteutuksen seuranta... 26 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. Luontoselvitys; Metsäalue Vammalan taajaman luoteispuolella ; Salonen, Vesa; ; 2017 LIITE 3. "Hulevesiselvitys", Jaakkola, et al.; Sweco Ympäristö Oy; 2018 LIITE 4. Maantien 249 liittymien toimivuustarkastelu Yrityspuistohankkeeseen liittyen, VR Track 2019 LIITE 5. Asemakaavaehdotuksen havainnekuvat LIITE 6. Vastineraportti LIITE 7. Sastamalan Yrityspuisto Sykkeen asemakaava-alueen arkeologinen tarkkuusinventointi, Ahlman Group Oy LIITE 8. Yrityspuisto Syke - Rakennetun ympäristön selvitys, 2018 LIITE 9. Seurantalomake 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava hankki teollisuustoiminnan vahvistamiseksi osan entistä Vammalan varikon aluetta vuonna 2016. Vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa esitettiin alueelle laadittavaksi yleissuunnitelma vuoden 2017 kuluessa. Jatkossa yleissuunnitelmaa päivitetään asemakaavoituksen yhteydessä vastaamaan tarkentuvia suunnitelmia. Alueelle käynnistettiin 2018 Yrityspuisto Syke hanke, joka on valittu Sastamalan kaupungin strategiseksi kärkihankkeisiin. Hankkeessa luodaan moderni yrityspuisto jo olemassa olevasta Vammaksen teollisuusalueesta ja sen yhteyteen kaavoitettavista yritystonteista. Laadittavan asemakaavan nimeksi päätettiin. Sastamalan kaupungin ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 5.6.2018 ja kaava kuulutettiin vireille 12.6.2018. Sastamalan kaupungin strategiseksi kärkihankkeisiin on valittu Yrityspuisto Syke. Hankkeessa luodaan moderni yrityspuisto jo olemassa olevasta Vammaksen teollisuusalueesta ja sen yhteyteen kaavoitettavista yritystonteista. Hankkeen tavoitteena on luoda Sastamalaan moderni yrityspuisto, johon luodaan innovatiivinen toimintamalli yritysten verkostotoiminnalle sekä hyödynnetään olemassa olevaa ekosysteemiä ja infrastruktuuria. Sastamalan alueen teollisuusyritykset toimivat veturiyrityksinä tuoden yrityspuistoon uutta yritystoimintaa. Teollisuusyritysten lisäksi alueelle tavoitellaan asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä esim. suunnittelun, digitalisaation ja tuotekehityksen alalla toimivia yrityksiä. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa kaupungin omistama sekä olemassa olevien teollisuusyritysten alue vastaamaan Yrityspuisto Syke hankkeen tavoitteita eli nykyaikaisen, tasokkaan ja tulevaisuuden haasteita vastaavan uuden yrityspuiston mahdollistaminen ja olemassa olevan teollisuusalueen kehittäminen. Asemakaavan nimi on Yrityspuisto sykkeen asemakaava ja asemakaavanmuutos ja suunnittelualueen pinta-ala on katu- ja liikennealueet mukaan luettuna noin 47 ha. 3

KUVA 3: Yrityspuisto Sykkeen logo KUVA 4: Viistoilmakuva alueen nykyisestä rakennuskannasta 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaava ja asemakaavanmuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Vammalan taajaman luoteisosassa Sastamalantien ja Sipintien risteyksen luoteispuolella. Alue kattaa vanhan Vammaksen teollisuusalueen ja sen pohjoispuolella olevaa metsäaluetta, jolla sijaitsee vanhoja varikon varastoparakkeja. Alueen koko on noin 47 hehtaaria. Alueen maapohja on maanmittauslaitoksen maaperäkartan perusteella pääasiassa hiekkamoreenia. Alueen pohjoisosassa on soistumia. Maasto kumpuilee jonkin verran, mutta suuria korkeusvaihteluja ei ole. Alueen ulkopuolella lännessä maasto laskeutuu melko voimakkaasti Vaunujoen laakson peltoaukeille. KUVA 5: Viistokuva pohjoisesta 5

