Luento I Hannu Piekkolan osuus KANS2015 Henkilöstön taloustiede I ja II Suorituksen johtaminen ja palkitseminen (5 op) Vaasan yliopisto Antti Kauhanen, Hannu Piekkola ja Juhani Kauhanen hannu.piekkola@uwasa.fi
Aikataulu ja sisältö Garibaldi Pietro Personnel Economics in Imperfect Labour Markets, Oxford University Press 2006 (Piekkola) Luku 8 Relative Compensation and Efficiency Wage Luku 9 Training and Human Capital Investment Luku 10 Training in Imperfect Labour Markets Luku 11 Job Desctruction Luku 13 Teams and Group Incentives Intangible capital Corrado Hulten Sichel 2005,2006 27.3.2010 2
Luentojen sisältö Piekkolan osuus Tehokkuuspalkkkauksesta - Milloin kannattaa - Epätäydelliset työmarkkinat osana makroteoriaa Hieman turnamenttiteoriasta Tiimit ja tiimipalkkaus - Tulospalkkaus tiimipalkkauksena, yleisyys - EK:n palkkiokäsitteet - Tulospalkkaus Suomessa Yrityksen tarjoama koulutus - Epätäydelliset työmarkkinat Aineeton pääoma yrityksissä - Aineeton pääoma www.innodrive.org hanke - Innodrive hankkeen tuloksia: organisaatiopääoman, ICT pääoman ja R&D pääoman yhteydet Mahdollisia muita aiheita: Työpaikkojen tuhoutuminen - Empiirinen evidenssi - Milloin irtisanoutuminen on järkevää - Palkanalennukset vaihtoehtona Irtisanoutusmiskustannukset - Määräaikaiset työsuhteet - Työvoiman liikkuvuus 27.3.2010 3
Personnel Economics in Imperfect Labour Markets: Pietro Garibaldi Chapters 8-13 Relative Chapter 8 Compensation and Efficiency Wage
Johdanto Miksi suhteellinen palkkaus (relative compensation) Helpompi mitata suhteellista menestystä Menestys vaihtelee ajakohdasta toiseen työntekijöistä riippumatta (common noise) Turnamenttiteoria Voittaja(t) saa(vat) kaiken LPE (linear performance evaluation) urakkapalkka Bonus perustuen myös absoluuttiseen menestykseen 27.3.2010 5
Turnamentti Ominaisuudet 1. Palkinto määrätty etukäteen 2. Suhteellinen eikä absoluuttinen menestys ratkaisee 3. Kannustinvaikutus riippuu palkkio suuruudesta 4. Palkintojen hajonta suuri, mutta niin että ei estä osallistumista 27.3.2010 6
Turnamentti: tullako pomoksi vai puhelinvaihteen hoitajaksi Pomon palkka W 1, vaihteenhoitajan palkka W 2 Työntek. j tuotos q j =e j -1/2 z, Työntek. k tuotos q k =e k +1/2 z, missä z kuvaa satunnaista tuuria tasajakautunut välillä [-b,b], E(z)=0, Var(z)=b 2 /3, Kumulatiivinen tiheysfunktio G(x)=P(z<=x) =(x-(-b))/(b-(-b))=(x+b)/2b Tiheysfunktio g(x)=1/2b 1 1 P( q j > qk) = Pr ob e j z > ek + z 2 2 = Pr ob z < e e = G( e e ) j voittaa turnamentin jos ( ) ej ek + b = 2b j k j k 27.3.2010 7
Turnamentti: työntekijän odotettu voitto Tyontekijän hyöty Tyontekijä j maksimoi U PW1 (1 P) W δ e j = + 2 2 2 FOC (first-order-condition) 2 δ e j Max P( q j > qk) W1+ [1 P( q j > qk)] W2 or e j 2 2 δ e j Max Ge ( j > ek) W1+ [1 Ge ( j > ek)] W e 2 j 2 G ( W1 W2) = δ e e ( W W) ge ( e) = δ e 1 2 j j j k j eli W1 W2 = δ e j 2b Ge ( j ek) 1 as = g( e j ek) = e 2b j 27.3.2010 8
Turnamentti: Työntekijän päätöksenteko Työntekijät identtisiä joten e j =e k ja FOC W W 2b 1 2 = δ e 1. Sitä enemmän pomo tienaa, sitä ahkerampia turnamenttiin osallistujat 2. Satunnaisen tuurin hajonnan b kasvaessa ahkeruus vähenee * 3. Turnamenttiin osallistumisehto kun työntekijät identtisiä ja siten yhtäläiset mahdollisuudet voittaa: W1+ W2 δ e 2 2 *2 27.3.2010 9
Turnamentti: Yrityksen päätöksenteko Yritys maksimoi voittoaan E[ Π ] = e W + W b * 1 2 Työntekijän osallistumisrajoite * W1+ W2 W1+ W2 δ e MaxW 1, W e ehdolla = 2 b 2 2 *2 * δ e MaxW 1, W e 2 2 *2 FOC * * * * e * e 1 e e 1 δ e = 0 eli 1 = 0,kun = W1 W1 2bδ δ W1 2bδ Eli ponnistelu on optimaalinen 27.3.2010 10
Turnamentti: optimaalinen kannustin? 1. Työn rajatuotto 1 sama kuin työn rajakustannus 2. Ehtona että työntekijät riskineutraaleja * δ e 3. Palkat määräytyvät työntekijän rajaehdosta ja osallistumisehdosta Osallistuminen FOC työntekijä *2 W1+ W2 δ e = 2 2 W1 W2 * = δ e eli 2b 1 1 W1 = b+, W2 = b+ 2δ 2δ 27.3.2010 11
Turnamentti: optimaalinen kannustin? 4. Työntekijät erilaisia: annettava etumatkaa huonommalle koska Kykenevämpi voi vähemmälläkin voittaa Huonompi häviää joka tapauksessa 5. Kykenevämpi suosii pienempää riski, koska voittaa kuitenkin Osaamiserojen ja riskin välillä pitäisi olla negatiivinen suhde 6. LPE lineaarinen ponnisteluista kannustaminen Ponnistelu lisäävät nyt myös palkkaa, kannustin keskimääräisen ylittävästä ponnistelusta (johon myös huonoilla mahdollisuus) Palkitsemisjärjestelmä ei edelleenkäään sidoksissa keskimääräiseen palkkaan 27.3.2010 12
Sovellus: broilerituotanto Neljä kompensaatiojärjestelmää Kahdessa tuottajat asetetaan paremmuusjärjestykseen: turnamentti Kahdessa tuottajille kompensoidaan keskimääräistä parempi tehokkuus LPE TRN TRN 1 2 1 2 = 2.25 + 0.3[kvartaali 1] 1981: 9,1982 : 3 = 2.7 + 0.3[kvartaali 1] 1982 : 3,1984 : 6 LPE = Max[3.2 + ( S s ); 2.6] 1984 : 6,1984 :11 LPE = Max[3.4 + ( S s ); 2.8] 1984 :11,1985:12 S, s keskimääräiset ja tuottajan i kustannukset, i i i 27.3.2010 13
Sovellus: broilerituotanto s = µ + δ + αdays + βchicks + γ TRN + γ TRN i i it it days + γ LPE + γ LPE + season + ε it chicks it Tulokset 3 1 4 2 1 2 3 4 ei voi hylätä 1 2 3 4 hylätään jt 1 1 2 2 broilerien ruokinta-aika (-0.055 centtiä per päivä) kanojen määrä (1000 kanaa lisää vähentää -0.26) γ = γ, γ = γ γ = γ = γ = γ it 27.3.2010 14
Tuotannon vaihtelu vs. tuottavuus 27.3.2010 15
Tuotannon vaihtelu vs. tuottavuus 27.3.2010 16
Tehokkuuspalkat Sitouttaminen (commitment) Ei vaihda työpaikkaa Valvonta (supervision) Kustannukset jäädä kiinni laiskottelusta kasvavat (ponnisteluja ei voi suoraan mitata) Tyontekijän hyöty c U = Palkka e 2 Työntekijän palkka Yrityksen voitto palkka = pu w jos e = 1 + (1 p) w jos e = 0 y w jos e = 1 π = (1 p) w jos e = 0 Y tuotos, p kiinnijäämisriski, u vaihtoehtoispalkka 27.3.2010 17
Tehokkuuspalkat Tyontekijän hyöty c U = Palkka e Tehokkuuspalkka on kasvava funktio Monitorointi p vaikeutuu Ponnistelu c vaikeaa Vähemmän työvuosia (vähemmän menetettävää laiskottelusta) 2 Työntekijä: ei laiskottele jos c w pu + (1 p) w 2 Y tuotos, p kiinnijäämisriski, u vaihtoehtoispalkka Yritys: minimi w jotta ei laiskottelua Tehokkuuspalkka ylittää vaihtoehtoispalkan w= u+ c 2 p π = y u+ Yrityksen ylijäämä π c 2 p 27.3.2010 18 voiton ja vaihtoehtoistulon (0) erotus
Tehokkuuspalkat Työntekijän kannattaa harrastaa laiskottelua Työntekijän ylijäämä S w hyöty kun vilunkia (shirking) ja kun aina tunnollinen c c Sw = u+ u+ 2p 2 c(1 p) = 2 p Y tuotos, p kiinnijäämisriksi, u vaihtoehtoispalkka 27.3.2010 19
Chapter 9 Personnel Economics in Imperfect Labour Markets: Pietro Garibaldi Training and Human Capital Investment 27.3.2010 20
Inhimillisen pääoman teoria Elinikäinen oppiminen Osaamispääoma mallit Becker human capital H.C. model Osaamispääoma akkumuloituu kuten fyysinen pääoma Työntekijän osaaminen esim. yliopistollinen koulutus Yrityskohtainen osaaminen pitkäaikaisissa työsuhteissa Elinikäiset palkkatulot - koulutusmenot w2 Ui = w1 + e( γ + θi) 1+ r w 1,2 palkkatulot periodeilla 1 ja 2, e={0,1} dikotominen koulutusmuuttuja γ lukukausimaksut, θ yksilökohtaiset koulutuskulut 27.3.2010 21
s u Koulutuspäätös Kustannus hyötyanalyysi Määrääviä tekijöitä: - Lukukausimaksut γ, vaihtoehtoispalkka w u,(kouluttamattoman palkkatulo), yksilökohtaiset kustannukset θ Koulutetun ja kouluttamattoman palkkaero ratkaisevaa Oletus ei palkkatuloa periodilla 1 jos kouluttaa Koulutus kannattavaa jos eli w ws wu θi γ wu + 1+ r 1+ r ws wu θi + γ + wu 1+ r Palkkaeron ws wu noustessa tai koron laskiessa enemmän koulutusta w 27.3.2010 22
9.4 Yleistaitojen kouluttaminen (general training) Työntekijä voi vaihtaa yritystä ja viedä osaamisen mukanaan Työntekijälle maksettava koko tuottavuusvaikutus Palkkakäyrä yli palkkauran nouseva - Yrityksellä ei kannustinta tukea koulutusta - Toisella periodilla koulutettu saa koko tuottavuusedun itselleen Ratkaistaan toisen periodin ratkaisu ensin e ponnistelu eli tuottavuus 2. per w = w + e ( θ + γ) s2 u i i 1. per w = w c ( θ + γ) s1 u i i c yrityksen menettämä työaika, vähennetään palkasta 27.3.2010 23
9.5 Yrityskohtainen koulutus (firm-specific training) Yritys on ainoa joka voi hyödyntää osaamista Työntekijällä ei kannustimia koulutukseen Monimutkainen ratkaisu Viimeisellä periodilla w 2 = u hold up ongelma : periodilla 1 työntekijällä ei kannustinta koulutukseen koska vain yritys hyötyy 27.3.2010 24
Yrityskohtainen osaaminen tuottaa mutta ei hyödytä työntekijää Yritys on ainoa joka voi hyödyntää osaamista Työntekijän ylijäämä (surplus) per. 2 Yrityksen f ylijäämä per. 2 Yhteiskunnallinen ylijäämä per. 2 Työntekijän ylijäämä (surplus) per. 1 ja 2 Yrityksen f ylijäämä per. 1 ja 2 Yhteiskunnallinen ylijäämä per. 1 ja 2 S = w u w,2 2 S = u + fs w f,2 2 S + S = fs w,2 f,2 S = w u+ w u w 1 2 S = u+ fs w + u cs w f S + S = s( f c) w f 2 1 f koulutuksen tuottavuusvaikutus, s={0,1} dikotominen koulutusmuuttuja u vaihtoehtoinen palkka, c koulutuksen kustannus (menetetty palkka koulutuksen ajalta) 27.3.2010 25
Ratkaisu 1: voitonjako (rent-sharing) Työntekijä saa osan voitosta mutta ei osallistu koulutuskustannuksiin Työntekijän osuus β Työntekijän palkka Osallistumisehto Osittain tehokas ratkaisu w = y+ β f 2 y+ β f c y > eli f > c / β 0 27.3.2010 26
Ratkaisu 2. Voiton ja kustannusten jako (full rent-sharing) Työntekijä saa osan voitoista ja maksaa saman osan koulutuksesta, työntekijän osuus β Työntekijän palkka Työntekijän osallistumisehto Yrityksen osallistumisehto Tehokas ratkaisu w = y+ β f 2 y+ β f y βc> (1 β)( y+ f) (1 β)( y+ c) > 0 f > c 0 β f koulutuksen tuotto, β c koulutuskustannus 27.3.2010 27
Täydellinen voittojen ja kustannusten jako (full rent-sharing) Palkkaprofiili jyrkkenee voittojen ja kustannusten jaon myötä 27.3.2010 28
