PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2001

PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA 2001

PUOLUSTUS VOIMIEN TOIMINTA 2001 uolustusvoimien keskeisimmät tulostavoitteet saavutettiin vuonna 2001. Aluevalvonnan tasoa on pystytty parantamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Syyskuun terrori-iskun seurauksena ilmatilan valvontaa tehostettiin ajallisesti ja paikallisesti rajattuna. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko antaa selkeät suuntalinjat puolustusvoimien kehittämiseksi lähivuosina. Selonteon toimeenpano on jo käynnistetty. Puolustusvoimien kehittämisen painopiste on valmiusyhtymien rakentamisessa. Yhteispohjoismaisesta kuljetushelikopterihankinnasta tehtiin kauppasopimus. Maavoimien varustamisen ohella materiaalisen kehittämisen painopiste on johtamisvalmiuden parantamisessa. Varusmies- ja kertausharjoituskoulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin varsin hyvin. Varusmiesten 60 maastokoulutusvuorokauden tavoitetta laskettiin kouluttavan henkilöstön ja toimintamenojen riittämättömyyden takia. Maastovuorokausia kertyi keskimäärin 52 kuutta kuukautta kohti. Varusmiespalveluksensa keskeyttäneiden määrä lisääntyi edelleen. Kertausharjoituksista lykkäystä saaneiden määrä sen sijaan pieneni. Kertusharjoituksissa koulutettiin runsaat 32 000 reserviläistä. Lisääntyneet kertausharjoitukset

ovat vähentäneet vapaaehtoisten harjoitusten määrää. Rauhanturvatoiminnan operatiivinen vastuu siirtyi puolustusministeriöstä puolustusvoimiin. Kansainvälisen toiminnan painopiste on Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn kehittämisessä. Kaikkien tulosyksiköiden tehtävät ja tulostavoitteet sekä henkilöstöresurssit eivät olleet tasapainossa. Henkilöstömäärä ei riitä annettuihin tehtäviin. Teknologian kehityksestä johtuen henkilöstön osaaminen ei aina vastaa uusien tehtävien mukaisia vaatimuksia. Vuoteen 2012 ulottuvassa henkilöstöstrategiassa pyritään havaittujen ongelmien poistamiseen. Puolustussunnittelumme perustuu siihen, että vastaamme kaikissa tapauksissa itse maamme puolustustamisesta ja siihen, että koko maata puolustetaan. Alueellinen puolustusjärjestelmä on oloihimme suunniteltu ja meille sopiva puolustusratkaisu. Puolustusvalmiutemme joustavalla säätelyllä kykenemme hallitsemaan eri tyyppiset uhkatilanteet ja optimoimaan voimavarojemme käytön. Nyt varustamisen painopiste on valmiusyhtymissä, mutta seuraavaksi vahvistamme alueellisten ja paikallisjoukkojen suorituskykyä. Ne ovat välttämätön ja tärkeä osa puolustusjärjestelmäämme. Puolustusvoimain komentaja Amiraali Juhani Kaskeala

PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA VUONNA 2001 4 Puolustusvoimien osuudet valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon valmistuivat turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean määrittämässä aikataulussa. Selonteko antaa selkeät suuntalinjat puolustusvoimien kehittämiselle lähivuosina. Selonteossa puolustusvoimille osoitettu rahoitus mahdollistaa rakennemuutoksen jatkamisen toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla vuoteen 2008 saakka. Selonteossa linjattujen toimenpiteiden edellyttämä valmistelu on käynnistetty puolustusvoimissa. Aluevalvonnassa saavutettiin asetetut tavoitteet tyydyttävästi. Syyskuun terrori-iskun seurauksena puolustusvoimissa tehostettiin ilmatilan valvontaa ajallisesti ja paikallisesti rajatusti. Strategisen suunnittelun painopiste oli 2010- luvun puolustusjärjestelmän tutkimuksen käynnistämisessä. Operatiivisessa suunnittelussa painopisteenä oli strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan suunnitelmien tarkistaminen Ahmavaara 2000 -valmius- ja pääsotaharjoituksen kehittämistoimenpiteiden sekä muiden harjoitusten havaintojen perusteella. Kehittämistyö eteni pääsääntöisesti laadittujen aikataulujen mukaisesti. Päämääränä on, että käsketyt kehittämistoimenpiteet saadaan toteutetuksi vuoden 2002 valmius- ja pääsotaharjoitukseen mennessä. Pääsotaharjoituksen suunnittelu ja valmistelu etenivät suunnitelman mukaan. Varusmiehiä astui palvelukseen 31 878 henkilöä. Varusmiespalveluksen aikainen poistuma vakiintui 13 prosenttiin palvelukseen astuneista. Palvelukseen astuneiden varusmiesten lukumäärä vastasi asetettuja tavoitteita. Miesten 30 vuotta täyttäneestä ikäluokasta varusmiespalveluksen suoritti 82,9 prosenttia. Varusmiespalvelun suoritti 370 naista. Palvelusvuorokauden hinta oli 232 markkaa. Varusmieskoulutuksessa maastovuorokausia oli keskimäärin 52. Aikaisempaa 60 vrk:n tavoitetta on laskettu kouluttavan henkilöstön ja toimintamenorahoituksen riittämättömyyden takia. Vuoden 2001 puolustusselonteon perusteella käynnistettiin selvitystyö vuonna 1998 toimeenpannun palvelukseenastumisjärjestelmän tarkistustarpeista. Varusmiesten koulutusjärjestelmän kehittämistä osaksi yhteiskunnassa annettavaa koulutusta jatkettiin. Painopisteinä olivat johtaja- ja kouluttajakoulutus ja liikuntakoulutus sekä varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyväksilukeminen. Kertausharjoitusvuorokausille asetettu tavoite saavutettiin. Harjoitusvuorokausia kertyi 167 331 ja harjoituksissa koulutettiin 32 857 reserviläistä. Lykkäysprosentti oli noin 12. Kertausharjoituksen vuorokausihinnaksi muodostui 683 markkaa. Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa

antama koulutus on pienentynyt vuoden 1999 tasolta noin 21 prosenttia. Vuonna 2001 koulutettiin 13 633 henkilöä. Lisääntyneet kertausharjoitukset ovat vähentäneet joukko-osastojen mahdollisuuksia vapaaehtoisten harjoitusten järjestämiseen. Vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle annettu tuki ja ohjaus on lisääntynyt. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutus ry:n välinen tulosohjaus vakiinnutettiin. Tulossopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2001. Reserviupseerikoulun kouluttajakursseja kehitettiin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ehtojen mukaisesti. Alkuvuoden aikana puolustusvoimien kansainvälisen toiminnanpainopiste siirtyi käytännön toimissakin Euroopan Unioniin. Naton rauhankumppanuusohjelma sekä yhteispohjoismaiset rauhanturvaamisjärjestelyt tukevat tätä tavoitetta. Puolustusvoimat otti 1.1.2001 virallisesti vastaan puolustusministeriöltä kriisinhallinnan käytännön valmistelu-, toimeenpano- ja johtamistehtävät. Operatiivisen vastuun siirtoon liittyen perustettiin Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus puolustusministerin päätöksellä 25.1.2001. Vastaanotto ja toiminnan jatkaminen sujui ongelmitta. Johtamismenettelyjen vakiinnuttamisessa onnistuttiin ajoittaisia ongelmia lukuunottamatta. Ongelmat kyettiin ratkaisemaan ilman joukkojen toiminnan vaikeutumista. Tasavallan Presidentin 6.4.2001 päätöksen mukaisesti Suomi vetäytyi Yhdistyneiden Kansakuntien Etelä-Libanonissa toimivasta UNIFIL-rauhanturvaoperaatiosta vuoden 2001 loppuun mennessä. Suomella oli 972 rauhanturvaajaa Suomenlinnan Rannikkorykmentti kouluttaa taistelijoita kiinteään rannikkotykistöön. Peruskoulutus päättyy sotilasvalaan ja valamarssiin. 5

