10. Puolustusvoimat. Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti (milj. euroa):

Transkriptio

1 10. Puolustusvoimat S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien kassaperusteiset menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti (milj. euroa): toteutuma ennakoitu arvio Avaintulokset: 1. Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiskyky Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky Suorituskykyiset joukot Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa Maanpuolustustahdon ylläpito Tukitulokset: 6. Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus Laadukas materiaalituki Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö Yhteensä Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puolustusvoimille vuodelle 2002 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet: Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. Henkilöstön koulutuksen, materiaalihankintojen ja infrastruktuurin kehittämisen painopiste kohdistetaan strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukkoihin. Valtakunnan ja maanpuolustuksen ylimmän johdon käytettävissä on jatkuvasti tilannekuva, joka mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen. Ikäluokista varusmiespalveluksen suorittaa vähintään 80 % ja koulutettujen reserviläisten määrää lisätään. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvalmiuden lähtökohdista siten, että tuetaan paikallispuolustuksen valmiutta. Henkilöstörakenteen uudistamisen ja johtajareservin tuottamisen takaamiseksi jatketaan palkatun sotilashenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista aloittamalla määräaikaisen päällystön uusimuotoinen koulutus vuonna Määräaikaisia tehtäviä lisätään rekrytointi- ja koulutustilanteen asettamien vaatimusten mukaisesti. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrä pysytetään vuoden 2001 tasolla. Käytettävissä olevista materiaalihankintamäärärahoista vuodelle 2003 siirtyvien erien määrä voi olla enintään 15 % ja sitomattomien määrärahojen osuus enintään 5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista. Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpidetään ja kehitetään: Kouluttamalla kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin määritetyt joukot sekä osallistumalla kansainvälisiin harjoituksiin. Aloitetaan kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustamisen kehittämisohjelma. Kehittämistoiminnassa otetaan huomioon PARP:n (Planning and Review Process) kumppanuustavoitteet sekä Euroopan unionin kriisinhallintajoukkojen muodostamisesta tehdyt päätökset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen otetaan huomioon puolustusvoimien johtamis- ja henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä sekä materiaalihankinnoissa. Materiaalialan yhteistyötä kehitetään pohjoismaisin ja kahdenvälisin järjestelyin sekä NATO:n ja WEAG:n kanssa siten, että parannetaan kansallisen tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön ja standardisoinnin edellytyksiä, puolustustarviketuotannon mahdollisuuksia ja huoltovarmuutta. Hankinnoissa otetaan huomioon materiaalin NATO-yhteensopivuus ja yhteistyömahdollisuudet erityisesti pohjoismaiden ja EU-maiden kesken. Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen, hankintojen osuutta pyritään lisäämään siten, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Puolustusvoimat käynnistää selonteon tarkistuksessa hyväksytyt toimenpiteet ja tekee tarvittavat toimenpideesitykset puolustusministeriölle. Puolustusvoimien maksullisen toiminnan liiketaloudellinen käyttöjäämä on vähintään 10 prosenttia tuotoista. Maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä Hintatuki (t ) Ylijäämä % tuotoista, sen jälkeen kun hintatuen vaikutus on otettu huomioon Investoinnit (t ) % tuotoista Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston, välineistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen, käyttökoulutukseen ja hallintomenoihin. Määrärahasta saa käyttää euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2002 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä. Vuonna 2002 saa tehdä pääkaupunkiseudun puolustuksen joukkojen varustamiseksi (Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuus, PPK) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 vuoden 2002 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2003 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2004 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa. Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuuden hankintojen edellytyksiksi asetetaan sen ulkomaista osuutta vastaavat täysimääräiset vastaostot Suomesta siltä osin kuin tilausvaltuuteen sisältyvien ulkomaisten hankkeiden arvo on vähintään euroa. Vastaostojen avulla pyritään kehittämään ensisijaisesti kotimaista puolustustarviketeollisuutta parantamalla sen vientiedellytyksiä sekä alan teknologian siirtoa Suomeen. Vuonna 2002 saa tehdä puolustusvoimien teknistä tutkimusta ja tuotekehitystä (Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuus, TTK) koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2002 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2003 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2004 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään euroa. Uusien tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2002 ensimmäisestä vuosineljänneksestä. Tilausvaltuus Valtuus milj. euroa Myönnetty milj. euroa Myönnetään euroa 07. Valmiusyhtymien varustaminen 1 034,0 309, Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen 448,2 68, Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen 193,4 46, Merivoimien uudistaminen 333,9 46, Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen 180, Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen 218, Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys 151, Yhteensä S e l v i t y s o s a : Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan euron menot vuonna Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu menoja 397,6 milj. euroa vuonna 2003, 378,3 milj. euroa vuonna 2004, 342,6 milj. euroa vuonna 2005 sekä yhteensä 163,8 milj. euroa vuoden 2005 