TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE
Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Anna Jokiranta VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 ALKUSANAT... 1 2 YLEISTÄ... 1 2.1 Suunnittelualue... 1 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat... 4 3 NYKYTILANNE... 4 3.1 Alueen ominaispiirteet... 4 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko... 4 3.2.1 Pääväylät ja nopeusrajoitukset... 4 3.2.2 Liittymät... 8 3.2.3 Raskas liikenne... 11 3.2.4 Joukkoliikenne... 11 3.2.5 Kevyen liikenteen verkko... 16 3.3 Liikennemäärät... 18 3.3.1 Liikenne-ennuste... 19 3.4 Liikenneturvallisuus... 21 4 OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET... 24 4.1 Uuden maankäytön synnyttämä liikenne... 24 4.2 Tie- ja katuverkon kehittäminen... 25 4.2.1 Liittymät... 26 4.2.2 Raskas liikenne... 29 4.2.3 Joukkoliikenne... 29 4.2.4 Kevyen liikenteen väylät ja yhteydet... 30 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 30 Sweco Ympäristö Oy PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku www.sweco.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5
1 ALKUSANAT Liikenneselvitys on laadittu Kauhavan kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:ssä. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Ins. AMK Anna Jokiranta, DI Oona-Lila Alila sekä DI Hannele Kemppi. Liikenneselvitys on osa Alahärmän osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata tulevaa asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Kaavalla pyritään lisäämään Alahärmän vetovoimaisuutta, parantamaan elinkeinoelämän edellytyksiä alueella sekä tarjoamaan viihtyisiä asuinympäristöjä asukkaille. Osayleiskaavan keskeisiä asioita ovat valtatie 19 länsipuolisen alueen kehittämiseen liittyvät liikenteelliset ratkaisut, uusien yritysalueiden osoittaminen sekä matkailua palvelevien maankäyttöratkaisujen sovittaminen yhdyskuntarakenteeseen. 2 YLEISTÄ Liikenneselvityksen tavoitteena on tarkastella osayleiskaava-alueen liikenteen nykytilaa ja nykyistä liikenneverkkoa. Selvityksessä arvioidaan lisäksi maankäytöltään muuttuvien alueiden vaikutuksia ajoneuvoliikenteeseen, joukkoliikenteen järjestämisedellytyksiin sekä kevyen liikenteen yhteystarpeisiin ja liikenneturvallisuuteen. Jo vahvistettuja asemaakaavoja alueella ovat Vaismaan asemakaava, Saharavainion liikekeskusalueen asemakaava sekä Power Parkin asemakaava. Lisäksi vireillä oleva asemakaavan muutosalue sijoittuu Road Housen itäpuolelle. Selvityksessä määritellään mahdolliset liikenneverkon ongelmat, puutteet ja kehittämistarpeet. 2.1 Suunnittelualue Alahärmä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Kauhavan kaupungissa noin 20 kilometriä Kauhavalta luoteeseen. Alahärmästä on matkaa Seinäjoelle noin 60 km, Vaasaan noin 80 km ja Kokkolaan noin 80 km. Alahärmän länsipuolella kulkee valtatie 19, joka on merkittävä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan liikenteen välittäjä. Alueen itäpuolella kulkee Seinäjoki-Oulu-rata, jonka lähin asema on Kauhava. Alahärmässä asuu noin 4 500 asukasta. Alueen asutus sekä toiminnot ovat sijoittuneet Lapuanjoen varteen sen molemmin puolin. Merkittävä matkailukohde alueelle on Power Park, jossa vieraili vuonna 2014 noin 450 000 kävijää. Osayleiskaava-alue käsittää Voltin ja Alahärmän keskuskylät sekä alueita niiden välissä. Suunnittelualue on kooltaan noin 2460 ha. Kuvassa 1 on esitetty Alahärmän sijainti kartalla ja kuvassa 2 suunnittelualueen rajaus (osayleiskaava-alue). 1 (31)
Kuva 1. Alahärmän sijainti kartalla 2 (31)
Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus 3 (31)
2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat 4 (31) Muita aluetta koskevia suunnitelmia ovat Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2014) Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille 2013 2017 (2013) Kauhavan kaupungin strateginen alueidenkäyttösuunnitelma (2014) Kauhajoki Kauhava palvelutasoselvitys (2014) Power Parkin asemakaavan muutoksen selostus (2013) Saharavainion asemakaavan muutoksen selostus (2013) Vaismaan asemakaavan selostus (2013). 3 NYKYTILANNE 3.1 Alueen ominaispiirteet Osayleiskaavan alue on maaseutumaista, peltojen värittämää aluetta, jonka halki virtaa Lapuanjoki. Alahärmän länsipuolella kulkee valtatie 19. Alueen asutus on keskittynyt pääasiassa valtatien 19 ja Lapuanjoen väliselle alueelle. Alahärmä on tunnettu merkittävästä matkailukohteestaan Power Parkista, jossa vieraili vuonna 2014 noin 450 000 kävijää. Alueen teollisuus on keskittynyt Kuoppalantien varteen, Härmän teollisuusalueelle. Voltin kylässä, Meijeritiellä, sijaitsee Härmän seudun osuusmeijeri. Alueen kaupalliset toiminnot ja palvelut sijaitsevat pääasiassa Härmäntien varrella. Pirin alueella sijaitsee Alahärmän koulukeskus, jossa toimivat alakoulu, yläkoulu ja lukio sekä kunnankirjasto. