LAATUSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖHÖN

1 Opinnäytetöiden kehittäminen Luonnos Valtakunnallinen verkostohanke 2004-2006 9.6.2006 LAATUSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖHÖN Sisällys 1 Johdanto 2 AMK - opinnäytetyön laatusuositukset 2.1 Yleiset laatusuositukset 2.2 Prosessin laatusuositukset 3 Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön laatusuositusten laatiminen Lähteet Liitteet / tarkista Liite 1. Sanasto yhteisistä käsitteistä Liite 2. Tiivistelmätietokanta, ehdotus Liite 3. Tiivistelmän kirjoitusohjeet Liite 4. Tiivistelmäpohja, esimerkki 1 Liite 5. Tiivistelmäpohja, esimerkki 2 Liite 6. Asiasanoitus Liite 7. Yhteistyösopimus Liite 8. Opinnäytetyön arviointikriteerit Liite 9. Rakennemalli, ehdotus Liite 10. Pohdintaosa, ehdotus Liite 11. Opinnäytetyöpassi Liite 12. Hyväksytty ja hylätty opinnäytetyö, tasokuvaus Liite 13. Asiantuntijat

2 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön voi tehdä ammattikorkeakoulututkinnossa ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Valtioneuvoston asetus 352/2003). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön (A423/2005). Tämän oppaan laatusuositukset ovat ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön (jatkossa AMK -opinnäytetyö). Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöitä tehdään vuosittain noin 21 000. Hankkeistetut opinnäytetyöt ovat yksi ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuskriteeri. Hankkeistettu opinnäytetyö on työ, joka täyttää ainakin yhden seuraavista ehdoista: 1. työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä, 2. opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja, 3. työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan (lähde). Näistä sovitaan kirjallisesti. Vuonna 2005 hankkeistettuja opinnäytetöitä tehtiin 76 prosenttia. Tavoitteena on edelleen tiivistää opinnäytetöiden työelämäyhteyttä ja nostaa hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä 80 prosenttiin vuosina 2007-2009. AMK -opinnäytetyöt ovat monimuotoisia koulutusalan ja aiheen mukaan. Opinnäytetöiden monimuotoisuus kertoo monialaisesta ammattikorkeakouluorganisaatiosta, joka kouluttaa asiantuntijoita moniin käytännön asiantuntijatehtäviin. Opinnäytetyöt voivat olla työelämän kehittämistehtäviä, tuotekehitys - tai projektitöitä, tutkimuksellisia, toiminnallisia tai taiteellisia töitä. Monimuotoinen opinnäytetyö on kuitenkin haasteellinen ohjata ja arvioida. Opinnäytetyöhön liittyvät käytänteet ovat näin ollen vaihdelleet runsaasti. Opinnäytetöiden kehittäminen - hankkeen tavoitteina oli vuosina 2004 2006 kehittää ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä, lisätä sen tunnettuutta sekä edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista. Hankkeessa oli mukana 26 ammattikorkeakoulua. Sitä hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Hankkeen lähin yhteistyökumppani oli valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu Thesis. Hanke sai tukea opetusministeriöstä. Laatusuositukset ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön -opas on hankkeen tulos. Asiantuntijaryhmien kaikille koulutusaloille laatimat opinnäytetyön laatusuositukset perustuvat tietoon, kokemukseen ja tarkkaan harkintaan. Laatusuositusten avulla kukin ammattikorkeakoulu halutessaan voi vertailla omia opinnäytetyökäytänteitä suhteessa asiantuntijaryhmän antamaan suositukseen ja mahdollisesti tehdä niihin muutoksia. Laatusuositukset eivät kohdistu kaikkiin opinnäytetyökäytänteisiin. Ne kohdistuvat käytänteisiin, joille oli tarvetta ja mahdollista tehdä yhteisiä ja kyllin konkreettisia hyvän käytänteen sisältämiä laatusuosituksia. Ulkopuolelle jäivät käytänteet, jotka ovat esimerkiksi kunkin ammattikorkeakoulun, koulutusalan tai koulutusohjelman omia tai erityisiä käytänteitä, jopa vahvuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi ohjausresurssi, ohjaajan pätevyys, opintojen määrä ja kirjoitusohje sekä ajankohtaisena keskustelun aiheena opinnäytetyö osana t&k - työtä. Toivomme, että tässä esiteltävät laatusuositukset hyödyttävät kaikkia ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön kehittämisestä kiinnostuneita. Ensisijaisesti niistä hyötyvät ohjaavat opettajat ja muut opinnäytetyön kehittämiseen osallistuvat tahot ammattikorkeakouluissa. Tämän lisäksi ne antavat tietoa opiskelijakunnille ja opinnäytetyön tekijöille sekä työelämäohjaajille opinnäytetyön suositeltavista käytänteistä. 2 AMK- OPINNÄYTETYÖN LAATUSUOSITUKSET 2.1 YLEISET LAATUSUOSITUKSET AMK -opinnäytetyön käsitteet Opinnäytetyön yhteydessä käytetään kaikille koulutusaloille soveltuvia yhteisiä käsitteitä: opinnäytetyö, opinnäytetyön tekijä, opinnäytetyöseminaari, opinnäytetyösuunnitelma, ohjaava opettaja, työelämäohjaaja ja vertaisarvioija. Perustelu: Opinnäytetyön käsitteitä on monia (liite 1). Tämä aiheuttaa sekaannusta etenkin