3.1.2 Luonnonympäristö KUVA 6: Tyypillistä alueen metsää Alueelle on teetetty luontoselvitys vuonna 2017. Luontoselvityksessä nyt kaavoitettavalta alueelta ei löytynyt suojeltavia luontotyyppejä tai -lajeja. Alueen luontoselvityksessä ei löytynyt havaintoja myöskään liito-oravista. Vuoden 2016 luontoselvityksessä (Liito-oravaesiintymien rajauksia Pohjois-Vammalassa ja Karkussa 2016, Salonen) oli osoitettu alueen länsipuolelta, Karhun asuinalueen länsi- ja pohjoispuolelta, metsiköt, joissa puuston rakenne on liito-oravalle suhteellisen suotuisa, mutta joissa ei kuitenkaan löytynyt liito-oravan jätöksiä. Lisäksi tällainen metsikkö oli osoitettu Sastamalantien eteläpuolelle. Metsiköt oli rajattu selvityksessä viitteellisesti liito-oravan potentiaalisiksi elinpiireiksi. Sastamalantien eteläpuolelta, Nuupalasta on tehty liito-oravan jätöshavaintoja ja selvityksessä on osoitettu liito-oravien itä-länsisuuntainen kulkuyhteys Nuupalan puolella Sastamalantietä. Lisäksi liito-oravahavaintoja on tehty vesitornin metsäalueella, joka sijoittuu kaava-alueen itäpuolelle. Myöskään tässä selvityksessä ei tehty havaintoja kaava-alueelta ja sen mukaan näyttäisi, että liito-oravien kulkureitti sijoittuisi Karhun alueelta etelään Sastamalantien eteläpuolelle ja siitä itä-länsi suunnassa kohti vesitornin aluetta. 6

KUVA 7: Karttakuva vuoden 2016 selvityksestä (Liito-oravaesiintymien rajauksia Pohjois-Vammalassa ja Karkussa 2016, Salonen). Karttakuvaan on rajattu oranssin värisellä viivalla sellaisia metsiköitä, joissa puusto vastaa parhaimmin liito-oravan tarpeita. Kaava-alueen toimintahistoriasta johtuen ei kaava-alueen puusto ole liito-oravalle suotuisaa. Se on suurimmaksi osaksi matalaa ja tiheää lehtipuuvaltaista kasvustoa ja korkeita, liito-oravan kulkureitiksi soveltuvia puita on hyvin harvassa. Alla kuvia koeajoradalta. KUVA 8: Kuvia koeajoradalta. Puusto on pääosin matalaa ja tiheää. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Vammaksen teollisuusalueella on pitkä historia, sillä se on alun perin toiminut Puolustusvoimien asevarikkona, siirtynyt myöhemmin Patria 0yj:Ile ja toimii nykyään pk-yritysten täyttämänä teollisuusalueena. Alueella toimivat muun muassa seuraavat teollisuusyritykset Fortaco, Komas, Nammo Lapua, Fortbrand Services ja Satagroup sekä tukipalveluja tuottavat Ravintola Patruuna ja mainostoimisto JIPS. Nykyisin omistaa 38 hehtaaria yrityspuiston maa-alasta ja osan teollisuusrakennuksista. 7

Rakennetulle alueelle on laadittu asemakaava vuonna 2000. Sitä varten laaditun rakennusinventoinnin perusteella osa vanhoista teollisuusalueen rakennuksista omaavat merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja ja ne on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty suojelumerkinnöillä. Metsäisellä uudella kaava-alueella, alueen pohjoisosassa, sijaitsee entisen asevarikon varastorakennuksia, joilla ei ole erityisiä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä arvoja. Rakennusinventointia täydennettiin vuonna 2018. Inventointi löytyy kaavaselostuksen liitteenä. Inventoinnissa todettiin, että uusi rakentaminen alueelle tulee osaltaan täydentämään alueen kerroksellista kokonaisuutta. Kaavoituksessa olisi hyvä huomioida kasarmin alueen rakennusten eli kasarmin päärakennuksen, autotallin ja vartiotuvan säilyminen ja lisäksi 1940- luvulla rakennettujen tehdasalueen konehallin, levy- ja hitsausrakennuksen sekä kaivurikokoonpano-osaston säilyminen. Kyseiset rakennukset oli osoitettu inventoinnissa arvoluokkaan II ja ne on kaavakartalla merkitty sr-merkinnällä. KUVA 9: Ilmakuva alueen olemassa olevasta rakennuskannasta 8