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosassa, Knuuttilanraitilla, toimii Voltin koulu ja Voltin päiväkoti. 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko 3.2.1Pääväylät ja nopeusrajoitukset Valtatie 19 on merkittävä liikenteen välittäjä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tie kulkee suunnittelualueen länsipuolella. Valtatie 19 kuuluu suurten erikoiskuljetusten verkkoon ja on luokaltaan muu reitti. Suunnittelualueen kohdalla tiellä on 100 km / h nopeusrajoitus, lukuun ottamatta Perkiönmäentien risteysaluetta sekä Myllärin ja Kuoppalantien välistä aluetta, joilla on 80 km / h nopeusrajoitus. Tie on kaksikaistainen ja ajoradan leveys suunnittelualueen kohdalla on 7-7,5 metriä ja pientareen leveys molemmin puolin tietä 1,5 metriä. Suunnittelualueen kohdalla tie on osittain valaistu. Yhdystie 17770 (Yliviitalantie + Voltintie) on valtatien 19 rinnakkaistie. Tie kulkee suunnittelualueen itäosassa. Tiellä on 80 km / h nopeusrajoitus, lukuun ottamatta Voltin taajamaa, jossa on 50 km / h nopeusrajoitus ja Pirin aluetta, jossa on 60 km / h nopeusrajoitus. Tie on kaksikaistainen ja ajoradan leveys suunnittelualu-
een kohdalla on 6,5-7 metriä ja pientareiden leveys 0,25 0,5 metriä. Tie on valaistu Power Parkin, Pirin alueen ja Voltin taajaman kohdalla. Yhdystie 17826 (Härmäntie) on Alahärmän keskustassa sijaitseva alueellinen kokoojakatu, joka palvelee pääasiassa alueen sisäistä liikennettä ja toimii yhteytenä päätieverkkoon. Tiellä on 40 km / h nopeusrajoitus, lukuun ottamatta tien alku- ja loppuosia, joiden nopeusrajoitus on 50 km / h. Tie kaksikaistainen ja ajoradan leveys tiellä on noin 7 metriä ja pientareiden leveys 0,25 1,5 metriä. Tie on osittain valaistu. Yhdystie 17841 (Knuuttilan raitti) on Hakokylän läpi kulkeva paikallinen kokoojakatu, joka palvelee pääasiassa alueen asutusta. Tie liittyy etelässä Härmäntiehen ja pohjoisessa Isontalontiehen ja Meijeritiehen. Tiellä on 60 km / h nopeusrajoitus, ainoastaan tien pohjoisosassa nopeusrajoitus on 40 km / h. Tie on kaksikaistainen ja ajoradan leveys tiellä on noin 6 metriä ja pintareiden leveys 0-0,25 metriä. Tie on osittain valaistu. Yhdystie 17843 (Siltatie + Haaruksentie) toimii suunnittelualueen kohdalla paikallisena kokoojakatuna, joka palvelee pääasiassa alueen asutusta. Tie yhdistyy lännessä Härmäntiehen ja idässä jatkuu aina Koskiin saakka. Härmäntien ja Voltintien välillä tiellä on 40 km / h nopeusrajoitus ja Voltintieltä itään nopeusrajoitus on 60 km / h. Tie on kaksikaistainen. Suunnittelualueen kohdalla ajoradan leveys on 6,0 7,0 metriä ja pientareiden leveys 0,1-0,5 metriä. Tie on osittain valaistu. Kuoppalantie toimii suunnittelualueen kohdalla paikallisena kokoojakatuna, joka palvelee sekä alueen asutusta että teollisuuden toimintoja. Tie liittyy idässä Härmäntiehen ja lännessä jatkuu aina Kuoppalaan saakka. Valtatien 19 itäpuolella tiellä on 40 km / h nopeusrajoitus ja länsipuolella 80 km / h. Tie on osittain valaistu. Tien tarkemmista mitoista ei ole tietoa. Kuvissa 3 ja 4 on esitettynä suunnittelualueen tie- ja katuverkko sekä nopeusrajoitukset alueella. 5 (31)
Kuva 3. Suunnittelualueen tie- ja katuverkko 6 (31)
Kuva 4. Suunnittelualueen nopeusrajoitukset (Tierekisteri) 7 (31)
3.2.2Liittymät Valtatie 19 yhdistyy Alahärmän alueeseen tasoliittymien kautta, joista merkittävimmät ovat Jorma Lillbackantien, Härmäntien (eteläinen liittymä) ja Kuoppalantien liittymät. Alueen sisäisistä liittymistä maankäytöltään muuttuvilla alueilla sijaitsevat Yliviitalantie Pirintie, Siltatie Voltintie ja Härmäntie Saharavainiontie liittymät. Liittymien näkemät ovat pääasiassa hyvät johtuen tien suorasta geometriasta. Valtatie 19 Jorma Lillbackantie on kanavoitu kolmihaaraliittymä, jossa pääsuunnassa on erilliset kääntymiskaistat oikealle käännyttäessä. Kanavointi liittymässä on toteutettu tiemerkinnöin (kuva 5). Kuva 5. Valtatie 19 - Jorma Lillbackantie, kanavoitu kolmihaaraliittymä Valtatie 19 Härmäntie on kanavoitu kolmihaaraliittymä, jossa pääsuunnassa on erilliset kääntymiskaistat oikealle käännyttäessä. Kanavointi liittymässä on toteutettu korotetuin saarekkein (kuva 6). 8 (31)
Kuva 6. Valtatie 19 - Härmäntie, kanavoitu kolmihaaraliittymä Valtatie 19 Kuoppalantie on nelihaarainen tulppaliittymä. Liittymän sivusuunnat on varustettu tulppasaarekkeilla ja ovat väistämisvelvollisia (kuva 7). Kuva 7. Valtatie 19 Kuoppalantie, nelihaarainen tulppaliittymä Yliviitalantie Pirintie on nelihaarainen avoin liittymä. Pirintien suunta on väistämisvelvollinen. Liittymän toinen sivusuunta on Oritie (kuva 8). 9 (31)
