KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA



Samankaltaiset tiedostot
KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

1 (8) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Tervehdys Kainuusta!

Viidakkokujan tuetun asumisen

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja toimeenpano Kainuussa. Annikki Aitoaho Kainuun maakunta-kuntayhtymä

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

SOLID-rahastojen haku Budjetin laatiminen

Työllisyyspoliittinen avustus Petri Lehtimäki

VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA. Veera Valtanen, Markku Similä.

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

SOTE-uudistus, ammattikorkeakoulutus ja opiskelijat innovatiivinen yhteistyö

Työllisyyspaleluiden kustannussäästöt kunnalle (Työllistämisen järkevyyden sietämätön keveys..)

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Työllisyydenhoidon yhdyspinnat. Työvaliokunta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Valtioneuvoston asetus

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Miten tästä eteenpäin?

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Mitä TYPissä tapahtuu?

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

Juuret ja Siivet Kainuussa

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Osatyökykyisten TE-palvelut

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa:

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Kelan TYP-toiminta KELA

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 4/2010. Sosiaali- ja terveyslautakunta klo

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kela osana monialaisessa verkostossa

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Rahoitusmalli

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Lapsiperheiden palvelut

Työllisyyden kuntakokeilu

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Perustoimeentulotuen Kela-siirto Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki hanke

Harppaa elämäsi muutokseen!

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Transkriptio:

KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 Liite nro: 2 PROJEKTISUUNNITELMA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA 1. TAUSTAA Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan syyskuun lopussa 2008 Kainuussa rakennetyöttömiksi luokiteltuja henkilöitä oli 2903. Rakenteellisen työttömyyden osuus työvoimasta oli 7,4 %, kun se koko maassa oli 4,1 %. Rakenteellinen työttömyys syö monin tavoin Kainuun elinvoimaa, minkä vuoksi sen vähentäminen on otettu maakunnassa yhdeksi strategiseksi päämääräksi. Kuntouttava työtoiminta on tärkeä työväline työttömän työnhakijan työllistymispolun alkuvaiheessa rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Kainuussa kuntouttavaa työtoimintaa ei järjestetä riittävässä laajuudessa. Vuonna 2007 kuntouttavaan työtoimintaan sijoitettujen henkilöiden määrä oli keskimäärin 11 kuukaudessa, kun Kainuun rakennetyöttömyyden vähentämisen esiselvityksessä tarpeen arvioitiin olevan vuositasolla keskimäärin 376 henkilöä. Sosiaalitoimen nykyiset voimavarat eivät riitä kuntoutujien ohjaukseen, minkä vuoksi kuntouttavaa työtoimintaa ei ole kehitetty Kainuussa. Toiminnan kehittämiseksi tarvitaan lisäresursseja. Työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaan työllisyydenhoidon painopiste siirtyy voimakkaasti osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. On vaarana, että työvoimatoimistoissa työttömien työnhakijoiden palvelutarvetta arvioitaessa yhä suurempi osa vaikeasti työllistyvistä henkilöistä ohjautuu muiden kuin työvoimatoimistojen palveltavaksi. Kuntouttavan työtoiminnan merkitys työllistymiseen ohjaavan palveluketjun alkupäässä korostuu. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisestä järjestettiin 11.9.2008 Kajaanissa taloutta koskeva neuvonpito, johon osallistui Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien edustajia. Siinä todettiin kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen tärkeys ja sovittiin, että suunnittelua jatketaan Kainuun maakunta kuntayhtymän KAIRA-hankkeen toimesta. Rahoitus järjestetään kuntayhtymän perusrahoituksen ulkopuolelta projektitoiminnan kautta siten, että sekä kuntayhtymä että kunnat osallistuvat siihen

