ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 91/12/1 Dnro PSAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2012

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 91/12/1 Dnro PSAVI/35/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2012 ASIA HAKIJA Patasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä, Kärsämäki ja Siikalatva Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, ympäristövaikutusten arviointi ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 6 Pöly... 9 Melu... 11 Liikenne... 11 Varastointi ja jätteet... 11 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 12 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 12 Tuotantoalue... 12 Asutus ja maankäyttö... 13 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 14 Vesistö... 14 Kalasto ja kalastus... 19 Pöly... 20 Melu... 21 Liikenne... 22 Ympäristöriskit... 22 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 23 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 24 Toiminnanaloittamisluvan perustelut... 25 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 25 Hakemuksen täydennykset... 25 Hakemuksesta tiedottaminen... 25 Lausunnot... 26 Muistutukset... 30 Mielipiteet... 50 Hakijan vastine lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä... 53 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet hakijan vastineesta... 59 Katselmus... 74 Hakijan vastine hakijan vastineesta tehtyihin vastineisiin... 74 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 75 Käsittelyratkaisu... 75 Ympäristöluparatkaisu... 75 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytäntöönpano muilta osin... 76 Lupamääräykset... 76 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 81 Luvan voimassaolo... 81 Lupamääräysten tarkistaminen... 81 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 81 RATKAISUN PERUSTELUT... 81 Käsittelyratkaisun perustelut... 81 Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut... 82 Luvan myöntämisen edellytykset... 82 Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta... 83 Lupamääräysten perustelut... 84 Vakuuden perustelut... 85 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 85 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 89 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 89 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 89 KÄSITTELYMAKSU... 90 Ratkaisu... 90

Perustelut... 90 Oikeusohjeet... 90 MUUTOKSENHAKU... 91 3

4 HAKEMUS Vapo Oy on 23.2.2011 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Patasuon 267 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon ja hakenut lupaa toiminnan rajoitettuun aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Rajoitettuun aloittamiseen kuuluvat vesienkäsittelyyn liittyvät rakenteet kuten pintavalutuskenttä jako-ojineen ja penkereineen, pumppausallas, laskeutusaltaat, kokooja- ja reunaojat sekä eristysojat ja tarvittaessa puuston poistoa sekä tiestön rakentamista tai parantamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, ympäristövaikutusten arviointi ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole ympäristölupaa. Hankealue on kokonaan hakijan omistuksessa. Patasuosta turvetuotantoa varten on tehty ympäristövaikutusten menettelystä annetun lain tarkoittama arviointi (YVA). Yhteysviranomaisena Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 24.6.2010 päivätyn lausunnon arviointiselostuksesta. Lausunnon yhteenvedon mukaan Arviointiselostuksessa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia kasvillisuuteen, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan. On myös arvioitu vaikutuksia lähistön kaivoihin sekä vesistö-, kalasto- ja kalastusvaikutuksia. Selostuksessa on myös arvioitu vaikutuksia hankealueen virkistyskäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä pöly- ja meluvaikutuksia. Myös liikenteen aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu. Kaikkia arviointiohjelmassa esitettyjä, yhteysviranomaisen vaatimia tai YVA-asetuksessa mainittuja vaikutuksia ei kuitenkaan ole selvitetty. Selostuksesta puuttuu mm. arviointi hankkeiden yhteisvaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Ilmastovaikutuksia ei ole tarkasteltu lainkaan. Liikenteen vaikutuksia Miilurannan kylälle ja valtakunnallisesti arvokkaaseen Saviselkä - Piippola museotiehen ei ole arvioitu. Iso-Lamujärven merkitystä melun kantajana ei ole arvioitu. Linnustoselvityksessä oli puutteita eikä liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia arvioitu riittävällä vakavuudella. Liikenteen aiheuttamat haitalliset vaikutukset korostuisivat, mikäli Kuohunnevan hankekin toteutuisi. Tehty pölymallinnus ei vakuuttanut siitä, etteikö hankkeesta aiheutuisi haitallisia pölyvaikutuksia loma-asutukselle ja Iso-Lamujärvelle.

Hankkeen hyötyinä voidaan nähdä liiketaloudellinen merkitys hankkeesta vastaavalle sekä työllisyysvaikutukset. Arviointimenettelyssä tunnistettiin haitallisia ympäristövaikutuksia, mutta hankkeesta vastaavan käsitys niiden merkittävyydestä eroaa monilta osin lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyistä kannanotoista. Etenkin hankkeen aiheuttamat haitalliset sosiaaliset vaikutukset korostuvat. Patasuon hanke maakuntakaavassa arvokkaaksi virkistys- ja matkailukohteeksi määritellyn Iso-Lamujärven läheisyydessä on aiheuttanut alueen asukkaissa suurta vastustusta. Patasuon ympäristövaikutusten arviointiselostus on kokonaisuutena arvioiden tehty kattavasti, mutta koska puutteellisten selvitysten vuoksi moni asia jäi epävarmaksi, ei selostus täytä kaikilta osin YVA-asetuksen 10 :ssä mainittuja kohtia. Puutteet on eritelty lausunnossa erikseen. Yhteysviranomaisen katsoo, että Patasuon arviointimenettely on kuitenkin kokonaisuutena tarkasteluna riittävä, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä toteutus- ja nollavaihtoehdon välillä. Yhteysviranomainen katsookin, että Patasuon tapauksessa tulee valita nollavaihtoehto, joka johtaa kokonaisuutena tarkasteltuna vähiten haitallisiin sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin. Suomen johtavana turvetuotantoyhtiönä Vapo Oy:llä on varmasti muita, sopivampia turvetuotantokohteita. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan liiton valtuuston 11.6.2003 hyväksymä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti 17.2.2005. Maakuntakaavassa Patasuolle ei ole osoitettu erityisiä kaavamääräyksiä. Turvesoiden käytöstä on annettu yleinen kaavamääräys. Sen mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turve-tuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava tarkistaminen ja täydentäminen muun muassa energian tuotantoalueiden osalta on käynnistynyt vuonna 2010. Patasuon alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa Iso-Lamujärvi on merkitty seudullisesti arvokkaaksi virkistys- ja matkailukohteeksi, jolloin sen tilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja turvata järven tilan säilyminen hyvänä kaikissa tilanteissa. Iso-Lamujärven alueelle on hyväksytty ranta-asemakaava 28.12.1989 ja rantayleiskaava 1.3.2005. Patasuon turvetuotantoalueen läheisyydessä, 600 metrin päässä, on ranta-asemakaava-alue. Pyhännän kunta on 13.6.2011 hyväksynyt Pitkähiedan Hangaslahden Patahiekan rantaasemakaavan. 5 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Patanevan turvetuotantoalue sijaitsee pääosin Pyhännän kunnassa noin 14 km kuntataajamasta lounaaseen Iso-Lamujärven lounaispuolella. Pa-