Kuva 8. Yliviitalantie - Pirintie avoin nelihaarainen liittymä Siltatie Voltintie on nelihaarainen tulppaliittymä. Siltatien ja Haarusjärventien tulosuunnat on varustettu tulppasaarekkeilla ja suunnat ovat väistämisvelvollisia. Voltintien eteläinen tulosuunta risteää tasossa kevyen liikenteen kanssa (kuva 9). Kuva 9. Siltatie - Voltintie, nelihaarainen tulppaliittymä Härmäntie Saharavainiontien on kolmihaarainen tulppaliittymä. Kevyt liikenne risteää tasossa kaikissa suunnissa. Kaikki suunnat on varustettu suojatiesaarekkeella. Saharavainiontien tulosuunta on väistämisvelvollinen (kuva 10). 10 (31)
Kuva 10. Härmäntie - Saharavainiontie, kolmihaarainen tulppaliittymä 3.2.3Raskas liikenne Valtatie 19 on merkittävä raskaiden kuljetusten liikenneväylä Etelä-Pohjanmaalla, etenkin pitkämatkaisissa kuljetuksissa. Raskaan liikenteen osuus keskimääräisestä vuorokauden liikenteestä on noin 12 %. Tie kuuluu suurten erikoiskuljetusten verkkoon ja on luokaltaan muu reitti. Suunnittelualueen sisällä raskasta liikennettä syntyy Härmän teollisuusalueen ja Härmän seudun osuusmeijerin toiminnoista. 3.2.4Joukkoliikenne Alahärmän joukkoliikenne perustuu pääasiassa koululais- ja opiskelijaliikenteeseen, jota ajetaan arkipäivisin ja koulupäivinä. Seinäjoelle suuntautuvissa vuoroissa painottuu työssäkäynnin tarpeet. Nykytilanteessa osayleiskaava-alueen joukkoliikenneyhteyksinä toimivat seuraavat vakioliikenteen vuorot: Seinäjoki Alahärmä Alahärmä Kauhava. Voltti Seinäjoki Alahärmä Jepua - Alahärmä Alahärmä Kuoppala Alahärmä Alahärmä Hakola Alahärmä Alahärmä Kortesjärvi Alahärmä Voltti Lapua. Voltti Seinäjoki vuoro liikennöi kaksi kertaa päivässä suuntaansa arkipäivisin. Muut vuorot liikennöivät kerran päivässä suuntaansa koulupäiväisin. Vuorotarjonta sijoittuu noin 5.20 16.30 väliselle ajalle. Aluetta palvelevat joukkoliikenteen 11 (31)
pysäkkiparit sijaitsevat valtatiellä 19, yhdystiellä 17770 (Yliviitalantie + Voltintie), Siltatiellä, Härmäntiellä ja Knuuttilanraitilla. Kuvassa 10 on esitettynä alueen joukkoliikennettä palvelevat pysäkkiparit. Kuva 11. Alueen joukkoliikennettä palvelevat pysäkkiparit Pysäkkipareja on valtatiellä 19 seitsemän, yhdystiellä 17770 neljä, Siltatiellä yksi, Härmäntiellä kolme ja Knuuttilanraitilla neljä. Pysäkkiparit sijaitsevat suhteellisen tasaisesti alueella. Suositeltava enimmäiskävelymatka pysäkille haja-asutus alu- 12 (31)
eilla on 1000 metriä, mikä täyttyy kohtuullisen hyvin Alahärmässä. Voltintien pohjoisosassa sijaitsevilta alueilta kävelymatkat muodostuvat pidemmiksi. Alueen pysäkit ovat joko pysäkkilevennyksiä tai ajoratapysäkkejä. Pysäkkien varustelutaso on yleisesti melko heikko. Polkupyörille tai muulle liityntäpysäköinnille ei ole varattu tilaa pysäkkien yhteydestä. Ajoratamerkinnät ovat kuluneet tai puuttuvat kokonaan. Odotustila on usein samassa tasossa ajoradan kanssa, mikä lisää pysäkillä olevien turvattomuutta. Myös jalankulkuyhteydet pysäkeille on osittain puutteelliset. Pysäkkikatos löytyy Halpahallin läheiseltä pysäkiltä. Kuvissa 12 19 on esitettynä alueen keskeisimmät pysäkit. Kuva 12. Ajoratapysäkki Härmäntiellä, jossa odotustila on samassa tasossa ajoradan kanssa. Kuva 13. Pysäkkilevennys Härmäntiellä, josta tiemerkinnät kuluneet + pysäkillä varustelu. 13 (31)
Kuva 14. Koulukeskuksen ajoratapysäkki Siltatiellä, jossa odotustila samassa tasossa ajoradan kanssa + pysäkillä heikko varustelu. Kuva 15. Koulukeskuksen erillinen pysäkki Siltatiellä, jossa ei erillistä odotustilaa + heikko varustelu. 14 (31)
Kuva 16. Ajoratapysäkki Voltintiellä, koulukeskuksen koillispuolella, pysäkillä ei turvallista odotustilaa eikä turvallista yhteyttä kevyen liikenteen väylään, heikko varustelu. Kuva 17. Koulukeskuksen ajoratapysäkki Yliviitalantiellä, pysäkillä ei turvallista odotustilaa eikä yhteyttä kevyen liikenteen väylään, heikko varustelu. 15 (31)
Kuva 18. Ajoratapysäkki Yliviitalantiellä Power Parkin läheisyydessä, pysäkillä heikko varustelu Kuva 19. Ajoratapysäkki Yliviitalantiellä Power Parkin läheisyydessä, pysäkillä heikko varustelu 3.2.5Kevyen liikenteen verkko 16 (31) Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ovat osayleiskaava-alueella kohtalaisen hyvät. Tiettyjen osuuksien epätasaiset asfalttipäällysteet ja osittain epäyhtenäinen kevyen liikenteen verkko heikentävät jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä alueella. Useat tonttiliittymät erityisesti Härmäntiellä heikentävät jalankulun ja pyöräilyn
turvallisuutta. Kuvassa 20 on esitettynä suunnittelualueen kevyen liikenteen reitit. Kaikki osuudet ovat yhdistettyjä jalankulun ja pyöräilyn väyliä. Nykyiset väylät Epäjatkuvuuskohdat Kuva 20. Suunnittelualueen jalankulku ja pyöräreitit Jalankulun ja pyöräilyn etelä-pohjoissuuntainen käytävä kulkee kaava-alueen halki Power parkin liittymästä aina Voltin koululle saakka. Väylästön epäjatkuvuuskohdat sijaitsevat Isontalontiellä, Voltin koulusta pohjoiseen ja Haaruksentiellä, Voltintie Siltatie liittymästä länteen. 17 (31)
