Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Transkriptio

1 LAUSUNTO KASELY/498/ / Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto LAUSUNTO Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta tarkentaa, yksinkertaistaa ja rajaa selkeästi työ- ja elinkeinoviranomaisen järjestämisvastuulla olevia palveluja sekä niihin liittyviä tukia ja korvauksia. Tarjottavien työvoima- ja yrityspalvelujen sisältö tukee tavoitteellista ja tuloksellista TE-palvelujen tuottamista jatkossa. Esityksessä olevien seuraavien sisältökokonaisuuksien osalta toivomme vielä tarkentamista: Esityksen 7 luku, Palkkatuki, 4, Tuella palkatun siirtäminen muun työn järjestäjän tehtäviin ja lakiehdotusten perustelut sivu 106 Työnantaja saa tuella palkatun suostumuksella siirtää tuella palkatun muun työn järjestäjän tehtäviin. Perusteluissa sivulla 106 todetaan: Työntekijän siirtäminen tarkoittaisi, että käyttäjäyritys voisi ilman työnantajariskiä arvioida henkilön soveltuvuutta tarjolla oleviin tehtäviin. Esitetty muutos lainsäädäntöön saattaa vaikuttaa työmarkkinoiden kehittymiseen sekä avointen työpaikkojen syntymiseen, jos yritykset voivat siirtää palkkatuella sijoitettua työvoimaa kahdenkeskisen sopimuksen ja työntekijän suostumuksen perusteelta. Hyvänä puolena on, että se mahdollistaa tarkoituksenmukaisen jouston siirryttäessä välityömarkkinoilta yritykseen työhön. Esityksessä ei mainita, miten TE-toimisto voi arvioida/seurata palkkatuen myöntämisperusteiden näkökulmasta työtehtävää, johon palkkatuen saaja ilmoittaa siirtävänsä palkatun työntekijän. Ko. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola PL 1041, Kouvola

2 2/5 kohdassa ei mainita myöskään esim. sopimuksesta tai muunlaisesta dokumentoinnista, johon siirtäminen perustuu, ainoastaan tuella palkatun suostumukseen. Työehtosopimuksiin liittyvät asiat eivät kuulu TE-toimiston tehtäviin tai valvonnan piiriin, kuka valvoo, että TES-asioita noudatetaan. Nämä asiat tulee huomioida ainakin asetuksessa, jos lakiin ei voida kirjoittaa ko. asioita. Esityksen 7 luku, Palkkatuki, 14, Valtion virastolle tai laitokselle osoitettavat määrärahat ja lakiehdotusten perustelut sivu 111 Pykälään ei ehdoteta otettavaksi voimassa olevassa laissa olevaa säännöstä siitä, että määrärahoilla palkattavan tulisi olla palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähentää 85 % alan säännöllisestä työajasta. Koska muilla työantajatahoilla ei säännöksissä ole vaatimuksena 85 prosentin työaikaa ei ole perusteltua edellyttää sitä valtion virastolta tai laitokselta. Vähimmäistyöajan poistaminen mahdollistaisi muun muassa sen, että myös alentuneesti työkykyisiä, jotka eivät pystyisi työkykynsä johdosta tekemään kokoaika-työtä, voitaisiin työllistää määrärahoilla. Voimassa olevassa laissa tällä hetkellä oleva säännös on selkeä ja turvannut tasa-arvoisemman aseman määräaikaiselle työntekijälle, koska monet tekevät työnkuvaltaan saamaa tehtävää kuin vakituinen virkamies. Ehdotamme, että voimassa olevan lainkohta säilytettäisiin ja lisätään kohta mahdollisuudesta palkata alentuneesti työkykyinen osa-aikaisesti ko. määrärahoja käyttäen. Vaihtoehtoisesti voidaanko ko. pykälästä luopua kokonaan ja osoittaa määrärahat valtion virastoille ja laitoksille normaalin budjettimäärärahan kautta ja kiintiöidä/kohdentaa alueittain normaalista määrärahasta osa kohdennettavaksi työttömien työnhakijoiden palkkaamiseen. Esityksen 9 luku, Kulukorvaus 1, Oikeus kulukorvaukseen, lakiehdotuksen perustelut sivu 115 Joissakin tapauksissa työ- ja elinkeinotoimiston järjestämä työkokeilu voisi olla tarkoituksenmukainen opinnoissaan jumiutuneen opiskelijan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi. Työ- ja elinkeinoviranomainen voisi maksaa kulukorvausta työkokeiluun osallistumista aiheutuvien kulujen korvaamiseksi työtä vaille olevalle opiskelijalle, jolla ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitetun päätoimisen opiskelun vuoksi ole oikeutta lakisääteiseen työttömyysetuuteen ja kulukorvaukseen.