2(14) omarahoituksella. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on 15.10.2008 omalta osaltaan antanut myönteisen päätöksen projektin jatkovalmistelusta. 2. MITÄ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA ON JA KENELLE SE ON TARKOITETTU? Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jota koskeva laki (2.3.2001/189) astui voimaan 2001. Se parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa ja luo edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää kunnan omana toimintana, ostopalveluna tai sen järjestämisestä voidaan sopia kirjallisesti toimintaan sitoutuvan rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Valtio maksaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 kultakin työtoimintapäivältä (= henkilöltä, joka on työtoiminnassa ko. päivänä). Laissa asiakkaaksi määritellään työtön henkilö, joka saa työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Lain mukaan kuntouttavaan työtoimintaan voidaan velvoittaa alle 25-vuotiaita työnhakijoita. Esimerkkejä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista (ks. myös liite 3): pitkäaikaistyötön, aktivointiehdon täyttävä (yli 500 päivää työmarkkinatukea saanut) työnhakija, osatyökykyinen (vajaakuntoinen) aktivointiehdon täyttävä työnhakija, syrjäytymisvaarassa oleva alle 25-vuotias nuori, toimeentulotuen varassa elävä henkilö, kotouttamisohjelman läpikäynyt maahanmuuttaja, työelämään palaava mielenterveyskuntoutuja tai muun sairauden vuoksi pitkällä sairauslomalla ollut työtön työnhakija, joka ei tunne omia voimavarojaan työssä jaksamisessa, elämäntilanteen kriisissä oleva henkilö, päihderiippuvainen henkilö, jonka päihdeongelma ei ole aktiivivaiheessa, henkilö, joka tarvitsee arvion työkyvystä eläkeselvittelyyn ja työelämään tuleva ammattitaidoton kotiäiti. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa yhdestä viiteen päivänä viikossa neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Viikkotuntimäärä ei saa kuitenkaan ylittää 40 tuntia. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa enintään 230 päivänä vuodessa korkeintaan 24 kuukauden ajan. Sosiaalitoimen työntekijä ja työvoimaneuvoja laativat asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. 3. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin välittömät tavoitteet asiakkaan kannalta ovat:

3(14) asiakkaan saattaminen koulutukseen ja/tai työmarkkinoille (kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaalle haetaan aktiivisesti koulutus- tai työpaikkaa), kuntouttavan työtoiminnan nivominen osaksi asiakkaan katkeamatonta palveluketjua, kuntoutuksellisten sisältöjen kehittäminen asiakkaan tarpeiden mukaisesti (esimerkiksi arkirytmi, elämisen hillintä, ravitsemus, terveys, hygienia, sosiaaliset taidot ja muut hyvinvointia lisäävät asiat), asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyminen (terveystarkastus ja eteenpäin ohjaaminen tarvittaessa, sosiaaliset kontaktit), asiakkaan ohjaaminen työkyvyn arviointiin, mikäli hänen työkykynsä on olennaisesti alentunut, ja asiakkaan asumisen ohjaus tarvittaessa. Projektin välittömät tavoitteet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen kannalta ovat: laadukas, tuloksellinen kuntouttava työtoiminta Kainuuseen, riittävä määrä työtoimintapaikkoja kunnissa, kuntayhtymässä, yhdistyksissä ja seurakunnilla, laadukas ja ammattitaitoinen ohjaus, joka järjestetään riittävän laajasti, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien Kainuun verkoston luominen, Kainuun kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja mallin kehittäminen ja kuntouttavan työtoiminnan vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Projektin välillisiä tavoitteita ovat: Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, uusien rakennetyöttömien määrä pidetään mahdollisimman pienenä, toimeentulotukimenojen kasvun hidastuminen, kuntien Kelalle maksettavien työmarkkinatukimaksujen pieneneminen pysyvästi, kuntien verotulojen lisääntyminen, väestön terveyserojen kaventuminen ja kuntouttavan työtoiminnan merkityksen tunnustaminen osana kainuulaisen työllisyydenhoidon strategiaa. 4. PROJEKTIN TOIMINTA Projektin toteuttaminen tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Kainuun kuntien, Kainuun työ- voimatoimistojen, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen, Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen, Kelan, yhdistysten, seurakuntien ja asiaan liittyvien hankkeiden kanssa. Toiminnalla haetaan vaikuttavuutta vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistyvyyteen. 1 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat Kainuun maakunta kuntayhtymä palkkaa projektiin projektipäällikön, jonka tehtävänä on projektin kokonaishallinta, kehittäminen ja vastuu sidosryhmätyöstä. Lisäksi

4(14) projektiin palkataan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia kuntien kanssa neuvotellun tarpeen mukaisesti. Hyrynsalmi 1 Kajaani 4 Kuhmo 2 Puolanka 1 Ristijärvi 1 Sotkamo 1 Suomussalmi 2 Yhteensä 12 ohjaajaa Ohjaajat toimivat Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoiminnan alaisina. Sisällöllinen kehittäminen tapahtuu kiinteässä yhteistyös-sä aikuissosiaalityön kanssa. Paltamossa kuntouttava työtoiminta toteutuu Paltamon Työtä Kaikille hankkeen kokonaisrahoituksen turvin. Ohjaajien tehtäviä: sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaneuvojien (ja Kelan työntekijöiden) mukana valitsemassa asiakkaita, joille kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan, mukana aktivointisuunnitelman laatimisessa, kuntoutujan kuntoutuksellisten tarpeiden tyydyttämisestä huolehtiminen, kuntoutujan luottamuksellinen palvelu- ja lähiohjaus (asiakkaan arjenhallinnassa, aktivointisuunnitelman toteuttamisessa), asiakkaan suoriutumisen arviointi, kuntoutujan työmarkkinoille saattaminen, jatkopolkujen etsiminen yhdessä asiakkaan kanssa, työtoimintapaikkojen etsintä kuntayhtymästä, kunnista, yhdistyksistä ja seurakunnista, kuntoutujan ohjaus työtoimintapaikassa (tarpeen mukaan), sopimusten solmiminen sijoituspaikkojen kanssa, aloituskorttien ja työpäivien ilmoituskorttien toimittaminen palkkatoimistoon tilitysten hoitajalle, tilastointi ja muut käytännön asiat ja kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja mallin kehittäminen yhteistyössä ohjaajien verkoston ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntoutujien määrä yhtä ohjaajaa kohti voi olla 10-12 henkilöä, lyhytaikaisesti enintään 15 henkilöä. Tätä suurempi ohjattavien joukko yhdellä kertaa on käytännössä mahdoton, mikäli ohjauksen halutaan olevan laadukasta ja tuloksellista. Vuodessa ohjattavia saattaa olla huomattavasti enemmän, koska jaksojen pituudet rakentuvat yksilöllisesti. Työntekijöille järjestetään työnohjausta työn henkisen vaativuuden vuoksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen edellyttää Kainuun maakunta -kuntayhtymältä asiaan kuuluvien tilitysten hoitamista. Henkilöstötoimistossa on arvioitu, että lisääntyvät tilitykset vaativat kahden viikon ajan kuukaudessa. Tilitysten hoitamiseen tarvitaan siten puolikkaan toimistotyöntekijän resurssi. 2 Työtoimintapaikat

