SOTKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Hattulan kunta (82) Ihalemmen kylä (405) Salkoniemi 9-89 (osa) Sotka 9-132 Joutsen 9-134 Kuikka 9-135 Kaakkuri 9-136 Sotkalampi 9-137 Kaavaehdotus 2.3.2015 Kaavamuutosalueen pohjoisrantaa Tiensuunlahdella (kortteli 1, tontit 1 ja 2)
Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. maaliskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Viisiosainen suunnittelualue muodostuu Hattulan kunnan Ihalempi-nimisen kylän tiloista Salkoniemi 9-89 (osa tilan alueesta), Sotka 9-132, Joutsen 9-134, Kuikka 9-135, Kaakkuri 9-136 ja Sotkalampi 9-137 Sotkajärven koillis- ja pohjoisosassa. Alue sijaitsee n. 25 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta lounaaseen lähellä nykyistä Hämeenlinnan kaupungin rajaa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Sotkajärven ranta-asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena ja tavoitteena saneerata yhteensä noin 5 hehtaarin kokoiset osa-alueet voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Tonttikohtaisia rakennusoikeuksia nostetaan ympäristönäkökohdat, lähialueen maankäyttö, kunnan viimeaikaiset rantayleiskaavat ja varsinkin tuore kunnan rakennusjärjestys huomioon ottaen. Joitakin tontteja laajennetaan ja siirretään hieman mm. lunastettujen vesijättöjen osalta ja tonttien rajat mukautetaan nykyisiin kiinteistörajoihin. 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake - Liito-oravainventointi jne. raportti 20.1.2015, FM Jouko Sipari - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1:4000 2
Joitakin vuosia sitten laaditussa rantaosayleiskaavassa ja sen luontoselvityksessä havaittiin nyt käsiteltävältä alueelta liito-oravan pesäpuu tilan 9:136 koillisrajalta. Asia otetaan huomioon kaavamuutoksessa (kyseinen tontti siirretään luonnonarvoiltaan vähemmän kriittiselle alueelle pohjoisemmaksi). Alueella ei ole muita erityisiä luontokohteita tai ympäristöarvoja. Tältä osin luontoselvitystä on täydennetty loppuvuoden 2014 aikana ennen kaavaehdotuksen laatimista (ks. liite). Em. alueelta löytyvä erittäin kookas haapa, jonka juurelta havainnot on tehty. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Korttelissa 2 tonttien 3 ja 4 välisellä lahdelmalla on aikanaan säilytetty veneitä, mutta se ei ole enää valkamakäytössä ja rasitteet on siirretty alueelta pois. 4
Muilta osin muutosalueet ovat toistaiseksi täysin rakentamattomia. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueet ovat kokonaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. Korttelialueen 1 rannan puoleista rajaa lukuun ottamatta kiinteistörajat noudattelevat hyvin pitkälle nykyisen kaavan tonttirajoja. Kyseisellä alueella on tehty vesijätön lunastus alkuperäisen kaavanlaadinnan jälkeen. 3.2 Suunnittelutilanne Sotkajärven länsi-, luoteis- ja pohjoisosaan mm. Tiensuunlahdelle ja Karjuniemeen on alun perin laadittu Sotkajärven ranta-asemakaava, joka on vahvistettu 23.2.1993. Otteet kyseisestä voimassa olevasta kaavasta (Hattulan osalta) alkavat seuraavassa: Ranta-asemakaavan muutoksella käsitellään nyt voimassa olevan kaavan lomaasuntojen RA-korttelialueita 1 (tontit 1, 2, 3 ja 4) ja 2 (tontit 1 ja 2) sekä hieman metsätalousaluetta (M). Vahvistettua ranta-asemakaavaa ei käsitellä kokonaan 5
uudelleen. Kortteli 3 ja alueet Karjuniemestä etelään päin kuuluvatkin nykyisin Hämeenlinnan kaupunkiin. Kaavamuutokseen otetaan mukaan joitakin vesijättöalueita, jotka jäi aikanaan ulos alkuperäisestä kaavasta (juridisesti siis kaavan laajennus pieneltä osin). 6
Ympäristöministeriö vahvisti Kanta-Hämeen maakuntakaavan 28.9.2006. Nyt käsillä olevalla alueella ei ole maakuntakaavassa (tai vahvistettavana olevassa vaihemaakuntakaavassa) merkintöjä. Alueelle on laadittu kunnan toimesta myös äskettäin ns. Eteläosien vesistöjen rantaosayleiskaava (hyväksytty 19.11.2008/ voimaan 26.8.2010), jossa alueelle laaditut ranta-asemakaavat on osoitettu vain informatiivisina sisältönsä mukaisesti (kaavahierarkiassa asemakaava ohittaa yleispiirteisemmän yleiskaavan). Luontoarvojen osalta kyseisellä yleiskaavalla on kuitenkin merkitystä nyt laadittavalle kaavamuutokselle (ks. tarkemmin selostusosan kohta 3.1.2). Ote yleiskaavasta (pieni vaaleansininen ympyräsymboli = liito-oravan pesäpuu) Hattulan kunnan päivitetty rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2013. Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana voidaan käyttää edelleen alkuperäisen kaavan pohjakarttaa (hyv. 4.2.1992), sillä se on suunnittelualueen osalta edelleen erittäin hyvin ajan tasalla. Karttaan lisätään informatiivisessa tarkoituksessa nykyinen kiinteistöjaotus/ rekisterinumerot kaavamuutosalueen osalta. 7
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on tullut alueen maanomistajilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireillepanosta ja kaavaluonnoksesta tiedotettiin paikallislehdessä ja kirjeitse lähialueen maanomistajille. Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla 9.10. - 10.11.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan tarkoituksena ja maanomistajien ensisijaisena tavoitteena on saneerata yhteensä noin 5 hehtaarin kokoiset osa-alueet voimassa olevasta ranta-asemakaavasta (yhteensä kuusi tonttia). Tonttikohtaisia rakennusoikeuksia nostetaan ympäristönäkökohdat, lähialueen maankäyttö, kunnan viimeaikaiset rantayleiskaavat ja varsinkin tuore kunnan rakennusjärjestys huomioon ottaen. Joitakin tontteja laajennetaan hieman lunastettujen vesijättöjen osalta ja tonttien rajat mukautetaan nykyisiin kiinteistörajoihin. Nykyisen kaavan korttelin 2 tontti nro 1 siirretään selkeästi pohjoisemmaksi luontoarvoiltaan vähemmän kriittiselle alueelle (rantayleiskaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen liito-oravaselvitys). Kyseisille alueille johtaa jo valmiit kulkuyhteydet ja alueet soveltuvat muutenkin hyvin rakentamiseen. Maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita korostettaisiin vielä kaavamerkinnöillä. Vesi- ja jätehuollon osalta kaavamerkintöjä nykyaikaistetaan myös. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on rakennusoikeutta ainoastaan 100 k- m 2 / tontti, mitä voidaan pitää tämän päivän loma-asukkaiden vaatimusten mukaan hyvin alhaisena. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu hankkeesta pidetään tarpeen mukaan. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatu palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Huomautuksia ei jätetty. Seuraavissa viranomaislausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta: Rakennuslautakunta 21.10.2014, Hämeen liitto 27.10.2014, Museovirasto 10.11.2014 ja Hämeen ELY-keskus 24.11.2014. 8
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunnossa (3.11.2014) todetaan huomiona, että tonteille tulee järjestää ajoyhteys, joka mahdollistaa pelastustoimen käyttämien ajoneuvojen pääsyn kiinteistöille. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöjohtaja kiinnittää lausunnossaan (10.11. 2014) huomiota useisiin yksityiskohtiin kaavamääräyksissä. Lausunnossa esitetyt korjaukset ja muutosesitykset on tehty kaavaehdotukseen. Liito-oravan osalta inventointia on vielä tarkennettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pieni tarkennus luo-alueen rajaukseen. Lausunnossa pidetään positiivisena asiana, että liito-oravan esiintymisalue on nyt kaavamuutoksessa osoitettu M-alueena. Sen sijaan täysin ongelmattomana ei pidetä kyseisen tontin siirtoa pohjoisemmaksi, sillä kyseisten alueiden väliin jäävällä lahdellakin on luontoarvoja (havainnointi kesällä 2014 maisematyöluvan yhteydessä). Vastine: Kyseiset luontoarvot on huomioitu laajentamalla suunnittelualuetta korttelien 2A ja 2B väliselle alueelle ja osoittamalla harapääjuuren ja villapääluikan esiintymisalueet luo-merkinnällä. Pääosin kyseinen esiintymä on kuitenkin osakaskunnan omistamalla vesijättö- tai vesialueella, johon kaavamuutos ei juridisesti yletä. Tiensuunlahden luontoarvot eivät ulotu myöskään nyt kaavoituksen alla olevalle tilalle, vaan ne jäävät osakaskunnan tai naapuritilan alueelle. M-alueen ja luo-merkinnän kaavamääräyksiä on täsmennetty saadun palautteen perusteella. Kokonaisuutena nyt esitetty kaava-ratkaisu (tontin siirto) edistää selkeästi luontoarvojen säilymistä alueella (liito-orava). 9
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1.1 Mitoitus Kaavaratkaisu on edellisillä sivuilla esitettyjen tavoitteiden mukainen. Kaavamuutoksella osoitetaan nykyisille RA-tonteille uutta rakennusoikeutta 6 x 100 = 600 k-m 2 (100 - > 200 k-m 2 /tontti) kunnan rakennusjärjestyksen, viime aikaisten rantayleiskaavojen, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelun perusteella. Nykyisessä kaavassa tonttikohtainen rakennusoikeus on 100 k-m 2. Kaavamuutoksella ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja, eli rakennuspaikkojen lukumäärä ja esim. kantatilamitoitus säilyy ennallaan. Nykyisen kaavan korttelin 2 tontti nro 1 siirretään selkeästi pohjoisemmaksi luontoarvoiltaan vähemmän kriittiselle alueelle (rantayleiskaavan ja tämän ranta-asemakaavan muutoksen liito-oravaselvitys). Korttelin 1 tonttia nro 4 laajennetaan hieman rannan taustalla tuoreen lohkomisen perusteella ja rakentamiseen parhaiten sopiville kumpareille. Sotkajärvelle avautuvissa rinteissä päärakennusten luonteva paikka on yleisemminkin melko kaukana rannasta. Maisemallisesti arvokkaimmat niemen kärjet sekä pienet nimettömät saaret on jätetty edelleen rakentamisen ulkopuolelle ja korostettu kaavamerkinnällä (ma). Liito-oravalle potentiaalinen alue on merkitty myös asianmukaisesti maa- ja metsätalousalueeksi (+ tarkempi määräys luo). Vapaan rantaviivan määrä pysyy täysin ennallaan. Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen sekä yhden saunan ja muita talousrakennuksia siten, että sauna- ja talousrakennusten lukumäärä on enintään neljä. Kaavamääräyksin on osoitettu rakentamisen etäisyys rannasta sekä rakentamisen määrä. Suunnittelualueen vesi- ja jätehuollosta on otettu ranta-asemakaavaan omat erityismääräykset. Pääperiaatteena on, että vesi- ja jätevesihuolto voidaan hoitaa toistaiseksi kiinteistökohtaisesti (ks. tarkemmin kaavamerkinnät ja -määräykset). 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (omarantainen loma-asutus). Liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole mitään vaikutuksia. Tontit on edelleen aseteltu niin, että ne eivät aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille. 10
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon. Maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan tärkeät alueet jätetään edelleen rakentamisen ulkopuolelle ja huomioidaan tuore yleiskaavakin (liito-orava). Sotkajärven vesistöön kaavamuutoksella ei ole juuri lainkaan vaikutuksia. Tilanne hieman paranee, jos verrataan tilannetta nykyiseen kaavatilanteeseen. Nyt vireillä olevaan kaavamuutokseen on otettu mukaan nykyaikaiset kaavamääräykset esim. jätevesihuollosta ja maiseman hoidosta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maanomistajat toteuttavat kaavamuutoksen rakentamalla tontteja oman harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. Näkymä Huhtaniemensaarille entisen korttelin 2 luo-alueelta (kaavaehdotuksessa M-alue). 11