Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Transkriptio

1 Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät Ls Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja,inari

2 Työryhmätyöskentely Alustus: Eveliina Pöyhönen, neuvotteleva virkamies, STM TEEMOJEN POHDINTAA PIENRYHMISSÄ 1. Mitä ovat tulevaisuuden osallistavat toimintatavat kuntouttavassa työtoiminnassa? 2. Moniammatillisuus asiakkaan kuntouttamisen näkökulmasta? 3. Kuntouttavan työtoiminnan rahoitus ja kuntien saama korvaus? 4. Miten määritellään asiakkaan palvelutarve ja oikea aktivointisuunnitelman ajoitus?

3 1. Mitä ovat tulevaisuuden osallistavat toimintatavat kuntouttavassa työtoiminnassa? Ryhmätoimintoja sisällytetty kuntouttavaa työtoimintaa Vapaaehtoisuus / pakollisuus Kohderyhmä: Tietyssä paikassa olevat asiakkaat Esim. Rovaniemi: Erilaiset ryhmätoiminnat, josta asiakas voi itse valita (1 pv/ viikko) Sodankylä: Asiakkaat itse mukana suunnittelemassa sisältöä: Asiantuntijaluennot ja tutustumiset (1 päivä / kk) Kuntoilumahdollisuudet Limittäin ryhmäpalvelu / kuntouttava työtoiminta Asiakkaan tilanteesta lähtevät luovat ratkaisut mitä muusta kun asiakas hyötyy kuin työstä? Mahdollisuudet sisällyttää myös paljon muita. Asiakkaan kuuleminen. Tärkeää sisällyttää kaikki aktivointisuunnitelmaan. Osallisuutta voi estää TE-hallinnon sanktiot.

4 Mitä ovat tulevaisuuden osallistavat toimintatavat kuntouttavassa työtoiminnassa? Ryhmä 1. yhteenveto: Pohjana kattava aktivointisuunnitelma monipuolisille palveluille (ryhmätoiminnot ym). Osallistavien toimintatapojen käyttö työvälineenä vaatii joustavuutta ja asiakaan tilanteeseen mukautumista aktivointisuunnitelmalta ja viranomaisilta.

5 2. Moniammatillisuus asiakkaan kuntouttamisen näkökulmasta? Palveluiden rinnakkaisuus Asiakkaiden siirtyminen TE-hallinnon palveluihin vs rahoitus, josta seuraa helposti kuntouttavan työtoiminnan jaksojen pitkittyminen TE-hallinnon ja sosiaalipalveluiden etuuksien ristiriita asiakkaan näkökulmasta, alueelliset erot suuret Verkostoyhteistyö tärkeää, mutta haasteellista TE toimisto ei seuraa asiakkaan tilannetta enää aktivointisuunnitelman jälkeen, mutta tässäkin alueellisia eroja Ajan ja resurssin puute vaikeuttaa yhteistyötä Aktivointisuunnitelmien avulla on vaikea luoda uusia asiakkuuksia esim. terveyden huollon puolelle Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät toimivat pääsääntöisesti hyvin (sos.toimi, TE toimi, terveystoimi, Kela) Yhteinen tietojärjestelmä auttaisi yhteistyötä, kokemukset ovat siitä hyvät niissä kunnissa, jossa se on käytössä kun ajantasainen tieto siirtyy kaikille Moniammatillisuuden haittana se, että asiakasta saattaa jännittää se, että on paikalla niin monesta virastosta ihmisiä, voiko asiakas ottaa tukihenkilön mukaan

6 Moniammatillisuus asiakkaan kuntouttamisen näkökulmasta? Ryhmä 2. yhteenveto: Tarvetta moniammatillisuuteen on, mutta haasteena ovat ajanpuute ja resurssipula. Todellinen vastuu asiakkaan tilanteen seuraamisesta on jäänyt kunnan sosiaalityölle, joten yhteistyötä on laajennettava kuntasektorin ulkopuolelle (yhteinen vastuu painaa..) Kuntatyöntekijöiden näkemyksenä on, että nykytilanteessa Te-hallinto määrittää viimekädessä pelisäännöt joiden mukaan toimitaan.