jälkeen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talousarvioesityksen mukainen 515,5 miljoonaa euroa (3 065 miljoonaa markkaa) puolustusmateriaalihankintoihin sisältää aiemmin aloitettujen tilausvaltuuksien osuuksia 436,6 miljoonaa euroa ja uusia, vuonna 2002 alkavia tilausvaltuuksia 30,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 suunnitellaan käynnistettäväksi kaksi uutta tilausvaltuutta, pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuus sekä puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuus. Ensin mainittu tilausvaltuus on osa vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaista strategisen iskun ennaltaehkäisyja torjuntakyvyn kehittämisohjelmaa. Myös toinen tilausvaltuus perustuu em. selontekoon sekä sen pohjalta laadittuihin työryhmien raportteihin. Teknisen tutkimuksen ja kehityksen tilausvaltuudella rahoitetaan tutkimus- ja kehitystyötä, jolla uudistetaan tai kehitetään koko puolustusvoimien valmiuksia ottaa käyttöön PTS-kauden loppupuolella ja sen jälkeen uusia, myös kotimaiseen teknologiaosaamiseen perustuvia asejärjestelmiä. Valiokunta pitää tätä tilaus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 valtuutta, jolla ensimmäistä kertaa Suomessa ollaan erottamassa tutkimustoimintaa ja tuotekehitystä materiaalihankinnasta, erittäin tärkeänä. Nimenomaan tällä tilausvaltuudella luodaan edellytyksiä kotimaisen osaamisen pitkäaikaiselle kehittämiselle niin, että teollisuus voi jatkossa osallistua hankintoihin oman alajärjestelmänsä toimittajana, ehkä myös kokonaisvastuullisena järjestelmätoimittajana. Lukuperustelujen mukaan kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtäviä, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen hankintojen osuutta pyritään lisäämään. Tarkoituksena on, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Saadun selvityksen mukaan puolustusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään tämän vaatimuksen toteuttamista. Vuoden 2002 talousarvioehdotuksen mukaisella rahoituksella sekä kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa toteutetulla 100 miljoonan markan lisäyksellä hankintoihin kotimaiselta ruuti- ja ampumatarviketeollisuudelta mahdollistetaan saadun selvityksen mukaan koulutusampumatarvikkeiden hankinta minimitasolla. Sillä turvataan myös toistaiseksi kotimaisen teollisuuden tilauskannan säilyminen tuotantoa ylläpitävällä tasolla ja ylläpidetään näin edellytyksiä vuoden 2001 selonteon mukaiselle sotatalouden ja logistiikan kehittämiselle. Muilta osin valtiovarainvaliokunta viittaa em. selonteosta puolustusvaliokunnalle antamaansa lausuntoon VaVL 31/2001 vp talousarvio talousarvio I lisätalousarvio III lisätalousarvio tilinpäätös Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen sekä kevytrakenteisten suojien ja varastojen rakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen kustannusarvio on alle euroa. Määrärahaa saa käyttää enintään euroa puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä enintään euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä varustuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskevia pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan puitteissa siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2003 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2004 loppuun mennessä enintään euroa. Sen johdosta, että vuoden 2001 talousarviossa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2002 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä. S e l v i t y s o s a : Momentin bruttomenojen arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkausmenot 666,7 milj. euroa, varusmiesten päivärahat sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 45,8 milj. euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 123,2 milj. euroa, vuokrat 101,8 milj. euroa, palvelujen ostot 96,1 milj. euroa, muut kulut 85,2 milj. euroa ja investoinnit 26,2 milj. euroa. Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän tuloja 14,1 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa kymmenen henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa 23 henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtajan ja hänen avustajiensa palkkaus- ja muina menoina sekä kiinteistöuudistukseen liittyen euroa puolustusvoimien käytössä olevista alueista Metsähallitukselle maksettavina vuokramenoina. Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2002 enintään euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset suoritteet erityislakien mukaiset suoritteet Muut tulot Nettomenot T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa. Vähennyksestä euroa aiheutuu Suomen Euroopan unionin pysyvään edustustoon (EUE) perustetun apulaissotilasedustajan viran palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille ja euroa yhden viran palkkausmenojen siirrosta momentille V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2001 perusteella puolustusvoimien toimintamenojen kehys kasvoi 59,1 miljoonaa euroa (351,4 miljoonaa markkaa) alkuperäiseen menokehykseen nähden. Lisäys on saadun selvityksen mukaan kohdistettu puolustusvoimien toiminnan tehostamiseen, kuten maa- ja ilmavoimien lentotoimintaan sekä alustoimintaan varusmies- ja reserviläiskoulutukseen koulutusampumatarvikkeiden hankintaan kaluston kunnossapitoon ja varaosiin. Lisäksi määrärahaa on varattu selonteon 2001 mukaisen rakennemuutoksen edellyttämien toimenpiteiden käynnistämiseen ja tarvittaviin tukitoimenpiteisiin. Rakennemuutoksen edellyttämät rationalisointitoimenpiteet, muun muassa eräiden joukko-osastojen ja varikoiden lakkauttamiset, aiheuttavat saadun selvityksen mukaan ilmeisesti noin 200 siviilitehtävän vähentämisen jo vuosina Tehtävien vähentäminen luonnollista poistumaa käyttäen on mahdollista vain hyvin rajoitetusti. Useissa tapauksissa työpaikan säilyttäminen merkitsee vähintäänkin siirtymistä toiselle paikkakunnalle. Valiokunta katsoo, että siirroista aiheutuvien haittojen minimoimiseen on varattava erillinen määräraha. Määrärahoja tulisi mahdollisissa irtisanomistapauksissa varata määräaikaisesti myös henkilöiden työllistämiseen toisen työnantajan palvelukseen talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5