IIN KUNTA Kunnanhallitus 7.4.2009 Kunnanvaltuusto 29.6.2009

IIN KUNTA Kunnanhallitus 7.4.2009 Kunnanvaltuusto 29.6.2009 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2008

2

3 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2008 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 4 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus 4 1.1.2.Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 6 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 7 1.1.5. Kunnan henkilöstö 10 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 11 1.1.7. Ympäristötekijät 11 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 12 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 13 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 1.3.2. Toiminnan rahoitus 14 1.4.Rahoitusasema ja sen muutokset 16 1.5.Kokonaistulot ja menot 18 1.6.Kuntakonsernin toiminta ja talous 19 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 19 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus 19 1.6.3. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 20 1.7. Keskeiset liitetiedot 23 1.8.Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 24 1.8.1. Tilikauden tuloksen käsittely 24 1.8.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet 24 2. Talousarvion toteutuminen 25 2.1. Tavoitteiden toteutuminen 25 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 25 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen 25 2.2.1.1. Hallintopalvelut 25 2.2.1.2. Elinvoimapalvelut 28 2.2.1.3. Sosiaali- ja terveyspalvelut 30 2.2.1.4. Terveyspalvelut 32 2.2.1.5. Vanhuspalvelut 33 2.2.1.6. Sivistyspalvelut 34 2.2.1.7. Vapaa-aikapalvelut 37 2.2.1.8. Tekniset palvelut 38 2.2.1.9. Tukipalvelukeskuksen palvelut 41 2.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 44 2.2.3. Investointien toteutuminen 46 2.2.4. Rahoitusosan toteutuminen 54 2.2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 55 3. Tilinpäätöslaskelmat 57 3.1. Tuloslaskelma 57 3.2. Rahoituslaskelma 58 3.3. Tase 59 3.4. Konsernilaskelmat 61

4 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 66 5. Eriytetyt tilinpäätökset 92 5.1. Liikelaitosten erillistilinpäätökset 92 5.1.1. Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut 92 5.1.2. Johtokunnan hyväksymä liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu 95 5.1.3. Liikelaitoksen toimintakertomus 99 5.1.4. Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot 100 5.1.5. Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 101 6. Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 102 7. Allekirjoitukset ja merkinnät 103

5 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1. Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Strategisen kuntaliitoksen myötä syntyneen uuden Iin kunnan toinen toimintavuosi oli jo uusien rakenteiden kestävyyden kokeilua ja toiminnan hiomista. Iin väestökehityksen kasvu jatkui samassa 1 %:n tasossa kuin vuonna 2007 ja vuoden 2008 asukasluku nousi 9177 asukkaaseen. Merkittävimmät haasteet olivat jälleen kerran päivähoidon kasvuun vastaaminen, joka ratkaistiin uudella Alarannalle perustetulla 30-paikkaisella kunnallisella päiväkodilla. Iin kunnan elinvoiman kehittämistehtävät siirrettiin kunnalta Iilaakso Oy:n hoidettaviksi ja elinvoiman kehittämisen saralla oli hyvä vire ja tekemisen meininki. Iilaakso Oy:n merkittävimmät uudet yrityshankkeet olivat Propipen laajennus ja Micropoliksen puhdastilojen laajennus. Elinkeino-ohjelma päivitettiin ja matkailuohjelman käsittely aloitettiin. Pitkään valmisteltu seudullinen kuntapalvelutoimisto perustettiin ja kuntien taloushallinto, palkanlaskenta ja IT-palvelut sekä tarvittava henkilöstö siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymään. Paras lain edellyttämästä yhteistoiminta-alueen muodostamisesta tehtiin ensimmäisen vaiheen päätös Iin, Pudasjärven, Vaalan ja Utajärven kuntien kesken toisen vaiheen päätös tehtiin 16.3.2009 ja yhteistoiminta-alue aloittaa 1.1.2010. Kunnan palvelutuotanto ei pysynyt laaditun talousarvion tasossa, vaan kesän jälkeen menokehitys karkasi suunnitelmista ja määrärahaylitysesitykset nousivat yli miljoonaan euroon. Valtuusto päätti ylityksiä käsitellessään velvoittaa kunnanhallituksen analysoimaan ylitysten syyt hallintoaloittain sekä valmistelemaan analyysin pohjalta konkreettiset toimenpiteet/toimenpide-esitykset, joiden avulla v. 2008 tapahtunut kustannusten kasvu on hillittävissä ja ehkäistävissä. Vuoden 2008 kustannusten kasvu on sitä luokkaa, että toimenpiteet edellyttävät rakenteellisia muutoksia. Kunnanhallitus perusti taloustyöryhmän, joka teki toimenpide-esitykset 2009 palvelusopimuksiin sekä rakennemuutosratkaisuja tuleville vuosille, myös kunnallisveron veroprosenttia korotettiin 0,5 %-yksiköllä 20,25%:iin. Loppuvuodesta maailmanlaajuinen talouskriisi antoi ensimmäiset merkkinsä tulevasta lamasta ja jo vuonna 2009 tulee varautua pieneneviin verotuloihin, todellinen tulopohjan heikkeneminen näyttäisi olevan vuonna 2010. Kuntatalouden menokehitys oli merkittävästi arvioitua suurempaa, kokonaisuudessaan päädyttiin hyvään tulokseen, johon vaikutti kaikkien työntekijöiden tehokkaan työpanoksen lisäksi merkittävä verotuloarvion ylittyminen, omien tulojen kertyminen ja taloustyöryhmän tehokas toiminta. Vuosikatteeksi muodostui 1,9 milj. ja tilikauden ylijäämäksi 0,33 milj., jolla voidaan lyhentää kertynyttä alijäämää. Kiitän niin vanhoja kuin uusia päättäjiä ja henkilöstöä uutterasta työstä vuonna 2008. Markku Kehus vs. kunnanjohtaja