5(14) Keskeistä kuntouttavan työtoiminnan ajatuksen ja tulosten kannalta on sisällöltään monipuolisten työtoimintapaikkojen löytyminen kunnista, kuntayhtymästä, järjestöistä ja seurakunnista. Asiakkaiden koulutus-, työ- ja elämänhistoria, sukupuoli ja ikä sekä henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet ovat hyvin erilaisia ja niihin pitää pystyä vastaamaan kuntouttavassa työtoiminnassa. Työtoimintapaikkojen etsiminen on ohjaajien tehtävä samoin kuin ohjaus työtoimintapaikalla. Jos työtoimintapaikalla on mahdollisuus huolehtia ohjauksesta siinä laajuudessa kuin on tarpeellista, voidaan ohjausvastuuta siirtää työtoimintapaikalle. Siinä tapauksessa myös valtion korvaus 10,09 /työtoimintapäivä voidaan siirtää työtoimintapaikan järjestäjälle. Ohjausvastuun siirtämistä varten projektissa kehitetään kriteeristö (mahdollisesti Raahen pisteytysjärjestelmän mukaisesti). Ohjauksen korkeatasoinen laatu on toiminnan vaikuttavuuden edellytys. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kuntouttava työtoiminta ei korvaa työpaikalla tehtävää normaalia palkkatyötä vaan täydentää sitä. Kuntoutuja ei toimi yksin, vaan esimerkiksi työparina. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia. Asiakas ei välttämättä siirry työtoimintapaikkaan välittömästi kuntouttavan työtoiminnan alettua. Jos asiakkaalla on paljon kuntoutuksellista tarvetta, hän käy läpi aloitusjakson, jossa paneudutaan arkirytmin, ravitsemuksen, terveyden, sosiaalisten taitojen ja muiden hyvinvointia lisäävien seikkojen parantamiseen. 3 Kuntouttavan työtoiminnan prosessi asiakasprosessissa aktivointihaastattelu(t) ja aktivointisuunnitelman laatiminen (asiakas, sosiaalityöntekijä, työvoimaneuvoja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja) asiakkaan profiloituminen kuntouttavaan työtoimintaan, selkeät tavoitteet kullekin jaksolle riittävän pitkä alkujakso kuntouttavan työtoiminnan kotipesässä (kiinteässä yhteydessä pajaan tms. rakenteeseen), enemmän kuntouttavia elementtejä siirtyminen alkujaksolta ulkopuoliseen työtoimintapaikkaan, ohjaus seuraa aluksi mukana mahdollisuuksien mukaan ohjaus siirtyy ulkopuolisen sijoituspaikan vastuulle jos ohjaus on ulkopuolisen sijoituspaikan vastuulla, valtion korvaus maksetaan sille pisteytyksen mukaisesti jatkuva asiakkaan valmiuksien kehittäminen, tavoitteena koulutukseen ja/tai työelämään siirtyminen yhteistyö tukevien palvelujen (terveys-, mielenterveys-, päihde-, velkaneuvontaym.) kanssa tarvittaessa 4 Vaikutukset asiakkaalle toimeentulo paranee hieman (8 /päivä ilman tarveharkintaa, verottomana, ei alenna muita etuuksia) matkakustannukset katetaan harkinnanvaraisella toimeentulotuella terveyden edistäminen (terveystarkastukset, ohjaus eteenpäin tarvittaessa)

6(14) säännöllisyys ja rytmi elämään henkinen ja fyysinen hyvinvointi lisääntyvät itsetunto vahvistuu sosiaaliset vuorovaikutustaidot paranevat yhteiskunnallinen osallisuus ja vastuu itsestä lisääntyvät asumisen ongelmat vähenevät (vuokrarästit ja häiriökäyttäytyminen) rohkeus hakeutua koulutukseen ja työelämään lisääntyy elämäntilanne selvitetään kokonaisvaltaisesti, asiakkuus oikeassa paikassa virkailijavastuulla, ohjaus eteenpäin tarvittaessa esimerkiksi eläkeselvittelyihin kerrannaisvaikutukset perheelle ja lähipiirille myönteiset, huono-osaisuuden kasautuminen ei etene, ehkäistään huono-osaisuuden periytymistä yhteiskunnallinen tasa-arvo lisääntyy 5. TULOSTEN ARVIOINTI Arvioinnissa käytettäviä mittareita: siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin rakenteellista työttömyyttä kuvaavat tilastot Kelan työmarkkinatukitilastot, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden lukumäärä työvoimatoimikuntien karenssipäätösten määrä kuntien ja kuntayhtymän taloudelliset säästöt kuntoutujien oma arvio, laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien arvio toiminnan vaikuttavuudesta Kainuu mahdollisesti tapauksena Stakesin nelivuotisessa siirtymiä koskevassa tutkimuksessa 6. PROJEKTIN TOTEUTUS JA AIKATAULU Projektia hallinnoidaan Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoiminnan kautta. Sisältöjä kehitetään yhteistyössä kehittämistoiminnan ja aikuissosiaalityön kanssa. Projektin kokonaishallinnasta vastaa projektipäällikkö. Kuntouttavan työtoiminnan tilityksistä huolehtii osa-aikainen toimistotyöntekijä. Projektin ohjausryhmän muodostavat Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämispäällikkö, perhepalvelujohtaja ja perhepalvelupäällikkö (aikuissosiaalipalvelut), KAIRA-hankkeen projektikoordinaattori, kuntouttavan työtoiminnan projektipäällikkö, edustajat Kainuun työvoiman palvelukeskuksesta, alueen työvoimatoimistoista, kunnista (viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä), työttömien yhdistyksistä ja kolmannen sektorin sijoituspaikoista. Ohjausryhmää muodostettaessa huomioidaan, että siihen tulee koko Kainuun alueelta kattava edustus. Projekti kestää neljä vuotta. Se toteutetaan ajalla 1.1.2009 31.12.2012.