3 opiskelijoissa ja työelämässä. Opinnäytetyön yhteisten käsitteiden avulla vahvistetaan yhteistä kieltä ja ymmärrystä opiskelijoiden, ammattikorkeakoulujen ja työelämän kesken. Vertaisarvioija korvaa opponentti -nimikkeen kuvaten opinnäytetyön tekijän työskentelyä samassa tilanteessa olevan opiskelijatoverinsa opinnäytetyön arvioijana, tukijana ja oppijana. AMK -opinnäytetyön laajuus Opinnäytetyön kokonaisuus, joka yleisimmin on 15 opintopistettä, varataan kaikilla koulutusaloilla kokonaisuudessaan opinnäytetyön tekijän itsenäiseen työskentelyyn sekä seminaari - ja ohjauskeskusteluihin. Perustelu: Korkeakouluopiskelijat yleisesti kokevat opinnäytetyön tekemisen ylikuormittavana. Tähän vaikuttavat monet seikat, kuten opiskelijan opinnäytetyöhön varaama aika tai hänelle opetussuunnitelmassa varattu aika. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (A352/2003) ei ole säädetty opinnäytetyön laajuutta. Opinnäytetyökokonaisuus vaihtelee nykyisissä opetussuunnitelmissa 15 opintopisteestä 30 opintopisteeseen, yleisimmin kuitenkin 15 opintopistettä vastaten 400 työtuntia. Tätä voidaan pitää vakiintuneena käytänteenä. Selvityksen (Jurvakainen 2005) mukaan opinnäytetyön tekijän itsenäisen työn määrä voi vaihdella noin seitsemästä opintopisteestä 15 opintopisteeseen. Opinnäytetyön tekijälle on hyvä turvata itsenäistä työskentelyaikaa siten, jotta hän voi saavuttaa opinnäytetyön tavoitteen ja tehdä korkeakoulutasoinen opinnäytetyö. Lukuvinkki: Jurvakainen 2005, Karjalainen ym. 2003 Aika on oppimisen välttämätön edellytys. Jos aika ei riitä tekstin lukemiseen ja opiskelija yrittää selviytyä tehtävästä, seurauksena on ylikuormittumisen kokemus, joka lisää opiskelijan taipumusta luopua ymmärtävästä oppimisesta ja siirtyä pintaoppimiseen. Lähde: Karjalainen ym. 2003. AMK -opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämistoiminnan opinnot Opinnäytetyötä aloittava opiskelija suorittaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan opintoja riittävän määrän siten, että hänellä on valmiudet ja osaamista tehdä korkeakoulutasoinen opinnäytetyö. Lisäksi opiskelijalle tarjotaan vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia opintoja, joissa opiskelija saa monipuoliset perustiedot tutkimus- ja kehittämisosaamiseen. Perustelu: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan opintojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle menetelmälliset valmiudet opinnäytetyön tekemiseen ja myöhemmin työelämään. Opinnot kehittävät opiskelijan valmiuksia myös alansa kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen seuraamiseen. AMK -opinnäytetöiden monimuotoisuuden vuoksi kaikille opiskelijoille yhteisiä voivat olla tutkimus - ja kehittämistoiminnan menetelmälliset yleisvalmiudet ja tutkimustoiminnan yleiset eettiset periaatteet. Opinnäytetyön edellyttämä erityisosaaminen hankitaan tapauskohtaisesti. Tutkimusteoreettisia metodiopintoja ei tule ylimitoittaa tarpeeseen nähden, vaan niiden tulee palvella työkalun tavoin opinnäytetyön tekijää. Riittävänä määränä pidetään yleisesti vähintään viiden opintopisteen laajuisia opintoja. Lukuvinkki: Jaatinen 2004 Opiskelijalla on oikeus oppia tietämään mitkä ovat hänen valmiutensa tehdä opinnäytetyön kaltaista tutkimus- ja kehittämistyötä omalla työpaikallaan valmistumisen jälkeen, ja ohjaajalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa tunnistamaan rajansa. Opiskelija on ohjattava tuntemaan sekä rajansa että mahdollisuutensa. Vääriä mielikuvia tutkimusvalmiuksista täytyy välttää. Liian suuret metodologiset sanat tai lupaukset voivat romuttaa koko työn merkityksen tai uskottavuuden. Lähde: Jaatinen, P. 2004. AMK -opinnäytetyön ohjaajakoulutus AMK opinnäytetyön ohjaavilla opettajilla on mahdollisuus osallistua erityisesti AMK - opinnäytetyön ohjaamiseen suunniteltuun koulutukseen. Perustelu: AMK -opinnäytetyön monimuotoisuus, erityispiirteet ja yhä tiiviimpi työelämäyhteistyö asettavat ohjaavalle opettajalle haasteita. Ohjaava opettaja tarvitsee AMK -opinnäytetyön menestyksekkääseen ohjaukseen ohjaajakoulutusta ja moderneja työkaluja. Koulutuksessa Voivat vahvistaa osaamistaan ohjata ja arvioida nimenomaan AMK - opinnäytetyön tavoitteen ja luonteen mukaisia opinnäytetöitä. Koulutus on suositeltavaa järjestää valtakunnallisesti sen vuoksi, että koulutus antaa tilaisuuden verkostoitumiseen. Koulutusvastuun voisi luontevasti kuulua ammatilliselle opettajakorkeakoululle.