6 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilivelvolliset toimielimet, toimielinten tilivelvolliset jäsenet ja tilivelvolliset viranhaltijat: Kunnanhallitus: Maarit Tihinen, pj. Matti Kumpulainen, 1. vpj. Teijo Liedes, 2. vpj. Paula Hyry Susanna Illikainen Jari-Jukka Jokela Hilkka Kalliorinne Erkki Määttä Risto Tolonen Johanna Vakkuri Martti Ylitalo Keskusvaalilautakunta: Markku Koskela, pj. Seppo A Veijola, vpj. Helena Hekkala Helena Kukkola Veli Kauppinen Elinvoimalautakunta: Kari Alaraasakka, pj. Petteri Mäenpää, 1. vpj. Teijo Liedes, 2. vpj. Aili-Marja Alaraasakka Hannu Hietala Anne Leppälä Arja Miettunen Seppo Miettunen Ritva Paaso-Rantala Tarkastuslautakunta: Jouni Mähönen, pj. Raimo Hytti, vpj. 30.11. saakka Petteri Mäenpää, vpj. 1.12. alk. Matti Juusola Jaana Klaavuniemi Ritva Liedes Sivistyslautakuntaveyslautakunta: Sosiaali- ja ter- Juha Haapala pj. Sirpa Näätänen, 16.6. saakka pj. Erkki Kalliorinne, Mailis Mäkelä, 1. pj. 17.6. alk. vpj. Jaakko Höyhtyä, Erkki Kalliorinne 1. vpj. 2. vpj 16.6. saakka Lea Aalto, 2. vpj. Juha Muhojoki, 2. vpj. 17.6. alk. Seija Hirvasniemi Hannes Hekkala Tekninen lautakunta: Tapani Teppo, pj. Ritva Jokela-Lantiainen, 1. vpj. Seppo Kiviniemi, 2. vpj. Pentti Jokela Paula Juopperi Pirjo Kehus Pentti Kestilä Jouni Mähönen Sauli Keltamäki Kari Kiuttu Ritva Paaso-Rantala Maila Maalismaa Anne Leppälä Juha Räinä 28.10. saakka Jari-Pekka Nyyssönen Rauha Piukkula Meeri Simoska Ilkka Pakonen Maire Turtinen 17.6. alk. Saara Veijola 29.10 alk. Tekninen lautakunta: Valvontalautakunta: Vapaa-aikalautakunta: Tapani Teppo, pj. Jarmo Lauri, pj. Pentti Puolakka, pj. Ritva Jokela-Lantiainen, Eero Kehusmaa, 1. vpj. Riikka Miettunen, 1. 1. vpj. vpj. Seppo Kiviniemi, Saara Veijola, 2. vpj. Juha Viitala, 2. vpj.