3.3 Liikennemäärät Suunnittelualueen keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät on esitetty kuvissa 21 ja 22. Tiedot perustuvat Liikenneviraston Tiira-tietokantaan ja Tierekisteriin. Katuverkon liikennemääristä ei ole tietoa. Alueen kadut palvelevat pääasiassa alueen asukkaita, joten liikenne kaduilla on oletettavasti suhteellisen vähäistä. Kuva 21. Keskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueella 18 (31)
Kuva 22. Keskimääräinen raskaan liikenteen vuorokausiliikenne suunnittelualueella 3.3.1Liikenne-ennuste Liikenne-ennuste laadittiin tieliikenteen yleisten kasvukertoimien perusteella. Kertoimet saatiin Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 julkaisusta. Julkaisussa kasvukertoimet on määritelty maakunnittain ja tieluokittain, erikseen kevyille ja raskaille ajoneuvoille. Tasaisen kasvun mukaan kevyiden ajoneuvojen määrä Etelä-Pohjanmaan valtateillä kasvaa noin 1,3 % vuodessa ja yhdysteillä noin 0,6 % vuodessa. Kevyiden ajoneuvojen osalta tämä tarkoittaa noin 24,5 % kasvua valtateille ja 11 % kasvua yhdysteille vuosien 2013 2030 välisenä aikana. Vastaavat luvut vuodelle 2040 ovat 1 % kasvua vuodessa valtateille ja 0,6 % yhdysteille. Tämä tarkoittaa noin 32 % kasvua valtateille ja 17,5 % kasvua yhdysteille vuosien 2013 2040 välisenä aikana. 19 (31)
Tasaisen kasvun mukaan raskaan liikenteen ennustetaan kasvavan Etelä- Pohjanmaan valtateillä noin 0,3 % ja yhdysteillä noin 0,2 % vuodessa. Raskaiden ajoneuvojen osalta tämä tarkoittaa noin 4,4 % kasvua valtateille ja 3,8 % kasvua yhdysteille vuosien 2013 2030 välisenä aikana. Vastaavat luvut vuosille 2040 ovat 0,4 % kasvua vuodessa valtateille ja 0,4 % yhdysteille. Tämä tarkoittaa noin 11 % kasvua valtateille ja 10 % kasvua yhdysteille vuosien 2013 2040 välisenä aikana. Taulukossa 1 on esitettynä keskimääräisen vuorokauden liikenne-ennusteet alueella vuosille 2030 ja 2040. Taulukko 1. Liikenne-ennuste vuosille 2030 ja 2040 KVL KVLras ja (%) KVL 2030 Valtatie 19 (osa 18 19, Power Park) Valtatie 19 (osa 20, Alahärmä keskusta) Yhdystie 17770 (Yliviitalantie) Yhdystie 17770 (Voltintie) Yhdystie 17826 (Härmäntie, eteläosa) Yhdystie 17826 (Härmäntie, pohjoisosa) Yhdystie 17841 (Knuuttilanraitti) Yhdystie 17843 (Siltatie) Kuoppalantie (länsi) KVLras 2030 ja (%) KVL 2040 KVLras 2040 ja (%) 4793 546 (11 %) 5858 570 (10 %) 6212 606 (10 %) 3650 462 (13 %) 4178 482 (12 %) 4721 513 (11 %) 383 29 (8 %) 423 30 (7 %) 448 32 (7 %) 675 33 (5 %) 746 34 (5 %) 790 36 (5 %) 3459 117 (3 %) 3831 121 (3 %) 4056 129 (3 %) 2434 45 (2 %) 2699 47 (2 %) 2857 50 (2 %) 821 18 (2 %) 910 19 (2 %) 964 20 (2 %) 2397 117 (5 %) 2652 121 (5 %) 2808 129 (5 %) 280 14 (5 %) 346 15 (4 %) 367 16 (4 %) 20 (31)
3.4 Liikenneturvallisuus Valtatiellä 19, Alahärmän taajaman kohdalla, on noin 1-1,5-kertainen henkilövahinko-onnettomuusriski verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Suurin osa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista on risteämis- ja kääntymisonnettomuuksia. Onnettomuuksia on tapahtunut eniten taajaman sisääntuloliittymissä. Erityisen vaarallisia ovat valtatiellä 19 sijaitsevat nelihaaraliittymät, joissa on paljon risteävää liikennettä. Suunnittelualueen kohdalla, valtatiellä 19 on vuosien 2003 2013 välisenä aikana tapahtunut yhteensä 53 onnettomuutta, joissa osallisina on ollut yhteensä 94 henkilöä. Onnettomuuksista kolme on johtanut kuolemaan ja 14 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa on kuollut yhteensä kolme ja loukkaantunut 18 henkilöä. Kuva 23. Liikenneonnettomuudet suunnittelualueen kohdalla, valtatiellä 19 vuosina 2003 2013 Suurin osa (16 kpl) valtatiellä tapahtuneista onnettomuuksista on ollut yksittäisonnettomuuksia. Toiseksi eniten (10 kpl) onnettomuuksia on tapahtunut risteävien ajosuuntien kesken. Onnettomuuksista 7 on ollut kääntymisonnettomuut- 21 (31)
ta ja 6 peräänajononnettomuutta. Neljässä on ollut osallisena jalankulkija, pyöräilijä tai mopo ja viidessä hirvi, peura tai muu eläin. Yhdystiellä 17770 on vuosien 2003 2013 välisenä aikana tapahtunut yhteensä 12 onnettomuutta, joissa osallisena on ollut yhteensä 20 henkilöä. Onnettomuuksista seitsemän on johtanut yhteensä 9 henkilön loukkaantumiseen. Kuva 24. Yhdystien 17770 liikenneonnettomuudet vuosina 2003 2013. Onnettomuuksista kolmessa on ollut osallisena polkupyörä ja yhdessä mopo. Yksittäisonnettomuuksia on tapahtunut neljä. Risteävien ajosuuntien kesken tapahtuneita onnettomuuksia on tapahtunut kaksi ja yksi kääntymisonnettomuus. Yhdystien onnettomuusriskiä lisää useat tonttiliittymät tiellä ja korkea nopeusrajoitus (80 km / h). Korkea nopeusrajoitus on vaarallinen erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille, jotka kulkevat ajoradan reunassa kevyen liikenteen väylän puuttuessa tieltä. 22 (31)
