LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja toiminnan tavoitteet ja kehittämislinjat valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa vuosittain uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopistoopiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun vuosittain keskimäärin opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistoissa suoritetaan vuosittain keskimäärin tohtorin tutkintoa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Opiskelijoista keskimäärin opiskelee vuosittain osan tutkinnostaan ulkomailla. Avoimia yliopistoopintoja opiskelee vuosittain laskennallisesti keskimäärin kokopäiväistä opiskelijaa. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tehtävä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu kehittää toimintaansa teknillistaloudellisena yliopistona. Painoaloja ovat erityisesti metsäteollisuus, korkean teknologian metallirakenteet, Venäjä ja siirtymätaloudet, sähkö- ja tietotekniikkajärjestelmät, ympäristö ja energia sekä liiketoimintaosaaminen. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu kehittää yhteistyötään elinkeinoelämän kanssa ja alueellista vaikuttavuuttaan itäisessä Suomessa. Tutkimus ja jatkokoulutus Tohtorin tutkintojen määrällinen tavoite on keskimäärin 23 tutkintoa vuodessa, josta kauppatieteellisellä alalla keskimäärin 3 tutkintoa ja teknillistieteellisellä alalla 20 tutkintoa. Peruskoulutus Tavoite on keskimäärin 395 ylempää tutkintoa vuodessa: kauppatieteellisellä alalla 80 tutkintoa ja teknistieteellisellä alalla 315. Keskimäärin 170 perustutkinto-opiskelijaa vuodessa opiskelee ulkomailla siten, että heidän tutkintoihinsa sisältyy ulkomaisia opintojaksoja.

2 2 Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvien tavoite on vuosittain 20 opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite on vuosittain 150 laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Rakenteellinen kehittäminen Yliopisto suuntaa vuoteen 2002 mennessä vähintään 3 % vuoden 1999 perusvoimavaratasosta uudelleen opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseksi ja painoalojen vahvistamiseksi. Yliopisto laajentaa vuodesta 2001 lähtien kauppatieteellistä koulutusta 60 opiskelijapaikalla ja käynnistää ympäristötekniikan koulutuksen 30 opiskelijapaikalla. Laajennukset toteutetaan osin yliopiston omalla ja osin opetusministeriön rahoituksella. Koulutuslaajennukset otetaan huomioon tutkintotavoitteissa vuodesta 2006 alkaen. Itä-Suomen yliopistojen yhteistyötä jatketaan yliopistojen yhteisen kehittämisstrategian mukaisesti, erityisesti kehitetään ympäristötekniikkaan ja venäjäosaamiseen liittyvää yhteistyötä. Kauppatieteellisen alan koulutusta ja tutkimusta kehitetään yhdessä Itä-Suomen yliopistojen kanssa liiketoimintaosaamistyöryhmän ehdotusten pohjalta. VOIMAVARAT Tavoitteet Yliopistojen budjetointijärjestelmää kehitetään siten, että se mahdollistaa yliopistojen perustehtäville asetettujen tavoitteiden toteuttamisen, koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitamisen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitsemisen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 65 % vuonna 2001 ja 90 % vuonna Yliopistojen toimintamenojen perusrahoituksen määrä on sopimuskaudella vähintään vuoden 2001 tasolla. Tavoitteena on turvata lainsäädännöllä yliopistomäärärahojen kehitys ja nostaa perusrahoitusta. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Sopimuskaudella yliopisto voi toteuttaa ulkopuolisella rahoituksella tämän sopimuksen liitteessä mainittuja yliopistotutkintoon johtavia koulutusohjelmia ja rakentamishankkeita. Yliopiston liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kannattavuustavoite vuonna 2001 on mk (10 % tuloista). Toimintamenot Tulossopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2001 yliopiston toimintamenomomentille (momentti ) esitetään Yhteensä mk [Tarkennus määrärahoihin ] perusrahoitus mk valtakunnallisten ja alueellisten tehtävien rahoitus mk valtakunnallisten ohjelmien rahoitus mk hankerahoitus mk tuloksellisuusraha mk

3 3 Perusrahoitus Perusrahoitukseen sisältyy toimintasidonnaista rahoitusta mk tutkijakoulujen palkkausmenoihin mk avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen. Perusrahoitukseen sisältyy sopimuskaudella vuosittain mk kielistrategiaohjelman taso mk tutkimuksen lisärahoitusohjelman taso, josta mk tutkimustulosten hyödyntämiseen Perusrahoitukseen sisältyy lisäyksenä 5. rakennusvaiheen kiinteistömenoina mk vuonna 2001 ja mk vuosina 2002 ja Perusrahoitukseen sisältyy lisäyksenä mk tehdystä virka- ja työehtosopimuksesta seuraaviin palkankorotuksiin ja mk perusrahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen ns. tulevaisuuspaketista. Yliopisto voi käyttää perusrahoituksestaan enintään mk täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen. Valtakunnallinen rahoitus Toimintamenoissa osoitetaan valtakunnallista rahoitusta sopimuskaudella vuosittain: mk alueellisiin ja muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin Yhteensä mk valtakunnallisiin ohjelmiin seuraavasti: Sivuaineopiskelu mk ( ) Tietoteollisuusohjelma mk, josta mk opiskelijapaikkojen pysyvän tarjonnan lisääminen (80 opiskelijapaikkaa vuonna 2001) mk muuntokoulutus (100 opiskelijapaikkaa vuonna 2001) Tietostrategia mk Virtuaaliyliopisto mk yliopiston priorisoimiin virtuaaliopetushankkeisiin ja niihin liittyvään henkilöstökoulutukseen Liiketoimintaosaaminen mk tutkimustoiminnan edellytysten vahvistamiseen Itä-Suomen yliopistojen yhteistyöverkostossa ( mk vuonna 2002 ja mk vuonna 2003) koulutuksen laajentaminen, 60 opiskelijapaikan lisäys vuodesta 2001 lähtien, toteutetaan ulkopuolisin varoin Hankkeet Yliopiston hankkeet mk ympäristötekniikan koulutuksen laajentaminen (30 opiskelijapaikan lisäys vuonna 2001, rahoitus vuonna mk ja mk vuonna 2003) mk digitaalinen viestintätekniikka ja tietojohtaminen ( mk vuonna 2002 ja mk vuonna 2003) mk liiketoimintalähtöinen puuteknologia ( )

4 4 Varustaminen 3 Mmk, 6. rakennusvaihe Tuloksellisuus Yliopiston toimintamenomomentille esitetään tuloksellisuuden perusteella määräytyvää rahoitusta yhteensä mk koulutuksen laatuyksikön, Suomen Akatemian rahoituksen ja muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen perusteella. Markku Linna Ylijohtaja Markku Lukka Rehtori Markku Mattila Johtaja Arto Oikkonen Hallintojohtaja Liitteet: Rakennerahasto-ohjelmat: loppututkintoon johtavat koulutushankkeet ja rakentaminen Liite 1. Liitesopimus vuoden 2002 voimavaroista Liite 2. Liitesopimus vuoden 2003 voimavaroista

5 OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Rakennerahasto-ohjelmat * Sähkötekniikan DI-koulutus yhdessä JoY:n kanssa * Digitaalinen viestintätekniikka ja tietojohtaminen * Liiketoimintalähtöisen puuteknologian kehittäminen * Korkean teknologian metallirakenteet