6 yhdeksässä operaatiossa vuoden 2001 lopussa. Rekrytoinnin kehittämisen perustaksi puolustusvoimissa käynnistettiin työnantajakuvakampanja, joka ensisijaisen tavoitteen mukaisesti nosti puolustusvoimat esille työnantajana. Rekrytointipäällystön uuteen koulutusjärjestelmään onnistui tyydyttävästi. Puolustusvoimissa oli vuoden 2001 lopussa 17 300 virkaa ja tehtävää. Näistä oli 9 300 sotilaiden ja 8 000 siviilien tehtäviä. Vakinaista henkilökuntaa oli puolustusvoimissa vuoden lopussa 16 500, jonka lisäksi määräaikaisia sopimussotilaita oli 370. Puolustusvoimien henkilöstön keskuudessa tehdyissä työilmapiiritutkimuksissa havaittiin työilmapiirin säilyneen korkealla tasolla. Toisaalta henkisen työkyvyn edistämiseen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Työuupumukseen liittyen sairaspoissaolot ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Työtapaturmat ovat vähentyneet vuoden 1999 tasosta 35 prosenttia. Puolustusvoimien tulosyksiköiden tehtävät ja tulostavoitteet sekä henkilöstöresurssit eivät olleet kaikilta osin tasapainossa. Tulosyksiköiden tehtävät ovat muuttuneet ja henkilöstömäärä ei ole kehittynyt asetettuja tehtäviä vastaavaksi. Myöskään henkilöstön osaaminen ei tietyiltä osin vastaa uusien tehtävien mukaisia vaatimuksia. Erityisesti teknologian kehitys on muuttanut tehtävien sisältöä. Kertomusvuonna valmisteltiin puolustusvoimien henkilöstrategiaa 2002 2012. Kehittämisen päämääränä on tehokas, muutoskykyinen ja hyvinvoiva organisaatio, jossa toiminnan tehokkuusvaatimukset ja työhyvinvointi ovat tasapainossa. Puolustusvoimien henkilöstön määrää, rakennetta ja laatua on lähdetty kehittämään henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien materiaalisen valmiuden kehittämisen painopiste siirtyi johtamisvalmiuden kehittämiseen ja maavoimien varustamiseen. Maavoimien kehittämisen painopiste oli valmiusyhtymissä ja helikopterijoukoissa sekä tiedusteluja johtamisjärjestelmien, liikkuvuuden sekä tulen tehon ja ulottuvuuden parantamisessa. Valmiusprikaatien materiaalihankintoja jatkettiin suunnitelman mukaan. Kuljetushelikopterihankintaa jatkettiin osana yhteispohjoismaista yhteistyötä. Kauppasopimus allekirjoitettiin 19.10.2001. Hankittavien 20 NH90-helikopterin toimitukset ajoittuvat vuosille 2004 2008. Helikopterijärjestelmään tilattiin neljä koulutushelikopteria. Kuljetushelikopterien ja niiden moottorien loppukokoonpanosta Suomessa allekirjoitettiin sopimus Patria Finavitecin kanssa marraskuussa. Sopimuksella luodaan huoltovalmiuksia kotimaiseen teollisuuteen. Uuden taistelualuslaivueen ja rannikkojääkäripataljoonien materiaalihankintoja jatkettiin. Laivue 2000 -konseptiin kuuluva ensimmäinen ilmatyynyalus vastaanotettiin lokakuussa. Ilmavoimien lentotunnit kyettiin turvaamaan sisäisin rahoitusjärjestelyin. Ilmavoimien tärkeimmät yksiköt saavuttivat pääosin tavoitteet.

PUOLUSTUSVOIMIEN TULOKSET VUONNA 2001 Avaintulos 1 Keskeisimmät tunnusluvut 1999 2000 2001 Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiskyky Avaintulokseen sisältyvät toiminnot, jotka koskevat valtakunnan turvallisuuteen liittyvää tietojen hankintaa, arviointia ja raportointia sekä Suomen sotilasasiamiesten toimintaa ulkomailla. Alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi Suomen ilmatilaa, aluevesiä ja maarajoja valvotaan sekä kiinteillä että liikkuvilla järjestelmillä, joilla pyritään havaitsemaan ja tunnistamaan erilaiset Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) tapahtumat, ilmiöt ja kohteet. 693,0 794,0 831,0 277,3 299,3 338,3 Saaduista havannoista ja kohteista muodostetaan jatkuvasti tilannekuvaa, joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon, ennusteiden laatimisen ja tarvittaessa valmiuden kohottamisen. Tykistöprikaati kouluttaa kenttätykistöjoukot Porin Prikaatin perustamaan valmiusyhtymään. 7

8 Avaintulokseen liittyvä toiminta on toteutunut pääosin suunnitellulla tavalla ja tasolla. Puolustusvoimien operatiivinen tilannekuva on ylläpidetty vaaditulla tasolla. Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylin johto on pidetty selvillä sotilaallisesta ja sotilaspoliittisesta tilanteesta, joka on mahdollistanut oikea-aikaisen päätöksenteon. Aluevalvonnan ajallista ja alueellista kattavuutta pyrittiin nostamaan. Ilmavalvonnassa keskimääräinen valvontataso säilyi edellisen vuoden kaltaisena. Valvonnan vaihtelua virka-ajan ja muun ajan välillä on tasattu, mikä paransi valvonnan kokonaislaatua. Merivalvonnassa pintavalvonnan taso on pystytty ylläpitämään ja osin myös parantamaan. Myös vedenalaisen valvonnan tasoa pystyttiin parantamaan. Uuden aluevalvontalain käyttöönotossa ja siihen liittyvässä ohjeistuksessa onnistuttiin hyvin. Avaintulos 2 Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky Avaintulos kaksi käsittää ne toiminnot, jotka koskevat valtakunnan puolustusratkaisua ja sen eri osien sotilaallisen puolustuksen tutkimusta, suunnittelua ja kehittämistä. Siihen liittyy puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän tutkimusta, kehittämistä, rationalisoinnin ohjausta, puolustusvalmiuden ylläpitoa, päivystystä, vartiointi- ja turvallisuustoimintaa sekä muille viranomaisille annettavaa virkaapua. Avaintulokseen liittyvä toiminta on toteutunut pääosin suunnitellulla tavalla ja tasolla. Puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoitus Ahmavaara 2000 kehitti merkittävästi puolustusvoimien operatiivista valmiutta ja kykyä strategisen iskun ennaltaehkäisyyn. Saatujen kokemusten perusteella on jatkettu operatiivisten suunnitelmien tarkistusta. Vuoden 2002 puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoituksen suunnittelua on jatkettu. Harjoituksen aiheena on strategisen iskun torjunta pääkaupunkiseudulla ja pianopiste on ilmapuolustuksessa. Johtamisjärjestelmää on edelleen parannettu strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan vaatimusten mukaisesti sekä kansainvälisen yhteistoimintakyvyn parantamiseksi. Kertomusvuonna käynnistettiin myös puolustusvoimien teollisuustrategian laatiminen. Henkilötyövuosien eroon vaikuttaa toiminnon 13, tietoteknisten järjestelmien ylläpito, siirtyminen tukitulokseen 6 vuoden 2000 aikana. Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattujen toimenpiteiden edellyttämä suunnittelutyö on käynnistetty valtakunnallisen tasan lisäksi maanpuolustusalueilla, merivoimissa, ilmavoimissa ja Puolustusvoimien Materiaalilaitoksessa. Puolustusvoimien strateginen suunnittelu on käynnistynyt toimintasuunnitelman mukaisesti 2010-luvun puolustusjärjestelmän määrittämiseksi. Puolustusvoimien tutkimustoiminnan koordinointia kehitettiin tehostamalla T&K-johtoryhmän kokoonpanoa ja toimintatapoja. Materiaalisuunnitelmien laatiminen on jatkunut alajohtoportaiden suunnittelemalla tavalla. Osalla alajohtoportaista suunnittelussa ilmaantui viiveitä, mutta asetetut tavoitteet saavutettiin vuoden loppuun mennessä. Perustamissuunnitelmien tarkistamiselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Turvallisuustilannekuvatietojärjestelmähanke (TUTKA) on tarkennetun suunnitelman mukaisessa aikataulussa. Pilotointivaihe käynnistyy ainakin osittain vuoden 2002 loppuun mennessä. Viranomaisradiojärjestelmä (VIRVE) otettiin osin käyttöön. Karttapalvelun vastuut ja johtosuhteet on muutettu operatiivisten johtosuhteiden mukaisiksi. Kansainväliseen koordinaatistoon siirtymisessä saa-

Keskeisimmät tunnusluvut Virka-apukerrat yhteensä Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) 1999 2000 2001 686 1656 589 1904 1163 1203 606 353,8 399,9 Henkilötyövuosien eroon vaikuttaa toiminnon 13, tietoteknisten järjestelmien ylläpito, siirtyminen tukitulokseen 6 vuoden 2000 aikana vutettiin tekninen valmius, mutta käytännön toimenpiteisiin ei voida ryhtyä ennen lopullisen kansallisen päätöksen valmistumista. Toteutus edellyttää yhteistyötä sekä puolustusvoimien sisällä että siviiliorganisaatioiden kanssa. Hankkeiden suunnittelussa on otettava jatkossa paikkatietoaineistojen hankkiminen huomioon nykyistä paremmin. Puolustusvoimien valmius- ja pääsotaharjoituksen valmistelut etenivät suunnitellusti. Asevelvollisuusalan tietojärjestelmien liittäminen OPJO-ympäristöön aloitettiin vuoden 2001 aikana. Työ etenee suunnitelman mukaisesti siten, että asevelvollisuusalan tietojärjestelmät toimivat OPJO-ympäristössä vuoden 2005 alusta alkaen. Virka-apu kertojen määrä on muutaman vuoden jälkeen palannut normaalille tasolle. Tason vakauttamiseen on vaikuttanut Kokkolan syväsataman raivauksen loppuun saattaminen vuoden 2000 aikana. Räjähtävän materiaalin raivaus on lisääntynyt hieman ja tullee edelleen lisääntymään, kun sodanaikaisten räjähteiden löydöt kasvavat. Virkaapuun liittyvät raivaus- ja sukellustehtävät useissa kohteissa samanaikaisesti ovat rasittaneet sukellushenkilöstöä ja vaikeuttaneet merivoimien joukko-osastojen koulutustoimintaa. Merivoimat sai rannikkojääkäreille uusia Jurmo-luokan veneitä. 9

Avaintulos 3 sekä teknistä ja luonnontieteellistä tutkimusta. 10 Suorituskykyiset joukot Avaintulos kolme jakaantuu kolmeen alatulokseen. Tehtävänsä hallitsevat, riittävät joukot sisältävät sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön koulutuksen suunnittelua, valmistelua, toteutusta ja seurantaa, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä alus- ja lentotoimintaa. Joukkojen ylläpito vaatii muonittamista, terveyden- ja sairaanhoitoa, palkkojen, päivärahojen ja matkojen maksamista sekä vaatettamista. Tehtävän mukainen varustus edellyttää materiaalihankkeiden ja asejärjestelmien kehittämistä, sotavarustemateriaalin hankkimista ja jakoa joukoille, teollisuuden kriisivalmiuden suunnittelua Pohjoisella ja Itäisellä Maanpuolustusalueella sekä meri- ja ilmavoimissa palveluksenaikainen poistuma vaikeutti joukkotuotantoa. Aikaisemmin poistuman kohdistuminen palvelukseen astumisen kynnykselle onnistuttiin ennakkokirjeellä ja valistuksella huomattavasti pienentämään. Varusmiespalveluksen aikaisen poistuman pienentämiseksi puolustusvoimissa on valmisteltu varusmiespalvelusta edeltävän valmistautumisohjelman käyttöönottoa. Varusmieskoulutuksen laatua on kyetty parantamaan. Maastovuorokausien lisääminen nykyisestä noin 52 vuorokauden keskimääräisestä tasosta ei ole perusteltua eikä mahdollista ilman merkittävää lisäpanostusta henkilöstöön. Tehtyjen kyselytutkimusten perusteella suurinta Keskeisimmät tunnusluvut Tavoitevahvuus, I-saapumiserä Palvelukseen astuneet, I-saapumiserä Tavoitevahvuus, II-saapumiserä Palvelukseen astuneet, II-saapumiserä Poistuma varusmiespalveluksen aikana Poistuma varusmiespalveluksen aikana, I-saapumiserässä Siviilipalvelukseen hyväksytyt, I-saapumiserässä Poistuma varusmiespalveluksen aikana, II-saapumiserässä Siviilipalvelukseen hyväksytyt, II-saapumiserässä 1999 2000 2001 15 715 15 832 15 105 16 835 14 560 16 068 15 642 15 712 15 025 15 512 14 993 15 809 3 963 3 871 4 140 1 988 2 204 2 292 487 574 544 1 999 1 667 1 848 409 509 460 Ikäluokka 30-vuotiaat / varusmiespalveluksen suorittaneet 33 919 / 28 651 32 914 / 27 338 31 780 / 26 332 Siviilipalvelukseen määrätyt 2 396 2 687 2 745 Siviilipalvelukseen määrättyjen osuus kutsuntaikäluokasta (%) 7,2 7,3 10 Saapumiserien palvelukseen astuneet / koulutetut Joukkotuotantoluettelon tarve / sijoitetut Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelusvuorokaudet Kuusi kuukautta koulutettavien keskimääräiset maastovuorokaudet Varusmieskoulutuksen laatu keskimäärin, koulutettavan arvio (1 5) Varusmieskoulutetun hinta *. Vuonna 1999 laskentaperusteet ovat erilaiset, ei vertailukelpoinen. 32 347 / 24 891 19 575 / 18 714 29 553 / 23 497 x / 19 063 31 878 / 25 287 x / 19 387 5 835 655 6 415 404 6 397 183 51 54 x 3,7 3,6 x 22 037 56 246 58 669

tyytyväisyyttä tunnetaan puolustuvoimien antamaan johtamiskoulutukseen sekä maanpuolustustahtoon. Suurimmat puutteet ovat puolustusvoimien työnantajakuvassa sekä fyysisen kunnon toteutuksessa. Tulo- ja lähtötestien perusteella fyysisen kunnon kehittyminen ei ole vastannut liikuntakoulutukselle asetettuja tavoitteita. Kertausharjoituskoulutukselle asetetut tavoitteet saavuttiin kaikkien alajohtoportaiden osalta, osin jopa ylitettiin. Itäinen ja Pohjoinen Maanpuolustusalue onnistuivat vähentämään kertausharjoituksiin käskettyjen lykkäysten määrää. Reservin päällystön koulutusjärjestelmää on kehitetty osana päällystön koulutuksen kokonaisuudistusta. Selvitystyössä on otettu huomioon aktiivipalveluksessa olevan päällystön koulutukseen kuuluva reserviupseereiden jatkokoulutus, reserviupseereiden täydennyskoulutukseen kuuluvat kertausharjoitukset ja Maanpuolustuskoulutus ry:n ja muiden maanpuolustusjärjestöjen antama maanpuolustuskoulutus sekä ase- ja järjestelmätekniikan kehittymisen aiheuttamat vaatimukset reservin päällystön ammattitaidolle. Raportti valmistui elokuussa. Raportin mukaiset keskeiset toimenpiteet käynnistettiin. Kertomusvuonna valmisteltiin puolustusvoimien henkilöstrategiaa 2002 2012. Puolustusvoimien henkilöstöalan keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat henkilöstön osaaminen, muutoskykyisyys ja työhyvinvointi. Kehittämisen päämääränä on tehokas, muutoskykyinen ja hyvinvoiva organisaatio, jossa toiminnan tehokkuusvaatimukset ja työhyvinvointi ovat tasapainossa. Puolustusvoimien henkilöstön määrää, rakennetta ja laatua on lähdetty kehittämään henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti. 11 Keskeisimmät tunnusluvut 1999 2000 2001 Palvelusvuorokauden hinta *. Vuonna 1999 laskentaperusteet ovat erilaiset, ei vertailukelpoinen. Varusmiesten palvelusmotivaatio (1 5) Kertausharjoituksiin käsketyt / koulutetut Kertausharjoitusvuorokaudet Kertausharjoituskoulutetun hinta * Kertausharjoitusvuorokauden hinta * Reserviläiskoulutuksen laatu, koulutettavan arvio (1 5) Reserviläisten palvelusmotivaatio (1 5) Peruskoulutetut upseerit Esiupseerikurssin suorittaneet Yleisesikuntaupseerikurssin suorittaneet Vapaaehtoiset harjoitukset (kpl) Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetut (kpl) Vapaaehtoisten harjoitusten vuorokaudet (vrk) Joukko-osastojen reserviyksiköt Joukko-osastojen reserviyksikkötoimintaan osallistuvat reserviläiset Avaintuloksen henkilötyövuodet 94 206 232 4 4 3,5 9 997 / 8 672 30 454 / 28 150 37 393 / 32 857 32 342 162 447 167 331 1 487 3 463 3 345 399 600 683 4,4 4,0 4,0 4,6 3,8 4,0 0 101 100 122 88 73 0 64 37 469 451 403 17 083 15 314 13 633 33 560 29 982 27 147 298 252 306 6 376 8 147 325 1 787 6 490 6 115 Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) 5 592,6 5 562,4 4 994,5 * Puolustusvoimien lukemaan otettu Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten varusmies-, kertausharjoitus- sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja ylläpidon kustannukset x Tietoa ei ole

12 Uusimuotoisen upseerikoulutuksen hallinnollinen valmistelu saatettiin loppuun. Päällystön uusi koulutusjärjestelmä aloitettiin vuoden 2001 syksyllä. Opistoupseereiden tutkinnon täydentäminen upseerin tutkinnoksi aloitettiin ja toimeenpantiin ensimmäinen opistoupseerien jatkokurssi. Erikoisupseerien, sotilasammattihenkilöiden ja siviilien koulutusjärjestelmien uudistamista jatkettiin. Rekrytoinnin kehittämisen perustaksi puolustusvoimissa käynnistettiin työnantajakuva- eli imagokampanja, joka ensisijaisen tavoitteen mukaisesti nosti puolustusvoimat esille työnantajana. Rekrytointi päällystön uuteen koulutusjärjestelmään onnistui tyydyttävästi. Päällystön uuteen koulutusjärjestelmään hakeutui oppilaspaikkoihin nähden lähes kaksinkertainen määrä. Kaikkia oppilaspaikkoja ei saatu täytettyä lähinnä valintajärjestelmän monimutkaisuudesta johtuen. Uuden upseerikoulutusjärjestelmän tiedottamista on tehostettu ja valintajärjestelmää yksinkertaistettu. Valmiusprikaatien kehittämistä ja materiaalihankintoja jatkettiin suunnitelman mukaan. Käyttöönoton- ja vastaanoton valmisteluja jatkettiin keskitorjunta-alueen pst-järjestelmälle sekä taisteluajoneuvo 2000:lle. Kranaatinheitintelakuorma-autot luovutettiin Kainuun Prikaatille ja raivaamisajoneuvot valmiusyhtymille, AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän kenttäkokeet on tehty ja prototyyppi tilattu. YVI2-järjestelmää täydennettiin protokonttihankinnalla, YVI1-modifioinnin asennukset aloitettiin sekä vastaanotettiin ensimmäinen erä digitaalisia VHF-kenttäradioita. 155-tykistöasejärjestelmä on pääasiassa toteutus- tai hankintavaiheessa. Kevyen kohdeilmatorjuntaohjusjärjestelmän testit on päätetty ja valintasiirtyi vuodelle 2002. Porin Prikaatille kehitettävien panssariajoneuvojen kenttäkokeita jatkettiin. Valonvahvistimien hankinnasta tehtiin sopimus, lämpökamera-, maalinosoitin- ja ampumajalustahankkeen osalta päätös siirtyi vuodelle 2002. NBC-tiedusteluajoneuvon osalta lähestyttiin prototyyppivaihetta ja suluttamisajoneuvo eteni suunnitteluvaiheessa. 8x8-panssaripyöräajoneuvon kehittäminen on jatkunut ja prototyypit tilattiin Patria Vehiclesilta. Lentotiedustelujärjestelmän tehdasvastaanotot tehtiin syksyllä. Valtakunnallisen elektronisen sodankäynnin kehittämisen edellyttämät toimenpiteet käynnistettiin, valtakunnallinen henkilöstö- ja koulutusjärjestelmä suunniteltiin ja rakentamishankkeet valmisteltiin. Keskeisimpänä ongelmana elektronisen sodankäynnin kehittämisessä on ELSO-koulutetun henkilöstön puute ja rekrytointi- sekä sitouttamisongelmat. Puolustusvoimissa otettiin käyttöön standardipalvelut joilla varmistetaan yhteensopivuus länsimaisen kaluston kanssa. Kaikissa suoritetuissa hankinnoissa (heko-hankinta mukaanlukien) on huomioitu yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuudet aina kun se on mahdollista. Mikäli yhteisiin hankintoihin ei ole päästy, niin usein on vaihdettu ainakin testaustuloksia ja käyttäjänvaatimuksia. Pohjoismainen NORDCAPS-prikaati toi mukanaan vaatimuksia yhteensopivuudelle ja yhteistyölle myös kriisinhallintajoukkojen osalta. Kansainvälisten joukkojen kehittäminen maavoimien osalta siirrettiin kokonaisuudessaan maavoimaesikunnan vastuulle syksyllä 2001. Suunnitelmissa kansainvälisten joukkojen materiaalitarpeet yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin oletuksena oli, että kaikkia joukkoja ei aseteta tehtävään yhtä aikaa. Materiaalin hankinta aloitetaan vuonna 2002 johtamiskyvyn kehittämisellä sekä hankkimalla kevyitä ajoneuvoja. Hankintoja jatketaan raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, rakenteiden sekä johtamiskyvyn osalta vuosina 2003 2006. Kansainvälisten joukkojen henkilö- ja materiaaliyksikkötyypit on laadittu jääkäripataljoonan, pioneeripataljoonan sekä kuljetuskomppanian osalta. Pohjoismaisen prikaatin johtamisjärjestelmän kehittäminen ja hankinta aloitettiin maavoimaesikunnan johdolla. Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytyksien turvaamiseksi laadittiin alku-

vuodesta sodan ajan materiaalille elinjaksosuunnitelmat ja laskettiin ampumatarvikkeiden sodan ajan kulutustarve. Selvitystöiden perusteella laadittiin suunnitelma materiaalin poistamisesta, hankinnoistaja ampumatarvikkeiden hankinnoista. Lisäksi suunniteltiin kotimaisen ampumatarviketeollisuuden tarvitsema lisärahoitus vuodelle 2002 ja laadittiin suunnitelma kotimaisesta ampumatarviketuotannosta vuoteen 2010 saakka. Huoltoesikunta ja maavoimaesikunta laativat yhteistoiminnassa esityksen Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämisen tilausvaltuudeksi vuosille 2003 2008, jolla pyritään turvaamaan muunmuassa raskaan ampumatarviketeollisuuden sekä puolustustarviketeollisuuden säilyminen Suomessa myös lähitulevaisuudessa. Teollisuuden tukemiseksi laadittiin vuodelle 2002 lisätalousarvioesitys. Kuljetushelikopterien kauppasopimus allekirjoitettiin 19.10.2001. Hankittujen 20 NH90-helikopterin toimitukset ajoittuvat vuosille 2004 2008. Helikopterijärjestelmään on tilattu koulutushelikopterit (4 kpl), jotka toimitettaan alkuvuodesta 2002. Kuljetushelikopterien hankintasopimuksessa ostettiin tyyppikoulutusta vuodelle 2004. Tämän lisäksi ostettiin Englannista lentokoulutusta vuodelle 2003. Koulutusjärjestelmän selvitykset ovat käynnissä. Kuljetushelikopterien ja niiden moottorien loppukokoonpanon toteuttaminen allekirjoitettiin Patrian tehtailla. Sopimuksella luodaan huoltovalmiuksia kotimaiseen teollisuuteen. Iskukykytutkimuksen valmistelut aloitettiin ja sen ohjaukseen liitettiin helikopteritutkimus, syvän asevaikutuksen kokonaiskonseptin tutkimus, monikäyttöi- Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkärit harjoittelevat myös jäistä pelastautumista. 13

14 sen lähipanssaritorjunta-aseen tutkimus sekä panssari- ja taisteluajoneuvotutkimus. Sotilaslääkäri tehtäviä oli loppuvuodesta 2001 hoitamatta yhteensä 14. Erityisen huono tilanne oli Kajaanissa, Niinisalossa ja Valkealassa; usean lääkärin toimipisteissä toimittiin pitkiä aikoja pelkästään varusmieslääkärin varassa. Yhden lääkärin toimipisteistä oltiin Hallissa, Kauhavalla ja Keuruulla myös ajoittain pitkiä aikoja sijaisen tai varusmieslääkärin varassa. Myös pääesikunnan terveydenhuolto-osaston hallintolääkärin tehtäviä oli vuoden aikana auki tai sijaisuuksia hoitamatta suuren osan vuotta. Kulkukannalle määrättyjen alusten toimintakyky on nostettu hyvälle tasolle takaamalla pintatorjuntayksiköilleriittävät keskimääräiset valmiusvuorokaudet. Miinoitusyksiköiden valmiusvuorokausien kasvu johtuu lähinnä Pansio-luokan käytöstä Utön vuoroliikenteessä. Merivoimien uudistamisen tilausvaltuuden mukaiset hankkeet etenivät suunnitellusti. Laivue 2000:n hankintaa jatkettiin toisen Hamina-luokan aluksen tilaussopimuksella, taistelunjohtojärjestelmän tilaussopimuksella ja laivueen pääjärjestelmien tarjouspyyntöjen lähettämisellä. Ilmatyynyaluksen prototyyppi valmistui koeajoihin syksyn aikana. Materiaalista valmiutta parannettiin: Helsinki-luokan alusten eliniän jatkamista on valmisteltu määrittelyllä, meritorjuntaohjus-85-järjestelmän modernisointia koskeva sopimus allekirjoitettiin, sekä rannikko-ohjushankinnasta lähetettiin tarjouspyynnöt. Jurmo-luokan hankinnat jatkuvat suunnitellusti. Ilmavoimissa tapahtui yksi vakava onnettomuus, jossa yölennolla ollut Hornet-pari törmäsi toisiin-

sa. Onnettomuudessa menettiin yksi Hornet-kone ja toinen kone vaurioitui pahoin, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Lento- ja viestiteknisen sotilasammattihenkilöstön peruskursseja ei ole saatu rekrytoitua halutun suuruiseksi eikä näille kursseille ole myöskään annettu aloituspaikkakiintiöitä. Näyttää siltä, että lentoteknisen henkilöstön kokonaismäärä tullee edelleen laskemaan. Hawk-lentotuntien vähentäminen ei myöskään vapauta riittävästi lentoteknistä henkilöstöä nostamaan Hornet -lentotuntien määrää tavoitetasolle. Hornet-hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Viimeinen perushankinnan maksuerä maksettiin alkuvuodesta 2001. Järjestelmä ja logistiikkatoimitukset jatkuvat vuoteen 2003 saakka ja sopimukset suljetaan vuoteen 2005 mennessä. Tulenkäytön johtamisen kehittämisen toinen vaihe (ITTH2) toteutettiin ja seuraava kehittämisvaihe (ITTH3) käynnistettiin. Johtokeskusten varustaminen ITTH:lla toteutettiin. Käyttöönottoon liittyvät tilojen saneeraukset toteutettiin. Ilmavoimien operaatiokeskus otettiin uusittuna käyttöön. Maavoimien kuljetushelikopterien pääsopimusten (NHI) hallinnointi siirrettiin ilmavoimien vastuulle loppuvuodesta 2001 ja muiden sopimusten ja vastuiden hallinnoinnin siirtämistä ilmavoimien vastuulle valmisteltiin toteutettavaksi vuoden 2002 alusta. Helikoptereiden lentotunteja kertyi 2 657, joista HS-kalustolla lennettiin 941 tuntia ja HH-kalustolla 1 716 tuntia. Sijoitetun heko-ohjaajan keskimääräainen lentotuntimäärä pääkalustolla oli 224 tuntia. Kipinät sinkoutuvat, kun Hornet laskeutuu Lusin varalaskupaikalle jarruvaijeria käyttäen. 15

Avaintulos 4 Keskeisimmät tunnusluvut 16 Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa Avaintulos neljä käsittää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien osallistumista YK:n ja ETYJ:n rauhanturvatoimintaan ja -tehtäviin, näiden toimintojen valmisteluun, sekä osallistumista muihin Suomea kansainvälisesti ja puolustuspoliittisesti koskeviin tehtäviin sekä ulkomailla tapahtuviin opintoihin ja koulutusmatkoihin. EU:n kriisinhallinnan kehittämiseen liittyen asetettiin kenraalitasoinen sotilasedustaja EU:n sotilaskomiteaan ja samalla NATO:oon. EU:n sotilasesikunnassa toimii viisi upseeria. EU-edustustoa vahvennettiin toisella apulaissotilasedustajalla. Suomen alustavaa joukkotarjousta ja alustavaa lisäjoukkotarjousta koskevat työt on suoritettu sekä kotimaassa että EU-työryhmissä. Eurooppalaisen sotilaalliseen kriisinhallinnan johto- ja suunnitteluelinten (NATO, EU, WEU, NOR- DCAPS, SHIRBRIG) työskentelyyn ja toiminnan valmisteluun liittyen valmisteltiin sotilasasiantuntijan lähettäminen NATO-edustustoon valmistelemaan vuoden 2003 Cooperative Knowledge -harjoitusta, jossa testataan uusi kriisinhallinnan johtamisjärjestelmä ja sen yhteensopivuus NATO-järjestelmiin. Suomi osallistui pohjoismaisten rauhanturvajärjestelyjen kehittämiseen NORDCAPS-yhteistyössä, samoin on osallistuttu SHIRBRIG:n ja MCG:n (KFOR) työskentelyyn eri tasoilla. Aktiivinen toiminta WEU:n kanssa lopetettiin järjestön "hyllylle siirron" jälkeen ja esikuntaupseeri WEU:sta siirrettiin EU:iin. Tasavallan Presidentin 6.4.2001 päätöksen mukaisesti Suomi vetäytyi YK:n Etelä-Libanonissa toimivasta UNIFIL-rauhanturvaoperaatiosta vuoden Valmiusjoukkoon koulutetut Valmiusjoukon toimeenpanovalmius Pidetyt kansainväliset harjoitukset (vast) (kpl) Pidetyt kansainväliset tapahtumat Rauhanturvaoperaatioiden henkilöstövahvuudet Suomessa kv sotilastarkkailijakursseilla koulutetut Rauhanturvakoulutettujen määrä Osallistujamäärät kv harjoituksiin Rauhanturvakoulutuksen laatu (suunniteltu/toteutunut) Suomeen järjestettyjen vierailujen lukumäärä Ulkomaille järjestettyjen vierailujen lukumäärä Ulkomaan virkamatkat Ulkomaiseen yli 6 kk kestävään koulutukseen osallistuneet Avaintuloksen henkilötyövuodet 2001 loppuun mennessä. Purkamisosasto kotiutettiin marraskuun loppuun mennessä. Tasavallan presidentin päätöksillä vahvennettiin KFOR-operaatiota 150 rauhanturvaajalla maakuntavaalien ajaksi 4.10. 4.12.2001 ja Suomen Osastoa Bosnia- Herzegovinassa 25 CIMIC-upseerilla 1.12.2001 alkaen. UNIFIL:in vetäytymisen jälkeen Suomella on 972 rauhanturvaajaa yhdeksässä operaatiossa. Kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen koulutus jatkui Porin Prikaatissa ja rotaatiokoulutuksena Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa. Kriisinhallintajoukkojen kehittämisohjelman valmistelua jatkettiin. Kansainvälisten velvoitteiden huomioonotto johtamis- ja henkilöstöjärjestelmissä on vakiintumassa. Joukkojen kokoonpanorakenteet sekä henkilö- ja materiaaliyksikkötyyppien laatiminen saataneen pääosin valmiiksi asettuihin tavoiteaikoihin mennessä. Sen sijaan joukkojen materiaalin hankintoja ei kyetä toteuttamaan suunnitellulla tavalla. 1999 2000 2001 438 366 x 4 3 16 7 9 9 853 592 x x x 1 607 x x 142 1315 99 99 1 766 Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) 22,2 37,4 327,6 x x x x x x x x x x x x x x 18 4/4,3 153 116 10 995 4