Härmäntiellä on vuosien 2003 2013 välisenä aikana tapahtunut yhteensä 18 onnettomuutta, joissa osallisena on ollut yhteensä 30 henkilöä. Onnettomuuksista viisi on johtanut yhteensä kuuden henkilön loukkaantumiseen. Kuva 25. Härmäntien liikenneonnettomuudet vuosina 2003 2013. Onnettomuuksista seitsemän on tapahtunut risteävien ajosuuntien kesken. Yksittäisonnettomuuksia on tapahtunut kuusi. Neljässä onnettomuudessa on ollut osallisena jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopo. 23 (31)
4 OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Osayleiskaava-alueella maankäytöltään muuttuvia alueita ovat Vaismaa, Power Parkin itäpuoli sekä Saharavainion liikekeskusalue. Edellä mainittujen alueiden asemakaavat on vahvistettu vuonna 2013. Lisäksi Power Parkin länsipuolelle on vireillä asemakaavan muutos. Vaismaan asemakaava-alue sijaitsee yhdystien 17770 varrella, koulukeskuksen koillispuolella. Asemakaava-alueen toteutuessa yhdystien 17770 ja Siltatien liittymän liikennemäärät kasvavat hieman. Alueen liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. Alue sijaitsee joukkoliikenneyhteyksien varrella, koulut sekä Alahärmän keskusta on kävelymatkan päässä ja valtatie 19 on reilun kilometrin päässä alueesta. Vaismaan alue toteuttaa osaltaan kestävää yhdyskuntasuunnittelua tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja samalla edistämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia alueella. Power Parkin itäpuolen asemakaavan toteutuessa Yliviitalantien ja Pirintien liittymän liikennemäärät kasvavat. Asemakaava-alueen liikenteelliset vaikutukset painottuvat pääasiassa kesäkauteen, talviaikaan liikenne alueella on oletettavasti hyvin vähäistä. Asemakaava-alue tukee osaltaan alueen elinkeinoelämää edistämällä Alahärmään suuntautuvaa matkailua. Saharavainion liikekeskuksen asemakaavan muutosalue on liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa. Asemakaava-alue tukee osaltaan kestävää yhdyskuntasuunnittelua tiivistämällä taajamakuvaa ja samalla vähentämällä henkilöauton tarvetta sekä edistämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia alueella. Liikekeskusalueen rakentuessa Härmäntie ja Saharavainiontien sekä Härmäntien ja Pankkikujan liittymien liikennemäärät lisääntyvät. Power Parkin länsipuolen asemakaavan muutosalue sijaitsee valtatien 19 ja Power Parkin välisellä alueella, Road House liikekeskuksen itäpuolella. Asemakaavan muutoksella pyritään muodostamaan yhtenäinen alue, joka mahdollistaa polttoaineen jakeluaseman sekä parkkihallin rakentamisen. Alueen rakentuessa valtatien 19 ja Jorma Lillbackan liittymän liikennemäärät lisääntyvät. 4.1 Uuden maankäytön synnyttämä liikenne Uuden maankäytön synnyttämä liikenne on arvioitu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa oppaasta saaduilla arvoilla. Asumisen matkatuotosarvion laskennassa on käytetty keskimääräisiä matkatuotoslukuja alle 20 000 asukkaan kaupunkiseudulla, alueluokkana maaseutukylät. Tällöin kulkutapajakauma on jalan 17 % polkupyörällä 9 % henkilöautolla 66 % joukkoliikenteellä 2 %. 24 (31)
Laskennassa on huomioitu myös koteihin tehtävät vierailumatkat. Vaismaan asemakaava-alueelle rakentuu noin 8 000 k-m2 pientaloasumista. 8 000 k-m2 2,87 kotiperäistä matkaa / 100 k-m2, vrk (saapuvaa tai lähtevää) o näistä 66 % henkilöautolla o vierailumatkojen kerroin 1,22 o henkilöauton keskikuormitus 1,48 yhteensä noin 125 ajoneuvoa vuorokaudessa Vaismaan asemakaavan mukainen maankäyttö lisää alueen liikennemäärää noin 125 ajoneuvolla vuorokaudessa. Power Parkin asemakaavan muutosalueen rakennusoikeus on 10 000 k-m2. Leirintäalueelle voidaan rakentaa leirintämökkejä, huoltorakennuksia, kioskeja, kahviloita, toimistotiloja ja muita toimintaa palvelevia rakennuksia. Power Parkin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteessä 2 on luonnos leirintäalueen sisäisestä rakenteesta. Luonnoksen mukaan alueelle tulee 50 mökkiä ja 44 asuntovaunupaikkaa sekä pysäköintitilaa. Pysäköintipaikkojen määrä on arvio, joka on laskettu silmämääräisesti edellä mainitusta leirintäalueen luonnoksesta. keskimäärin 300 yöpyjää / vrk o henkilöautolla 95 % o henkilöauton keskikuormitus vapaa-ajanmatkoilla 2,5 o noin 114 ajoneuvoa vuorokaudessa pysäköintipaikkoja noin 500 o täyttöaste 80 % o 400 ajoneuvoa / vrk yhteensä 514 ajoneuvoa vuorokaudessa Power Parkin asemakaavan mukainen maankäyttö lisää Yliviitalantien ja Pirintien liittymäalueen liikennemäärää noin 500 ajoneuvolla vuorokaudessa. 4.2 Tie- ja katuverkon kehittäminen Alahärmän taajama ja sen lähiympäristö on suositeltavaa päivittää yleisilmeeltään ja liikenneratkaisujen osalta vastaamaan kasvavia liikennemääriä ja uuden maankäytön asettamia vaatimuksia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liittymien toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Jos alueen asutus ja teollisuus laajenevat voimakkaasti valtatien 19 länsipuolelle, on suunnittelussa suositeltavaa varautua rinnakkaistiehen välillä Lahdenkylä - Härmän teollisuusalue. Rakentuessaan uusi rinnakkaisyhteys vähentää liikennemääriä nykyisissä liittymissä ja samalla paran- 25 (31)