7 2. vpj. Pentti Jokela Martti Dahl Reino Aaltonen Paula Juopperi Mira Goman Hilkka Kalliorinne Jouni Mähönen Sirkka-Liisa Kakko Miia Kantola Ritva Paaso-Rantala Vesa Kangasniemi Tapani Karen Juha Räinä Leena Törmänen Matti Kaveri Meeri Simoska Pekka Valta Salme Tanninen

8 Pentti Puolakka, pj. Riikka Miettunen, 1. vpj. Vapaa-aikalautakunta: Vesihuoltolaitoksen johtokunta: Tapani Teppo, pj. Ritva Jokela-Lantiainen, 1. vpj. Juha Viitala, 2. Seppo Kiviniemi, 2. vpj. vpj. Reino Aaltonen Pentti Jokela Hilkka Kalliorinne Paula Juopperi Miia Kantola Jouni Mähönen Tapani Karen Ritva Paaso-Rantala Matti Kaveri Juha Räinä Salme Tanninen Meeri Simoska Tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja Kyösti Tornberg resurssijohtaja Markku Kehus hallintopalvelujohtaja Liisa Virkkunen henkilöstöpäällikkö Anu Kosonen perhepalvelujohtaja Leena Pimperi-Koivisto sivistyspalvelujohtaja Erkki Taskila tekninen palvelujohtaja Markku Vitikka terveyspalvelujohtaja H. Tapio Hanhela vanhuspalvelujohtaja Hannele Pöykiö vapaa-aikajohtaja Tapio Rissanen 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 2008 2007 bruttokansantuote/muutos-% 1,5 4,4 työttömyysaste-%(koko maa) 8,8 8,4 ansiotaso/muutos-% 5,5 3,5 veroaste, % BKT:sta 42,7 43,0 rahan arvon muutos-% 4,1 2,5 korot/% * Lyhytaikainen/ 3 kk * 10 vuotta 5,0 4,4 (Lähde: Suomen Pankki, Valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto) Iissä/seutukunnassa keskimäärin kuukausittain 2008 2007 avoimet työpaikat 31 21 työttömyysaste 12,5 12,7 työttömät työhakijat 466 470 alle 25-v tyött. työnhakijat 43 42 yli 50-v tyött. työnhakijat 197 204 yli vuoden työttömänä olleet 89 96 työttömyysaste seutukunnassa 13,7 13,1 4,3 4,3

työttömät työnhakijat seutukunnassa 1484 1458 (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus) 9

10 Väestötiedot: Väestökehitys vv. 2005-arvio 2011 väestö 31.12. 2005 2006 2007 2008 arv. 2009 arv. 2010 arv. 2011 uusi Iin kunta 8868 8981 9077 9177 9300 9400 9500 muutos hlö 208 113 96 103 120 100 100 muutos% 2,4 1,3 1,1 1,1 1,3 1,1 1,1 vuosi / ikäkertymä 0-6 v 7-64 v 65-74 v 75-84 v 85-v yhteensä 31.12.2003 812 6339 796 444 121 8512 31.12.2004 860 6409 795 480 116 8660 31.12.2005 908 6571 762 501 126 8868 31.12.2006 952 6589 779 527 134 8981 31.12.2007 995 6647 747 551 137 9077 31.12.2008 1040 6682 758 550 147 9177 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut: Perhepalvelut: Päivähoitopalvelujen piirissä olevien lasten määrä nousi vuonna 2008 erityisesti kokopäivähoidon osalta. Päiväkoti kokopäivähoito Lapsia kokopäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 134 152 20 005 30 410 149 201 175 Päiväkoti osapäivähoito Lapsia osapäivähoidossa Hoitopäiviä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 36 47 7299 7893 203 168 155 Perhepäivähoito kokopäivähoito Lapsia kokopäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 143 170 22 271 27 209 156 160 170 Perhepäivähoito osapäivähoito Lapsia osapäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 19 14 1314 2420 69 173 135 Omien päivähoitoyksiköiden määrä vuonna 2008 nousi yhdellä päiväkodilla ja kahdella ryhmäperhepäiväkodilla. Vammaisten työllistämistoiminnan piirissä oli asiakkaita 31.12.2007 22 asiakasta ja 31.12.2008 39 asiakasta. Myös työ- ja päivätoimintojen piirissä olevien asiakkaiden määrä nousi: vuonna 2007 53