3.1.4 Kevyen liikenteen yhteydet 3.1.5 Maisema 3.1.6 Melu KUVA 10: Karttaote alueen kevyen liikenteen yhteyksistä. Kuvassa on esitetty sinisellä nykyiset kevyen liikenteen reitit ja vihreällä kaava-alueelle suunnitellut. Kaavarajaus on kartassa punaisella. Kaava-alueelle on kattavat kevyen liikenteen yhteydet. Kävely- ja pyöräily-yhteyksiin ja niiden jatkuvuuteen tulee suunnittelussa kiinnittää huomioita alueen luonteen vuoksi merkittävänä työpaikka-alueena. Uuden asemakaavan laatimisessa on otettu huomioon alueen länsipuolella sijaitseva Vaunujoen maisema eikä kaavan toteutumisella tulisi olla merkittäviä vaikutuksia maisema-arvoihin. Kaavan toteutumisen ei pitäisi aiheuttaa merkittävää uutta meluhaittaa ympäristölle. Asemakaavassa ei alueelle ole osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. Korttelien kaavamääräyksissä on alueelle osoitetun toiminnan laatua rajoitettu ja määräyksissä on huomioitu myös meluvaikutukset. Nykyisen koeajoradan länsilaitaan on osoitettu meluvalli. 3.1.7 Arkeologia Alueelta laadittiin arkeologinen inventointi syksyllä 2018, joka löytyy selostuksen liitteenä. Asemakaavan hankealueella tarkastettiin muinaisjäännösten suhteen potentiaalisia alueita. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueelta aiemmin tunnettu, eikä myöskään irtolöytöjä. Jo esiselvityksen perusteella voitiin päätellä, että hankealue ei ole ollut asuttu, vaan kyseessä on ollut 9

lähinnä lähiseudun talojen ja torppien hyödyntämä metsäalue. Inventoinnissa ei löytynyt esihistoriallisen tai historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä arkeologisia kulttuuriperintökohteita. 3.1.8 Ympäristön häiriötekijät Vammalan entisen asevarikon alueella on tehty ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia Golder Associates Oy:n toimesta vuonna 2003. Alueen maaperää on kunnostettu vuonna 2004. Asevarikon alueen ympäristötekniset tutkimukset ja kunnostustoimet on tehty ennen nykyisen pimalainsäädännön voimaantuloa (VNa 214/2007). Maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuutena käytettiin SAMASE-raja-arvoja. Lisäksi alueella on tehty yksityisen toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:n toimesta tutkimuksia vuosina 2014, 2015 ja 2018. Maaperän pilaantuneisuuden selvitystä täydennettiin vuonna 2019 (Golder Associates). Selvityksessä esitettiin kaava-alueelle vuonna 2003 tehtyjen tutkimusten tulokset sekä vuonna 2004 tehdyn kunnostuksen jälkeen maaperään jääneet haitta-ainepitoisuudet. Em. tuloksia on tarkasteltu huomioiden nykyinen pima -lainsäädäntö. Lisäksi raportissa esitettiin tiivistetysti Ramboll Finland Oy:n kaava-alueella vuosina 2014, 2015 ja 2018 tehtyjen tutkimusten tulokset. Raportti toimitetaan kaavaehdotusaineiston mukana ELY-keskukselle. Selvityksen mukaan verrattaessa Golder Associates Oy:n tutkimuksen ja kunnostuksen valvonnan yhteydessä otettujen näytteiden laboratorioanalyysien tuloksia nykylainsäädännön mukaisiin viitearvoihin, ei Golder Associates Oy:n tutkimilla/valvomilla kunnostetuilla alueilla arvioida olevan maaperän kunnostustarvetta huomioiden käytössä olleen kaavaluonnoksen suunniteltu maankäyttö. Myös Ramboll Finland Oy on omissa selvityksissään arvioinut, ettei tehtyjen tutkimusten perusteella myöskään heidän tutkimilla alueilla ole nykyisen tyyppisessä käytössä (teollisuuskäyttö) maaperä pilaantunut eikä näin ollen ole maaperän puhdistustarvetta. Käytössä olevien käyttöhistoriatietojen perusteella mahdollinen maaperää pilaava toiminta (teollisuustoiminta, tankkauspisteet jne.) on keskittynyt pääosin kaavaluonnoksen korttelien 5 ja 10 alueille. Em. korttelien alueelle on myös tehty ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia ja kunnostustoimenpiteitä (kortteli 10). Vertaamalla saatuja tutkimustietoja ja alueen käyttöhistoriatietoja voidaan todeta, että tulevan korttelin 5 alueella on kuitenkin alueita, joissa ei maaperän mahdollista pilaantuneisuutta ole selvitetty. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus suositellaan tarkistettavaksi em. alueilla viimeistään toiminnan päättyessä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jonka Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 27.3.2017. Maakuntakaava tuli voimaan kuulutuksella 8.6.2017. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt hyväksymispäätöstä koskeneet valitukset ja 24.4.2019 antamallaan päätöksellään pitänyt Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 voimassa sellaisenaan, kuin siitä päätettiin maakuntavaltuustossa. Voimaan tullessaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kumonnut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan sekä lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakaavan. 10