taa liikenneturvallisuutta. Uusia liittymiä valtatien 19 varrelle ei suositella rakennettavan. Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä alueella on mahdollista lisätä turvaamalla jatkuvat, esteettömät ja turvalliset yhteydet koulu-, työ- ja asiointimatkoilla. Myös yhteydet tärkeimmille linja-autopysäkeille on taattava. Keskeisimmät alueet, kuten koulukeskus ja Saharavainion liikekeskusalue on suositeltavaa olla saavutettavissa jalan ja polkupyörällä vähintään 3 kilometrin etäisyydeltä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta alueella voidaan lisätä parantamalla pysäkkien varustelutasoa ja turvallisuutta sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä pysäkeille. Keskeisemmille pysäkeille on varattava tilaa polkupyörien liityntäpysäköinnille. Jos Alahärmän junaseisake otetaan tulevaisuudessa käyttöön, lisää se edelleen joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Seisake palvelee alueen elinkeinoelämää kuten matkailua sekä alueen asukkaita. Mahdolliselta seisakkeelta tulee taata sujuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet erityisesti koulukeskukseen, Power Parkiin sekä Alahärmän keskustaan. Seisakkeelle tulee varata mahdollisuus henkilöajoneuvojen ja pyörien liityntäpysäköinnille. 4.2.1Liittymät Ajoneuvoliikenteen osalta tärkeimmät kehittämistarpeet liittyvät valtatien 19 liittymäjärjestelyihin. Valtatien 19 ja Jorma Lillbackantien tasoliittymä ei nykyisellään riitä välittämään alueen kasvavia liikennemääriä, jotka painottuvat erityisesti kesäaikaan. Kohdassa 3.3.1 lasketun ennusteen mukaan valtatien 19 liikennemäärä vuonna 2040 on noin 6200 ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin 3100 ajoneuvoa / vrk suuntaansa. Raskaan liikenteen osuus vuorokauden liikennemäärästä on noin 10 %. Jorma Lillbackantien liikennemäärä on arvion mukaan noin 3060 ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin 1530 ajoneuvoa / vrk suuntaansa. Lillbackantien liikennemääräarvio on saatu laskemalla Power Parkin ja Road housen matkatuotokset yhteen. Laskennassa on otettu huomioon henkilöauton kulkutapaosuus ja keskikuormitus. Power Parkin henkilöauton kulkutapaosuus arvioitiin suhteellisen korkeaksi johtuen Power Parkin sijainnista ja heikoista joukkoliikenneyhteyksistä alueelle. Myös henkilöauton keskikuormituksen arvioitiin olevan normaalia asiointimatkaa korkeampi Power Parkiin suuntautuvilla matkoilla, sillä huvipuistoon mennään usein perheen kesken tai isommalla kaverijoukolla. Road housen matkatuotosten kulkutapaosuus ja henkilöauton keskikuormitus saatiin Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaasta. 26 (31)
Power Park 450 000 kävijää vuodessa aukiolopäivät vuodessa 89 henkilöautolla 95 % henkilöauton keskikuormitus 2,5 o yhteensä noin 1920 ajon. / vrk Road House 5000 k-m2 25 käyntiä / 100 myynti-m2 henkilöautolla 92 % henkilöauton keskikuormitus 1,69 o yhteensä noin 680 ajon. / vrk Yhteensä noin 2600 ajoneuvoa vuorokaudessa kesäkautena Liittymän välityskykyä arvioitiin Tiehallinnon Tasoliittymät julkaisun nomogrammeilla. Arvioinnissa Jorma Lillbackantien liikenteen arvioitiin suuntautuvan 70 % etelään ja 30 % pohjoiseen. Lillbackantien keskimääräinen vuorokauden liikenne muutettiin huipputunnin liikenteeksi perustuen oletukseen, että 30 % vierailijoista saapuu huvipuistoon vilkkaimman huipputunnin aikana. Valtatien 19 keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä kerrottiin 0,08. Kerroin saatiin tutkimalla valtatiellä 19, Voltin kohdalla, sijaitsevan LAM-pisteen kesäperjantaiden tuntivaihtelukertoimia. C Valtatie 19 248 248 321 138 A Valtatie 19 321 138 B Jorma Lillbackantie Valtatien 19 ja Jorma Lillbackantien arvioidut liikennemäärät / h ennustevuonna 2040 27 (31)
Av (suunnasta A vasemmalle) = 138 Cs (suunnasta C suoraan) + Co (suunnasta C oikealle) = 248 + 321 = 569 Avmax = 550 Kuormitusaste = 138 / 550 = 0,25 Av palvelutaso on hyvä (A). Bo (suunnasta B oikealle) = 138 Cs + Co = 569 Bomax = 580 Kuormitusaste = 138 / 580 = 0,24 Bo palvelutaso on hyvä (A). Bv (suunnasta B vasemmalle) = 321 Cs + Co =569 Kav = 0,25 A + C = (248 + 138) + (248 + 321) = 955 Bvmax = 220 Kuormitusaste = 321 / 220 = 1,46 Bmax = (138+321) / (0,24+1,46) = 270 Kuormitusaste = 459 / 270 = 1,7 B palvelutaso on erittäin huono (F). 