7(14) 2008 alustavia toimenpiteitä lokakuu sosiaali- ja terveyslautakunnan myönteinen päätös projektin jatkotyöstämisestä loka-joulukuu joulukuu projektin käynnistämisen valmistelut kunnittain (projektiryhmät) kuntien päätökset projektiin osallistumisesta, työntekijöiden paikat hakuun 2009 projekti käynnistyy tammi-helmikuu työntekijöiden rekrytointi, työtilojen ja laitteiden hankinta helmikuu ohjaajat aloittavat, perehdytys ja koulutus, verkostopalaverit alkavat, sijoituspaikkojen etsintä alkaa helmi-maaliskuu ensimmäiset aktivointisuunnitelmat huhti-joulukuu työskentely asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2010-2011 kuntouttavan työtoiminnan mallin kehittäminen 2012 kuntouttavan työtoiminnan mallin vakiinnuttaminen 7. TIEDOTUS Projektisuunnitelmasta tiedotetaan kuntia, työvoimatoimistoja, Kainuun työvoiman palvelukeskusta ja Kainuun maakunta kuntayhtymän toimialoja syksyllä 2008. Projektin käynnistymisestä tiedotetaan julkisessa mediassa kuntien rahoituspäätösten varmistuttua. Projektin etenemisestä tiedotetaan mediaa tarvittaessa, esimerkiksi arviointien yhteydessä. Projektin onnistumisen kannalta on tärkeää, että tiedonkulku eri toimijoiden sosiaalitoimen, työhallinnon, Kelan, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien, kuntien ja eri sijoituspaikkojen kesken toimii ajantasaisesti. Ohjausryhmä toimii yhtenä tiedotuksen kanavana eri organisaatioihin. Projektipäällikkö ja ohjaajat muodostavat kehittämisverkoston, joka kokoaa ja jakaa käytännön kokemuksia jatkuvasti, konsultoi ja antaa vertaistukea. Projektipäälliköllä on keskeinen rooli tiedotuksessa. 8. KUSTANNUSARVIO Projektin kustannukset jakautuvat vuosittain ja kunnittain seuraavasti: yhteensä Hyrynsalmi 52402 53849 55402 57019 218672 Kajaani 181758 187104 192875 198879 760616 Kuhmo 97069 99742 102628 105630 405069 Puolanka 50016 51344 52772 54258 208390 Ristijärvi 50016 51344 52772 54258 208390 Sotkamo 50016 51344 52772 54258 208390 Suomussalmi 97632 100333 103249 106282 407496 Kuntayhtymä 47453 48877 50411 52006 198747 Yhteensä 626362 643937 662881 682590 2615770

8(14) Tarkempi kustannusarvio on liitteessä 1. Arviot kuntouttavan työtoiminnan kautta saatavista säästöistä ovat liitteissä 2 ja 4. 9. RAHOITUSSUUNNITELMA Projektin kustannukset katetaan seuraavasti: yhteensä Hyrynsalmi 29699 31146 32699 34316 127860 Kajaani 90948 96294 102065 108069 397376 Kuhmo 51664 54337 57223 60225 223449 Puolanka 27313 28641 30069 31555 117578 Ristijärvi 27313 28641 30069 31555 117578 Sotkamo 27313 28641 30069 31555 117578 Suomussalmi 52227 54928 57844 60877 225876 Valtion korvaus 272432 272432 272432 272432 1089728 Kuntayhtymä 47453 48877 50411 52006 198747 Yhteensä 626362 643937 662881 682590 2615770 KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 LIITE 1 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Laskelmat perustuvat seuraaviin arvioihin 1) Yhtä ohjaajaa kohden 10 kuntoutujaa kerrallaan, 15 henkilöä vuodessa (todellisuudessa luku on vuosittain suurempi) 2) Toimintaraha ja matkakulukorvaus yhtä asiakasta kohden 735 vuodessa 3) Valtion korvaus 10,09 /työtoimintapäivä henkilöä kohden 150 päivää vuodessa = 1514 /vuosi 4) Toimistotyöntekijän palkkauskustannukset 50 % työaika, palkka 900 / kk ja lomaraha 540 + sivukulut 27,2 % = 14424 / vuosi (yhtä ohjaajaa kohden 1110 ) 5) Ryhmätyönohjaus 130 /tunti, 10 x vuodessa, 3 tuntia kerrallaan = 3900 (yhtä ohjaajaa kohden 300 vuodessa) 6) Vuosien 2010-2012 laskelmissa on palkkakustannusten nousu laskettu 4 % mukaan ja tilavuokrien nousu 5 % mukaan. LASKELMAT KUNTIEN JA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN MENOISTA 1. HYRYNSALMI (1 ohjaaja) 1.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) 25200 26208 27256 28346 Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) 6850 7129 7414 7710 Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) 2000 2000 2000 2000 Koulutukset 500 500 500 500 Ryhmätyönohjaus 300 300 300 300 Työasema-laitevuokrat 470 470 470 470 Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut 600 600 600 600