7 3. Kuntouttavan työtoiminnan rahoitus ja kuntien saama korvaus? Rahanjakokriteerit pitäisi julkistaa - olla korvamerkitty, tehdä läpinäkyväksi, jolloin niiden käyttöä voitaisiin ohjata kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen ja sisällön kehittämiseen Kuntapäättäjät ymmärtävät vain rahan kieltä Kuntouttavan työtoiminnan korvauksen porrasteisuus mitä enemmän palveluja, sitä isompi korvaus Kuntouttavan työtoiminnan rahoittamisen ongelmat Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen ja toiminnan kehittämiseen erillistä rahaa Toiminnan kehittämisessä erityisesti tärkeää kuntoutujan terveydellisten, ammatillisen ja sosiaalisten valmiuksien kehittäminen, koska nämä valmiudet ovat ensisijaisia työmarkkinoille suuntautumiseen

8 Kuntouttavan työtoiminnan rahoitus ja kuntien saama korvaus? Ryhmä 3. yhteenveto: Kuntouttavassa työtoiminnassa jotkut kunnat porrastavat itse tuottamiaan tai ostopalveluita asiakkaiden palvelutarpeen mukaan (palvelutarjotin). Valtion olisi huomioitava kunnille maksettavassa korvauksessa kuntouttavan työtoiminnan kehittämisestä huolehtivat kunnat. Tämä toisi kannustavuutta palvelun järjestämiseen ja kehittämiseen. Haasteena: Miten arvioidaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Yksipuoliset mittarit voivat antaa väärän kuvan kunnan tuottamasta palvelusta!

9 4. Miten määritellään asiakkaan palvelutarve ja oikea aktivointisuunnitelman ajoitus? Haasteet: Kuntouttavassa työtoiminnassa käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain Aktivointisuunnitelman tekemiseen ei aina pyydetä sosiaalityöntekijää mukaan. Kuntouttava työtoiminta tulossa omaksi tulosyksikökseen sosiaalitoimeen Palvelutarpeen arvioimiseen ei ole riittävästi aikaa paneutua asiakkaan tilanteeseen -> kuullanko asiakasta riittävästi? Ymmärretäänkö tarpeet oikeasti asiakkaan lähtökohdista -> luottamuksellisen asiakaskontaktin luominen Asiakkaat hakevat kirjallisesti toimeentulotukea -> eivät ohjaudu kuntouttavaan työtoimintaan Mikä järjestys? ENSIN tehdään aktivointisuunnitelma sitten vasta sen perusteella kuntouttavaan työtoimintaan -> ei toimi näin kaikkialla.. Palvelutarve voi muuttua kuntouttavan työtoiminnan jakson aikana -> väliarviointeja tulisi tehdä säännöllisesti

10 4. Jatkuu.. Palvelutarpeen määritteleminen Tarvitaan riittävän monipuolinen kartoitus Lyhyen ajan tavoitteet ja pitkän ajan tavoitteet mm. fläppitaulu hyvä työväline! Uusille asiakkaille tehdään heti. Täydennetään ajan kuluessa: ei monikaan asiakas heti ensimmäisellä käyntikerralla kerro kaikkea/ huomaa kertoa kaikkea eikä työntekijäkään heti kaikkea huomaa kysyä Palvelut pitäisi löytyä asiakkaalle tarpeen mukaan löytyykö niitä? Palvelut vaihtelevat paikkakunnittain Aktivointisuunnitelman ajoitus Aktivointisuunnitelman teko vasta sitten kun palvelutarve kartoitettu riittävän hyvin Miten nopeammin aktivointisuunnitelma tehdään (erityisesti nuorten kohdalla), sen parempi Asiakkaat jumittavat toimeentulotuessa, eivätkä ohjaudu riittävän nopeasti aktivointisuunnitelmaan Tarvittaessa aktivointisuunnitelmaan otetaan mukaan muuta verkostoa

11 Miten määritellään asiakkaan palvelutarve ja oikea aktivointisuunnitelman ajoitus? Ryhmä 4. yhteenveto: Aktivointisuunnitelman teko on vaativaa ja määrittää asiakkaan oikeuksia palveluihin. Palvelusuunnitelma korostuu entisestään lakimuutoksissa. Aktivointisuunnitelman laatiminen yhdessä viranomaisten ja asiakkaan kanssa vaatii aikaa. Henkilöstövähennykset vaarantavat lain hengen toteutumisen. Liikkumavara on huomioitava aktivointisuunnitelmassa, ettei lopulta suunnitelma ole esteenä asiakkaan prosessissa. Todelliset palvelutarpeet voivat selvitä vasta pidemmän selvittelyn ja tutustumisen kautta.

12 KIITOS!