4 AMK -opinnäytetyön esittely ja markkinointi Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöstä vastuussa olevat henkilöt viestivät opinnäytetyön mahdollisuuksista entistä säännöllisemmin ja ymmärrettävämmin työelämälle, opiskelijoille ja ammattikorkeakoulun henkilöstölle. Perustelu: Opinnäytetyön tunnettuutta on lisättävä. Työelämä tuntee huonosti ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ja siihen liittyvät yhteistyömahdollisuudet. Jos työelämä on ollut mukana yhteistyössä, niin kokemukset ovat olleet hyvät. Opinnäytetöiden aiheita pidetään käytännönläheisinä ja tuloksia käytäntöä hyödyttävinä. Esimerkki, hyvä käytänne: Tunnettuuden lisäämiseksi on hyvä järjestää säännöllinen yhteistyö - ja keskustelutilaisuus tai tehdä esimerkiksi työelämään suunnattu ns. täsmäesite konkreettisine esimerkkeineen, kuten Haaga ammattikorkeakoulussa. Esittelyssä ja markkinoinnissa kannustetaan luomaan tiivistä yhteistyötä alumnien kanssa. Lukuvinkki: Below & Lakovaara 2005, Rissanen 2003 AMK -opinnäytetöiden yhteinen tiivistelmätietokanta Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden tiivistelmille perustetaan yhteinen sähköinen opinnäytetöiden tiivistelmätietokanta ammattikorkeakoulujen, työelämän, tutkijoiden ja kehittäjien käyttöön. Perustelu: Opinnäytetyön tunnettuutta ja opinnäytetöiden saatavuutta on lisättävä. Tiivistelmätietokanta parantaa opinnäytetöiden tunnettuutta ja hyödynnettävyyttä sekä samalla vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistä asiantuntijaviestintää. Yhteistä tiivistelmätietokantaa puoltavat yhteismitallisuus, helppo saavutettavuus, viestivyys, silmäiltävyys ja yhteistyö asiantuntijoiden kesken (ohjaajat, informaatikot, atk-suunnittelijat). Esimerkki, hyvä käytänne: Esitys? Tiivistelmäpohjat, muut? (liitteet 2-4). 2.2 PROSESSIN LAATUSUOSITUKSET AMK -opinnäytetyön prosessikuvaus Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on laadittu sähköisessä muodossa oleva opinnäytetyön prosessikuvaus. Opinnäytetyön prosessikuvaus kertoo olennaisen sisällön, etenemisen vaiheet ja mahdolliset toimijat. Perustelu: Sähköisessä muodossa opinnäytetyön prosessikuvaus on helposti saavutettavissa ja päivitettävissä. Se toimii orientaatioperustana opinnäytetyön tekijälle ja mahdolliselle työelämäohjaajalle. Esimerkki, hyvä käytänne: Opinnäytetyön prosessikuvaus, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, luonnonvarayksikkö (liite x) AMK -opinnäytetyön aloittamisen edellytykset Opinnäytetyöskentely aloitetaan, kun opiskelijalla on opinnäytetyöhön tarvittavat tiedonhankinta- ja viestintätaidot, tarvittava määrä ammattiopintoja sekä harjoittelunaikaista tai aiempaa työelämäkokemusta. Perustelu: Opinnäytetyöntekijä tarvitsee opinnäytetyön tekemiseen monenlaisia valmiuksia. Valmiuksien hankkiminen on edeltävän opiskelun kestävä prosessi, joka tulee ottaa huomioon opetussuunnitelmassa (vrt. opetussuunnitelman perus- ja ammattiopinnot sekä niiden tavoitteet). Tiedonhankinta- ja käsittelyvalmiudet, informaatiolukutaito, kyky työskennellä itsenäisesti ja erilaisten tiimien jäsenenä sekä oman ammattitaidon käytännöllinen ja teoreettinen hallinta karttuvat opiskelun edetessä. Opinnäytetyö kokoaa ja syventää näitä valmiuksia. Opinnäytetyöprosessin oikea ajoittuminen luo puitteet mielekkäälle ja tulokselliselle opinnäytetyöprosessille. Opinnäytetyö on prosessi, joka vaatii aikaa mutta jota ei ole tarpeen pitkittää. Opiskelijan kannalta olisi tärkeää, että ohjelmassa ei ole liikaa muita opintoja, jotta hän voi keskittyä opinnäytetyöhön. Aiheen rajaamiseen opiskelija tarvitsee useimmiten varsin laajaa perehtyneisyyttä valitsemaansa aihepiiriin ja monipuolista alan kirjallisuuden lukemista. Sen vuoksi on suotavaa, että keskeiset ammattiopinnot on suoritettu ennen opinnäytetyön aloittamista.

5 AMK -opinnäytetyön ohjeistus Opinnäytetyöhön laaditaan sähköisessä ja tulostettavassa muodossa oleva opinnäytetyön ohje, jossa kuvataan prosessi ja oppimisen ohjaaminen (tiivistelmät, kaaviot ja kuvat). Opinnäytetyön tekijä perehtyy ohjeeseen opinnäytetyön aloittamisvaiheessa. Ohjaava opettaja ja opinnäytetyön tekijä yhdessä perehdyttävät työelämäohjaajan ohjeeseen. Perustelu: Opinnäytetyön ohje palvelee parhaiten opinnäytetyön tekijää ja työelämäohjaajaa, jos se on tiiviissä muodossa. Nykyisin ohjeet ovat hyvin laajoja kokonaisuuksia, joiden lukeminen vaatii aikaa. Niissä esitetään runsaasti tarkkoja ohjeita kirjallisen raportin rakenteeseen, lähteiden käyttöön ja ulkoasuun (Laitinen 2005). Ohjeet opastavat vaihtelevasti opinnäytetyöprosessissa. Laajat ja joskus hyvin monimutkaiset tietopankin tyyliset ohjeet voivat turhaan nostaa opinnäytetyön tekijän kynnystä aloittaa opinnäytetyö. Tiivis ohje alkuvaiheeseen on suositeltavaa. Esimerkki, hyvä käytänne: Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohje? Lukuvinkki: Laitinen 2005 AMK -opinnäytetyön luonne Opinnäytetyötä aloittavan opiskelijan kanssa käydään yksilöllinen keskustelu AMK - opinnäytetyön luonteesta, aihevalintaan liittyvistä tekijöistä ja opiskelijan lähtövaiheen valmiuksista. Perustelu: Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (A353/2003). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää opinnäytetyön tekijältä omien nykyisten valmiuksien tunnistamista ja valmiutta kehittyä sekä käytännön asiantuntijatehtävän kaltaista aihetta. Keskustelu valmentaa opiskelijaa suhtautumaan opinnäytetyöhön ja siihen liittyvään työmäärään mahdollisimman realistisesti. Keskustelu auttaa opinnäytetyön tekijää tunnistamaan omat aiheenvalintaan liittyvät nykyiset ja kehitettävät valmiudet. Lukuvinkki: Kotila 2004 AMK -opinnäytetyö ja ammattitaitoa edistävä harjoittelu Opiskelijoita ohjataan aktiivisesti etsimään opinnäytetyön aiheita ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa saaduista kokemuksista tai harjoittelupaikasta. Perustelu: Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoitteluun liittyvä, opiskelijaa kiinnostava ja työelämän kehittämistarpeita palveleva opinnäytetyö hyödyttää niin tekijää, toimeksiantajaa ja ammattikorkeakoulua. Ohjaaminen tarkoittaa opinnäytetyöhön liittyvää keskustelua harjoitteluinfossa, harjoittelun aikana ja harjoittelun päättyessä. Opiskelijaa kannustetaan markkinoimaan harjoittelupaikassa omaa osaamista opinnäytetyön aihekeskustelussa. Esimerkki, hyvä käytänne: - Opiskelijalla on sama ohjaaja tai ohjaajapari sekä harjoittelussa että opinnäytetyössä. - (Syventävän) Harjoittelun ja opinnäytetyön tekemisen aikatauluttaminen (esim. prosessien jatkumo) siten, että ko. opinnoista muodostuu laajempi kokonaisuus opiskelijan ja työelämän näkökulmasta. - Opiskelijat kokoavat idealistan harjoittelukokemuksissa havaitsemistaan itseään kiinnostavaista kehittämis- ja tutkimuskohteista ja esittävät aihiot työelämälle. Lukuvinkki: Rissanen 2003, Ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistyötä kuvaavat työelämän kehittäminen, työelämän ja koulutuksen vuorovaikutus, aluekehitysvaikuttavuus, innovatiivisuus sekä pkyritysyhteistyöpainotteisuus. Opinnäytetöissä tämä merkitsee sitä, että työn aiheet pyritään löytämään käytännön ongelmista, työ- ja harjoittelupaikoista tai toimeksiantoina alueen yrityksiltä tai muilta toimijoilta. Lähde: Rissanen, R. 2003. AMK -opinnäytetyön tekijöiden määrä Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä. Useamman opiskelijan opinnäytetyöt voivat yhdessä muodostaa saman aihealueen laajemman kokonaisuuden. Perustelu: Opinnäytetyön tekeminen tunnetusti on vaativa prosessi jo sinänsä. Näkemyksiä opinnäytetyön tekemisestä yksin, parityönä tai isommassa ryhmässä on puolesta ja vastaan. Opinnäytetyön tekemistä ryhmätyönä puolustavat perustelevat näkemyksiään ryhmässä oppimisella ja ryhmäohjauksen tehokkaammalla hyödyntämisellä. Heidän näkemyksensä mukaan ryhmässä tehden opitaan työelämässä tarvittavia tiimitaitoja. Puolestapuhujat perustelevat näkemyksensä sillä, että opinnäytetyön tekeminen on tekijälleen vaativa ja jälkensä jättävä