tasuon eteläosa on Kärsämäen kunnan alueella ja suon keskiosa Siikalatvan kunnan alueella. Nykyisten tuotantoalueiden turvekerrosten loppumisen vuoksi poistuu tuotannosta lähivuosina huomattava määrä tuotantoalueita. Alueellisen energiahuollon varmistaminen edellyttää loppuun tuotettujen alueiden korvaamiseksi uusien turvesoiden kuntoonpanoa ja ottamista tuotantoon. Hakijan tarkoituksena on ottaa Patasuo turvetuotantoon ja harjoittaa turvetuotantoa noin 30 vuoden ajan. Turvetuotantoalue muodostuu neljästä lohkosta ja seitsemästä auma-alueesta. Lohkojen pinta-ala on yhteensä 252,7 ha ja aumojen 13,8 ha. Mekaanisen kokoojavaunu- ja Hakumenetelmän päävaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen, karheaminen, kokoaminen ja aumaus. Imuvaunumenetelmässä tuotantovaiheena ei ole karheamista. Vuotuisen tuotantomäärän arvioidaan olevan noin 133 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta ja se toimitetaan pääasiassa Haapavedellä ja Oulussa sijaitseviin käyttökohteisiin. Kasvuturvetta voidaan myös tuottaa. Patasuon hankealueen koko tuotantokelpoinen alue on sarkaojitettu vuonna 1981. Tehdyn ojituksen seurauksena tuotantokentät ovat peruskuivaneet ja suon tyhjennysvaluma on jo tapahtunut. Alueella ei tarvitse tehdä merkittäviä valmistelutöitä. Pääasialliset valmistelutyöt liittyvät alueen vesienkäsittelytekniikan saattamiseen nykyaikaiselle tasolle. Patasuolle kaivetaan eristysojat, joilla turvetuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Alueelle suunniteltu pintavalutuskenttä ja pumppaamo sekä reuna- ja kokoojaojasto rakennetaan valmistelutöiden alkuvaiheessa. Ennen tuotannon aloittamista kasvillisuus poistetaan, suon pinta muotoillaan sekä aukaistaan ja puhdistetaan kasvittuneet ojat. Lisäksi rakennetaan tai kunnostetaan tiet tuotantoalueelle sekä auma-, varasto- ja huoltoalueet. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päätyttyä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa olevista alueista. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Patasuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 17 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy suunnilleen saman verran. 6 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesien käsittely Vesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja pintapuomeilla varustetut viisi patorakenteellista laskeutusallasta, pumppausallas ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaiden kautta pumppaamolle. Pumppausaltaasta vedet pumpataan paineputkea pitkin pintavalutuskentän yläosaan. Vedet jaetaan kentälle jako-ojalla. Pintavalutuskentän pintaala on 13,5 ha ja kokonaisvaluma-alue on noin 267 ha. Turpeen paksuus

kentällä on keskimäärin 1,7 metriä. Pintavalutuskentällä vesien valuntamatka on noin 260 470 metriä. Ohjeellisen mitoitusarvon mukaan pintavalutuskentän pinta-alan on oltava 3,8 % valuma-alueesta. Patasuolle suunnitellun pintavalutuskentän pinta-ala on noin 5 % valuma-alueen pintaalasta. Pintavalutuskentän alue on ojittamaton. Pintavalutuskentän mallista ja pinnankorkeussuhteista johtuen kentällä on kaksi purkukohtaa. Purkupisteisiin asennetaan mittapadot, joiden avulla voidaan tarkkailla pintavalutuskentän toimintaa. Vesienkäsittelyrakenteiden ohi johdetaan kaikki ulkopuoliset vedet, joten valuntahuiput muodostuvat keväällä tuotantoalueella olevien lumien sulamisesta sekä kesällä ja syksyllä mahdollisesti sattuvista rankkasateista. Tuotantoalueen virtaamaa tasaavat laskeutusaltaat, joiden jälkeen vedet johdetaan virtaamia tasoittavalle pumppaamolle. Pumppujen tuotto mitoitetaan niin, ettei pintavalutuskenttä kuormitu liikaa. Vesimäärä, jota pumput eivät ehdi pumpata pintavalutuskentälle, varastoituu tuotantoalueen ojastoihin ja valuu sieltä pumppaamolle. Koska Patasuon kaikki vesienkäsittelyrakenteet on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön, ei kevään valuntahuippu ole kovin suuri, sillä pumppaamo toimii talvellakin ja tulevaa vettä voidaan pumpata tasaisesti koko ajan kentälle. Pumppaamo voi olla merkittävä huippuvirtaamien tasaaja silloin, kun sen tuotto mitoitetaan pienemmäksi kuin ylivalunta. Koska Patasuon pintavalutuskenttä on suunniteltu toimimaan ympärivuotisena, ei tuotantoalueen ojastoihin esitetä asennettavaksi virtaamansäätöpatoja. Valuntahuippuja tasoitetaan myös vähäisillä ojakaltevuuksilla ja sarkaojien päisteputkien lietteenpidättimillä. Puhdistetut vedet johdetaan laskuojia 1 ja 2 Viitapuroon ja edelleen reittiä Luomajoki Kärsämäenjoki Pyhäjoki. 7 Päästöt vesistöön Patasuolla 1980-luvulla suoritetun sarkaojituksen ja muotoilun seurauksena tuotantokentät ovat kuivaneet ja kasvittuminen on alkanut. Nykyinen kuormitus on laskettu ennakkotarkkailutietojen ja valumatietojen perusteella. Kuormitus on 8 300 kg kiintoainetta, 780 kg kokonaistyppeä ja 30 kg kokonaisfosforia vuodessa. Kuntoonpano Patasuon tyhjentymisvalunta ja kuntoonpanosta aiheutunut kuormitus on jo tapahtunut vuonna 1981 tehdyn lasku- ja reunaojien kaivun sekä sarkaojituksen jälkeen ja suo on oleellisesti kuivunut. Tehtäviä kuntoonpanotöitä ovat muun muassa pintakasvillisuuden poisto, ojien kunnostaminen sekä vesienkäsittelyrakenteiden, kokoojaojien, eristysojien ja teiden tekeminen. Nämä aiheuttavat pienemmän ja lyhyemmän kuormituksen luonnontilaisen suon kuntoonpanoon verrattuna. Metsäojitetun tai sarkaojitetun suon kuntoonpano turvetuotantoon voi kestää noin 2 3 vuotta. Patasuon kuntoonpanovaiheen kuormitusta vesistöön on arvioitu Pohjois- Suomen alueen pintavalutuskentällisten kuntoonpanovaiheessa olevien soiden tarkkailuaineiston perusteella. Laskentaan on otettu mukaan toisen ja sitä seuraavien kuntoonpanovuosien aineisto, koska koko Patasuon tuotantoalue on jo sarkaojitettu.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Patasuon kuntoonpanovaiheen kuormitusarviot vuodenajoittain. 8 BRUTTO NETTO 267 ha Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Talvi 8 0,2 4 2 0,1 3 Kevät 61 0,5 12 34 0,3 5 Kesä 18 0,2 4 12 0,1 2 Syksy 10 0,1 5 2 0,1 3 Vuosi kg/v 6 150 70 1 690 3 240 40 970 Tuotanto Turvetuotantosuon suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana. Myös rankkojen kesäsateiden aikaan hetkelliset valuntahuiput voivat olla hyvin suuria. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella valunta saattaa jopa loppua kokonaan joksikin aikaa. Myös kuivan kesän aikana valunta saattaa tyrehtyä kokonaan. Turvetuotannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä. Patasuon tuotantovaiheen kuormitus vesistöön on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen vuosien 2001 2007 ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Vuosikeskiarvot on laskettu painottamalla vuodenajan pituutta. Patasuon tuotantovaiheen kuormitus vesistöön on seuraava taulukon mukainen. BRUTTO NETTO 266 ha COD Mn kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Talvi 43 7 0,1 3 3 0,1 2 Kevät 154 53 0,4 11 30 0,1 4 Kesä 70 12 0,1 2 7 0,1 1 Syksy 99 15 0,1 5 9 0,1 3 Vuosi kg/v 24 630 4 810 40 1 265 2 600 20 650 Yhteisvaikutusarvio ja arvio tuotantopinta-alojen kehityksestä Kärsämäenjoen valuma-alueella vuoteen 2020 Hakijalla oli Kärsämäenjoen valuma-alueella vuonna 2010 turvetuotannossa 393 ha, kuntoonpantavana 2 ha ja tuotannosta on poistettu 367 ha. Vuonna 2010 oli Kärsämäenjoen valuma-alueella yhteensä turvetuotannossa 468 ha, kuntoonpantavana 144 ha ja tuotannosta on poistettu 382 ha. Seuraavassa taulukossa on hakijan arvio Kärsämäenjoen valuma-alueella kuntoonpanovaiheessa olevan Kärsämäennevan sekä tuotannossa olevien turvetuotantosoiden yhteenlasketut päästöt sekä hakemusvaiheessa olevien Patasuon ja Pahaneva-Pirttinevan päästöt. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa olevien soiden päästöt on arvioitu vuosien 2006 2009 tarkkailuraporteissa esitettyjen keskimääräisten päästöjen perusteella. Porkannevan, Pahaneva-Pirttinevan ja Patasuon päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen ympärivuotisten pinta-