11 asiakasta ja vuonna 2008 77 asiakasta. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa laitoshuollon hoitopäivät lisääntyivät vuonna 2008 siten, että hoitopäiviä vuonna 2007 oli 1420 ja vuonna 2008 2943 päivää. Hoitopäiviä asiakasta kohti oli vuonna 2007 177,5 ja vuonna 2008 327 päivää. Koko maan keskiarvo vuonna 2007 oli 328 päivää asiakasta kohti. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen piirissä oli asiakkaita 31.12. 2007 12 ja 31.12.2008 15 asiakasta. Terveyspalvelut/erikoissairaanhoito: Lähetteiden lukumäärä OYSiin, noin 3 600, kasvoi 17,4 %. Tämä johtuu siitä, että Iin terveys- keskuksessa oli vuonna 2008 enemmän lääkärityövoimaa kuin edellisenä vuonna. Syksyllä otettiin myös Iin tk:n ja OYSin välillä käyttöön sähköinen lähete-palaute-järjestelmä, joka helpottaa ja nopeuttaa hoitoyksiköiden välistä yhteydenpitoa. Noin 3 000 iiläistä eli joka kolmas kuntalainen oli OYSin potilaana. Edelliseen vuoteen verrattuna avohoitokäyntien määrä, lähes 9 700, kasvoi 3,2 % ja hoitojaksojen määrä, noin 1 500, kasvoi 10,4 %. Hoitopäivien lukumäärä 7 500 oli kuitenkin 3,4 % pienempi kuin vuonna 2007. Luvut kertovat, että yhä useampi potilas on voitu ottaa hoitojaksolle suoraan tk-lääkärin lähetteen perusteella ilman edeltävää poliklinikkakäyntiä. Luvut kertovat myös sen, että hoitoajat ovat lyhentyneet. Tekniset palvelut: Kunnallistekniikka/liikelaitosluonteinen toiminta: Kunnallistekniikan liikelaitosluonteinen toiminta sisältää Kuivaniemen lämpölaitoksen, satamien sekä jäähilehuollon kustannuspaikat. Syyskesällä 2008 tapahtunut ukkosvaurio aiheutti merkittävät vahingot lämpölaitoksella. Laitoksen vakuutus kattoi osan vahingoista mutta esimerkiksi merkittävästi kalliimman polttoaineen, raskas polttoöljy, käyttö jäi kunnan vahingoksi. Tekninen lautakunta on loppuvuodesta 2008 ja alkuvuodesta 2009 nostanut merkittävästi myytävän energian hintaa, joka nyt vastaa Iin keskustassa toimivan Oulun seudun lämmön energian hintaa. Tukipalvelut: Tukipalvelukeskuksen hallinnon osalta poikkeama on henkilöstökuluissa johtuu siitä, että tukipalvelupäällikön palkkoja 23.628 maksettu keskuskeittiön menokohdista. Kiinteistön hoidon palvelut: Kiinteistöhoidon palveluissa ylitykset 105.935 johtuu kiinteistöjen isännöinnin puuttuvista palkkamenoista ja kiinteistöihin tehdyistä budjetoimattomista kunnossapito- ja muutostöitä. Ruokapalvelut: Menojen ylitykset tapahtuneet aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa 63.302 Hallintokuntien palveluja tuotettiin arvioitua enemmän opetus ja päivähoidon palvelualueilla sekä hallintokuntien kokous/koulutuksiin liittyvissä palveluissa. Siivouspalvelut: Ylitykset tapahtuneet henkilöstömenoissa määräaikaisen laitosapulaisen palkkauksessa, muiden sijaisten ja sairaslomasijaisten palkkauksessa, palvelujen ostoissa, yhteensä 59.884 Hankinnat: Ylitykset tapahtuneet palvelujen ostoissa 5.179 Hankintakustannukset muodostuvat hankintapalveluiden tuottamisesta palvelualueille sekä jäsenyydestä Oulun kaupungin hankintayhteistyösopimukseen sekä sitoutumisesta Pohjois-Suomen sähköisen hankintajärjestelmän käyttöönottoon. Sähköisen järjestelmän ja uuden sopimuksen käyttöönotto ajoittui 2008 puoliväliin. Uuden sopimustilanteen mukanaan tuomat kustannukset eivät mukana budjetissa. Maksuperuste on väkilukujen suhteessa. Maksuperuste muuttuu käytön mukaiseksi lähivuosina.

12 Talous: Käyttötalous: menot 2008 2007 muutos% Kansalaiskunta hallintopalvelut 1.288.023 1.136.839 13,3 elinvoimapalvelut 667.291 672.099-0,7 Palvelukunta hallintopalvelut 2.153.503 2.176.982-1,1 sivistys- ja vapaa-aikapalvelut 9.234.695 8.616.983 7,2 sosiaali- ja terveyspalvelut 28.816.235 25.767.318 11,8 tekniset palvelut 7.620.886 6.915.614 10,2 yhteensä 49.780.633 45.285.835 9,9 tulot 2008 2007 muutos% Kansalaiskunta hallintopalvelut 1.681.312 61.632 2628,0 elinvoimapalvelut 101.444 189.308-46,4 Palvelukunta hallintopalvelut 407.085 288.938 40,9 sivistys- ja vapaa-aikapalvelut 360.301 392.337 8,2 sosiaali- ja terveyspalvelut 3.211.958 3.036.519 5,8 tekniset palvelut 2.416.249 2.226.404 8,5 yhteensä 8.178.349 6.195.138 32,0 netto 2008 2007 muutos% Kansalaiskunta hallintopalvelut 393.288 1.075.207-136,6 elinvoimapalvelut 565.847 482.792 17,2 Palvelukunta hallintopalvelut 1.746.418 1.888.044-7,5 sivistys- ja vapaa-aikapalvelut 8.874.394 8.224.646 7,9 sosiaali- ja terveyspalvelut 25.604.277 22.730.798 12,6 tekniset palvelut 5.204.637 4.689.210 11,0 yhteensä 41.602.284 39.523.630 6,4 Verotulot 2007-2008 (1000 euroa): tilivuosi/verolaji 2006 2007 2008 kunnallisvero muutos% 16.811 18.725 11,4 % 20.106 7,4 % osuus yhteisöveron tuotosta muutos% 777 945 21,6 % 1.077 14,0 % kiinteistövero muutos% 1.595 1.736 8,8 % 1.911 10,1 % yhteensä muutos% 19.183 21.406 11,6 % 23.093 7,9 %

13

14 1.1.5. Kunnan henkilöstö : Iin kunnan virat ja työsuhteiset tehtävät järjestettiin 1.1.2007 alkaen uuden kunnan palvelurakennetta vastaaviksi. Vuonna 2008 on perustettu terveyspalveluihin yksi lääkärin virka sekä 14 uutta vakanssia perhepalveluiden alaiseen päivähoitoon. Lisäksi päivähoidossa on vuonna vakinaistettu 6 hoitajan työsuhteista tehtävää. Sosiaali- ja terveystoimen kehittämispäällikön virka lakkautettiin 31.12.2008 lukien. Määräaikaisia työntekijöitä on työvoimatarpeen ja muutosten takia käytetty mm. päivähoito-, opetus- ja ruokapalveluissa. Vakanssit yhteensä vv. 2006-2008 Vakanssit 2006 2007 2008 muutos vakinaiset 425 469 483 3,0 % määräaikaiset 45 14 37 164,3 % yhteensä 470 483 520 7,7 % Perustetut vakanssit palvelualueittain v. 2007-2008 2007 2008 m aik vak m aik vak Hallinto 2 22 4,2 22 Soten kehittäminen 0 1 0,5 0 Perhepalvelut 28 99,5 33 114,5 Terveyspalvelut 0 64 1 65 Vanhuspalvelut 8 73 7 73 Sivistyspalvelut 0,6 135,5 13,75 135 Tekniset palvelut 2 74 6 74 Yhteensä 40,6 469 65,45 483,5 Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä vaihtelee valitun tilastointipäivän mukaan, vaihtelu on n. 600 750 välillä. Jokaisena kalenteripäivänä keskimäärin 130 henkilöä vakinaista, määräaikaista tai sijaista on pois töistä vuosiloman, sairasloman, koulutuksen tai muun seikan takia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden viimeisen kalenteripäivän mukainen henkilöstömäärä vertailuvuosina. Tilapäiseen henkilökuntaan on kirjattu sekä sijaiset että muista syistä määräaikaiset. Henkilöstömäärät 31.12.2007 ja 31.12.2008 Henkilöstö 2007 2008 muutos vakinaiset 465 473 1,7 % tilapäiset 203 252 24,1 % työllistetyt 16 28 75,0 % harjoittelijat 1 0-100,0 % yhteensä 685 753 9,9 % Iin kunnan henkilöstömenot sivukuluineen olivat vuonna 2008 yhteensä n. 24 miljoonaa, n. 48,8 % kunnan kaikista käyttömenoista. Henkilöstömenoista poissaoloihin sairauden tai tapaturman vuoksi kului sivukuluineen n. 1.014.000 kustannukset; sijaisten palkkaukseen kului sivukuluineen 913.000. Sairaspoissaolopäivien lukumäärä on noussut vuodesta 2007 (10.692 päivää) vuoteen 2008 (12.756 päivää) 19,3 %. Palkkamenojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa; luvut eivät sisällä vesilaitosta.