6 tuntematon prosessi. Kun ryhmässä on monta samanlaisen tuntemattoman edessä olevaa, niin alkuvaiheen turvan jälkeen nopeasti huomataan työskentelyn eritahtisuus ja erilaiset tavat toimia. Tilanne on vaativa ensimmäistä opinnäytetyötään tekevälle. Tämän vuoksi opinnäytetyön tekeminen yksin mutta vertaiskeskustelutilanteiden ja ohjauksen tuella on suositeltavaa ensimmäistä AMK -opinnäytetyötään aloittavalle. Jos yksi opinnäytetyö kuitenkin tehdään kahden tai useamman opiskelijan yhteistyönä, niin kunkin opinnäytetyön tekijän on voitava osoittaa opinnäytetyöstä osa-alueet, joista hän on vastuussa ja joiden osalta hän saa arvosanan. Opinnäytetyöhön on tarpeellista tällöin kehittää työnjakoa tukevia ja osoittavia uusia malleja. AMK -opinnäytetyön arviointikriteerit Opinnäytetyön kriteerit on laadittu AMK opinnäytetyön tavoite ja luonne huomioiden ja ne ovat opinnäytetyön tekijän ja mahdollisen työelämäohjaajan tiedossa opinnäytetyön aloittamisvaiheessa. Perustelu: Arvioinnin tulee perustua opinnäytetyön tavoitteeseen (A352/2003) ja julkistettuihin arviointikriteereihin. Tarvetta on kehittää AMK -opinnäytetyön tavoitteet huomioivat kriteerit. Arviointikriteerejä on kehitetty erikseen tutkimustyyppisille opinnäytetöille ja kehittämistehtäville. Aiheen valinta yhtenä arviointikriteerinä on syytä kyseenalaistaa. AMK opinnäytetyössä painotetaan aihekeskustelua ja aiheen hyväksyntää alkuvaiheessa. Tällöin käydään keskustelu aiheen käytännönläheisyydestä ja rajauksesta. Kun ohjaava opettaja tällöin hyväksyy aiheen, niin aiheen valintaa ei ole hyvä arvioida uusin kriteerein sen jälkeen kun opinnäytetyö on saatettu päätökseen. Hankkeistetut opinnäytetyöt ovat rajattuun kohteeseen liittyviä kehittämistöitä ja tarkoitus on tuottaa kontekstisidonnaista tietoa. Kohdejoukon määrittelyyn, aineiston hankintaan, aineiston analysointiin ja tulosten kuvaamiseen liittyvät käytänteet ja käsitteet on pidettävä linjassa tämän kanssa. Opinnäytetyöt ovat julkisia, ne kartuttavat alansa tietoa. Arvioitavien osa-alueiden painotusarvot voivat vaihdella koulutusaloilla ja ammattikorkeakouluissa. Esimerkki, hyvä käytänne: Arviointikriteerit, ehdotus (liite 8) AMK -opinnäytetyön yhteistyösopimus <Mitä tässä oikein suositellaan? Kun hankkeistetuista opinnäytetöistä aina tehdään kirjallinen yhteistyösopimus? Allekirjoitus? Kaikille kpl? Mitä jos rikkoo? Tmv. > Opinnäytetyöstä tehdään opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työelämäohjaajan välillä kirjallinen yhteistyösopimus, jossa sovitaan opinnäytetyöstä; opinnäytetyön tavoitteista, rooleista ja pelisäännöistä. Perustelu: Miksi? Esimerkki, hyvä käytänne: Opinnäytetyön yhteistyösopimus [liite 7] Kaikki osapuolet ovat sitä mieltä, että opiskelija oppimista ja opinnäytetyön ohjausta heikentävät yhteisten tavoitteiden ja arviointikriteerien puute, koulun ja työelämän yhteistyön vähäisyys ja opettajien löyhä työelämäkonteksti. Lähde: Frilander-Paavilainen, E-L. 2004. AMK -opinnäytetyön ohjausprosessi Ohjausprosessiin kuuluvat ohjaus- ja seminaarikeskustelut ja arviointi. Seminaaritilaisuudet ovat avoimia, niiden aikataulutus tehdään ajoissa ja niistä tiedotetaan. Perustelut: xx Esimerkki, hyvä käytänne: Seminaarit pidetään työelämäohjaajan luona työpaikoilla, ja nämä ovat avoimia oppimistilanteita muille opinnäytetyön tekijöille. Lukuvinkki: Frilander-Paavilainen 2005, Nummenmaa & Lautamatti 2004. AMK -opinnäytetyön ohjauksen tavoite Opinnäytetyön ohjauksen tavoitteesta muodostetaan yhteinen näkemys opinnäytetyön tekijän, ohjaavan opettajan ja mahdollisen työelämäohjaajan välillä. Perustelu: Opinnäytetyön ohjauksen ensisijaisena tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Keskustelu opinnäytetyön ohjauksen tavoitteesta käydään opinnäytetyöskentelyn alkuvaiheessa siten, että mukana ovat kaikki osapuolet. Näkemys opinnäytetyön ohjauksesta ammatillisen kasvun tukijana tukee opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä ja edesauttaa ohjaavaa opettajaa ja mahdollista työelämäohjaajaa huomioimaan

7 opinnäytetyön tekijän lähtötason ja käyttämään erilaisia ohjauskeinoja. Lukuvinkki: Frilander-Paavilainen 2005, Kauppi 2003 Mitä enemmän ammattikorkeakouluissa korostuu opiskelijan ammatillisen kasvun ohjaaminen, sitä enemmän opetussuunnitelmien laadinnassa painottuu opiskelijan oppimisprosessien pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ohjaaminen. Lähde: Kauppi, A. 2003. AMK -opinnäytetyön ohjaussuhde Opinnäytetyön tekijän, ohjaavan opettajan ja työelämäohjaajan ohjaussuhde edistää opinnäytetyön tekijän oppimista. Tähän liittyy dialoginen keskustelu, tasavertaisuus, mielipiteiden kunnioittaminen ja osapuolten valmistautuminen ohjaustilanteisiin. Perustelu: xx Opettajat vastuuttavat opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn ja tukevat opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä opinnäytetyöprosessin alku ja loppuvaiheessa sekä opinnäytetyön arvioinnissa opettajakeskeisesti. Opiskelijoiden mielestä opettajan ohjaus keskittyy lähinnä opinnäytetyön arviointiin. Lähde: Frilander-Paavilainen, E-L. 2004. AMK -opinnäytetyön ohjauskäytänne Jokaisella opinnäytetyön tekijällä on yksi, ohjauksesta