valutuskentällisten tarkkailusoiden vuosien 2001 2007 ominaiskuormitusten perusteella. 9 Ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine VAPO OY Lehtoneva kg/v 81 9 659 32 700 3 978 25 499 3 216 Luomaneva kg/v 106 12 024 41 797 4 115 32 547 3 171 Onkineva kg/v 98 11 967 41 951 5 575 32 710 4 646 Pihlajaneva kg/v 156 19 170 62 1 305 7 152 47 918 5 671 Porkanneva kg/v 40 3 707 6 188 723 3 97 391 Siloneva kg/v 133 13 709 31 791 3 326 19 488 2 215 A-P PEAT OY Kärsämäenneva kg/v 142 17 979 22 462 1 872 13 241 816 TURVERUUKKI OY Lehtoneva kg/v 119 15 439 53 1 222 6 672 41 915 5 460 Yhteensä kg/v 875 103 653 287 6 417 33 414 210 4 415 25 586 Ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine VAPO OY Patasuo tuotantovaihe kg/v 266 24 632 40 1 266 4 811 19 650 2 599 Pahaneva-Pirttineva tuot. kg/v 106 9 776 16 496 1 906 8 257 1 031 Yhteensä kg/v 372 34 408 56 1 762 6 717 27 907 3 630 Kaikki suot yhteensä kg/v 1 247 138 000 343 8 179 40 131 237 5 322 29 216 Vapo Oy on myöhemmin peruuttanut Pahaneva-Pirttinevan turvetuotantoalueen hakemuksen. Tuotantoalan turpeen ehtymisen arvioiminen turvevahvuudeltaan vaihtelevilla alueilla on vaikeaa jo siksi, että vuosittaiset tuotanto-olosuhteet vaihtelevat voimakkaasti. Se korostuu erityisesti matalilla kentillä, joilla poistumat voivat olla nopeita ja laaja-alaisia. Poistumien toteutumiseen vaikuttaa kesän säätilanteen lisäksi turpeen markkinatilanne. Vapo Oy:n poistumaennusteet päivitetään suokohtaisesti kerran vuodessa. Onkineva ja Lehtoneva poistuvat kokonaan tuotannosta vuoteen 2013 mennessä ja Pihlajaneva vuoteen 2015 mennessä. Luomanevan arvioidaan poistuvan tuotannosta vuoteen 2016 mennessä. Silonevan arvioidaan poistuvan tuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Siten vuoteen 2016 mennessä Vapo Oy:n tuotannossa olevasta suoalasta poistuu 72 % ja vuoteen 2020 mennessä 93 %. Tämä ilmenee myös merkittävänä kuormituksen pienenemisenä. Kärsämäenjoen valuma-alueella sijaitsevista hakijan nykyisistä turvetuotantoalueista vain Porkannevalla ja Kärsämäennevalla tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoden 2020 jälkeen yhteensä noin 60 hehtaarin alalla. Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyä muodostuu pääasiassa kesän tuotantokaudella. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Muut tuo-

tannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen muodostavat selvästi vähemmän pölyä, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustettua imuvaunua ja mekaanista kokoojavaunua käytettäessä pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Patasuon tuotantoalueen reunalta on etäisyyttä lähimpään asutukseen Iso- Lamujärven rannalla noin 800 900 m. Patasuon YVA-selostukseen tehdyn pölyn leviämismallinnuksen perusteella etelän ja lännen välisillä tuulilla (180 270º) Patasuon turvetuotanto voi aiheuttaa Iso-Lamujärven rannalla ja lähimmän asutuksen lähellä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudessa 5 10 µg/m 3 lisäyksen vuorokausikeskiarvoon. Valtioneuvoston asetuksen nro 711/2001 mukaan hengitettävien hiukkasten vuorokautinen terveysperusteinen raja-arvo on 50 µg/m 3 ja raja-arvon ylityksiä sallitaan vuodessa 35 päivänä. Raja-arvopitoisuus 50 µg/m 3 voi mallinnuksen perusteella ylittyä vain 250 metrin säteellä Patasuon tuotantoalueesta, eikä ylityksiä tule lähimmän asutuksen luona. Lupahakemuksen täydennyksenä tehdyn 12.9.2011 päivätyn mallinnuksen mukaan turvetuotannon pölypäästöille on tunnusomaista tuotannon mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset (muutama tunti), mutta korkeahkot pitoisuushuiput ja pitkähköt, lähes päästöttömät tilanteet. Selvityksessä on tarkasteltu tilanteita, jolloin on hyvät tuotanto-olosuhteet ja kalusto on täysimääräisenä käytössä. Leviämislaskelmat tehtiin nykyiseen puustottomaan tilanteeseen ja tilanteeseen, jossa Iso-Lamujärven puoleiseen reunaan tuotantoalueetta (lohkot 3 ja 4) on istutettu 20 metrin kaista nopeakasvuista korkeaa puustoa (esimerkiksi pylväshaapaa) ja sen takana on vastaavan levyinen, korkeudeltaan epätasainen sekametsä. Tämä on tulevaisuuden tilanne noin 10 vuoden kuluttua istutuksesta. Lisäksi tarkasteltiin tilannetta, jossa tuotanto keskeytetään kokonaan lohkolla 4 ja lohkon 3 pohjoisosissa, kun tuulen suunta on Iso-Lamujärveä kohti. FDM-mallilla laskettiin turvetuotannosta aiheutuva, tuotantoalueen ympäristöön leviävä hiukkaspitoisuuslisä tuulen suunnassa vuorokausikeskiarvoina. Mallinnuksessa käytettiin tuulen nopeutena 3 m/s ja stabilisuusluokkana 2, jota esiintyy aurinkoisena kesäisenä iltapäivänä, heikon ja kohtalaisen tuulen sekä kohtalaisen auringonsäteilyn aikana. FDM-mallilla ei voida suoraan huomioida puuston vaikutusta, mutta varsinkin kun toimitaan reunasaroilla, lähipuustolla on merkitystä hiukkasnieluna. Istutettavan puuston vaikutuksen huomioimiseksi on leviämismallilaskelmissa rajattu tuotantoalueesta 40 metriä pois lohkojen 3 ja 4 Iso-Lamujärven puoleisesta reunasta siihen istutettavan puustokaistan kohdalta perustuen Kihniön Aitonevalla tehtyihin mittauksiin. Laskelmissa käytettiin tuotantomenetelmänä mekaanista kokoojavaunua lohkolla 4 ja lohkon 3 pohjoisosissa, muualla tuotantoalueella hakumenetelmää. Eniten lähiympäristön ilmanlaatuun vaikuttaa kuivan turpeen käsittely. Mekaanisista kokoojavaunua käytettäessä raja-arvon ylitykset rajoittuvat tuotantoalueelle. Raja-arvojen ylittymiset ovat lähiasutuksen kohdalla leviämislaskelmien perusteella hyvin epätodennäköisiä. Tuotannon keskeyttäminen tuulen suunnan ollessa Iso-Lamujärven suuntaan laskee hiukkaspitoisuus noin kymmenesosaan vesistön rannan kohdalla. Epävarmuutta tuloksiin aiheuttavat muun muassa tuulen nopeuden ja tuotantotoiminnan vaihtelu, suon pinnan kuivuusaste ja turpeen laatu. Pölyn leviämislaskelmien tuloksien epävarmuuksiin vaikuttavia tekijöitä on selvi- 10