3 3/5 Esityksen perustelut vaativat tarkennuksen käytännön toiminnan kannalta. Kuka määrittelee tarpeen ko. työkokeilun järjestämiseksi päätoimiselle opiskelijalle? Onko tarkoituksenmukaista/mahdollista siirtää päätoiminen opiskelija työllistymistä edistävään toimenpiteeseen? Tarjottavana työvoimapalveluna on tarkoituksenmukaisempaa käyttää työhönvalmennusta ko. tilanteen eteenpäin viemiseksi. Esityksen 10 luku 1 2 momentti, Palveluihin ja asiantuntijaarviointeihin liittyvät harkinnanvaraiset etuudet, lakiehdotuksen perustelu sivu 118 Työ- ja elinkeinotoimistossa asioinnista aiheutuvista matkakustannuksista voidaan myöntää korvausta työttömälle henkilöasiakkaalle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee kuljetuspalvelua voidakseen asioida työ- ja elinkeinotoimistossa ja jolla ei ole oikeutta kuljetuspalveluun muun lain nojalla. Edellytyksenä matkakustannusten korvaamiselle on, että henkilökohtainen asiointi työ- ja elinkeinotoimistossa on välttämätöntä palveluprosessin etenemisen kannalta. Perusteluissa todetaan, että työ- ja elinkeinotoimistossa asioinnista aiheutuvat matkakustannukset voitaisiin korvata tilanteessa, jossa työtön henkilöasiakas ei vammansa tai sairautensa vuoksi voisi käyttää yleisiä kulkuvälineitä tai omaa autoa, vaan tarvitsee kuljetuspalveluita voidakseen asioida toimistossa. Työnhakijan palveluprosessissa voidaan hyödyntää monikanavaisia työvoimapalveluja, joiden avulla voidaan pitkälti hoitaa ja turvata asiakasprosessin eteneminen, eikä asiakkaan henkilökohtaista käyntiä vaadita. Esitettyyn lainkohtaan viitaten: Miten TE-toimiston virkailija voi arvioida kuljetuspalvelun tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta (yleensä kuljetuspalvelun käyttö vaatii lääketieteelliset dokumentoinnit tarpeesta)? Miten turvataan asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu tilanteissa, joissa on tarve kuljetuspalveluiden käyttöön? Voidaanko päätös kuljetuspalvelusta tehdä tietämättä tarkempaa kustannusarviota? Kuka tilaa kuljetuspalvelun? Miten etuus on suhteessa Kansaneläkelaitoksen maksamiin matkoihin, joissa asiakkaalla on omavastuuosuus maksettava?

4 4/5 TE-TOIMISTOJEN KOMMENTIT: Kouvolan TE-toimisto: Ehdotettu lakimuutos mahdollistaa työnhakijan nopean työllistymisen. Käytännön työssä virkailijan ei tarvitse enää käyttää työaikaa esim. siihen, onko työkyvyttömyys tai työmarkkinoiden käytettävissä oleminen esteenä palkkatuen myöntämiselle tai harkinnanvaraisille etuuksille. Tärkeää lakimuutoksessa on myös se, että se ottaa entistä enemmän asiakkaan näkökulman huomioon. Se, että työnvälityspalveluissa keskitytään ainoastaan työnvälitykseen, luo hyvän ja toimivan pohjan TE- toimiston ensijaiselle ja tärkeimmälle työtehtävälle. Palveluvalikoiman uudistaminen on selkeä ja vähentää hallinnollisia töitä. Tätä kautta myös ohjeistus on vähäisempää ja ohjeiden toteuttaminen paremmin hallittavissa. Virkailijalle jää enemmän aikaa toimia asiantuntijana ja keskittyä asiakkaan tilanteessa juuri sen hetkiseen palvelutarpeeseen. Kaikki palvelut tähtäävät työllistymiseen tai ammatillisen koulutuksen tukeminen ja ovat työllistämistä edistävistä palveluita. Jos palvelun järjestäminen ei kuulu TE- toimistolle, niin sitä ei jatkossa järjestetä. Tällä hetkellä on ollut tietyissä tilanteissa (esim kuntoutusneuvojan tai ammatinvalintapsykologin työssä) rajanveto vaikeaa, joten jatkossa se selkeyttää myös yhteistyökumppaneiden toimintaa. Määritelmät ovat aina hyvä määrittää laissa, koska se selkeyttää toimintaa. TEhallinnolla on asiakkaita, jotka tarvitsevat erilaisia palveluita. Se, onko asiakas esim. vajaakuntoinen ei sinällään on palvelutarpeen peruste. Tämän takia vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän määritelmät ovat syytä muuttaa. Osa Kouvolan TE- toimiston virkailjoista katsoi, että vajaakuntoisen uusi määritelmä on liian pitkä (olisiko työhönkuntoutuja parempi). Työttömän määritelmä on selkeä ja mahdollistaa usemman kohdalla esim. palkkatuki-päätöksen ja harkinnanvaraiset tuet. Palkkatukeen liittyvät muutokset koskevat erityisesti yrityksiä. Palkkatuen myöntäminen määräaikaisiin työsuhteisiin mahdollistaa monen nuoren ja maahanmuttajan työllistämisen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on vaativaa ja TE- toimistojen tulostavoiteet kovat, joten tätä kautta on mahdollisuus toteutaa yhteiskuntatakuuta ja päästä tulostavoitteisiin. Todella tärkeä asia TEtoimiston on tosiaankin miettiä sitä, työllistyykö tuella palkattava ilman palkkatukea kuin sitä täyttyisikö paikka ilman palkkatukea. Kouvolan TE toimiston näkemyksen mukaan matka- ja yöpymiskustannusten korvaaminen koululaisille ja opiskeijoille on tärkeää. Monelle juuri kesätyön kautta aukeaa samalle työnantajalle työpaikka opiskelujen päättymisen jälkeen. Työnantajan mahdollisuus siirtää palkattava edelleen toiselle työnantajalla luo nuorten ja maahanmuutajien kohdalle paremmin työmahdollisuuksia. Samoin se, että yritysten kohdalla ei enää rajattaisi sitä yksityisen työvoimapalveluun tai sosiaaliseen yritykseen.

5 5/5 Muutoksenhaun laajeneminen on asiakkaalle oikeusturvan tae kuten myös virkailijan toiminnalle. Valitusteiste nähdään se, onko lakia noudatettu oikein. Käytönnössä tämä ei ehkä kuitenkaan huomattavasti lisäisi valitusten määrää. Yrittäjyyden tukemnen on tärkeää. Yrittäjyys on otettava yhdeksi vaihtoehdoksi työllistymissuunitelmaa tehtäessä. Tärkeää on kannustaa yrittäjyyteen ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tähän uusi laki antaa mahdollisuuden. Kouvolan TE-toimisto/ Merja Jaatinen Kotkan ja Etelä-Karjalan TE-toimistojen kommentit eivät ole kommentoineet ko. lakiesitystä. Timo Hakala