28 (31) Jorma Lillbackantien tulosuunnan toimivuus ennustetilassa on erittäin huono. Mahdollinen lisäkaista ei paranna tulosuunnan välityskykyä kuin oikealle kääntyvien osalta. Raskaan liikenteen ja erikoiskuljetusten toimintaedellytysten takaamiseksi liittymäalueelle ei suositella rakennettavan liikennevaloja eikä kiertoliittymää. Edellä mainitut ratkaisut saattavat synnyttää alueelle liikennettä hidastavan pullonkaulan, mikä lisää erityisesti raskaan liikenteen polttoaineenkulutusta ja samalla ympäristövaikutuksia sekä haittaavat pääsuunnan (vt19) liikenteen sujuvuutta. Liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi liittymäalueelle tulisi pitkän aikavälin ratkaisuna rakentaa ensisijaisesti eritasoliittymä, joka takaa riittävän välityskyvyn myös tulevaisuudessa sekä parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Eritasoliittymää suunniteltaessa tulee huomioida suurten erikoiskuljetusten vaatimukset. Valtatien 19 ja Härmäntien liittymän toimivuutta on tutkittu Saharavainion asemakaavamuutoksen selostuksen yhteydessä. Selostuksessa liittymän välityskykyä arvioitiin nomogrammien avulla mitoitusvuoden 2030 liikennemäärillä. Arvion mukaan Härmäntieltä vasemmalle kääntyvien palvelutaso on tyydyttävä. Arvioinnissa käytettyjä lukuja tutkimalla kuitenkin huomattiin, että käyttämättömän välityskyvyn ja palvelutason määrittäminen taulukon mukaan Härmäntieltä vasemmalle kääntyvien palvelutaso on D välttävä. Suunnittelussa on suositeltavaa varautua kiertoliittymään. Kiertoliittymä vähentää tehokkaasti risteämisonnettomuuksia, joita suurin osa liittymässä tapahtuneista
onnettomuuksista on. Kiertoliittymä sopii kohteeseen liikenteellisesti, koska tulosuuntien liikennevirtajakauma on suhteellisen tasainen. Sivusuunnan palvelutaso ja samalla koko liittymän toimivuus ja turvallisuus paranevat kiertoliittymäratkaisulla. Ehdotetusta kiertoliittymäratkaisusta tulee kuitenkin neuvotella Elykeskuksen kanssa, koska valtateille ei suositella rakennettavan kiertoliittymiä raskaan liikenteen toimintaedellytysten takaamiseksi. Mahdollista kiertoliittymää suunniteltaessa tulee huomioida suurten erikoiskuljetusten vaatimukset. Valtatien 19 ja Kuoppalantien nelihaaraliittymässä on paljon risteävää liikennettä, mutta ei kääntymiskaistoja. Liittymän onnettomuusriskiä lisää pääsuunnan kohtalaisen korkea nopeusrajoitus sekä lisääntyvät liikennemäärät alueen kehittyessä. Suunnittelussa on suositeltavaa varautua kanavoituun porrastettuun liittymään, jonka liittymäväli 80 km / h nopeusrajoitusalueella on keskimäärin 200 metriä. Porrastetun liittymän henkilövahinko-onnettomuusaste on nelihaaraliittymää pienempi erityisesti sivusuuntien liikenteen osuuden kasvaessa. Kohdassa 3.3.1 olevat ennustetilanteen liikennemäärät eivät myöskään edellytä alueelle liikennevaloja tai kiertoliittymää. 4.2.2Raskas liikenne Valtatien 19 liittymäratkaisuja suunniteltaessa tulee suurten erikoiskuljetusten vaatimukset ottaa huomioon. SEKV:n verkolla tavoitteena on 7 metriä korkea ja leveä sekä 40 pitkä kuljetus. 4.2.3Joukkoliikenne Alueen pysäkit on suositeltavaa päivittää vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden vaatimuksia. Pysäkkien varustelutasoa ja turvallisuutta on suositeltavaa parantaa erityisesti Vaismaan asemakaava-alueen, koulukeskuksen, Saharavainion liikekeskuksen ja Power Parkin läheisillä pysäkeillä. Turvalliset, katetut odotustilat sekä yhteydet kevyen liikenteen väylästöön parantavat joukkoliikenteen kulkutapaosuutta alueella. Alahärmän raidejoukkoliikennettä on suositeltavaa edistää etenkin Power Parkin kävijämäärien kasvaessa. Junaseisake sijaitsee maantieteellisesti paikalla, josta etäisyydet Alahärmän keskeisemmille alueille ovat lyhyet. Mahdolliselta seisakkeelta on matkaa Power Parkiin noin 1,5 kilometriä, koulukeskuksen alle kilometri ja Alahärmän liikekeskusalueelle noin kaksi kilometriä. Jos Alahärmän junaseisake otetaan tulevaisuudessa käyttöön, paranee alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä. Power parkin kävijämäärien kasvaessa mahdollinen seisake siirtää osan henkilöautolla huvipuistossa vierailevista joukkoliikenteen käyttäjiksi. Suunnittelussa tulee huomioida mahdollinen junaseisakkeen käyttöönotto sekä sujuvat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet sinne. Myös ajoneuvojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnille on varattava tilaa mahdollisen junaseisakkeen yhteydestä. 29 (31)
4.2.4Kevyen liikenteen väylät ja yhteydet 30 (31) Suunnittelualueen halki kulkeva etelä-pohjoissuuntainen kevyen liikenteen väylä suositellaan pohjoisessa jatkettavan Isontalontielle. Rakennettava osuus sijaitsee välillä Knuuttilanraitti Perkiömäentie. Haaruksentien kevyen liikenteen väylä suositellaan jatkettavan Siltatiehen saakka. Väylä palvelee erityisesti Asemaseutua, mutta myös mahdollisesti tulevaisuudessa käyttöönotettavaa Alahärmän junaseisakkeen liikennettä. Mahdollisesti rakennettava kevyen liikenteen osuus poistaa tarpeen kiertää pellon halki kulkevan, Piirtolantiehen yhdistyvän väylän kautta. Kevyen liikenteen verkon jatkuvuus parantaa jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä sekä parantaa liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä alueella. Uusilta asemakaava-alueilta on taattava turvalliset, jatkuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Alahärmän keskeisemmille alueille, kuten koulukeskukseen ja keskustan liikekeskusalueelle. Jos asutus laajenee edelleen Kunnarin alueelle, tulee suunnittelussa varautua kevyen liikenteen väylään Voltintien varressa. Alahärmän asutuksen laajentuessa valtatien 19 länsipuolelle, tulee suunnittelussa huomioida kevyen liikenteen yhteydet alueelle. Erityisesti yhteys valtatien 19 itäpuolelle, Saharavainion liikekeskusalueelle on tärkeää kestävien kulkumuotojen edistämiseksi alueella. Suunnittelussa tulee varautua kevyen liikenteen alikulkuun valtatiellä 19. Alikulku on suositeltavaa sijoittaa siten, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla alueen asutusta ja elinkeinoelämän toimintoja. 