päävastuussa oleva ohjaava opettaja, jonka nimi on aina opinnäytetyön tekijän tiedossa. Perustelut: Opinnäytetyön tekijällä on oikeus saada ohjausta ja ohjaavaksi opettajaksi nimetyllä opettajalla on velvollisuus antaa ohjausta. Ongelmatilanteita voi syntyä opinnäytetyön teon viivästyessä tai ohjaavan opettajan vaihtuessa. Jos ohjaava opettaja vaihtuu, niin vaihdosta ja uudesta nimetystä ohjaavasta opettajasta tiedotetaan opinnäytetyön tekijälle välittömästi. Tietämättömyys voi aiheuttaa epävarmuutta, turhia yhteydenottoja ja opinnäytetyön viivästymistä. AMK -opinnäytetyön tekstin rakennemallit ja relevantti tietoperusta AMK -opinnäytetyöhön soveltuvia rakennemalleja on useita. Vaihtoehtoisten rakennemallien esittäminen ja käyttöönotto vahvistaa ja tukee myös monialaisten töiden toteuttamista. Entä tietoperusta? Pohdintaosan jäsennys? Perustelut: Opinnäytetyön rakennemalleja tulee soveltaa työn toteuttamistavan mukaan, alakohtaisesti ja työelämälukijaa palvellen. Tietoperusta on työkalu, joka mahdollistaa loogisen, analyyttisen ja kriittisen otteen käytännön asiantuntijatehtävään ja jonka avulla on mahdollista tuottaa perusteltuja ja kriittisen tarkastelun kestäviä ei-satunnaisia laadukkaita ratkaisuja. Opinnäytetyön tietoperusta kytkeytyy ajatuksellisesti koko opinnäytetyötekstin rakenteeseen ja näkyy siinä painollisesti eri kohdin riippuen työn toteuttamistavasta ja tarkoituksesta. Kirjoittamalla tietoperustan näkyviin tekstissään opinnäytetyöntekijä perustelee ratkaisunsa, dokumentoi osaamistaan ja samalla kartuttaa ammattialansa tietotaitovarantoa. Esimerkki, hyvä käytänne: Rakennemallien ehdotus (liite 9); pohdintaosan rakenne-ehdotus (liite 10) Lukuvinkki: Julkunen 2002, Vuorijärvi 2005 Mitä lähteiden käyttö osoittaa ammattikorkeakouluinsinöörin asiantuntijuudesta ja osaamisesta? Lähde: Julkunen, J. 2002. Keskustelua opinnäytetyön työelämäperustaisista toteuttamistavoista on käyty vilkkaasti, mutta työn raportoinnista käytettyjä tekstimalleja ja muita konventioita on edelleen tarpeen tutkia. Lähde: Vuorijärvi, A. 2005 AMK -opinnäytetyön arviointikäytänne Opinnäytetyön arviointikohteena voi olla opinnäytetyö ja sen aikana mahdollisesti kehitetty tuote, teos. Edellisen lisäksi arviointikohteena voi olla myös opiskelijan opinnäytetyön prosessi. Opinnäytetyön arviointikohteet määritellään opinnäytetyön tekijälle selkeästi ja ymmärrettävästi.

8 Perustelu: Opinnäytetyö lopputuotoksena vai lopputuotos ja prosessi arviointikohteena pohdituttaa opinnäytetyön arviointiin osallistuvia. Näkökulmia on puolesta ja vastaan. Prosessin arviointia vastustavat ovat sitä mieltä, että prosessi tulee arvioitua myös lopputuotoksen arvioinnissa. Myös lopputuotoksessa näkyy työskentelyprosessi ja ammatillinen kasvu. Jos opinnäytetyöprosessi vaikuttaa arvosanaan, niin objektiivisen arvioinnin ja opinnäytetyön tekijöiden tasavertaisen kohtelun vuoksi prosessin arvioinnin täytyy perustua kirjallisiin dokumentteihin, esimerkiksi ohjaus tai työpäiväkirjaan, työprosessin aikaisiin videoihin, kuviin, piirroksiin tai ääninauhoihin. Prosessin arvioinnissa voidaan ottaa huomioon opiskelijan osallistuminen ohjaustilanteisiin, ohjauksen hyödyntäminen ja oma-aloitteinen työskentelyn jatkaminen ohjausta hyödyntäen. Ohjaavan opettajan on esitettävä prosessin arvioinnin perustelu. Esimerkki, hyvä käytänne: Ohjauspassi (liite 12) AMK -opinnäytetyön arvioija Opinnäytetyön arviointiin osallistuvat mukana olevat tahot siten, että opinnäytetyön arviointivastuussa oleva opettaja antaa lopullisen arvosanan. Jos prosessi vaikuttaa arviointiin, niin arvioinnin antaa aina ohjaava opettaja. Perustelu: Arvioijien määrä ja arvioijien valinta vaihtelee ammattikouluittain. Eräissä ammattikorkeakouluissa ohjaava opettaja arvioi opinnäytetyön joko yksinään tai toiseksi arvioijaksi nimetyn kollegan kanssa, eräissä arvioinnin tekee joku muu kuin ohjaava opettaja. Opinnäytetyön tekijältä, vertaisarvioijalta ja työelämäohjaajalta pyydetään sanallinen lausunto, jotka perustellen huomioidaan arvioinnissa. Esimerkki, hyvä käytänne: Itse- ja vertaisarviointi sekä työelämäohjaajan arviointilausunto on yleinen käytänne arvioinnin tukena. Vertaisarvioijana opiskelija kehittää ja osoittaa kykyä keskustella ja väitellä asianmukaisesti korkeakoulutasoisen opinnäytetyön edistämiseksi. Vertaisarviointi voidaan ottaa huomioon vertaisarvioijan opinnäytetyöprosessin arvioinnissa. Jos opinnäytetyö tehdään kahden tai useamman opiskelijan yhteistyönä, niin jokainen opinnäytetyön tekijä saa oman arvosanan. Ryhmältä pyydetään kollegiaalinen lausuntoehdotus kunkin tekijän arvosanaksi. Kollegiaalinen lausunto tarkoittaa sitä, että koko ryhmä on