9(14) Postitus, monistus 200 200 200 200 Toimistotarvikkeet 200 200 200 200 Tilat (71 m2 x 3,90 x 12 kk) 3322 3488 3662 3845 Tarvikkeet (toimintaan) 3000 3000 3000 3000 Työvälineet (toimintaan) 500 500 500 500 Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) 600 600 600 600 Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus 1110 1154 1200 1248 Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) 7350 7350 7350 7350 Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) 150 150 150 150 Yhteensä 52402 53849 55402 57019 1.2 Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa 150 työtoimintapäivää/henkilö) 22703 22703 22703 22703 Yhteensä 22703 22703 22703 22703 Tarvittava rahoitus kunnalta 29699 31146 32699 34316 KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA 2009-2012 127860 2. KAJAANI (4 ohjaajaa) 2.1 Menot Ohjaajien palkka (2 000 /kk + lomarahat x 4 hlöä) 100800 104832 109025 113386 Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) 27418 28514 29655 30841 Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) 2800 2800 2800 2800 Koulutukset 2000 2000 2000 2000 Ryhmätyönohjaus 1200 1200 1200 1200 Työasema-laitevuokrat 1880 1880 1880 1880 Matkapuhelin 200 Telepalvelumaksut 2400 2400 2400 2400 Postitus, monistus 800 800 800 800 Toimistotarvikkeet 800 800 800 800 Tilat (40 m2 x 10 x 12 kk) 4800 5040 5292 5557 Tarvikkeet (toimintaan) 3000 3000 3000 3000 Työvälineet (toimintaan) 500 500 500 500 Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) 2400 2400 2400 2400 Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus 4440 4618 4803 4995 Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (40 hlöä x 643 ) 25720 25720 25720 25720 Kuntoutujien vakuutukset (40 hlöä x 15 ) 600 600 600 600 Yhteensä 181758 187104 192875 198879 2.2 Tulot Valtion korvaus 10,09 (60 henkilöä vuodessa 150 työtoimintapäivää/henkilö) 90810 90810 90810 90810 Yhteensä 90810 90810 90810 90810 Tarvittava rahoitus kaupungilta 90948 96294 102065 108069 KAUPUNGIN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA 2009-2012 397376 Kajaanin kaupunki maksaa Kumppaniksi ry:lle 30000 kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10 henkilölle. 3. KUHMO (2 ohjaajaa) 3.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) 50400 52416 54513 56694 Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) 13709 14257 14828 15421 Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) 4000 4000 4000 4000

10(14) Koulutukset 1000 1000 1000 1000 Ryhmätyönohjaus 600 600 600 600 Työasema-laitevuokrat 940 940 940 940 Matkapuhelin 100 Telepalvelumaksut 1200 1200 1200 1200 Postitus, monistus 400 400 400 400 Toimistotarvikkeet 400 400 400 400 Tilat (40 m2 x 5 x 12 kk) 2400 2520 2646 2778 Tarvikkeet (toimintaan) 3000 3000 3000 3000 Työvälineet (toimintaan) 500 500 500 500 Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) 1200 1200 1200 1200 Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus 2220 2309 2401 2497 Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (20 hlöä x 735 ) 14700 14700 14700 14700 Kuntoutujien vakuutukset (20 hlöä x 15 ) 300 300 300 300 Yhteensä 97069 99742 102628 105630 3.2 Tulot Valtion korvaus 10,09 (30 henkilöä vuodessa 150 45405 45405 45405 45405 työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä 45405 45405 45405 45405 Tarvittava rahoitus kaupungilta 51664 54337 57223 60225 KAUPUNGIN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA 2009-2012 223449 4. PALTAMO Kuntouttava työtoiminta toteutuu Paltamon Työtä Kaikille -hankkeen kokonaisrahoituksen turvin 5. PUOLANKA (1 ohjaaja) 5.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) 25200 26208 27256 28346 Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) 6850 7129 7414 7710 Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) 2000 2000 2000 2000 Koulutukset 500 500 500 500 Ryhmätyönohjaus 300 300 300 300 Työasema-laitevuokrat 470 470 470 470 Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut 600 600 600 600 Postitus, monistus 200 200 200 200 Toimistotarvikkeet 200 200 200 200 Tilat (toimisto pajalla 20 m2 x 3,90 x 12 kk) 936 983 1032 1084 Tarvikkeet (toimintaan) 3000 3000 3000 3000 Työvälineet (toimintaan) 500 500 500 500 Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) 600 600 600 600 Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus 1110 1154 1200 1248 Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) 7350 7350 7350 7350 Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) 150 150 150 150 Yhteensä 50016 51344 52772 54258 5.2 Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa 150 22703 22703 22703 22703

11(14) työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä 22703 22703 22703 22703 Tarvittava rahoitus kunnalta 27313 28641 30069 31555 KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA 2009-2012 117578 6. RISTIJÄRVI (1 ohjaaja) 6.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) 25200 26208 27256 28346 Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) 6850 7129 7414 7710 Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) 2000 2000 2000 2000 Koulutukset 500 500 500 500 Ryhmätyönohjaus 300 300 300 300 Työasema-laitevuokrat 470 470 470 470 Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut 600 600 600 600 Postitus, monistus 200 200 200 200 Toimistotarvikkeet 200 200 200 200 Tilat (toimisto 20 m2 x 3,90 x 12 kk) 936 983 1032 1084 Tarvikkeet (toimintaan) 3000 3000 3000 3000 Työvälineet (toimintaan) 500 500 500 500 Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) 600 600 600 600 Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus 1110 1154 1200 1248 Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) 7350 7350 7350 7350 Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) 150 150 150 150 Yhteensä 50016 51344 52772 54258 6.2 Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa 150 22703 22703 22703 22703 työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä 22703 22703 22703 22703 Tarvittava rahoitus kunnalta 27313 28641 30069 31555 KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA 2009-2012 117578 7. SOTKAMO (1 ohjaaja) 7.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) 25200 26208 27256 28346 Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) 6850 7129 7414 7710 Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) 2000 2000 2000 2000 Koulutukset 500 500 500 500 Ryhmätyönohjaus 300 300 300 300 Työasema-laitevuokrat 470 470 470 470 Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut 600 600 600 600 Postitus, monistus 200 200 200 200 Toimistotarvikkeet 200 200 200 200 Tilat (toimisto 20 m2 x 3,90 x 12 kk) 936 983 1032 1084 Tarvikkeet (toimintaan) 3000 3000 3000 3000 Työvälineet (toimintaan) 500 500 500 500 Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) 600 600 600 600 Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus 1110 1154 1200 1248

12(14) Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) 7350 7350 7350 7350 Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) 150 150 150 150 Yhteensä 50016 51344 52772 54258 7.2 Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa 150 22703 22703 22703 22703 työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä 22703 22703 22703 22703 Tarvittava rahoitus kunnalta 27313 28641 30069 31555 KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA 2009-2012 117578 8. SUOMUSSALMI (2 ohjaajaa) 8.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) 50400 52416 54513 56694 Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) 13709 14257 14828 15421 Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) 4000 4000 4000 4000 Koulutukset 1000 1000 1000 1000 Ryhmätyönohjaus 600 600 600 600 Työasema-laitevuokrat 940 940 940 940 Matkapuhelin 100 Telepalvelumaksut 1200 1200 1200 1200 Postitus, monistus 400 400 400 400 Toimistotarvikkeet 400 400 400 400 Tilat (kunnan sisäinen tilavuokra) 2963 3111 3267 3430 Tarvikkeet (toimintaan) 3000 3000 3000 3000 Työvälineet (toimintaan) 500 500 500 500 Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) 1200 1200 1200 1200 Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus 2220 2309 2401 2497 Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (20 hlöä x 735 ) 14700 14700 14700 14700 Kuntoutujien vakuutukset (20 hlöä x 15 ) 300 300 300 300 Yhteensä 97632 100333 103249 106282 8.2 Tulot Valtion korvaus 10,09 (30 henkilöä vuodessa 150 45405 45405 45405 45405 työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä 45405 45405 45405 45405 Tarvittava rahoitus kunnalta 52227 54928 57844 60877 KUNNAN RAHOITUS KOKO PROJEKTIN AJALTA 2009-2012 225876 9. KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ (PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ) 9.1. Menot Projektipäällikön palkka (2300 /kk + lomarahat) 28980 30139 31345 32599 Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) 7883 8198 8526 8867 Matkakulut (400 /kk) 4800 4800 4800 4800 Koulutukset 1000 1000 1000 1000 Ryhmätyönohjaus 600 600 600 600 Työasema-laitevuokrat 940 940 940 940

13(14) Matkapuhelin 50 Telepalvelumaksut 1200 1200 1200 1200 Postitus, monistus 400 400 400 400 Toimistotarvikkeet 400 400 400 400 Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) 1200 1200 1200 1200 Yhteensä 47453 48877 50411 52006 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS PROJEKTIN AJALTA 2009-2012 198747 KUSTANNUSARVIO PROJEKTIN KOKONAISKUSTANNUKSET 62636 2 64393 7 662881 682590 RAHOITUSSUUNNITELMA Kuntarahoitus yhteensä 306477 322628 340038 358152 Valtion korvaus yhteensä 272432 272432 272432 272432 Kuntayhtymän rahoitus yhteensä 47453 48877 50411 52006 PROJEKTIN RAHOITUS YHTEENSÄ 62636 2 64393 7 662881 682590

14(14) KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ARVIO KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KAUTTA AIKAAN SAATAVISTA SÄÄSTÖISTÄ Säästöt perustuvat seuraaviin seikkoihin 1) Kelalle maksettava työmarkkinatukimaksu 1 henkilöä kohden keskimäärin 3174. (Alla kohta 1.) 2) Toimeentulotukimenot lisääntyvät 400-500 /henkilö/kk, mikäli henkilö putoaa työmarkkinatuelta, minkä jälkeen hänen a 2.) 3) Asumisen ongelmat vähenevät (vuokrarästit, korjauskustannukset). (Ei ole arvioitu tässä.) 4) Kunnat saavat lisätuloja, kun asiakkaat siirtyvät työelämään. (Ei ole arvioitu tässä.) 5) Mikäli kuntouttavan työtoiminnan asiakas todetaan työkyvyttömäksi, hän siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. (Ei ole arvioitu HUOM! Arviot kannattaa huomioida kuntouttavan työtoiminnan taloudellisia tavoitteita asetettaessa. 1. KUNNAN TYÖMARKKINATUKIMAKSUJEN PIENENEMINEN Kunnan on maksettava 50 % yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden henkilöiden työmarkkinatukimaksuista. Kun asiakas siirtyy työmarkkinatuelta kuntouttavaan työtoimintaan vähintään 1 päiväksi (4 tunniksi), kunnan velvollisuus m HUOM! Näissä tapauksissa Kela maksaa asiakkaalle ylläpitokorvausta 8 /työtoimintapäivä eli säästöä myös kuntayhtymä Kelan maksulistalta poistuvien henkilöiden määrä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 /vuosi 3 174 6348 9522 12696 15870 19044 22218 25392 28566 317 2. TOIMEENTULOTUKIMENOJEN KASVUN HIDASTUMINEN Henkilö, joka ole kykeneväinen hänelle osoitettuun työhallinnon toimenpiteeseen, saattaa työvoimatoimikunnan päätöksellä Toimeentulotukimenot ovat tämän jälkeen keskimäärin 450 kuukaudessa enemmän henkilöä kohti. (Alla kustannukset a Näitä tapauksia arvioitiin koko Kainuussa olevan 100 henkilöä vuonna 2007. Henkilömäärä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 /vuosi 5400 10800 16200 21600 27000 32400 37800 43200 48600 540