Ilmavoimien kansainvälisen toiminnan runkosuunnitelma vuosille 2001 2006 vahvistettiin jo 15.12.2000. Tämä käsittää joukkojen koulutuksen, varustamisen sekä osallistumisen kansainvälisiin harjoituksiin siten, että asetettu valmius saavutetaan asteittain vuoden 2006 loppuun mennessä. Osallistumalla kansainvälisiin harjoituksiin kehitetään PARP III -tavoitteita. Merivoimissa kansainvälisen toiminnan tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti. Kansainvälisen toiminnan suunnitelmista poikkeavat henkilöstötarpeet vaikeuttivat henkilöstön ja taloudellisten resurssien suunnittelua. Kansainvälisen toiminnan tasoa ei voida enää kasvattaa ilman merkittäviä lisäresursseja. Kriisinhallinnan käytännön valmistelu- ja toimeenpanotehtävien vastaanotto 1.1.2001 sujui suunnitelulla ja työryhmien loppuraporteissa esitetyllä tavalla. Operatiivisen vastuun siirtoon liittyen perustettiin Puolustusvoimien kansainvälinen keskus puolustusministerin päätöksellä. Keskus johtaa kriisinhallintatehtävissä olevien joukkojen ja sotilastarkkailijoiden hallintoa, koulutusta ja huoltoa. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen toiminnan aloittamisessa oli ongelmia, koska 1.1.2001 keskuksella ei ollut käytössään riittävästi henkilöstöä. Ongelma on kuitenkin osittain poistunut kuluneen vuoden aikana. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus sai 20.7.2001 Natolta PfP Training Centre -statuksen. Uuden statuksen myötä Nato tunnusti Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen aseman kansallisena koulutuskeskuksena, Merivoimat harjoittelee vuosittain Ruotsin merivoimien kanssa. Kapteeniluutnantti Jyri Kopare keskustelee ruotsalaisen kolleegansa kanssa. 17

18 joka kansalliseen päätöksentekoon perustuen toteuttaa PfP:hen liittyviä koulutustapahtumia sekä harjoituksia. Näin ollen Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen tarjoaman koulutuksen tulee tukea PfP:n puitteissa asetettuja tavoitteita sekä edistää partnerimaiden yhteistoimintakykyä. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen tarjoamien PfP-aktiviteettien tulee olla avoimia kaikille PfPkumppanimaille. Valmiusjoukon toimeenpanovalmiuden kehittyminen riippuu varustamistilanteesta. Keskimäärin tehtävissä on ollut 1 600 sotilasta. Kriisinhallintajoukkojen suunnittelu ja koulutus etenee pääesikunnan ohjeistamalla tavalla. Joukkojen kokoonpanojen suunnittelu on vaatinut suunniteltua enemmän henkilötyöpäiviä. Materiaalin sitominen kyetään aloittamaan. Alkuvuodesta määritettiin maavoimaesikunnan hankepäälliköt kansainvälisten kriisinhallintajoukkojen kehittämisohjelmaan 2002 2005. Hankepäälliköiden lisäksi määritettiin muu hankkeiden läpivientiin osallistuva henkilöstö ja joukot. Pohjoismaisessa materiaaliyhteistyössä (Nordic Share) on tutustuttu NAMSA:n* ylläpitämään SHARE-järjestelmään, jonka kautta jäsenmaat ostavat ja myyvät puolustusmateriaalia. Työskentelyn aikana selvisi, että järjestelmä saattaisi olla sopiva työalusta myös pohjoismaiden materiaalivaihdolle. Suomi aloitti järjestelmän koekäytön ja allekirjoitti siitä sopimuksen 4.5.2001. Lopullinen päätös järjestelmän käytöstä tehtiin lokakuussa 2001. NAMSA Bord of Directors hyväksyi Suomen liitännäisjäsenhakemuksen alustavasti 19.12.2001. Edellytyksiä parannettiin tiedonvaihdolla, ulkomaalaisten osallistumisella kansallisiin testiohjelmiin sekä tutustumalla kansainvälisiin määrittelyasiakirjoihin. NAMSA:n ylläpitämän SHARE-järjestelmän adoptointi Pohjoismaisen materiaaliyhteistyön (Nordic Share) työskentelyvälineeksi toteutuminen tulee omalta osaltaan helpottamaan puolustusmateriaalin varaosakaupan toteuttamista järjestelmän piirin kuuluvista jäsenmaista. Avaintulos 5 Maanpuolustustahdon ylläpito Avaintulos viisi käsittää puolustusvoimien toiminnot, jotka koskevat puolustusvoimien tiedotus-, sotilasmusiikki-, julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Näiden lisäksi siihen kuuluvat vapaaehtoisen maanpuolustustyön, kilta-, veteraani- ja museotoiminnan tukeminen, sotilasurheilu sekä maanpuolustuskurssit. Kansalaisten maanpuolustustahto on tutkimusten mukaan erittäin korkealla tasolla. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tekemän tukimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista on valmis puolustamaan maataan kaikissa olosuhteissa. Edellisenä vuonna 81 prosenttia kansalaisista oli samaa mieltä. Yleistä asevelvollisuutta kannatti 92 prosenttia vastaajista. Suomalaiset uskovat myös puolustusmahdollisuuksiin, sillä 56 prosenttia vastaajista uskoo Suomella olevan hyvät mahdollisuudet puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa. Puolustusmäärärahoja haluaa korottaa 36 prosenttia vastaajista ja niiden pitämistä ennallaan kannatti 52 prosenttia vastaajista. Puolustusvoimia koskeva julkinen keskustelu oli vuoden aikana hyvin vilkasta. Keskustelua aiheutti erityisesti hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja siihen liittyvät rationalisointitoimenpiteet. Suomen ja Naton väliset suhteet sekä Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan olivat myös näkyvästi esillä. Puolustusvoimien hankinnat kiinnostivat edelleen mediaa. Maavoimien valmiusyhtymien varustaminen ja siinä erityisesti kuljetushelikopterihankinta sai paljon julkisuutta. Myös käynnissä oleva päällystön koulutusjärjestelmän muutos kiinnosti kuluneen vuoden aikana julkista sanaa. Puolustusvoimien verkkopalvelua on kehitetty * NAMSA = Nato Maintenance and Supply Agency