lausuntoehdotuksen takana. Opinnäytetyöstä antaa lopullinen arvosanan aina arvioijaksi nimetty opettaja virkavastuulla. AMK -opinnäytetyön vähimmäisvaatimustaso <vai mikä> Opinnäytetyön tekijä tietää, mitä häneltä vaaditaan hyväksyttyyn AMK -opinnäytetyöhön. Perustelut: miksi? Ja mitä esimerkiksi? Onko seuraavat liian yleisiä? Opinnäytetyössä on tietoperusta ja viitekehys, jossa opiskelija osoittaa valmiuksia tiedonhakuun, ongelman tai tehtävänrajaukseen, lähdekritiikkiin ja perustellut menetelmävalinnat työn eri vaiheissa. Opinnäytetyön tekijä osoittaa tuntevansa ja ymmärtävänsä riittävästi valitsemansa aihealueen ja menetelmän sekä osaa argumentoida, analysoida, tehdä synteesejä ja perusteltuja johtopäätöksiä. Opinnäytetyön kieliasun on täytettävä tieteelliselle kirjoittamiselle asetetut vaatimukset (käsitteiden määrittelyt ja niiden johdonmukainen käyttö, työn rakenteen selkeys, lähdemerkinnät, viitemerkinnät jne.). Opinnäytetyöraportin ja siihen liittyvien muiden tuotosten arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että ne ovat esitystavaltaan ja - tyyliltään sopivia sille kohderyhmälle, jolle ne on tarkoitettu. Mikäli työ tulee hyväksytyksi pääasiassa vain ohjauksen avulla, niin tämä vaikuttaa arvosanaa alentavasti. Esimerkki, hyvä käytänne: liite 11 AMK -opinnäytetyön palaute Opinnäytetyön tekijä ja työelämäohjaaja antavat opinnäytetyön päätösvaiheessa kirjallisen palautteen, jonka keruusta, käsittelystä ja hyödyntämisestä on sovittu. Perustelu: Opinnäytetyöhön liittyvän palautteen keräämisestä ja sen hyödyntämisestä ei ole olemassa yhtenäistä kuvaa. Ohjaava opettaja voi kerätä palautetta opiskelijalta ja työelämäohjaajalta. Ohjaava opettaja voi hyödyntää palautetta oman ohjauksensa kehittämisessä tai palaute voi jäädä hyödyntämättä. Palautteen keruussa käytetään joko itse laadittuja tai yhteisesti sovittuja palautelomakkeita. Sähköinen palautejärjestelmä ei välttämättä ole toimiva, jos ajankohtaa ei ole tarkkaan mietitty. Opiskelijoita voi turhauttaa palautelomakkeiden täyttäminen, jos heillä ei ole tietoa, miten heidän antama palaute hyödynnetään. Olennaista on hyödyntää saatua palautetta jatkuvassa laadun kehittämisessä. Esimerkki, hyvä käytänne:

9 3 LAATUSUOSITUSTEN LAATIMISPROSESSI Opinnäytetöiden kehittäminen -hankkeessa työskenteli 29.9.2005-20.4.2006 viisi teemaryhmää. Niiden tavoitteena oli luonnostella tietoon, kokemukseen ja tarkkaan harkintaan perustuvia ammattikorkeakoulun opinnäytetyön suositusehdotuksia. Työskentely tapahtui työseminaarissa ja sähköisesti. Teemaryhmien puheenjohtajat olivat yliopettaja Leena Viinamäki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, koulutusohjelmajohtaja, yliopettaja Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta, tutkimuspäällikkö Riitta Rissanen Savonia ammattikorkeakoulusta, yliopettaja Aino Vuorijärvi Helsingin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Pentti Hanhela Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. opintoasioiden johtaja, tutkimuspäällikkö, laatupäällikkö, koulutussuunnittelija, koulutuspoliittinen sihteeri, suunnittelija ja projektipäällikkö. Koulutusalojen opettajien lisäksi teemaryhmissä oli kuusi suomen kielen ja viestinnän opettajaa. Teemaryhmien asiantuntijoiden nimet ovat liitteessä xx. Tämän oppaan on toimittanut Opinnäytetöiden kehittäminen hankkeen projektiryhmä teemaryhmien laatimien laatusuositusehdotusten pohjalta tekijöitä konsultoiden. Teemaryhmissä oli 48 edustajaa 21 ammattikorkeakoulusta ja kahdesta opiskelijajärjestöstä: 21 yliopettajaa, kahdeksan lehtoria, kolme opettajaa, kaksi tutkimusjohtajaa, kaksi tutkijayliopettajaa, kaksi koulutusohjelmajohtajaa, kaksi ammattikorkeakouluopiskelijaa, kehitysjohtaja,

10 LÄHTEET Below, S., Lakovaara, H. 2005. Työelämän näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä. Pro Forma Didactica. Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Frilander-Paavilainen, E-L. 2005. Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen julkaisuja 199. Yliopistopaino, Helsinki. Isohanni, I. & Toljamo, M. 2005. Jaatinen, P. 2004. Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin? Satakunnan ammattikorkeakoulun vuoden 2002 opinnäytetöiden arvioinnista tehty tutkimus. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimukset, Sarja A. Lauttapaino Oy, Huittinen. Julkunen, J. 2002. Vieras ja oma teksti kohtaavat insinöörityössä. Mitä lähteiden käyttö osoittaa ammattikorkeakouluinsinöörin asiantuntijuudesta ja osaamisesta? AO-paino, Mikkeli. Jurvakainen, P-L. 2005. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöprosessit. Pro Forma Didactica. Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Karjalainen, A., Alha, K, Jutila, S. 2003. Anna aikaa ajatella. Opetuksen kehittämisyksikkö, Oulun yliopisto. Kauppi, A. 2003. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen kehityslinjoja. Kirjassa: Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.) Laatua ammattikorkeakouluihin. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7. Oyj Edita Abp, Helsinki. Kotila, H. 2004. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan haasteet ammattikorkeakoulussa. Kotila, H. & Mutanen, A. (toim.) Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Edita Prima Oy, Helsinki. 11-23. Laitinen, J. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta. Pro Forma Didactica. Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Nummenmaa, A. & Lautamatti, L. 2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa. Cityoffset Oy, Tampere. Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina: Fenomenografisia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Acta Universitatis Tamperensis 970, Tampereen yliopisto. Rissanen, R. 2005. Toljamo, M. & Rissanen, L. 2005. Toljamo, M. & Isohanni, I. 2006. Viitala, T. 2005. Vuorijärvi, A. 2005. Opinnäytetyö tekstinä työelämään. Kirjassa: Vanhanen-Nuutinen, L. & Lambert. P. (toim.) Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämishankkeissa. Edita Prima Oy, Helsinki.

11 Liitteet 1-12 Liite 13. Asiantuntijat Anttinen Anne, opintoasioiden johtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Boedeker Mika, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Englund Erik, yliopettaja, Svenska yrkeshögskolan Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, koulutusohjelmajohtaja, yliopettaja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Hakulinen Riitta, laatupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu Hanhela Pentti, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Heikka Tuuli, lehtori, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Hyttinen Hanna, tutkimusjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Isacsson Annica, opettaja, EVTEK ammattikorkeakoulu Jaatinen Päivi, kehitysjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Jolkkonen Ari, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu Kananen Mika, koulutuspoliittinen vastaava, OSAKO Kankaanpää Virpi, opettaja, Turun ammattikorkeakoulu Kankkunen Antti, opettaja, EVTEK ammattikorkeakoulu Kinnunen Kaisu, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Koistinen Paula, yliopettaja, Diakonia ammattikorkeakoulu Koivisto Riikka, koulutuspoliittinen sihteeri, SAMOK ry Koponen Erkki, lehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kymäläinen Maritta, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu Lampi Markku, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu Leinonen Rauni, yliopettaja, Kajaanin ammattikorkeakoulu Lukka Sanna, suunnittelija, Lahden ammattikorkeakoulu Mannila Erikka, tiedotusvastaava, OSAKO Maunula Maija, yliopettaja, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Moore Erja, yliopettaja, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Nuotio Pirjo, ohjelmajohtaja, Haaga ammattikorkeakoulu Närhi Kaarina, koulutussuunnittelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Peltola Asko, tutkimusjohtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Pyykkönen Ritva, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pöyhönen Markku, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Rantamaa Paula, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu Rissanen Lea, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Rissanen Riitta, tutkimuspäällikkö, Savonia ammattikorkeakoulu Rosenström Anja, lehtori, Haaga ammattikorkeakoulu Ruotsalainen Taru, yliopettaja, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Saaranen Pirjo, yliopettaja, Haaga ammattikorkeakoulu Sillanpää Pertti, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Snellman Mia, lehtori, Haaga ammattikorkeakoulu Stenfors Paula, yliopettaja, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Suonpää Oukka Maija, lehtori, Haaga ammattikorkeakoulu Tikkanen Päivi, tutkijayliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Toljamo Maisa, projektipäällikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Valokorpi Pirjo, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu Viinamäki Leena, yliopettaja, Kemi Tornion ammattikorkeakoulu Viitala Tuulikki, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Vuorijärvi Aino, yliopettaja, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vuorio Tuomas, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu Väisänen Mervi, lehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu