Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Transkriptio

1 Puolustusvoimien erityiskysymyksiä

2 Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin hakemusta, joista suppeita , perusmuotoisia Suurimmat hakemusmäärät: Johtamisjärjestelmäkeskus, Materiaalilaitos, Ilmavoimien esikunta, Ilmasotakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulu, Suomenlahden Meripuolustusalue, Porin Prikaati Rekisterimerkintöjä n kohteella, kirjallisia lausuntoja kpl Koulutukseen hakijat, rekrytointi, kv-turvallisuustodistuksen haku Sidosryhminä palveluiden toimittajat, puolustusmateriaalihankkeet, muut yhteistyötahot, reserviläiset Esimerkkeinä Maanpuolustuskoulutus ry, Puolustushallinnon rakennuslaitos, MILLOG, Patria

3 Henkilöturvallisuustodistukset ja vierailuluvat puolustusvoimissa Kansainväliset turvallisuustodistukset (CSC/PSC) 2013 tehtiin 1971 kpl Kv-tiedon ja materiaalin käsittely kotimaassa, materiaalihankkeet, puolustusasiamiehet, esikuntaupseerit ulkomailla, kv-harjoitukset, KRIHA-joukot Todistuksia eri tarkoituksiin kahdelle eri pohjalle ja eri passeille (passinumero) Ennen myönnetyt todistukset voimassa niihin kirjoitetun ajan (max 2 v) Vierailulupapyynnöt (RfV) 2013 tehtiin 478 kpl (U/R 218 kpl) Vierailut sotilaskohteisiin sekä puolustusteollisuuden kohteisiin PSC:t ja osa RfV-pyynnöistä siirtyvät NSA:lle Hallintoyksiköille ohjeistus muutoksesta joulukuussa

4 päivätyssä perustelumuistiossa todetaan: Materiaalin ja palvelusten oston yleistyessä puolustusvoimissa on hankintojen turvallisuusjärjestelyihin kiinnitettävä erityistä huomiota, koska hankkeiden yhteydessä siirtyy yrityksille huomattava määrä luottamuksellista ja salaista tietoa sotilaallisista puolustusjärjestelyistämme.

5 Perustelumuistiosta Turvallisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi järjestelyt vaativat muun muassa seuraavia toimenpiteitä: hankintoihin osallistuvien yritysten ja niiden henkilöstön luotettavuuden selvittämistä sekä tässä toiminnassa käytettävien normien määrittelemistä ohjeiden antamista puolustusvoimien hankintojen suorittajille ja toisaalta yrityksille hankintoihin liittyvän turvallisuusluokitellun tiedon määrittelemisen ohjeistamista turvallisuusjärjestelyjen toimivuuden valvontaa hanketta toteutettaessa jälkivalvontaa tarvittavien tiedostojen ylläpitoa Oleellisena muistiossa nähtiin muun muassa: omistussuhteiden selvitys, erityisesti ulkomaiset omistussuhteet johdon ja luokiteltuihin hankkeisiin osallistuvien kansallisuus yrityksen sitoutuminen turvallisuusjärjestelyihin yrityksen kirjallinen turvallisuustoiminnan suunnitelma katselmusten salliminen Onko jokin muuttunut?

6 Ajoittuminen 1990-luvun alkuun F/A-18 Hornet -tarjouspyyntö tehtiin ja Hornethankintapäätös julkistettiin Hankintasopimus edellytti kymmenien miljardien markkojen vastakauppoja ja silloisen laman keskellä tieto otettiin yrityksissä vastaa tyytyväisyydellä Oli luotava menettely, jolla suomalaisia yrityksiä voitiin auditioida 1990-luvun alun kansainvälistyminen Suomi kutsuttiin tarkkailijajäseneksi puoli vuotta aiemmin toimintansa aloittaneeseen NACC-kokoukseen (North Atlantic Cooperation Council) NATO:n entisille Varsovan liiton maille suunnittelema yhteistyöneuvosto Suomi mukaan NATO:n PfP-toimintaan vuodesta 1994 alkaen Suomi EU:n jäseneksi vuonna 1995

7 Kumppanuusohjelma käyntiin 2001 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle vuonna 2001 käynnisti ns. kumppanuusohjelman Muita kuin puolustusvoimien ydintoimintoja rationalisoidaan hallitusti kumppanuussopimusmenettelyllä Puolustusvoimissa ja myös sen toimintaympäristössä tapahtui suuria muutoksia ja aiemmin itse tehtyä työtä alettiin hankkia ostopalveluina Kumppaneita ovat (olivat) mm. Millog Oy, Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus (PURU), Palkkahallinnon palvelukeskus (PHPK) Ulkoistaminen edellytti 90-luvulla luotua kykyä kumppanien auditoimiseen ja jopa lisävolyymia

8 Kokemuksia On oleellista ottaa turvallisuusjärjestelyt huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa Puolustusvoimien toimittajakunta on yleensä sitä vakiintuneempaa mitä suuremmasta hankinnasta on kysymys Jos hanke on yrityksen mielestä liiketaloudellisesti kannattava, se investoi turvallisuuteen Suurin muutos 21 vuoden takaiseen riskikarttaan on tiedonkäsittelyn sähköistymisessä ja verkottumisessa Turvallisuussopimusvalmistelulle on puolustusvoimissa vakioitu menettely ja sitä kehitetään edelleen osana sidosryhmäturvallisuutta Turvallisuusselvityslain uudistus tukee kehittämistä oleellisesti ja tuo mukanaan yritysturvallisuusselvityksen ja -todistuksen

9 Muutamia tunnuslukuja Auditoitu ainoastaan sellaisia yrityksiä voidaan, joiden kanssa on alkamassa tai jo käynnistynyt hanke, hankinta tai muu kumppanuus, jossa luovutetaan salassa pidettävää tietoa Puolustusvoimissa on noin ~35 koulutettua turvallisuusauditoijaa, joista päätoimisia ~10 Tehtyjen turvallisuusauditointien perusteella on vuosittain allekirjoitettu ~30 yrityskohtaista turvallisuussopimusta Hankekohtaisia turvallisuussopimuksia valmisteltu vuosittain ~200

10 TURVALLISUUSSELVITYSLAKI JA PUOLUSTUSVOIMIEN SIDOSRYHMÄTURVALLISUUS Operatiivinen osasto

11 SIDOSRYHMÄTURVALLISUUS Sidosryhmäturvallisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä menetelmiä ja toimenpiteitä, joita käytetään sidosryhmien kanssa toimittaessa turvaamaan puolustusvoimien ja sidosryhmien salassa pidettävää tietoa ja materiaalia, varmistamaan sovittujen PUOLUSTUSVOIMIEN palvelujen ja velvoitteiden toteutuminen ja laatu sekä minimoimaan riskit, jotka syntyvät yhteistoiminnasta joko puolustusvoimille tai sidosryhmille. SALASSA PIDETTÄVÄN TIEDON JA MATERIAALIN Sen päämääränä on ensi sijassa suojata puolustusvoimien salassa pidettäväksi SUOJAAMINEN luokittelema tieto ja torjua sidosryhmistä puolustusvoimille aiheutuvat muut riskit. Sidosryhmällä tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja joiden kanssa puolustusvoimat tekevät yhteistyötä. Operatiivinen osasto

12 PE SUUNNOS STRATEGISEN SUUNNITTELU N, KEHITTÄMIS OHJELMIEN JA TUTKIMUS TOIMINAN OHJAAMINEN JA JOHTAMINEN SIDOSRYHMÄTURVALLISUUDEN OHJAAMINEN JA JOHTAMINEN PEMATOS ( PELOGOS) HANKE AUDITOINNIT JA HANKEOHJAUS HANKINTOJEN OHJAUS PE JOJÄOS JOJÄ ALAN HANKE OHJAUS JOS/ HALLINTO YKS/VAST SIDOSRYHMÄ TURVALLI SUUDEN TOTEUTUS OMAN ORGANISAA TIONSA OSALTA PEOPOS PUOLUSTUSVOIMIEN SIDOSRYHMÄ TURVALLISUUDEN VASTUUT PEOPOS TURVALLI SUUS JÄRJESTELYI DEN VARMENTA MINEN TURVALLI SUUS TARKASTAJIEN KOULUTUS JA AMMATTI TAIDON YLLÄPITÄMI NEN NORMIOHJAUS YHTEISTYÖ ja TIEDON VAIHTO PEDSA/ TIEDOS HENKILÖ TURVALLISUUS SELVITYKSET YRITYS TURVALLISUUS SELVITYKSET VIERAILULUPA MENETTELYT ULKOMAILLE TURVALLISUUS TODISTUS MENETTELY VASTA TIEDOS/ PVTIEDL TURVALLI SUUS KOULUTUS TURVALLI SUUS JA VALVONTA TIETOJEN ANTAMINEN