Keskeisimmät tunnusluvut Ruotuväen levikki Kansalaisten maanpuolustustahto (1 5) Varusmiesten maanpuolustustahto (1 5) Avaintuloksen henkilötyövuodet Avaintuloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) 1999 2000 2001 33 000 32 000 31 000 2 4 3 3,0 4,2 4,0 316 322 326 81,4 88,8 97,3 edelleen. Kaikilla joukko-osastoilla ja esikunnilla on omat kotisivunsa. Www-sivujen määrä kasvoi 40 prosenttia ja oli vuoden lopussa yli 9 000 sivua. Päivittäin sivuilla oli noin 4 000 käyttäjää, jossa on kasvua edelliseen vuoteen noin 30 prosenttia. Vuoden aikana kehitettiin puolustusvoimien harjoituksia varten verkkolehden formaatti ja siihen liittyvä julkaisujärjestelmä. Tätä hyödynnettiin kahdeksassa harjoituksessa, joista kaksi oli kansainvälisiä. Vuoden aikana avattiin myös puolustusvoimien avointen työpaikkojen ilmoitukset internetissä. Sotilassoittokunnissa aloitettiin siirtyminen opistoupseerikouluksen saaneista soittajista sotilasammattihenkilöstön käyttöön. Ruotuväki-lehti ilmestyi vuoden aikana 22 kertaa. Lehden sisältöä kehitettäessä on otettu huomioon lukijatutkimuksen tulokset, jonka seurauksena muun muassa kansainvälisyyttä on lisätty. Lehti muutettiin kokonaan neliväriseksi ja koko kuvajärjestelmä uusittiin. Puolustusvoimien sisäistä tiedotusta ja erityisesti sen nopeutta on pyritty parantamaan. Kehittämiskeskustelut ja itsearviointitilaisuudet ovat lisänneet ja parantaneet sisäistä tiedotusta. Laskuvarjojääkärit käyvät vuosittain pelastautumisharjoituksessa Lapissa. 19

20 Määrärahojen käyttö tulosyksiköittäin Pohjoinen Maanpuolustusalue Maavoimat yhteensä (ml MaavE ja MaaSK) Merivoimat Ilmavoimat Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus Yhteensä (Mmk) Määrärahojen käyttö avain- ja tukituloksittain AT1 Reaaliaikainen tilannekuva ja AKT-kyky AT2 Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky AT3 Suorituskykyiset joukot A T 3 E R I T E L T Y N Ä AT4 AT3.1 Tehtävänsä hallitsevat riittävät joukot AT3.2 Joukkojen ylläpito AT3.3 Tehtävänmukainen varustus Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa AT5 Maanpuolustustahdon ylläpito TT6 Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus TT7 Laadukas materiaalituki TT8 Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Avaintulokset yhteensä Tukitulokset yhteensä Kaikki yhteensä (Mmk) 2000 2001 Läntinen Maanpuolustusalue 1 190,4 1 204,1 Itäinen Maanpuolustusalue 654,4 676,5 Pääesikunta+alaiset laitokset (pl MaavE, MaaSK, PvMatL, PvKvK) Puolustusvoimien Materiaalilaitos 518,7 527,5 2 522,8 2 529,3 810,5 1 121,7 3 437,6 2 754,1 870,1 984,2 1 947,6 1 888,5 0,0 353,7 9 588,6 9 631,5 2000 2001 299 354 5 562 1 223 821 3 518 37 89 945 1 710 592 6 342 3 247 9 589 Vertailutietoja sotilaallisen maanpuolustuksen menoista vuonna 2001 miljardia markkaa 5 10 15 20 25 Ruotsi Norja Suomi 338 400 4 995 1 276 879 2 839 328 97 1 027 1 813 634 6 158 3 474 9 632 osuus BKT:sta 1,8 % 1,8 % 1,2 % Tukitulos 6 Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus Tukitulos kuusi käsittää ne toiminnot, jotka koskevat muun muassa toiminnan ja resurssien suunnittelua, tieto-, talous- ja henkilöstöhallintoa, puolustusvoimien sosiaalitoimintaa, kuten asevelvollisten sosiaaliavustuksia, sosiaali-, varusmies- ym toimikuntia sekä palkatun henkilöstön virkistystoimintaa. Siihen sisältyvät myös puolustusvoimien kirkollinen työ, oikeudellinen toiminta, toimistotyöskentelyn vaatimat hankinnat ja kirjastopalvelut. Myös puolustusvoimien ulkopuolelta hankitut tietoliikennepalvelut sisältyvät tähän tukitulokseen. Euron käyttöönotto toteutettiin maksuliikkeen ja kirjanpidon osalta yhteistyössä sidosryhmien (maksupisteet, Novo Group Oyj, Sampo-pankki Oyj sekä Valtiokonttori) kanssa. Palkanlaskennan ja -maksun osalta euron käyttöönotto toteutettiin pääesikunnan henkilöstöosaston johdolla yhteistyössä TietoEnator Oyj:n ja muiden sidosryhmien kanssa. Raportointikäytännön kehittäminen eteni suunniteltua hitaammin, johtuen henkilöstövajeista ja -vaihdoksista. Sisäisen laskennan kehittämisen myötä myös suoritteiden kokonaiskustannukset ja taloudellisuuden tunnusluvut tarkentuvat. Niukat määrärahat ja henkilöstön vähyys vaikeuttivat asetettujen tavoitteiden saavuttamista merivoimissa. Henkilöstötilaan liittyvien tunnuslukujen kytkeminen osaksi esimiesten palkintajärjestelmää on suunniteltava vuonna 2002. Uuden palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan saatujen kokemusten pohjalta. Sitä varten ylläpidetään valmiutta uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon, käynnistetään toimenpiteet työnantajahenkilöstön siirtämiseksi uuden palkkausjärjestelmän piiriin ja jatketaan erilaisten palkintamuotojen käyttöönottoa. Uuden palkkausjärjestelmän mukaisesta sopimusratkaisusta on laadittu so-

Keskeisimmät tunnusluvut Valtion menot 2001 Sotilasrikokset (kpl) 1999 2000 2001 5 424 5 877 5 318 miljardia markkaa 5 0 10 15 20 25 30 35 40 45 Sosiaali- ja terveysministeriö 21,2 % Kurinpitoseuraamukset (kpl) 4 267 5 395 4 576 Valtion velka 18,4 % Ojennukset (kpl) Rangaistukset (kpl) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) * 4 267 4 261 3 534 532 686 572 2 493 2 885 2 976 535,3 944,8 1 027,0 * Kasvanut resurssien käyttö johtuu toiminnon tietohallintotuen siirtämisestä avaintuloksesta 2 tukitulokseen 6 Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työministeriö Puolustusministeriö 6,6 % 5,4 % 4,5 % 14,8 % 14,3 % 21 pimusteksti puolustusministeriön kanssa, josta on neuvoteltu järjestöjen kanssa. Erillisneuvotteluja on käyty sopimusratkaisusta Upseeriliitto ry:n kanssa. Valtiovarainministeriö on selvittänyt ratkaisuun liittyen upseerien palkkauksellista asemaa valtionhallinnossa. Aiepöytäkirjan (PLM; PE; AKAVA-JS) mukaisesti tavoitteena on ottaa uusi järjestelmä käyttöön mahdollisimman laajana kokonaisuutena JSA-arviointijärjestelmässä olevan henkilöstön osalta. Mikäli tämä ei ole mahdollista neuvotteluosapuolet sopivat sopimuskauden loppuun mennessä järjestelmän käyttöönotosta ainakin upseereita koskien. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sopimusta järjestöjen kanssa. Ratkaisujen on oltava työnantajatoiminnan kannalta hyväksyttyjä ja ratkaisut edellyttävät valtiovarainministeriön ja puolustusministeriön myötävaikutusta. Nykyisin henkilöstötilinpäätöksessä raportoidaan ainoastaan puolustusvoimien henkilöstön koulutustasoa. Tulevaisuudessa on kyettävä arvioimaan myös henkilöstön ammattitaitoa ja prosessiosaamista. Pääesikunta on käynnistänyt nykyisen Esikuntajärjestelmän (EJ) korvaavan Puolustusvoimien asiahallintajärjestelmän (PVAH) luomisen. Uusi esikuntajärjestelmä on käytössä vuoden 2004 kuluessa. Julkisuuslain vaatimuksien mukainen puolustusvoimien asiahallintajärjestelmä sisältää sekä asiakäsittelyjärjestelmän että dokumenttien hallintajärjestelmän. Lisäksi toteutetaan useita esikuntatyöskentelyä tukevia sovelluksia. PVAH korvaa nykyiset EJ- ja OPJOEJ-järjestelmät yleiskäyt- Sisäasiainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Muut menot Puolustusvoimien henkilöstömäärä 2001 tuhatta 1 2 3 4 5 6 7 8 Siviilit 7887 Opistoupseerit 3964 Upseerit 2299 Sotilasammattihenkilöstö 1349 Erikoisupseerit 792 5% 8% 14% 3,6 % 3,4 % 2,5 % 1,9 % 1,7 % 1,5 % 0,3 % 24% yhteensä 212,3 miljardia markkaa Puolustusvoimien määrärahat 1992 2001 miljardia markkaa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 Toimintamenot VUODEN 2001 HINTATASO Materiaalihankinnat Sopimussotilaat 3% 515 Lisäksi työllistettyjä 146 henkilöä 47%