Maakuntakaavassa alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu seuraavia aluevarauksia: Työpaikka-alue: Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen ja yhdyskuntarakenteen eheyteen sekä joukkoliikenteen järjestelyihin ja toimiviin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueelle ei tule osoittaa merkittävää määrää uutta asumista eikä asumiseen saa kohdistua merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Sastamalan ja Mouhijärvi- Häijään alueella 7 000 k-m². Muilla työpaikka-alueilla koon alaraja on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta 3 000 k-m². Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, etteivät vähittäiskaupan suuryksiköt aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia seudun palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Teollisuus- ja varastoalue: Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät tai muuten laajat teollisuus-, logistiikka-ja varastotoimintojen alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminnan ympäristövaikutusten hallintaan sekä alueen saavutettavuuteen rautateitse tai raskailla ajoneuvoilla. Taajamarakenteessa sijaitsevilla teollisuus- ja varastoalueilla on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otettava huomioon riittävät varotoimenpiteet ja suojavyöhyke suhteessa asumiseen ja virkistysalueisiin. Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista. Suunnittelusuositus: Uudet vaarallisia kemikaaleja valmistavat tai varastoivat laitokset, joita koskee EU-direktiivi 2012/18/EU (SEVESO III-direktiivi), tulee ensisijaisesti ohjata näille alueille. Tiivistettävä asemanseutu: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat ensisijaisesti raideliikenteeseen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä raideliikennettä tukevaan tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Tiivistettävän alueen laajuus tulee tarkentaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 11

Yleiskaava KUVA 11: Ote maakuntakaavasta, suunnittelualue ympyröity punaisella. 28.4.2014 kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Keskustaajaman rakenneosayleiskaavan. Kaavassa suunnittelualueella on seuraavat merkinnät: Teollisuus- ja varastoalue: Merkinnällä on osoitettu monipuolisia teollisuuden ja varastointitoimintojen alueita. Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat teollisuustoiminnot tulee sijoittaa ensisijaisesti uusille teollisuusja varastoalueille siten, että asutuksen ja virkistystoimintojen viereen jää toiminnan laadun edellyttämä riittävä suojaetäisyys tai rakenteellinen suojaus. Alueen toteutus tulee tutkia aluevarausyleiskaavalla ja/tai asemakaavalla. Valtatie 12:n eteläpuolella olevaa teollisuus- ja varastoaluetta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin alueelle johtavat liikennejärjestelyt on toteutettu sinne sijoitettavan toiminnan edellyttämällä tavalla. Maatalousalue: Merkinnällä on osoitettu maatalouteen hyvin soveltuvia alueita. Alueen pelloilla on maisemallista merkitystä, jonka vuoksi ne pyritään säilyttämään avoimina ja viljelykäytössä. Alueella on sallittua hajarakentaminen sekä maatalouteen liittyvä rakentaminen. Rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevan asunnon tai maatilan talouskeskuksen yhteyteen, metsäsaarekkeisiin tai metsän reunaan niin, ettei yhtenäisiä peltokuvioita pirstota. Rakentamisen tulee sopeutua maisemaan ja alueen rakennusperinteeseen. Alueen toteutusta ohjataan rakennusluvin tai suunnittelutarveratkaisuin hankkeen luonteesta ja sijainnista riippuen. Kotieläintalouden suuryksikköä ei saa sijoittaa asutuksen tai virkistysalueiden läheisyyteen. 12