15 Palkkamenojen kehitys v. 2007-2008 2007 2008 muutos ero % vakinainen henkilöstö 8 754 500 9 202 600 448 100 5,1 % määräaikainen henkilöstö 1 507 200 1 569 200 62 000 4,1 % sairaus- ja äit.lomasijaiset 373 500 718 900 345 400 92,5 % muut sijaiset 945 900 1 416 300 470 400 49,7 % erilliskorvaukset 814 600 980 300 165 700 20,3 % muut korvaukset 6 300 800-5 500-87,3 % palkkatuki 215 300 328 300 113 000 52,5 % tuntipalkat 235 200 274 600 39 400 16,8 % opettajat kuel 757 200 826 300 69 100 9,1 % opettajat vel 3 189 800 3 122 200-67 600-2,1 % yhteensä 16 799 500 18 439 500 1 640 000 9,8 % Vuosien 2007 ja 2008 osalta on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka rakenteeltaan noudattaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta vuodelta 2003. Raportista löytyvät tarkemmat tilastot ja vertailutiedot. Palvelualueittaiset (kts. osio 3.3.1.) käyttötalouden toteutumat/tunnusluvut/virat ja työsuhteet eivät sisällä määräaikaista henkilöstöä. 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Finanssikriisi on laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi. Vakavan rahoitusmarkkinakriisin seuraukset ovat alkaneet vaikuttaa myös reaalitalouteen. Pankkien luotonannon rajoittaminen on heikentänyt yritysten ja muiden asiakkaiden toimintaedellytyksiä. Rahoitusriskiä kunta on pienentänyt jakamalla lainasalkun kiinteään ja vaihtuvaan korkoon. Lainasalkusta on vuoden 2008 lopussa sidottu kiinteään korkoon 16,2 miljoonaa euroa ja 7,7 miljoonaa euroa 6 kk:n euribor korkoon. Kunnan vahinkoriskiä on kartoitettu viime vuoden aikana ja vakuutusyhtiöt on kilpailutettu. Kunta käytti noin 30 tuhatta euroa vakuutusmaksuihin vuoden 2008 aikana. 1.1.7. Ympäristötekijät Jätevesi: Pohjois-Iin viemäröintiä koskeva urakka saatettiin päätökseen syksyllä 2008 vähäisiä viimeistelytöitä lukuunottamatta. Kamara Oy:n ja vesihuoltolaitoksen välisen taloudellisen loppuselvityksen 21.10.2008 mukaan lopullinen urakkasumma on 1.410.251,05, alv 0 %, sisältäen lisä- ja muutostyöt. Hankeen rahoittamiseen osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 150.200,00 (EU-rahoitus 97.488,00 ja kansallinen rahoitus 52.712,00 ) ja PVO Vesivoima Oy 254.522,13. Vuoden 2008 loppuun mennessä Pohjois-Iin viemäröinnin piirrin oli liittynyt noin 100 kiinteistö, mm. Raasakan kalanviljelylaitos ja Pohjois-Iin koulu. Jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailusta on sopimus Pöyry Environment Oy:n kanssa ja tarkkailutulosten perusteella laitos on pystynyt täyttämään asetetut lupaehdot. Laitoksen määrällinen kapasiteetti on kuitenkin jo ylitetty ja ohijuoksutuksia joudutaan tekemään sulamisvesien ja pitkäaikaisten sateiden aikana.