22 töisten (ei toimialakohtaisten) sovellusten osalta. Puolustusvoimien ja yleisen terveydenhuollon yhteistyö- ja kehittämishanke käynnistettiin. Selvitys valmistuu vuoden 2002 aikana. Pohjoisella Maanpuolustusalueella aloitettiin Kosovon Suomen pataljoonassa on kolme komppaniaa, yhteensä noin 800 miestä. Kuvissa esikunnan, A-komppanian, B-komppanian ja C-komppanian hihamerkit. KULPI-projekti kunnossapitopalvelujen ulkoistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Työ valmistuu 2003 loppuun mennessä. Pilottihankkeena on Kajaanin korjaamo ja työtä on tarkastettu siten, että se kattaa koko Pohjoisen Maanpuolustusalueen. Vaatetus- ja muonitusalan kumppanuusyhteistyöselvitykset etenivät aikataulun mukaisesti. Vaatetuskorjaamoiden kustannusvastaavuusmalli on kehitetty vertailukelpoiseksi siviilisektorin kanssa. Vaatetuskorjaamotoiminnan viisi eri toimintamallia on selvitetty päätöksenteon pohjaksi. Tarkistetun aikataulun mukaan kumppanuusohjelman pilotti- ja tutkimusvaihe päättyy vuoden 2003 lopussa. Ohjeistaminen esityksineen tehdään poliittiselta osaltaan 2004, minkä jälkeen siirrytään käytännössä toteuttamaan kumppanuutta.

Tukitulos 7 Laadukas materiaalituki Tukitulos seitsemän sisältää puolustusvoimien materiaali- ja kuljetushallinnon sekä liikenneturvallisuuden kehittämisen. Näiden lisäksi se sisältää hankintatoiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja kehittämisen. Varikoissa, laitoksissa ja korjaamoissa tapahtuva tuotantotoiminta sekä materiaalin tuotekehitys ja käyttöhuolto sisältyvät laadukkaaseen materiaalitukeen sekä koulutus- että sodan ajan materiaalin varastointi, omalla kalustolla suoritetut maakuljetukset ja puolustusvoimien viranomaisvelvoitteiden mukainen teknillinen tarkastustoiminta sisältyvät tähän tukitulokseen. Keskeisimmät tunnusluvut Ajoneuvoilla ajetut kilometrit (1 000 km) Liikennepolttonesteiden käyttö ( 1 000 l) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) Merivoimissa materiaalihankitavarojen käytössä tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaan. Määrärahat eivät kuitenkaan ole mahdollistaneet ennakoivaan huoltoon palaamista. Ainoastaan materiaalin käytön ja korjaustöiden edellyttämät varaosat on kyetty hankkimaan. Varuskunta-ajoneuvojen ikääntyminen kas- 1999 2000 2001 58 906 64 030 68 706 11 533 12 617 20 748 4 780 4 650 4 877 1 535,4 1 710,1 1 813,0 Paseilla liikkuva Suomen KFORpataljoonan partio on päivittäinen näky Pristinan kaduilla Kosovossa. 23

24 taso heikentää strategisen iskun torjunnan tehokvatti kunnossapito- ja polttoainekustannuksia. Varastotilojen puutteen vuoksi merkittävä osa ajoneuvoista säilytettiin ulkona. Sotilasilmailun viranomaistehtävät on hoidettu materiaalihankkeiden aikataulujen edellyttämällä tavalla. Maavoimien viranomaistyö on liittynyt maalilennokkeihin, tiedustelulennokkeihin ja helikopteritoimintaan. Hawkia seuraavan lentokoulutusjärjestelmän toteuttamisvaihtoehdoista laadittiin selvitys. Selvityksen perusteella asetettiin lentokoulutustyöryhmä valmistelemaan esitys tulevasta lentokoulutusjärjestelmästä. Lähi-idän alueen poliittiset ja sotilaalliset häiriötilanteet sekä tuottajien tuotantorajoitukset ovat jatkuvasti suurin uhka lentopolttonesteiden kustannuskehitykselle. Vaikutukset näkyvät kansainvälisissä noteerauksissa ja dollarin kurssin vaihtelu näkyy päivittäin tuotehinnoissa. Alan hintakehitystä ei voi ennakoida 2 kuukautta pidemmälle. Tukitulos 8 Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Tukitulos kahdeksan käsittää toiminnot, jotka koskevat muun muassa työsuojelua, ympäristön ja luonnonsuojeluun liittyvää ohjausta, toimenpiteitä ja valvontaa. Lisäksi siihen sisältyy kiinteistö- ja rakennusinvestointien sekä kiinteistöjen käytön tarveselvittelyä ja hankesuunnittelua ja toimitilojen hoito, kunnossapito ja ulkoiset vuokrat. Myös pienimuotoinen varastojen ja rakennelmien tekeminen sekä alueiden rakentaminen ja korjaus sisältyvät tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön. Keskeisimmät tunnusluvut Työtapaturmat (kpl) Ammattitautiin sairastumiset (kpl) Ympäristövahingot (kpl) Toimitilat (htm 2 ) Käyttäjätyytyväisyys PhRakL:n palveluihin (1 5) Tukituloksen henkilötyövuodet Tukituloksen nettomenot kaikki momentit yhteensä (Mmk) kuutta. Tukikohtien nykyiset rakenteet rajoittavat torjuntahävittäjäkaluston riittävää hajauttamista tukikohdissa. Kiinteistöuudistus toteutettiin osittain 1.1.2002. Puolustusvoimien työsuhdeasuntona toimivat asuinkiinteistöt (poislukien toimitiloihin liittyvät asunnot) siirtyivät Kruunuasuntojen hallintaan. Puolustusvoimien käytössä olevat metsä- ja vesialueet siirtyivät metsähallitukselle. Puolustusvoimien käytössä olevat puolustuskiinteistöt siirtynevät Senaattikiinteistöjen hallintaan 1.1.2003. Kiinteistökannan huonokuntoisuus ilmeni lisääntyvinä ilmanvaihto- ja kosteusongelmina. Kokonaisselvitys räjähtävän materiaalin varastoinnista viivästyi ja valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä. 1999 2000 2001 1 066 807 690 31 26 29 96 127 30 3 284 921 3 322 892 3 459 207 3,9 4,0 3,7 79 74 113 559,5 592,2 633,9 Räjähtävän materiaalin tuotantotilojen muuttamista jatkettiin. Tavoitteena on saada tilat vuonna 2002 kunnostetuiksi vastaamaan Puolustusministeriön rajähdepäätöksen vaatimuksia. Ilmavoimien tukikohtajärjestelmän rakenteellinen