tetty vertaamalla mallinnustuloksia Suonenjoen Isonevalla tehtyihin leijuvan pölyn mittauksiin. Vertailua tehtiin kolmen tunnin ja yhden tunnin toiminta-aikojen pölyvaikutusten arvioinnissa. Vertailun perusteella mallinnusja mittaustulokset olivat saamansuuntaisia tavanomaisissa ja tasaisissa tuotanto-olosuhteissa, mutta poikkeavien olosuhteiden tilanteiden mallintamiseen liittyy vielä epävarmuuksia. 11 Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmaksi kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Patasuon turvetuotantoalueen työvaiheiden aiheuttamaa melua on selvitetty Patasuon YVA-selvityksen melumallinnuksessa. Mallinnuksella kuvattiin aktiivisinta tuotantotilannetta ja melun leviämiselle suotuisia sääolosuhteita (lämpötilainversio, myötätuuli). Mallinnuksessa ei ole huomioitu Patasuon ja lähimmän asutuksen välillä sijaitsevan puuston mahdollisesti melua vaimentavaa vaikutusta. Ympäristömelun ohjearvo (Vnp 993/92) päiväaikaiselle melulle loma-asuinalueilla ja taajamien ulkopuolisilla virkistysalueilla on 45 db(a) ja yöaikaiselle melulle 40 db(a). Melumallinnuksen tulosten perusteella Patasuon turvetuotannosta aiheutuva päiväaikainen 45 db(a) melutasovyöhyke ulottuu enimmillään 150 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Yöaikainen 40 db(a):n melutasovyöhyke ulottuu enimmillään 460 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Mallinnuksen perusteella melun ohjearvot eivät ylity lähimmän asutuksen luona 800 metrin etäisyydellä. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittaiseen toimitukseen (133 000 m 3 ) tarvitaan noin 1 100 rekkakuormaa. Patasuon turpeen päätoimituspaikat ovat Haapavesi ja Oulu. Turve kuljetetaan Sydänmaan tietä (18447) yhdystielle 18443 ja siitä valtatielle 28 ja edelleen maantietä 786 Haapavedelle. Ouluun turve kuljetetaan Kiviperäntietä länteen maantielle 599, josta valtatielle 28 ja Pyhännän kautta kantatietä 88 Pulkkilaan ja edelleen valtatietä 4. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai

pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 119 000 litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 800 litraa ja muita voiteluaineita noin 170 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa turveaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 800 litraa, kiinteää öljyjätettä 130 kg, akkuja 40 kg, sekajätettä 4 000 litraa, aumamuovia 6 700 kg ja rautaromua 500 kg vuodessa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajätteet toimitetaan jätteiden keräyspaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja vaarallisten jätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla alueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyvät mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettava liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut kuormitusta vähentävät rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalue Patasuon turvetuotantokelpoinen alue on sarkaojitettu ja muokattu turvetuotantoa varten 1980-luvulla. Ojituksen seurauksena alue on pääasiassa eriasteisesti kuivunutta rämettä ja rämealueita ympäröivää sekapuustoista metsää. Alkuperäinen suokasvillisuus on suurelta osin hävinnyt ja korvautunut niukkaravinteisella, kuivalla turvepinnalla selviytyvällä lajistolla. Myös jäljellä olevilla ojittamattomilla reunaosilla reunaojien aiheuttama kuivahtaminen ilmenee kasvillisuusmuutoksina erityisesti märimmillä ja kasvillisuudeltaan vaihtelevimmilla osilla. Kasvillisuusselvityksessä ei havaittu valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja tai suotyyppejä. Kasvillisuusselvityksen osa-alueilla IV ja V tavattiin niukkoina kasvustoina rimpivihvilää, joka on Pohjanmaan alueella arvioitu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Rimpivihvilän esiintymät Patasuon alueella ovat pieniä ja nykyinen ojitus voi tuhota esiintymät ajan kuluessa. Patasuon alueella tehtiin kesällä 2002 linnustokartoitus, jonka tarkoituksena oli selvittää alueen pesimäaikainen linnusto. Pesimäaikana Patasuolla havaittiin 26 lintulajia, joista valtaosa oli metsän yleislintuja. Varsinaisia suolajeja tavattiin kuusi. Patasuon keskiosien paikoin varsin avoimilla alueilla havaittiin myös puoliavoimien ympäristöjen tyyppilajeja, kuten pensastasku. Patasuon alueen ojitettu, paikoin voimakkaastikin pensoittunut maasto, ei tarjoa soveliaita pesimäpaikkoja varsinkaan suolinnuille.