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Liikenneselvitys toimii Alahärmän osayleiskaavoituksen perustana. Tärkein liikenteellinen lähtökohta on valtatien 19 liittymäjärjestelyt sekä uuden maankäytön synnyttämä liikenne. Selvityksessä on huomioitu ne maankäytön muutokset, jotka ovat olleet tiedossa selvityksentekohetkellä. Power Parkin kävijämäärien kasvaessa eritasoliittymä takaa riittävän välityskyvyn myös tulevaisuudessa ja parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Mahdollinen liittymäalueelle rakennettava risteyssilta toimii samalla matkailullisena porttina, jonka tienkäyttäjä havainnoi jo kaukaa. Valtatien 19 ja Härmäntien eteläinen liittymä toimii nykytilanteessa tyydyttävästi. Saharavainion liikekeskusalueen rakentuessa liittymän liikennemäärät lisääntyvät, mikä edellyttää muutoksia liittymäalueelle. Suositeltava ratkaisuvaihtoehto liittymäalueelle on kiertoliittymä, joka takaa myös sivusuunnan riittävän välityskyvyn. Kiertoliittymä vähentää myös tehokkaasti risteävien ajoneuvojen kesken tapahtuvia liikenneonnettomuuksia, joita suurin osa liittymässä tapahtuneista onnettomuuksista on. Kiertoliittymäratkaisusta tulee kuitenkin neuvotella Ely-keskuksen edustajan kanssa, koska valtateille ei lähtökohtaisesti suositella rakennettavan kiertoliittymää raskaan liikenteen toimintaedellytysten varmistamiseksi. Valtatien 19 ja Kuoppalantien liittymäalue on suositeltava porrastaa ja kanavoida pääsuunnassa läheisten alueiden kehittyessä. Ennustetilanteen liikennemäärät eivät edellytä alueelle liikennevaloja tai kiertoliittymää. Liittymän porrastaminen vähentää henkilövahinko-onnettomuus-
astetta nelihaaraliittymään verrattuna. Liittymäratkaisuja suunniteltaessa tulee suurten erikoiskuljetusten vaatimukset ottaa huomioon. Edellä esitetyt parantamissuositukset on esitetty liittymäkohtaisesti. Käytännössä alueen liikennejärjestelmää tulee kuitenkin suunnitella kokonaisuutena, jossa tehdyt ratkaisut vaikuttavat muihin liikenneverkon tarpeisiin. Jos esimerkiksi Vt19 Jorma Lillbackantien liittymään toteutetaan eritasoliittymä, syntyy tarve sulkea läheiset tasoliittymät ja kytkeä niiden, mahdollisesti myös Härmäntien tai jopa koko Alahärmän keskustan, liikenne eritasoliittymään. Uudet asemakaava-alueet on suositeltavaa kytkeä tieverkkoon nykyisten liittymien kautta. Uusille alueille on taattava turvalliset ja jatkuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Jos Alahärmän asutus ja elinkeinoelämä laajenee voimakkaasti valtatien 19 länsipuolelle, tulee suunnittelussa varautua mahdolliseen rinnakkaistiehen välillä Lahdenkylä Härmän teollisuusalue. Uusi rinnakkaisyhteys vähentää liikennemääriä nykyisissä liittymissä ja parantaa samalla liikenneturvallisuutta. Suunnittelussa on suositeltava varautua myös kevyen liikenteen alikulkuun valtatiellä 19. Mahdollinen alikulku palvelee alueen asutusta ja luo turvallisen yhteyden jalankulkijoille ja pyöräilijöille itä länsisuunnassa. Kevyen liikenteen verkon jatkuvuus ja turvallisuus tulee huomioida suunnittelussa. Rakennettavaksi suositellut yhteydet sijaitsevat Voltinkoulun läheisyydessä Isontalontiellä sekä Alahärmän koulukeskuksen läheisyydessä Haaruksentiellä. Mahdollisesti rakennettavat yhteydet parantavat osaltaan kaava-alueen kevyen liikenteen verkon jatkuvuutta sekä erityisesti koululaisten liikenneturvallisuutta. Suunnittelussa on suositeltavaa ottaa huomioon erityisesti keskeisten pysäkkien turvallisuus ja riittävä varustelutaso. Alueen joukkoliikennettä on mahdollista kehittää ja kulkutapaosuutta nostaa ottamalla Alahärmän junaseisake käyttöön. Power Parkin kävijämäärien kasvu sekä junaseisakkeen keskeinen sijainti luovat hyvät edellytykset seisakkeen käyttöön ottamiselle tulevaisuudessa. Mahdollinen seisake palvelee kesäaikaan erityisesti Power Parkissa kävijöitä ja sen työntekijöitä. Mikäli osayleiskaavassa osoitetaan merkittäviä uusia asuin-, teollisuus ym. alueita, tulee näiden vaikutukset liikenneverkkoon arvioida erikseen. Tampere, 3. lokakuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Hannele Kemppi Projektipäällikkö DI Anna Jokiranta Suunnittelija Ins. AMK 31 (31)