16

17 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt 31.3.2008 luvan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen vuoden 2015 loppuun saakka. Lupa on myönnetty aiemmin voimassa ollein puhdistusvaatimuksin ja lisäksi laitoksen hoidossa ja käytössä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon jätevesistä. Uutta lupaa toiminnan jatkamiseen on haettava vuoden 2014 loppuun mennessä. Energiansäästö: Kunnassa on laadittu koko kunnan henkilöstöä koskeva ja laajemmin kuntalaisten ympäristötietoisuutta lisäävä energiansäästö- ja kierrätysohjelma. Kunnanhallitus on kokouksessaan 11.12.2008 399 hyväksynyt ohjelman laatimiseksi perustetun työryhmän toimenpide-ehdotukset ja energiansäästö- ja kierrätysohjeistuksen lähetettäväksi tiedoksi joulukuun 2008 vanhalle kunnanvaltuustolle. Kunnanvaltuusto on päättänyt esittää 29.12.2008 125 ko. energiansäästön ja kierrätyksen toimenpide-ehdotukset hyväksyttäväksi uudelle kunnanvaltuustolle alku vuodesta 2009. 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Hankinnoissa on noudatettu Iin kunnan hankintasääntöä, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 25.2.2008. Lisäksi hankinnoissa on noudatettu lakia julkisista hankinnoista, kuntalain säännöksiä sekä Kuntaliiton julkaisemia yleisiä hankintaohjeita. Hankinnat on kilpailutettu Oulun hankintarenkaan kautta. Muista, kuin hankintarenkaan kautta tapahtuneista hankinnoista ja kilpailutuksesta, ovat vastanneet palvelualueet yhdessä suunnittelijan kanssa. Hankintojen määrärahojen käytössä on noudatettu palvelusopimuksia ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Palvelualueet ovat vuosittain päättäneet laskujen vastaanottajat ja hyväksyjät. Ostolaskujen asiatarkastus ja hyväksyminen on tapahtunut pääsääntöisesti Rondo-ostolaskuohjelmalla. Henkilöstöhallinnossa on ollut käytössä sähköinen web-tallennus, jolla on tallennettu työsopimukset sekä työloma- ja virkavapausanomukset ja -päätökset. Henkilöstöjaosto on seurannut henkilöstöraportteja neljännesvuosittain. Kehityskeskusteluja on käyty henkilöstön kanssa palvelualueista riippuen kerran vuodessa tai harvemmin. Riskien kartoitusta on tehty henkilöstöriskien kartoittamiseksi työturvallisuuskeskuksen ja kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. Jatkotoimenpiteet työsuojelun osalta ovat valmiit, muutoin jatkotoimenpiteet käsitellään koko kunnan riskien kartoituksen yhteydessä. Palvelualueet ovat seuranneet toimintaa ja taloutta talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti. Seurannan perusteella on tehty korjaavia toimenpiteitä mahdollisuuksien mukaan. Iin kunnan sisäisessä valvonnassa on havaittu puutteita, jotka korjataan vuoden 2009 aikana. Talouden sisäistä valvontaa tehostetaan raportoimalla taloutta säännöllisesti lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston kokouksissa. Vuoden 2009 alusta on palkattu puolelle työajalle controller, jonka tehtävänä on talouden seuranta ja sisäisen valvonnan ohjeiden laatiminen. Suunnittelijan ja vakuutusyhtiön kanssa aloitetaan kokonaisvaltainen riskien kartoitus. Dynasty-asianhallintajärjestelmän käyttöä tehostetaan päätöspöytäkirjojen ja asianhallinnan osalta.