13 SALASSA PIDETTÄVÄN TIEDON JA MATERIAALIN KÄSITTELYN, LUOVUTTAMISEN JA LUOMISEN EDELLYTYKSET 1. ENNEN KUIN SIDOSRYHMÄN HENKILÖSTÖ VOI KÄSITTELLÄ, SIDOSRYHMÄLLE VOIDAAN LUOVUTTAA TAI SE VOI LUODA PUOLUSTUSVOIMIEN SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA JA MATERIAALIA, TULEE SIDOSRYHMÄLLE ASETTAA TURVALLISUUS- JA SUOJAUSTASOVAATIMUKSET, JOTKA SEN TULEE TÄYTTÄÄ. 2. SIDOSRYHMÄ SITOUTUU TÄYTTÄMÄÄN VAATIMUKSET 3. PUOLUSTUSVOIMIEN TULEE VARMISTUA, ETTÄ SIDOSRYHMÄ TÄYTTÄÄ ASETETUT VAATIMUKSET 4. SIDOSRYHMÄ VOI OSOITTAA VAATIMUSTEN TÄYTTYMISEN OLEMASSA OLEVALLA PUOLUSTUSVOIMIEN TURVALLISUUSSOPIMUKSELLA TAI TEKEMÄLLÄ PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA HANKEKOHTAISEN TURVALLISUUSSOPIMUKSEN JOHON LIITTYY SIDOSRYHMÄN TURVALLISUUS- JA SUOJAUSTASON TARKASTAMINEN PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMIVALTAISEN TURVALLISUUSTARKASTAJAN TOIMESTA Operatiivinen osasto

14 SALASSA PIDETTÄVÄN TIEDON JA MATERIAALIN KÄSITTELYN, LUOVUTTAMISEN JA LUOMISEN EDELLYTYKSET 5. TURVALLISUUSLIITTEESSÄ MÄÄRÄTÄÄN YKSITTÄISEN HANKKEEN, HANKINNAN, PROJEKTIN TAI VASTAAVAN TURVALLISUUSJÄRJESTELYT JA MENETTELYT, KUN SIDOSRYHMÄN KANSSA ON TEHTY PUOLUSTUSVOIMIEN TURVALLISUUSSOPIMUS. MIKÄLI SIDSORYHMÄN KANSSA LAADITAAN HANKEKOHTAINEN TURVALLISUUSSOPIMUS TURVALLISUUSJÄRJESTELYT JA MENETTELYT KIRJATAAN HANKEKOHTAISEEN TURVALLISUUSSOPIMUKSEEN. 6. VAIKKA SIDOSRYHMÄN KANSSA ON TEHTY TURVALLISUUSSOPIMUS ON OLEELLISTA VARMISTAA TAPAUSKOHTAISESTI MITEN, KETÄ JA MISSÄ KYSEISESSÄ TAPAUKSESSA PUOLUSTUSVOIMIEN SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA KÄSITELLÄÄ JA SÄILYTETÄÄN. Operatiivinen osasto

15 TURVALLISUUSSELVITYSLAKI JA PUOLUSTUSVOIMIEN SIDOSRYHMÄTURVALLISUUS Turvallisuusselvityslaki mahdollistaa puolustusvoimien sidosryhmäturvallisuuden osalta yritysten luotettavuuden ja sitoumuksenhoitokyvyn arvioinnin sekä sidosryhmien henkilöstön hyväksymiseen liittyvien turvallisuusselvitysten tekemisen. Turvallisuusselvityslaki mahdollistaa sidosryhmien osalta kansallisen yritysturvallisuusselvitystodistuksen myöntämisen osana sidosryhmän turvallisuusjärjestelyiden varmentamista. Todistuksella sidosryhmä kykenee osoittamaan turvallisuustasonsa ja hyväksytyt toimintatavat. Kansallisen yritysturvallisuusselvitystodistuksen myöntäminen luo hyvät edellytykset NSA:n myöntämän kansainvälisen yritysturvallisuusselvitystodistuksen myöntämiselle. Puolustusvoimat käyttää turvallisuusselvityslain mahdollistamaa yritysturvallisuusselvitystodistusmenettelyä tukemaan sidosryhmien turvallisuusjärjestelyiden varmistamisen toimenpiteitä. Samalla sidosryhmälle mahdollistetaan yritysturvallisuusselvitystodistuksen saaminen. Operatiivinen osasto