KUVA 12: Ote keskustaajaman rakenneosayleiskaavasta, suunnittelualue merkitty punaisella rakennesuunnitelma rakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. 13

KUVA 13: Ote rakennesuunnitelmasta, suunnittelualue ympyröity Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty nelitasoinen keskusverkko: PÄÄKESKUS, Vammalan keskusta ALUEKESKUKSET, Häijää PAIKALLISKESKUKSET, Uotsola, Suodenniemi, Karkku, Kiikka ja Pehula KYLÄKESKUKSET, Salmi, Putaja, Stormi, Kärppälä, Kutala ja Keikyä Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. 14

Asemakaava Alueella on voimassa Vammalan kaupungin valtuuston 19.6.2000 hyväksymä asemakaava. Osalla suunnittelualuetta ei ole asemakaavaa. Asemakaavassa on käyttötarkoitusmerkintä TY-4, joka tarkoittaa teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lisäksi kaavassa on merkintä LT, joka tarkoittaa Kauttakulku ja sisääntulotietä suoja- ja näkemäalueineen ja merkintä EV, joka tarkoittaa suojaviheraluetta. KUVA 14: Ote ajantasa-asemakaavasta 15

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Sastamalan kaupungin strategiseksi kärkihankkeisiin on valittu Yrityspuisto Syke. Hankkeen tavoitteena on luoda Sastamalaan moderni yrityspuisto, johon luodaan innovatiivinen toimintamalli yritysten verkostotoiminnalle sekä hyödynnetään olemassa olevaa ekosysteemiä ja infrastruktuuria. Sastamalan alueen teollisuusyritykset toimivat veturiyrityksinä tuoden yrityspuistoon uutta yritystoimintaa. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa kaupungin omistama sekä olemassa olevien teollisuusyritysten alue vastaamaan Yrityspuisto Syke hankkeen tavoitteita eli nykyaikaisen, tasokkaan ja tulevaisuuden haasteita vastaavan uuden yrityspuiston mahdollistaminen ja olemassa olevan teollisuusalueen kehittäminen. Samalla turvataan yritystonttien tarjonta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset hankki teollisuustoiminnan vahvistamiseksi osan entistä Vammalan varikon aluetta vuonna 2016. Vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa esitettiin alueelle laadittavaksi yleissuunnitelma vuoden 2017 kuluessa. Alueelle käynnistettiin 2018 Yrityspuisto Syke hanke, joka on valittu Sastamalan kaupungin strategiseksi kärkihankkeisiin. Hankkeessa luodaan moderni yrityspuisto jo olemassa olevasta Vammaksen teollisuusalueesta ja sen yhteyteen kaavoitettavista yritystonteista Sastamalan kaupungin ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 5.6.2018 ja kaava kuulutettiin vireille 12.6.2018. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Tässä asemakaavassa osallisia ovat Alueen ja lähinaapuruston maanomistajat ja asukkaat sekä alueella toimivat yritykset ja lisäksi kaikki kaupungin asukkaat Pirkanmaan aluepelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puhelinyhtiö Caruna Oy (sähkönsiirtoyhtiö) Kaavahankkeen osallisiksi voivat lisäksi ilmoittautua muutkin, joiden katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 12.6.2018. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä 16

(Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Kaavan eri vaiheessa saatujen lausuntojen sisältö tiivistettynä ja yhdyskuntasuunnittelun vastineet ovat selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Asemakaavaluonnoksista pidettiin yleisötilaisuus 31.10.2018 Pukstaavissa. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin lausunto maakuntamuseolta. Luonnos Luonnoksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan liitolta ja Caruna Oy:ltä. Lisäksi luonnoksesta jätettiin yksi mielipide. Lausuntojen ja mielipiteen sisältö tiivistettynä sekä yhdyskuntasuunnittelun vastineet ovat selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Asemakaavasta pidettiin työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa 3.4.2019 Ehdotus Ehdotus lähetetään tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle, Pirkanmaan liitolle ja Caruna Oy:lle. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavoitettavalla alueella sijaitsee vanha Vammaksen teollisuusalue. Nyt kaavan tarkoituksena on parantaa olemassa olevan alueen järjestelyjä ja laajentaa teollisuusaluetta pohjoiseen. 4.4.2 Yleissuunnitelma Alueelta on laadittu kaavoituksen tueksi karkea yleissuunnitelmaluonnos, jossa on tutkittu alueen maksimikäyttöä huomioiden ylemmät kaavatasot sekä alueelta jo aiemmin laaditut selvitykset. Yleissuunnitelmassa on tutkittu alueelle syntyvää mahdollista korttelirakennetta ja katulinjausten jatkuvuutta. Yleissuunnitelmassa on noudateltu yleiskaavassa osoitettua teollisuus- ja varastoalueen rajausta. Korttelialueet ja katulinjaukset on sijoitettu maasto-olosuhteiden mukaisesti suotuisimmille sijainneille. Lisäksi viheralueiksi jätetyille alueille sijoittuvat suurin osa alueelta laaditun luontoselvityksen mukaisista vähäpuustoisista suoalueista. 17

KUVA 15: Yleissuunnitelma topografiakartalla. Kuvassa on esitetty uudet korttelialueet vihreällä, kadut harmaalla ja yleiskaavan teollisuusalueen rajaus keltaisella. 18

19 KUVA 16: Yleissuunnitelma pohjakartalla. Kuvassa on esitetty teollisuuden korttelialueet harmaalla ja katulinjaukset mustalla. Yleissuunnitelman sisälle jäävät valkeat alueet on ajateltu jätettäväksi viheralueiksi, lisäksi niihin lukeutuu nykyinen koeajoradan alue sekä eteläosan pysäköintialueet. 4.5 Asemakaavaluonnosvaihtoehdot 4.5.1 Luonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle laadittiin kaksi kaavaluonnosta. Luonnosten merkittävin ero oli alueelle tulevan merkittävimmän liikenneliittymän sijainti. Toisessa vaihtoehdossa Sipintien liittymä korvattiin uudella liittymällä Sastamalantieltä ja nykyinen liittymä muutettiin tonttiliittymäksi. Toisessa vaihtoehdossa säilytettiin nykyinen liittymä Sipintieltä eikä Sastamalantieltä osoitettu uutta liittymää. Vaihtoehdossa 1 oli myös vaihtoehtoa 2 enemmän puistoa ja toimitilarakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus oli molemmissa melko lailla sama.

KUVA 17: Kaavaluonnos vaihtoehto 1 KUVA 18: Havainnekuva, vaihtoehto 1 20

KUVA 19: Kaavaluonnos vaihtoehto 2 21 KUVA 20: Havainnekuva, vaihtoehto 2 Kolmas vaihtoehto eli nykyisen tilanteen säilyttäminen ei toisi muutoksia alueelle, muttei myöskään mahdollista alueen kehittymistä tai uutta teollisuusrakentamista alueelle.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavaehdotuksen pohjaksi valikoitui kaavaluonnosvaihtoehto 1. Uusi liittymä mahdollistaisi alueen myöhemmän kehityksen ja parantaisi nykyisten toimijoiden toimintaedellytyksiä, sillä osallispalautteen mukaan on nykyinen Sipintien liittymä koettu ahtaaksi etenkin raskaalle liikenteelle. Kaavaehdotuksen voidaan katsoa jakautuvan neljään erityyppiseen ympäristöön. Ensiksi on vanha Vammaksen teollisuusalue, toiseksi sen pohjoispuolelle rakentuva uusi teollisuusalue, kolmanneksi alueen luoteisosassa sijaitseva koeajoalue ja neljänneksi hulevesien hallinnan ojat ja viivytysaltaat ja niiden ympärille muodostettavat puistot ja virkistysalueet. Kaavaehdotukseen tarkennettiin korttelialueiden määräyksiä ja lisäksi päivityksiä tehtiin laadittujen selvitysten pohjalta: katualueiden rajauksia tarkennettiin liikenneselvityksen pohjalta, mahdolliset pilaantuneet maa-alueet huomioitiin ja rakennushistorialliset kohteet merkittiin. Alueen katuverkostoa muutettiin tehokkaammaksi ja samalla saatiin korttelialueiden pilkkoutumista vähennettyä. Myös korttelialueita muutettiin enemmän käyttötarkoitukseltaan teollisuuspainotteiseksi niin että toimitilarakentamista mahdollistavia kortteleja vähennettiin. Melumääräyksiä tarkennettiin etenkin erityisaluetta (nyk. koeajorata) koskien. 5.1.1 Asemakaavaehdotuksen mitoitus Pinta-ala ha Osuus kaava-alueesta % Suurin sallittu kerrosala k-m 2 Tehokkuus e= KTY-7 18,55 39,8 10 1438 0,55 TY-8 0,93 2,0 4655 0,50 TLV-5 10,08 21,6 50404 0,50 E-1 3,69 7,9 1000 0,03 YHTEENSÄ 33,25 71,4 15 7497 VP + VL 5,84 12,5 Kadut + LT + LP 7,53 16,1 Kaava-alue yhteensä 46,62 15 5865 0,33 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla on tutkittu alueen suunnitelmallista rakentamista ja rationaalista maankäyttöä. 22