18 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2008 2007 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 178 6 195 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -49 781-45 286 Toimintakate -41 602-39 091 Verotulot 23 090 21 406 Valtionosuudet 20 783 20 618 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 101 47 Muut rahoitustuotot 559 451 Korkokulut -993-875 Muut rahoituskulut -11-21 Vuosikate 1 927 2 534 Poistot ja arvonalentumiset -1 648-1 712 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos 279 822 Tilinpäätössiirrot 49 26 Tilikauden ylijäämä 328 848 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,43 13,68 Vuosikate/Poistot, % 116,96 148,01 Vuosikate, /asukas 210,02 279,21 Asukasmäärä 9177 9077 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), %-tunnusluku: osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset: kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet Vuosikate /asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa

19 1.3.2. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2008 2007 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 927 2 535 Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -117-258 Investointien rahavirta Investointimenot -5 575-2 529 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 514 6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 148 334 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 103 88 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 63 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 300 6 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 722-4 993 Lyhytaikaisten lainojen muutos -271-1 940 Oma pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 55 Vaihto-omaisuuden muutos 2-4 Saamisten muutos -194 607 Korottomien velkojen muutos 126 1 407 Rahoituksen rahavirta 2 243 1 194 Rahavarojen muutos 139 1 282 Rahavarat 31.12. 2 799 2 660 Rahavarat 1.1. -2 660-1 378 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 47,45 100,47 Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,94 34,98 Lainanhoitokate 0,41 0,61 Rahavarat 31.12. 2 799 2 660 Kassasta maksut 60 078 53 433 Kassan riittävyys, pv 17 18 Asukasmäärä 9 177 9 077

20 Investointien tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / (investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS kassan riittävyys(pv) = 365 pv x kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella

21 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset IIN KUNNAN TASE 2008 2007 2008 2007 VASTAAVAA 1 000 1 000 VASTATTAVAA 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aiheettomat hyödykkeet Peruspääoma 22 094 22 094 Aineettomat oikeudet 30 40 Arvonkorotusrahasto 4 655 4 655 Muut pitkävaikutteiset menot 6 100 6 127 Käyvän arvon rahasto 577 577 Ennakkomaksut Muut omat rahastot 6 130 6 167 Ed. tk:en yli/alijäämä -3 910-4 758 Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä 328 848 Maa- ja vesialueet 5 483 5 452 23 743 23 416 Rakennukset 20 560 18 348 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 454 4 499 Poistoero 1 276 578 Koneet ja kalusto 1 315 1 478 Vapaaehtoiset varaukset 909 1 655 Muut aineelliset hyödykkeet 34 34 2 185 2 233 Ennakkomaksut ja kesk.er. hank. 734 2 336 PAKOLLISET VARAUKSET 34 579 32 147 Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet 12 510 12 510 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset 923 923 Valtion toimeksiannot 650 829 Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat 20 21 13 434 13 434 Muut toimeksiantojen pääomat 79 76 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 750 926 Valtion toimeksiannot 650 829 VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 13 13 Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat 664 842 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 174 16 589 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 39 46 Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet 26 28 Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 417 1 047 Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut 20 630 17 682 26 28 Lyhytaikainen Saamiset Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 215 6 486 Myyntisaamiset 15 30 Lainat julkisyhteisöiltä 7 7 Lainasaamsiet Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot 88 39 Siirtosaamiset Ostovelat 2 006 2 139 15 30 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 518 585 Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat 3 284 3 461 Myyntisaamiset 831 731 12 118 12 717 Lainasaamsiet 103 41 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 59 426 56 973 Muut saamiset 804 804 Siirtosaamiset 40 91 TASEEN TUNNUSLUVUT: 1 778 1 666 Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 43,70 % 45,05 % Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus % 62,91 % 63,04 % Sijoitukset rahamarkk.instrum. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000-3 910-4 758 Joukkovelkakirjalainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -426-524 Muut arvopaperit Lainakanta 31.12., 1000 25 435 23 128 Lainat /asukas 2 772 2 548 Rahat ja pankkisaamiset 2 799 2 660 Lainasaamiset 31.12., 923 923 VASTAAVAA YHTEENSÄ 59 426 56 973 Asukasmäärä 9177 9077