Chapter 10 Personnel Economics in Imperfect Labour Markets: Pietro Garibaldi Training Investment In Imperfect Labour Markets 27.3.2010 29
Koulutusinvestoinnit kun työmarkkinat epätäydelliset Epätäydelliset työmarkkinat Yritykset maksavat kaikkialla enemmän kuin vaihtoehtoispalkka Yrityskohtainen koulutus edellyttää palkkajäykkyyttä (wage compression) eli palkat eivät seuraa täysin tuottavuutta Palkkajäykkyys Tuottavuus kasvaa enemmän kuin palkat panostettaessa koulutukseen Esimerkkejä Oppikoulutus Saksassa, kustannukset 4000 per työntekijä Työnvälitysyritykset, USA, Suomi 27.3.2010 30
Koulutus ja epätäydelliset työmarkkinat Ylijäämä yli ajan kannustimia Työntekijän vaihtoehtoispalkka+ β x ylijäämä Vaihtoehtoispalkka w( τ) = v( τ) + βs( τ), v( τ) = ay [ + fτ] b, 0 < a< 1; b> 0 τ yrityksen tarjoama koulutus, v(τ) vaihtoehtoispalkka, S(τ) yrityksen ylijäämä, b yritysten tuottavuudesta riippumaton kiinteä tuotto, osa koulutuksen hyödystä jonka työntekijä menettää vaihtaessaan yritystä (mutta ei hyödytä yritystäkään) a tuottavuudesta riippuva tuotto, osa jonka työntekijä voi ulosmitata koulutuksen höydystä 27.3.2010 31
Koulutus ja epätäydelliset työmarkkinat Ylijäämä yli ajan kannustimia Yrityksen ylijäämä Työntekijän ylijäämä (surplus) Yhteiskunnallinen ylijäämä on positiivinen kun a<1 tai b>0 mutta vaikutukset erilaisia S ( τ) = y+ fτ w( τ) f S ( τ) = w( τ) v( τ) w S( τ) = y+ fτ v( τ) = (1 a)( y+ fτ ) + b τ yrityksen tarjoama koulutus, v(τ) vaihtoehtoispalkka, S(τ) yrityksen ylijäämä, b yrityksen tuottavuudesta riippumaton kiinteä tuotto, a tuottavuudesta riippuva tuotto 27.3.2010 32
Epätäydelliset työmarkkinat: yrityksen kannustimet Yritys kouluttaa työntekijöitä jos ylijäämä positiivinen S ( τ = 1) c( τ) > S ( τ = 0) eli f y+ fτ w( τ = 1) c> y w( τ = 0) eli f > c+ w, w= w( τ = 1) w( τ = 0) f f koulutuksen tuoton on ylitettävä c koulutuksen kulut ja palkan kasvu w Täydelliset työmarkkinat f > w ja koulutus ei kannata 27.3.2010 33
Epätäydelliset työmarkkinat: yrityksen kannustimet Sijoitetaan palkka koulutuksen jälkeen (τ =1) ja ennen (τ =0) [ β (1 β) ] [ ] w( τ = 1) = a( y+ f) b+ β (1 a)( y+ f) + b [ ] w( τ = 0) = ay b + β (1 a) y + b w= f + a Palkan kasvu on suhteessa koulutuksen tuottoon f mutta ei täysimääräisesti kun a<1 mitä pienempi a sitä pienempi palkkojen hajonta ja palkkannousu mitä pienempi b sitä vähemmän työntekijälle saa voitonjakoa kun epätäydellisillä työmarkkinoilla vaihtoehtoispalkka on b:n pienempi 27.3.2010 34
Epätäydelliset työmarkkinat: yrityksen kannustimet Kannattavan koulutuksen ehto ja palkanmuutos yhdessä: f > c+ w [ β β ] w= f + a(1 ) eli Yritys järjestää koulutusta jos f(1 a)(1 β ) > c Jos työmarkkinat ovat epätäydelliset b>0 ja palkat eivät jäykkiä a=1 yritykset eivät kouluta työntekijöitään Jos työmarkkinat ovat epätäydelliset b>0 ja palkat jäykkiä a<1 yritykset voivat koulutttaa työntekijöitään Esim f=35,c=15, β=0.5, niin a:n on oltava < 1/7 27.3.2010 35
Koulutus ja epätäydelliset työmarkkinat: empiirinen evidenssi THS (temporary help supply services) yritykset Autor (2001) Hypoteesi palkat korkeammat yrityksissä jotka kouluttavat työtekijöitä eli δ positiivinen mallissa W = a+ δt + γ E + γ O + γ R + e W T ij E O R e ij ij 1 j 2 i 3 j ij ij ij j i j = = = työntekijän i tuntipalkka toimipaikassa j työntekijän i koulutus toimipaikassa j työpaikan ominaisuuksia = ammatteja = MSA (metropolitan statistical area) indikaattoreita = satunnaismuuttuja työntekijä ja toimipaikka spesifi Jos työmarkkinat ovat epätäydelliset b>0 ja palkat jäykkiä a<1 yritykset voivat koulutttaa työntekijöitään: δ positiivinen 27.3.2010 36
Empiirinen Evidenssi THS Temporary Help Services Tilapäistyövoimaa tarjoavat palveluyritykset USA Hypoteesi ei pidä paikkansa Kahdeksassa ammatissa yhdeksästä palkat alemmat koulutusta antavissa yrityksissä Koulutusta ilmeisesti annetaan vapaa-ajalla jolloin ei vaikutusta palkkaan
27.3.2010 38
Koulutus ja epätäydelliset työmarkkinat: empiirinen evidenssi Selityksiä alhaisemmille palkoille Työntekijät valikoituvat yleistä koulutusta tarvitseviin ja muihin Autorin malli kolme periodia 1. periodi työntekijät valikoituvat koulutusta antaviin ja muihin THS yrityksiin 2. periodi osa työntekijöistä siirtyy THS yrityksiin jotka eivät kouluta 3. periodi työntekijät siirtyvät muihin yrityksiin Valikoituminen: koulutusta antaviin yrityksiin hakeutuvat ne joilla odotukset koulutuksen tuotosta suuremmat, hyväksyvät vastapainoksi alemman palkan - Koulutus ja tietotaito komplementteja - Yrityksillä on yksityistä informaatiota työntekijöiden tietotaidosta 27.3.2010 39
Chapter 11 Personnel Economics in Imperfect Labour Markets: Pietro Garibaldi Job Destruction Työpaikkojen tuhoutuminen 27.3.2010 40
Työpaikkojen tuhoutuminen Ylijäämä yli ajan Työntekijän ja yrityksen ylijäämä Ylijäämä yhteensä S = W U, S = J W w t t f t t S = S + S f w = J W + W U t t t t = J U t t W t palkka, U t vaihtoehtoispalkka, Jt työn rajatuottavuus 27.3.2010 41
Milloin irtisanominen on järkevää Työntekijä eroaa vapaaehtoisesti S w, S f < 0 Yritys irtisanoo S f < 0 Työntekijä ei eroa vapaaehtoisesti S w >0, S f < 0 Tehokas ratkaisu S=S f +S w < 0 Tehoton ratkaisu S=S f +S w > 0 27.3.2010 42
Työpaikkojen tuhoutuminen empiirinen evidenssi Vapaaehtoinen irtisanoutuminen Ylijäämät negatiivisia S< 0 S f < 0, S w < 0 Yritys irtisanoo Työntekijän ylijäämä positiivinen S f < 0, S w > 0 Sopimus palkanalennuksesta mahdollinen jos ylijäämä positiivinen S> 0 Työntekijä ( W ) U > 0 ja J ( W ) > 0 t t t t W J < < W U t t t t U t < J t eli Yritys W t palkka, U t vaihtoehtoispalkka, Jt työn rajatuottavuus 27.3.2010 43
Työpaikkojen tuhoutuminen ja palkanalennukset Työntekijä Yritys 27.3.2010 44
Miksi palkanalennukset harvinaisia vaikka voivat estää tehottoman työpaikkojen tuhoutumisen Ammattiliitot Sopimuskaudella palkkoja vaikea laskea yksittäisessä yrityksessä Palkat sidottu yleiseen tuottavuuskehitykseen Asymmetrinen informaatio Työntekijät eivät tunne kysyntätilannetta - Yritysjohto voi vain näytellä että huonosti menee (kuten EK tekee aina) - Irtisanomiset uskottavampi signaali kysyntäolosuhteista, koska vaikuttaa heti tuotantoon (toisin kuin palkanalennukset) Yrityksen palkkajärjestelmät (internal labour markets) Palkkaurat on rakennettu nouseviksi Työnvälitysyritykset, USA, Suomi Työnantajaa ei toisaalta kannata uhata irtisanoutumisella ellei palkkaa nosteta 27.3.2010 45 Jos työnantaja suostuu kannustaamuita työntekijöitä tekemään samoin