Maakunnallinen varhaiskasvatuksen erityisopettajien työkokous Noora Heiskanen KM, VEO, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Inkluusio Pedagoginen dokumentointi Kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen Erityisopetus Konsultaatio & samanaikaisopettaminen Tuen suunnittelu
Kehityksen ja oppimisen tuen pedagogiset ja rakenteelliset ratkaisut Erityisopetus Konsultaatio & samanaikaisopettaminen Tuen suunnittelu ja dokumentointi Inklusiivinen varhais(erityis)kasvatus
Inkluusio on arvopohja Inkluusio on velvollisuus Inkluusio on lisähaaste Inkluusio on heitteillejättö
HS Mielipide 1.9.2019 Reetta Mietola, Sanni Purhonen ja Amu Urhonen
Inkluusio on prosessi Valmiiksi ei tulla, mutta eteenpäin tulee pyrkiä Inkluusio on esteiden tunnistamista ja poistamista Tunnistaminen ja siitä käynnistyvät prosessit keskeisiä Inkluusiossa on kyse läsnä olemisesta, osallisuudesta ja onnistumisesta Lapsen mukaan pääseminen, osallisuus ja omalle ikäryhmälle tyypilliset asiat elämässä ovat inkluusion tavoite Inkluusiossa huomioidaan erityisellä tavalla ryhmät, jotka ovat vaarassa joutua ulkopuolelle Inklusiivisuus on etu kaikille, mutta kynnyskysymys osalle
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset: Least restrictive environments + reasonable accommodations Inkluusio tehdään lapsen arjessa joka hetki Fyysine n Psyykkine n Sosiaalin en Yhteiskunnallin en
(Erityis)opetus, kasvatus, hoito Konsultointi Koordinointi CASE: Veon työtehtävät Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksessa
Yhteistyö Erityisopetus? Kehittäminen Opetus, kasvatus, hoito Suunnittelu Konsultointi Koordinointi Antaminen Vastaanottaminen Ryhmäveot
Kehittäminen Erityisopetus? Yhteistyö Opetus, kasvatus, hoito Suunnittelu Konsultointi Koordinointi Antaminen Vastaanottaminen Resurssiveot
Yhteistyö Erityisopetus? Kehittäminen Opetus, kasvatus, hoito Suunnittelu Konsultointi Koordinointi Antaminen Vastaanottaminen Kiertävät veot
Opetus, kasvatus, hoito Konsultointi Koordinointi
Menetelmät Yksilöllisesti, mutta harvoin vain yksilölle Erityiset tuen menetelmät AACmenetelmät Yleiset pedagogiset menetelmät Esim. erityisopetus Pedagogiset toimintatavat Pedagoginen sensitiivisyys Toistuvat toiminnat 17
https://www.opettaja.fi/ tyossa/erityisopetustasaa-antaa-vainerityisopettaja-luokantai-aineenopettajuusei-yksin-riita/
Erityisopetuksen tulee olla Yksilöllistä Lapsen tarpeiden pohjalta suunnitellut toimintatavat ja tavoitteet Tavoitteellista Erityisopetukselle tulee asettaa lapsen tarpeista nousevat tavoitteet Suunnitelmallista Erityisopetus kirjataan lapsen asiakirjaan ja veo suunnittelee sen toteuttamisen Systemaattista Erityisopetuksen annetaan ja sen toteutusta, toimivuutta ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti
No. PEDAGOGISEN PROSESSIN VAIHE KONKRETISOITUMINEN 1 Tuen tarve havaitaan Lapsia havainnoidaan aktiivisesti ja tuen tarpeisiin kiinnitetään huomiota varhaisessa vaiheessa. 2 Tuki aloitetaan välittömästi Ryhmässä toimitaan lasten yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Toimintatapoja kokeillaan ja kehitetään ja jatketaan niitä, joista lapsi hyötyy. 3 Lapsen yksilöllisen tuen suunnittelun pohjaksi tehdään tarpeiden ja vahvuuksien Tuen tarpeet, vahvuudet ja kiinnostuksen kartoitus (erityisopettajan kanssa). Hyödynnetään vanhempien, lapsen ja kohteet kartoitetaan suunnittelun pohjaksi ammattilaisten näkökulmaa (mahdollisesti testejä/kartoituksia). 