Pensaikoita suosivat hyönteissyöjälinnut esiintyvät alueella varsin runsaina. Patasuon linnusto koostuu lähinnä pensaikko- ja metsälinnuista, joille soveliaita elinympäristöjä on tarjolla niin Patasuolla kuin sitä ympäröivillä metsäalueilla. Suojelustatukseltaan merkittäviä Patasuon alueella pesiviä lajeja olivat EU:n lintudirektiivissä mainitut teeri, kurki, kapustarinta ja liro. Teeri, pikkukuovi ja liro kuuluvat Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin (EVA). Havaituista lajeista teeri, käki ja pensastasku on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäviksi lajeiksi (NT). Tehdyn linnustoselvityksen mukaan Patasuon linnustollinen merkitys on varsin vaatimaton. Lintulajeja on melko vähän ja yksilötiheydet jäävät alhaisiksi. Linnustokartoituksissa alueella ei havaittu uhanalaisia lajeja. Patasuo on tärkeä hirvien talvehtimisalue. Sarkaojitettu Patasuon tuotantoalue muutetaan turvetuotannon alkaessa kasvittomaksi ja paljaaksi alueeksi. Suunnitellun tuotantoalueen ulkopuolisilla ojittamattomilla suoalueilla tuotantoalueen ojituksen ja eristysojien aiheuttamat kuivattavat vaikutukset ulottuisivat tuotantokenttien läheisille reuna-alueille. Kauttaaltaan sarkaojitetulla Patasuolla ei ole sellaisia erityisarvoja, että hanke uhkaisi lähialueiden, Suomen tai EU:n luonnon monimuotoisuutta. Patasuon linnustollinen merkitys on kesällä 2002 tehdyn linnustoselvityksen mukaan vähäinen. Linnustokartoituksissa alueella ei havaittu uhanalaisia lajeja. Patasuolla havaittua lintulajistoa tavataan yleisesti Pohjois- Pohjanmaan aapasoilla. Patasuota lähinnä olevalla Kärsämäenjärvien Natura 2000 -alueella (FI1002002) tavataan vastaavia lintulajeja. Kärsämäenjärvien Natura -alue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Patasuosta. Turvetuotannon aloittaminen alueella ei vaaranna linnuston monimuotoisuutta Patasuon lähialueilla. Turvetuotannon aloittaminen Patasuolla ei juuri vaikuta eläinten liikkumiseen alueella, mutta vaikuttaa hirvieläinten talvehtimiseen alueella. 13 Asutus ja maankäyttö Lähin vakituinen asutus sijaitsee Patasuon länsipuolella Sydänmaankylässä noin 2 3 kilometrin etäisyydellä. Patasuon koillispuolella sijaitseva Iso- Lamujärvi ympäristöineen on merkittävä vapaa-ajanvietto- ja virkistysalue. Järven rannalla on lähes 300 vapaa-ajan asuntoa sekä ympärivuotista asutusta. Vapaa-ajan asutuksen ja Patasuon tuotantoalueen pohjoisreunan välinen etäisyys on lyhimmillään 800 900 metriä. Kyllösenniemen alueelta ei ole näköyhteyttä tuotantoalueelle, koska välillä on kitukasvuisia mäntyjä kasvava vyöhyke. Tolppakankaan alueelta ei myöskään ole näköyhteyttä tuotantoalueelle väliin jäävien metsäsaarekkeiden vuoksi. YVA-selvityksen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella Patasuolla on ojitettunakin paikallista virkistyskäyttömerkitystä. Metsästykseen, marjastukseen, ulkoiluun ja retkeilyyn liittyvät vaikutukset koskettavat paikallisesti lähialueen vakituisia asukkaita sekä Iso-Lamujärven ranta-asukkaita. Patasuon alueella tai sen lähistöllä ei ole merkittyjä retkeily- ja/tai ulkoilureittejä taukopaikkarakenteita. Piippolan seudun riistanhoitoyhdistys piti Patasuon aluetta erittäin merkittävänä riista-alueena, varsinkin hirvien talvilaitumena. Ojituksen vaikutuksesta kasvanut puusto ja pensaikko tarjoavat suojapaikan myös metsäkanalinnuille ja jäniksille. Turvetuotannon aloittaminen palauttaisi riistaeläin-

kannan ojitusta edeltävään tilanteeseen, jolloin suoalue tarjosi riistaeläimille lähinnä läpikulkupaikan. Turvetuotanto muuttaa alueen kasvittomaksi, minkä vuoksi suon välitön lähimaisema muuttuu erityisesti kesällä. Patasuon alue rajoittuu pohjoispuolisia suoalueita lukuun ottamatta metsätalouskäytössä oleviin huuhtoutuneisiin moreenimaastoihin. Patasuon hankealuetta ympäröivät metsämaasaarekkeet tai vähintään niiden reuna-alueet on pääasiassa metsäojitettu. Ympäristön tasaisuudesta, jo tehdyistä ojituksista ja ympäröivien alueiden osittaisesta puustoisuudesta johtuen maisemalliset vaikutukset rajoittuvat lähinnä hankealueelle sekä sitä ympäröiville avoimille alueille ja niihin rajoittuviin kangasmaasaarekkeisiin. Tuotantoalue ei tule merkittävästi näkymään kaukomaisemassa, eikä heikennä maisemanäkymää esimerkiksi Iso-Lamujärven itärannalla sijaitsevaan Huhmarniemeen, jonne on etäisyyttä linnuntietä noin 5 kilometriä tuotantoalueelta. 14 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Patasuon tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole Natura 2000 -alueita tai muita suojelualueita. Patasuon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa kulttuurihistoriallisia kohteita, kiinteitä muinaisjäännöksiä tai rakennettuja kulttuuriympäristökohteita. Patasuon hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei myöskään ole arvokkaita pienvesiä. Alle 500 metrin päässä hankealueesta ei ole tiedossa kaivoja. Lähin kesäkäytössä oleva mökki, jossa on kaivo, sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta kaivoveden laatuun tai veden riittävyyteen. Vesistö Virtaamat Patasuo sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueeseen kuuluvan Kärsämäenjoen vesistöalueen (54.08) Luomajoen alueella (54.082). Vedet Patasuolta laskevat reittiä Viitapuro, Luomajoki, Kärsämäenjoki ja Pyhäjoki. Kärsämäenjoen valuma-alue on 424 km². Luomajoen valuma-alue on 82 km². Patasuon osuus Luomajoen valuma-alueesta on 4,7 %. Patasuolta on Viitapuroa Luomajokeen noin 1,4 km ja Luomajokea Kärsämäenjokeen noin 6,3 km. Alueen järviin mukaan luettuna Iso-Lamujärvi ei johdeta vesiä turvetuotantoalueelta.

Seuraavassa taulukossa esitetyt virtaamat on laskettu Kiuruvedellä sijaitsevan pieniin valuma-alueisiin kuuluvan Korpijoen (F = 122 km 2 ) valumatietojen perusteella. Mq = keskivaluma 15 Viitapuro (F = 14 km 2 ) l/s Luomajoki (F = 82 km 2 ) l/s Kärsämäenjoki (F = 424 km 2 ) l/s Korpijoki* l/s km 2 Mq (vuosi) 11,3 158 927 4 791 Mq (talvi) 3,2 45 262 1 357 Mq (kevät) 35,6 498 2 919 15 094 Mq (kesä) 6,9 97 566 2 926 Mq (syksy) 11,7 164 959 4 961 Seuraavassa esitetyt Pyhäjoen virtaamatiedot Kärsämäenjoen liittymän alapuolella (F = 1 409 km 2 ) on poimittu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä vuosilta 1990 2006. Käytetyt virtaamat ovat mallinnettuja, ei mitattuja virtaamia. MQ = keskivirtaama, MNQ = keskialivirtaama, MHQ = keskiylivirtaama. Vuosi MQ m 3 /s 16 MNQ m 3 /s 4 MHQ m 3 /s 81 Kesä syyskuu MQ m 3 /s 12 MNQ m 3 /s 4 MHQ m 3 /s 41 Vedenlaatu Luomajoen valuma-alue on suurimmaksi osaksi metsäojitettua suota ja metsää. Sydänmaankylän alueella Luomajoen ja Kärsämäenjoen varrella on peltoviljelyä. Alueelle on laadittu peltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Luomajokea kuormittavista tekijöistä merkittävimpiin kuuluu valuma-alueen soilla tehdyt metsäojitukset sekä maatalous. Kärsämäenjoen valuma-alueella sijaitsee useita turvetuotantoalueita kuten edellä kohdassa Yhteisvaikutusarvio ja arvio tuotantopinta-alojen kehityksestä Kärsämäenjoen valuma-alueella vuoteen 2020 on esitetty. Luomajoen valumaalueella ei sijaitse tuotannossa olevia turvetuotantoalueita. Kuohunnevalle on suunniteltu turvetuotantoa, jonka ympäristövaikutusten arviointi on valmisteilla. Pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvion mukaan Pyhäjoen pääuoma on voimakkaasti muutettu Pyhäjärven ja Kärsämäen välisellä osuudella. Kärsämäeltä alavirtaan Pyhäjoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Kärsämäenjoen ekologinen tila on asiantuntija-arvion mukaan välttävä. Iso-Lamujärven ekologinen tila on hyvä. Viitapurosta ja Luomajoesta ei ole olemassa ekologista luokittelua. Hakija on teettänyt Patasuon hankealueella vedenlaadun ennakkotarkkailua vuotena 1995 ja vuosina 2004 2005. Kärsämäenjoen ja sen liittymästä alavirtaan olevan Pyhäjoen vedenlaadun tarkasteluun on tietoja saatu 2000-luvun vedenlaatutuloksista Oiva-tietokannasta.

Vuosien 2004 2005 ennakkotarkkailu toteutettiin lokakuussa 2004 sekä touko-, heinä- ja syyskuussa 2005. Näytteistä määritettiin lämpötila, ph, COD Mn, Kok.P, PO 4 -P, Kok.N, NH 3+2 -N, NH 4 -N, rauta ja kiintoaine. 16 Patasuon laskuoja Patasuolta lähtevä vesi on lievästi hapanta. Humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot vuosina 2004 2005 ovat olleet tyypillisiä humusvesien tasoa. Pitoisuus vaihtelee eri vuodenaikoina. Normaaleissa luonnonvesissä pitoisuus on yleensä alle 20 µg/l. Patasuolta lähtevä vesi on rehevää, veden kokonaisfosforipitoisuus oli vuosina 2004 2005 keskimäärin 30 µg/l ja typpipitoisuus keskimäärin 820 µg/l. Rautapitoisuus tarkkailuvuosina oli keskimäärin 3 000 µg/l. Luomajoki Luomajoen alaosalla vesi on myös humuspitoista, COD Mn -arvot vuosina 2004 2005 ovat olleet korkeammalla tasolla kuin Patasuolta lähtevässä vedessä. Luomajoen alaosa voidaan luokitella erittäin reheväksi, fosforipitoisuus on ollut keskimäärin yli 50 µg/l. Luomajoen kiintoaine- ja rautapitoisuudet ovat olleet vuosina 2004 2005 korkeammat kuin Patasuon laskuojassa. Vuosina 1991 1996 Luomajoella suoritetussa vedenlaadun seurannassa ravinnepitoisuuksien keskiarvot olivat kokonaisfosforin osalta 48 µg/l ja kokonaistypen 770 µg/l ja humuspitoisuutta kuvaavan COD Mn keskiarvo oli 26 mg/l. Kärsämäenjoki Kärsämäenjoen vesi on tummaa, sameaa sekä humus- ja rautapitoista. Myös kiintoainepitoisuudet ovat melko suuria. Veden ph on pääosin hieman happaman puolella. Vesi on myös melko ravinteikasta, erityisesti fosforipitoisuudet ovat korkeita. Veden fosforipitoisuudet ovat olleet 48 280 µg/l ja typpipitoisuudet 570 3 500 µg/l. Kesäaikaisten keskimääräisten fosfori- ja typpipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Kärsämäenjoki voidaan luokitella reheväksi. Kärsämäenjoen eri vedenlaatupisteiden vedenlaadussa ei ole merkittävää eroa. Kärsämäenjoen vesi on tarkkailutulosten perusteella kuitenkin ollut huonompilaatuisempaa kuin Luomajoessa. Pyhäjoki Kärsämäenjoen liittymästä alavirtaan Pyhäjoen veden laatu on selvästi Kärsämäenjokea parempaa. Pyhäjoen vesi on kuitenkin melko tummaa ja humuspitoista. Sähkönjohtavuudet ovat hieman suurempia kuin luonnonvesissä yleensä. Veden ph on hieman happaman puolella. Veden fosforipitoisuudet ovat olleet 20 65 µg/l ja typpipitoisuudet 360 890 µg/l. Kesäaikaisten keskimääräisten fosfori- ja typpipitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Pyhäjoki voidaan luokitella reheväksi. Iso-Lamujärvi Vuosien 2004 2005 ennakkotarkkailutulosten perusteella Iso-Lamujärven vesi on lievästi humuspitoista, COD Mn -arvot keskimäärin 12 mg/l O 2. Veden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevien vesien tasolla.

Kiintoaine- ja rautapitoisuudet ovat olleet tarkkailujaksolla huomattavasti pienemmät kuin Patasuon laskuojassa ja Luomajoessa. Kolmenkymmenen vuoden vedenlaatutietojen mukaan Iso-Lamujärven syvänteestä viiden metrin syvyydeltä otettujen näytteiden pitoisuudet ovat olleet kokonaisfosforin osalta 8 20 µg/l, kokonaistypen osalta 320 500 µg/l ja kemiallisen hapen kulutuksen COD Mn osalta 8 14 mg/l. Kokonaisfosforin kymmenen vuoden keskiarvo on 13 µg/l, kokonaistypen 420 µg/l ja COD Mn :n 10 mg/l. 17 Vaikutukset Patasuon aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Viitapurossa, Luomajoessa ja Kärsämäenjoessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä vedenlaatua ja vesistössä tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi ravinteiden sitoutumista ja sedimentoitumista. Laskennan avulla voidaan kuitenkin selvittää pitoisuusmuutosten suuruusluokka. Arvio kuntoonpanovaiheen pitoisuuslisäyksistä ei huomioi Patasuolle aiemmin tehtyä ojitusta ja kuivatusta, jolloin suurimmat kuormitukset ovat jo tapahtuneet, joten laskelma saattaa yliarvioida vaikutuksia. Pitoisuuslisäykset ovat korkeimmillaan Viitapurossa, jossa vuositasolla typpipitoisuudet ovat 24 %, fosforipitoisuudet 28 % ja kiintoainepitoisuudet 8 % nykytilaa korkeammat. Nykyiset pitoisuudet ovat 800 µg/l typpeä, 30 µg/l fosforia ja 10 mg/l kiintoainetta. Luomajoessa pitoisuuslisäykset ovat eri kuormittaville aineille 1 4 %, typen ollessa suurin kuormituksen lisääjä. Nykyiset pitoisuudet ovat 750 µg/l typpeä, 50 µg/l fosforia ja 10 mg/l kiintoainetta, Kärsämäenjoen alaosalla kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien lisäys on 0,2 0,6 %. Nykyiset pitoisuudet ovat 1 000 µg/l typpeä, 150 µg/l fosforia ja 10 mg/l kiintoainetta. Verrattaessa Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten kuntoonpanovaiheen turvesoiden keskimääräistä vedenlaatua vuosina 1999 2009 (kiintoaine 4 mg/l, kokonaisfosfori 50 µg/l ja kokonaistyppi 1 300 µg/l) Viitapuron havaittuun vedenlaatuun, voidaan huomata, että Viitapuron kiintoainepitoisuus on hieman suurempi kuin tarkkailusoilla keskimäärin. Tarkkailusoilta lähtevässä vedessä olivat ravinnepitoisuudet hieman suurempia kuin Viitapurossa. Myös Luomajoen veden kiintoainepitoisuus on suurempi kuin tarkkailusoilta lähtevässä vedessä, fosforipitoisuus samaa luokkaa ja typpipitoisuus hieman pienempi. Kärsämäenjoessa kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat suurempia kuin tarkkailusoilta lähtevässä vedessä, mutta typpipitoisuus on hieman pienempi. Patasuon kuntoonpanovaiheen aiheuttaman kuormituksen on arvioitu olevan kiintoaineen osalta pienempi kuin nykytilanteessa. Tämän perusteella Patasuon kuntoonpanotoimet eivät nostaisi vesistön kiintoainepitoisuuksia. Tuotantovaiheen ravinteiden pitoisuuslisäykset ovat myös tuotantovaiheessa selvät pienivirtaamaisessa Viitapurossa. Pitoisuuslisäykset Viitapurossa nykytilanteeseen verrattuna ovat 6 % kiintoaineen osalta, 12 % kokonaisfosforin osalta ja 16 % kokonaistypen osalta. Viitapuro on rehevä ja humuspitoinen puro, ja turvetuotantoalueen kuormitus voi osaltaan lisätä rehevyyttä ravinnekuormituksen lisääntyessä. Luomajoessa tuotantovaiheen pitoisuuslisäykset ovat 1 4 % nykyisestä pitoisuudesta. Luomajoen nykyinen ravinteikas ja humuspitoinen vedenlaatu

huomioon ottaen Patasuon kuormituksen vaikutus joen tilaan jää vähäiseksi. Kärsämäenjoessa pitoisuudet laimenevat alle promilleen nykyisistä pitoisuuksista, jolloin turvetuotannon kuormituksen aiheuttama vaikutus arvioidaan olevan vähäinen, eivätkä vedet muuta vesistön tilaa. Verrattaessa Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantovaiheen turvesoiden keskimääräistä veden laatua vuosina 2003 2008 (kiintoaine 4 mg/l, kokonaisfosfori 40 µg/l ja kokonaistyppi 990 µg/l) Viitapuron havaittuun vedenlaatuun, voidaan huomata, että Viitapuron kiintoainepitoisuudet ovat hieman suurempia kuin tarkkailusoilla keskimäärin. Ravinnepitoisuudet sen sijaan ovat olleet tarkkailusoilta lähtevässä vedessä hieman suurempia kuin Viitapurossa. Luomajoessa kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat suurempia kuin tarkkailusoilta lähtevässä vedessä ja typpipitoisuus hieman pienempi kuin tarkkailusoilta lähtevässä vedessä. Kärsämäenjoessa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet suurempia kuin tarkkailusoilta lähtevässä vedessä. Patasuon tuotantovaiheen aiheuttaman kuormituksen on arvioitu olevan kiintoaineen osalta pienempi kuin nykytilanteessa. Tämän perusteella Patasuon tuotantoon ottaminen ei nostaisi vesistön kiintoainepitoisuuksia. Kärsämäenjoen valuma-alueella sijaitsevien nykyisten ja suunnitteilla olevien turvetuotantosoiden yhteisvaikutuksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset on laskettu Kärsämäenjoen suulle. Päästöinä laskennassa on käytetty edellä sivulla 8 olevassa taulukossa esitettyjä päästöjä. Nykyisistä kuntoonpano- ja tuotantosoista aiheutuvat nettopäästöt kohottavat laskennallisesti veden kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla keskimäärin 2 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 40 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,2 mg/l. Kun nykyisten turvetuotantoalueiden päästöihin lisätään Patasuon ja Pahaneva Pirttinevan tuotantoalueiden arvioidut päästöt, kohottavat nettopäästöt laskennallisesti veden kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 2 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 40 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,2 mg/l. Kasvua kokonaisfosforin pitoisuuslisäyksiin tulee 11 %, kokonaistypen 17 % ja kiintoaineen pitoisuuslisäys pysyy lähestulkoon samansuuruisena. Laskenta on yliarvio, sillä laskennassa ei ole otettu huomioon lähitulevaisuudessa voimakkaasti pieneneviä turvetuotantopinta-aloja. Kärsämäenjoen suulla on 2000-luvun keskimääräinen veden kokonaisfosforipitoisuus ollut 110 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 1 000 µg/l ja kiintoainepitoisuus 10 mg/l (Oiva-tietokanta). Verrattuna Kärsämäenjoen vedenlaatuun laskennalliset pitoisuuslisäykset olisivat kaikkien turvesoiden yhteisvaikutuksesta kokonaisfosforin osalta 2 %, kokonaistypen osalta 4 % ja kiintoaineen osalta 2 % havaitusta vedenlaadusta. Tämän perusteella turvetuotantosoiden vaikutus Kärsämäenjoen vedenlaatuun ei ole kovin merkittävä. Ravinnekuormitus ei olennaisesti muuta Kärsämäenjoen rehevyystasoa. Lisäksi turvetuotannon vesistövaikutukset tulevat tulevaisuudessa pienenemään soiden siirtyessä vähitellen pois tuotannosta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Luomajoki kuuluu pieniin turvemaiden jokiin ja Kärsämäenjoki keskisuuriin turvemaiden jokiin. Asiantuntija-arviona tehdyn ekologisen luokittelun mukaan Kärsämäenjoen tila on välttävä ja liittymästä alavirtaan Pyhäjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Viitapurosta ja Luomajoesta ei ole olemassa ekologista luokittelua. Vesienhoidon tavoitteena Kärsämäenjoella ja Pyhäjoella on hyvä tila. Nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä ei hyvää tilaa saavuteta ja lisätoimenpiteitä on esitetty tarvittavan. Uusilla turvetuo- 18

tantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Patasuolla aiotaan käyttää vesienkäsittelymenetelmänä ympärivuotista pintavalutusta. Patasuon turvetuotantoalueen vaikutukset vesistöön arvioidaan melko vähäisiksi. Myös hankkeen vaikutukset kalastoon arvioidaan vähäisiksi. Patasuon turvetuotantohankkeen ei edellä mainituin perustein katsota heikentävän vesistöjen tilaa tai tavoitteita. 19 Kalasto ja kalastus Kalastusoikeuden haltija Luomajoella ja Kärsämäenjoella sekä sen liittymästä alavirtaan Pyhäjoella on Kärsämäen osakaskunta. Pyhäjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun liittyen Kärsämäenjoella on tehty kalastustiedustelu vuosilta 2004 ja 2007. Miilurannalta alavirtaan Kärsämäenjoen läheisyydessä haastatelluista 25 taloudesta kalasti Kärsämäenjoella vuosina 2004 ja 2007 neljännes viidennes eli 5 7 taloutta. Kalastus oli lähinnä pienimuotoista vapakalastusta. Katiskoja käytettiin vain satunnaisesti. Kokonaissaalis oli 10 90 kg, pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Näiden lisäksi saatiin satunnaisesti taimenta, kirjolohta ja madetta. Talouskohtainen saalis oli 2 12 kg. Kalastusta eniten haittaavia tekijöitä olivat kalastajien mukaan Kärsämäenjoella pyydysten likaantuminen, veden heikko laatu, kalojen makuvirheet, turvetuotannon aiheuttama kuormitus ja vesistön liettyminen. Muina haittatekijöinä mainittiin särkikalojen runsaus, vedenkorkeuden vaihtelu sekä metsäojituksen ja maatalouden kuormitus. Kalastajien määrä on Kärsämäenjoella vuosien myötä vähentynyt. Vuonna 2001 joella kalasti 14 taloutta, 7 vuonna 2004 ja 5 vuonna 2007. Kalastusvälineinä olivat katiskat, heittovavat ja mato-onget. Miilurannalta ylävirtaan Miilurannan ja Sydänmaankylän välisellä Kärsämäenjoella on ranta-asutusta suunnilleen yhtä paljon kuin Kärsämäenjoen alaosallakin. Voidaan arvioida, että Miilurannalta ylävirtaan Kärsämäenjoella ja Luomajoella kalastustoimet ja saalis ovat varsin samanlaisia kuin kalastustiedustelun kohteena olleella joen alaosalla. Kärsämäenjokisuulla tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan joen koskikalasto on koostunut pääasiassa kivennuoliaisesta ja kivisimpusta. Näiden lisäksi on saatu melko runsaasti särkeä sekä satunnaisesti haukea, ahventa, madetta, salakkaa ja mutua. Kärsämäenjokeen ei ole tehty viime vuosina kalanistutuksia. Kärsämäen osakaskunnan esimieheltä vuonna 2002 saadun tiedon mukaan Kärsämäenjoen taantunut rapukanta elpyi jonkin verran istutusten myötä 1990-luvulla, mutta kanta tuhoutui jälleen 1990-luvun lopulla eikä rapua ehditty varsinaisesti pyytää. Kärsämäenjoen yläosalle istutettiin rapuja 2000-luvun alkupuolella, mutta istutusten onnistumisesta ei ole tietoa. Kärsämäenjoessa voi edelleen esiintyä rapua ainakin satunnaisesti. Vuoden 2004 kalastustiedusteluun vastanneista yksi oli havainnut ravun saksen kappaleita joessa, mutta vuoden 2007 kalastustiedusteluun vastanneilla ei ollut havaintoja ravusta. Pyhäjoella vuonna 1997 alkaneen monivuotiseen rapukannan elvytysprojektiin liittyen Pyhäjärveen ja Pyhäjoen pääuomaan istutettiin vuosina

2001 2005 noin 87 000 rapua. Istutuksilla ei saatu aikaiseksi elinvoimaista rapukantaa. Rapuruttoa esiintyi Pyhäjärvellä jo vuonna 1998 ja Pyhäjoella vuonna 2003. Pyhäjoen pääuomaan jäi kuitenkin paikoin rapuja, mutta rapukanta ei ole missään pyyntivahva. Vesistövaikutusarvion mukaan Patasuon kuormituksen aiheuttamat vaikutukset Kärsämäenjoessa jäävät vähäisiksi jokiveden nykyinen laatu huomioon ottaen. Kärsämäenjoen kalasto koostuu vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Patasuon kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Vedenlaadun suhteen vaateliaampia lohikaloja ei Kärsämäenjoessa ole. Pyhäjokeen istutetuista kirjolohista ja taimenista nousee kuitenkin yksilöitä myös Kärsämäenjokeen. Veden nykyinen heikko laatu rajoittanee ravun menestymistä joessa. Kärsämäenjoella harjoitetaan pienimuotoista kalastusta lähinnä vapavälinein. Veden heikko laatu rajoittaa kalastusta, mikä on vuosien myötä alueella vähentynyt. Patasuon ravinnekuormitus vaikuttaa osaltaan Luoma- ja Kärsämäenjoen vedenlaatuun. Lisääntyvä kuormitus lisää osaltaan jo nykyisinkin joella esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja, joita ovat veden tummuus, pyydysten likaantuminen, pohjan liettyminen ja kalojen makuvirheet. Näitä haittoja on esiintynyt Kärsämäenjoella jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Patasuon kuormitusta. Käytännössä Patasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. 20 Pöly Patasuon YVA-arviointia varten tehdyn pölymallinnuksen mukaan Iso- Lamujärven rannalla ja lähimmän asutuksen luona PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuuteen voi epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa (etelän tai lännen suuntaisilla tuulilla) aiheutua 5 10 µg/m 3 lisäys Patasuon turvetuotannon seurauksena. Hiukkasten raja-arvopitoisuuksien ylityksiä ei aiheudu asutuksen luona, vaan korkeintaan 250 metrin säteellä tuotantoalueesta. Lähin asutus sijaitsee 800 900 metrin päässä Patasuosta. Kun keskimääräisenä arviona kesäaikaisesta PM 10 -taustapitoisuudesta maaseutualueella pidetään noin 5 10 µg/m 3 vuorokausikeskiarvona, Patasuon turvetuotannon arvioidut pitoisuuslisäykset huomioon ottaen hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuustasoksi Iso-Lamujärvellä muodostuisi keskimäärin enintään 10 20 µg/m 3. Vertailun vuoksi ilmanlaatuindeksin mukaan alle 20 µg/m 3 olevilla PM 10 -tuntipitoisuuksilla ilman laatu luokitellaan hyväksi. Mallinnus perustuu keskimääräiseen tuulen nopeuteen 3 m/s ja arviossa on suhteutettu kunkin työvaiheen aiheuttamat pölypäästöt työvaiheen kestoon. Lyhytaikaisia suurempia pitoisuushuippuja saattaa epäsuotuisimmissa olosuhteissa esiintyä, mutta ne eivät aiheuta lakisääteisen vuorokausiraja-arvon ylityksiä. Lähimmän asutuksen etäisyys Patasuolta on sen verran suuri, että todennäköisyys pölyhaittojen esiintymiselle on pieni epäsuotuisimmissakin olosuhteissa. Turvetuotantoalueen sekä lähimmän asutuksen välillä kasvaa myös tiheä pensas/puustovyöhyke, mikä edelleen vähentää pölyn kulkeutumista asutukseen asti. Jo tietoisuus turvetuotantoalueen olemassaolosta ja lievästä pölypitoisuuden kasvamisesta voi aiheuttaa lähimmille asukkaille viihtyvyyshaittaa, sillä