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet KTY-7 TLV-5 TY-8 Toimitilarakennusten korttelialue Alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelta ei saa levitä asuinkorttelialueille hyväksytyt ohjearvot ylittävää melua eikä muitakaan päästöjä haitallisessa määrin. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia sekä niihin liittyviä myymälä- ja toimistotiloja. Korttelissa sallitaan myös palveluihin liittyvät toimitilat. Kerrosalasta enintään 25 % saa käyttää myymälätiloihin. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksikköä. Tonteille ei saa kasata maa-aineksia, jätettä, purku- tai kierrätystavaraa, polttoaineita tai muuta ainesta. Mahdollinen ulkovarastointi on sallittu vain katoksissa. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä ajoteihin tai paikoitukseen, on istutettava tai säilytettävä luonnontilassa. Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialue. Alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelta ei saa levitä asuinkorttelialueille hyväksytyt ohjearvot ylittävää melua eikä muitakaan päästöjä haitallisessa määrin. Korttelialueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotilaa sekä tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Kerrosalasta enintään 25 % saa käyttää myymälätiloihin. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksikköä. Aitaamaton tai kattamaton ulkovarastointi on kielletty. Maa-ainesten varastointi on sallittu vain katetussa tilassa. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä ajoteihin tai paikoitukseen, on istutettava tai säilytettävä luonnontilassa. Kortteliin saa sijoittaa puistomuuntamon rakennusoikeuden sitä estämättä. Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelta ei saa levitä asuinkorttelialueille hyväksytyt ohjearvot ylittävää melua eikä muitakaan päästöjä haitallisessa määrin. Aitaamaton tai kattamaton ulkovarastointi on kielletty. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä ajoteihin tai paikoitukseen, on istutettava tai säilytettävä luonnontilassa. Tontit on aidattava joka sivultaan. Aidat tulee toteuttaa katukuvaan sopivalla tavalla. Kortteliin saa sijoittaa puistomuuntamon rakennusoikeuden sitä estämättä. E-1 Erityisalue. Alue, jolle ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia. Alueelta ei saa levitä asuinkorttelialueille hyväksytyt ohjearvot ylittävää melua eikä muitakaan päästöjä haitallisessa määrin. 23

5.3.2 Muut alueet VP VL LT LP EMT Puisto Lähivirkistysalue Maantien alue Yleinen pysäköintialue Mastoalue 5.3.3 Yleisiä määräyksiä RAKENTAMINEN Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 5 m. Korttelialueella saa merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa rakennuksien katoille teknisiä tiloja, jotka voidaan rakentaa merkityn kerrosluvun lisäksi. Aluetta saa käyttää uusiutuvan energian tarvitsemia toimintoja varten pääkäyttötarkoitusten puitteissa (KTY-7, TLV-5, TY-8, E-1). Kattopintoja saa ottaa aurinkopaneelien/-keräimien käyttöön. Rakennusten kattomuodon suositellaan ainakin osittain soveltuvan aurinkopaneelien asentamiseen. PYSÄKÖINTIPAIKAT Autopaikkoja on varattava: - 1 ap teollisuustilan 150 k-m2 kohti - 1 ap liike- ja toimistotilan 60 k-m2 kohti Polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 1 paikka / 150 k-m2 liikekerrosalaa kohti. HULEVEDET Tonteilla tulee olla vettäläpäisevä pintarakenne vähintään 25 % tonttien kokonaisalasta. Muodostuvat hulevedet ohjataan vettäläpäisevien pintojen ja/tai tonttikohtaisten hulevesien viivytysjärjestelmien kautta alueen hulevesijärjestelmän mukaisiin ojiin, hulevesiviemäreihin tai viivytysaltaisiin. Rakennuksissa saa käyttää osana hulevesijärjestelmää viherkattoja. Hulevesien ohjaus osoitetaan rakennusluvan yhteydessä asemapiirroksessa. LIIKENNE- JA KATUALUEET Maantien suoja-alueeksi varatulle alueen osalle (su) ei saa sijoittaa mainoksia, rakennelmia eikä muita laitteita paitsi suoja-aitoja. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Molemmat kaavavaihtoehdot mahdollistavat Sastamalan kaupungin tavoitteiden mukaisen Yrityspuisto Sykkeen kehittymisen ja laajenemisen. Alueelle on mahdollista rakentaa merkittävä määrä uutta teollisuutta ja toimitilaa. Samalla alueella jo olevan yritystoiminnan toimista ja kehittymismahdollisuudet paranevat. Kaavan toteutuessa alueen liikennemäärät tulevat lisääntymään, mutta tehtyjen selvitysten mukaan ei kuitenkaan niin paljoa, että sillä olisi haitallista vaikutusta esim. seututien 249 toimintaan. Teollisuusalueen sijainti noudattelee maakunta- ja yleiskaavaa ja asemakaavan suunnittelussa on huomioitu läheiset asuinalueet. 24

5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen nykyinen rakennuskanta tutkitaan ja kaavamääräykset päivitetään vastaamaan nykytilannetta. Rakennushistorialliset arvokkaat kohteet merkitään kaavamääräyksin. Uusi rakentaminen osoitetaan alueelle niin, että kokonaisuus muodostaa yhtenäisen, korkealaatuisen yrityspuistoalueen. 5.4.3 Vaikutukset muinaisjäännöksiin Kaava-alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Alueelle laaditaan arkeologinen inventointi, jonka tulokset huomioidaan kaavaehdotuksessa. 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueelle on teetetty luontoselvitys vuonna 2017. Luontoselvityksessä alueelta ei löytynyt suojeltavia luontotyyppejä tai -lajeja. Alueen lähistöltä on löytynyt havaintoja liito-oravista. Kaavaalueen toimintahistoriasta johtuen ei kaava-alueen puusto ole liito-oravalle suotuisaa. Se on suurimmaksi osaksi matalaa kasvustoa ja korkeita, liito-oravan kulkureitiksi soveltuvia puita on harvassa. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että liito-oravien kulkureitit menisivät kaavaalueen halki. Liito-oravia koskien vuonna 2016 valmistuneessa selvityksessä ei myöskään tehty havaintoja kaava-alueelta ja sen mukaan näyttäisi, että liito-oravien kulkureitti sijoittuisi Karhun alueelta etelään Sastamalantien eteläpuolelle ja siitä itä-länsi suunnassa kohti vesitornin aluetta. 5.4.5 Vaikutukset maisemaan Kaavan toteutumisella ei pitäisi olla merkittäviä vaikutuksia lähiseutujen arvokkaisiin maisema-alueisiin. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. Kaava-alueella säilyy nykyiset kadunnimet Vammaksentie ja Tapionkatu. Lisäksi otetaan käyttöön uusina kadunniminä: kasarminpolku, Kasarmikuja, Varikkokuja, Ammuskuja ja Tykkikuja. Alueelle tulee myös uusia puistonnimiä: Vammaksenpuisto, Varikonpuisto ja Kasarmipuisto. 25

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 6.2 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 9.8.2019 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Kaavasuunnittelija Ida Montell Lisätietoja asemakaavasta:, Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela p. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavasuunnittelija Ida Montell p. 050 328 0808 ida.montell@sastamala.fi Kaavavalmistelija Merja Juntunen p. 040 826 8417 merja.juntunen@sastamala.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 26