4 Tuki suunnitellaan kirjallisesti yhteisen Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma / muu pedagoginen asiakirja, keskustelun jälkeen jossa tuki suunnitellaan. Lapsen ja huoltajan näkökulma huomioidaan. 5 Ryhmässä käydään yhteinen keskustelu lapsen tuen toteuttamisen Jokainen lapsen kanssa työskentelevä periaatteista, toimintatavoista ja menetelmistä. Voidaan laatia kirjallinen tutustuu ja sitoutuu suunnitelmaan ryhmäsuunnitelma. 6 Tukea toteutetaan järjestelmällisesti Tuki toteutuu kaikissa suunnitelluissa tilanteissa. Kaikki lapsen kanssa toimivat noudattavat systemaattisesti lapsen tuen toimintatapoja. 7 Tuen toimivuutta arvioidaan jatkuvasti Tuen toimivuutta havainnoidaan arjessa. Lapsen näkökulmaa kysytään lapselta arjessa itseltään säännöllisesti ja huoltajien kanssa keskustellaan. 8 Tuen suunnitelmaan tehdään pieniä Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tai muuta asiakirjaa pidetään ajan tasalla muokkauksia ja päivityksiä havaintojen muuttuneista toimintavoista tarvittavissa määrin myös keskustelujen välillä. pohjalta 9 Tuen tarpeet uudelleenarvioidaan Kartoitukset, havainnoinnit ja/tai testaukset uusitaan, jotta muutokset lapsen säännöllisesti tuen tarpeissa tulevat näkyviin. Tuen tarpeet tulee tuntea suunnittelun pohjaksi. 10 Kirjallista suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tarkastetaan vähintään vuosittain. 11 Päivitettyjä tukitoimia jatketaan katkeamatta Tukitoimet jatkuvat tuen tarpeen toteamisesta tuen tarpeen päättymiseen.
Erityisopetuksen ei tarvitse Tapahtua kaksin lapsen kanssa Samanaikaisopettaminen voi olla ja on erityisopetusta Vertaisryhmä voi osallistua tilanteisiin, joissa erityisopetusta annetaan Olla kokoaikaista Osa-aikainen, lapsen omaan ryhmään tuotu erityisopetus tarpeellisessa määrin on erityisopetusta (inklusiivisuus ja lapsen luonnolliset ympäristöt) Olla paha asia Inklusiivinen varhaiskasvatus voi ja sen tulee sisältää erityisopetusta, kun lapsen tarpeet edellyttävät erityispedagogiikan asiantuntijan antamaa opetusta.
Monet konsultoivat varhaiserityiskasvatuksen työntekijät kokevat samanlaisia haasteita. Miksi varhaiskasvatuksen työntekijät eivät noudata tehtyä suunnitelmaa lapsen tukitoimista? Onko olemassa toimintatapoja, jotka parantavat todennäköisyyttä siihen, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset todella seuraavat ja toteuttavat tehtyä suunnitelmaa, jotta tukea tarvitsevat lapset saavat tarvitsemansa tuen? Jos näin on, onko olemassa tiettyjä vuorovaikutustyylejä, jotka ovat tehokkaita sitouttamisen näkökulmasta? Entä onko olemassa strategioita ja toimintatapoja, joita kannattaa välttää? Lähde Spino, Dinnebeil & McInerney, 2014, s.18, vapaa käännös Heiskanen, 2019
Empaattinen kuuntelija Toiminnan ohjeistaja ja eteenpäin viejä Helpotuksen tuoja Yhteistyön tekijä
1. Kuunteleminen 2. Kysymysten tekeminen ja tarkennusten pyytäminen 3. Keskustelun teeman ja ydinongelman jäsentäminen 4. Konkreettisuudessa pysyminen 5. Tunneilmaisuihin tarttuminen 6. Peilaaminen 7. Dialogin ylläpitäminen 8. Vuorovaikutuksen pitäminen hallinnassa 9. Uuden jäsentely, uusien näkökulmien luominen 10. Kunnioittavan ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen