Forssan seudun kuntarakenneselvityksen loppuraportti Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Esko Tonteri / luvut 1 5, 7 ja 9 10 Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela, Perlacon Oy / luvut 6 ja 8
1
Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus... 5 2.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat... 6 2.2 Selvitystyön vaiheet... 7 3 Yhteinen strategia... 9 3.1 Forssan seudun tulevaisuudenhaasteet... 9 3.2 Strategian perusta... 10 4 Kilpailukyky ja elinvoimaisuus... 11 4.1 Elinkeinot... 13 4.2 Väestö, työpaikat, työllisyys ja työvoima... 14 4.3 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö... 18 4.4 Kuntien välinen yhteistyö... 20 5 Palvelut ja asiakkaat... 22 5.1 Palvelutarpeen muutos... 22 5.2 Palvelut... 23 5.2.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 25 5.2.2 Hallinto... 29 5.2.3 Sivistys ja vapaa-aikapalvelut... 32 5.2.4 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen... 34 5.2.5 Tietopalvelut... 35 5.2.6 Elinkeinot ja työllisyys... 37 6 Talous... 38 6.1 Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 38 6.2 Talouden nykytilan tarkastelu... 39 6.2.1 Tase... 39 6.2.2 Konsernitase... 40 6.2.3 Tulot ja menot... 41 6.3 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine... 43 7 Henkilöstö... 46 7.1 Henkilöstörakenne ja eläköityminen... 46 7.2 Laskennallinen rekrytointitarpeen muutos... 48 7.3 Henkilöstön asema... 49 8 Kuntien sopeuttamisen mahdollisuudet ja riittävyys... 49 9 Demokratia, organisaatio ja johtaminen... 52 9.1 Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen... 52 9.2 Organisaatio ja konsernirakenteet... 53 10 Päätelmät... 56 LIITTEET... 59 Liite 1. Ohjausryhmän, projektiryhmän ja asiantuntijatyöryhmien kokoonpano... 59 Liite 2. Otakantaa.fi-verkkosivuston keskustelun yhteenveto... 61 Liite 3. Yhdistymisen edut ja haitat asiantuntijatyöryhmien loppuraporteissa... 63 Liite 4. Esimerkki yhdistymissopimuksen sisällöksi... 74 2
3
1 Johdanto Forssan seudun kunnat Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan kunnat tekevät kuntarakenneselvitystä tilanteessa, jossa hyvin merkittävät valtakunnantason tulevaisuuden linjaukset palvelujen järjestämisestä ja kuntataloudesta ovat epävarmoja. Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti 18.8.2014 lausuntokierrokselle kuntiin lakiehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Lakiehdotuksen mukaan Suomeen perustettaisiin viisi sote-aluetta, joilla on järjestämisvelvollisuus alueellaan koko palvelukokonaisuuden osalta. Samaan aikaan valmistellaan uutta kuntalakia. Nämä lait tulevat olennaisesti vaikuttamaan kuntien tulevaisuuteen. Kunnissa on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, millainen kuntarakenne palvelisi alueen asukkaita parhaiten seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Yleisesti tunnustettu tavoite on kuitenkin ollut, että kuntarakenteen uudistamisen on lähdettävä alueen asukkaiden tarpeista. Toisena tavoitteena on ollut lähipalvelujen turvaaminen kohtuullisilla kustannuksilla ja tukeutuen olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintoihin. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntien toimintakykyä ja elinvoimaisuutta. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet myös Forssan seudun selvitystyötä ja tulevaisuuden visiointia. Neuvotteluja on käyty rakentavassa hengessä, mutta epävarman ja monimutkaisen tilanteen vuoksi prosessi on ollut haastava. Koko selvitystyön ajan on korostettu, että kunnat selvittävät avoimesti vaihtoehtojaan, eivätkä ole välttämättä määrittäneet tärkeysjärjestystä erilaisille tavoille järjestää palveluitaan. Kunnat eivät ole myöskään poissulkeneet mahdollisuutta säilyä itsenäisinä kuntina. Kuntarakennelain velvoittavuudesta johtuen kunnat ovat tehneet selvitystyötä hieman vastentahtoisesti, mikä on luonnollisesti vaikuttanut kuntien sitoutumiseen ja selvityksen sisältöön. Selvityksen aikana on paikannettu yhteistyömahdollisuuksia, mutta myös yhteistyön ongelmia, joiden korjaaminen on edellytys selvitysalueen elinvoimaisen tulevaisuuden turvaamiseksi. Forssan seudun vahvuuksia ovat muun muassa pitkä perinne kuntien välisessä yhteistyössä, vahva teollinen perinne, ympäristöklusterin voimakas kehittämistoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kokonaisuutena Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta, kuntien profiloituminen erilaisten vahvuuksien avulla, vahva tutkimusosaaminen MTT:n (tulevan Luonnonvarakeskuksen) vaikutuksesta, HAMK:in tärkeät yksiköt aluekehittämisessä ja maaseutumainen elinympäristö siihen liittyvine elinkeinoineen. Selvityksen aikana on yhteisesti tunnustettu, että elinvoimaisuuden kannalta myös laadukkaan elinympäristön, lähipalveluiden ja erityisesti toisen asteen koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on seudulla olennaista. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että yhteistyötä elinvoimapolitiikassa lisätään ja aluetta kehitetään elinkeinojen näkökulmasta kokonaisuutena, ennakkoluulottomasti sekä vahvaan teolliseen perinteeseen ja maaseudun voimavaroihin tukeutuen. Yhteistyö edellyttää tietoista luottamuksen vahvistamista ja erilaisuuksien hyväksymistä. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että yhteistyötä elinvoimapolitiikassa lisätään ja aluetta kehitetään elinkeinojen näkökulmasta kokonaisuutena, ennakkoluulottomasti sekä vahvaan teolliseen perinteeseen ja maaseudun voimavaroihin tukeutuen. Yhteistyö edellyttää tietoista luottamuksen vahvistamista ja erilaisuuksien hyväksymistä. 4
2 Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kuntien yhdistymisselvitykset ovat osa kuntauudistuksen toteuttamista. Kuntauudistus on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on uudistaa suomalainen kunta- ja palvelurakenne väestön ikääntymisen, työikäisen väestön määrän vähentymisen ja talouden haasteiden edessä. Kuntauudistuksen tavoitteeksi on asetettu laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen, kuntien talouden vahvistaminen sekä kunnallisen itsehallinnon ja kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen. Kuntauudistuksen kokonaisuuteen kuuluvat kuntarakenneuudistus, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu. Valtiovarainministeriö pyysi kevättalvella 2013 kunnilta lausuntoja kuntarakenneuudistusta ohjaavasta kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntien oli vaikea ottaa kantaa lakiluonnoksen sisältöön, ja lausunnot kuvaavatkin osuvasti kuntien epävarmuutta tilanteessa, jossa hyvin monet kuntien arkeen vaikuttavat valtakunnalliset linjaukset olivat vielä valmisteluvaiheessa. Kuntarakennelaki astui voimaan heinäkuussa 2013, jolloin alkoi myös kuntien selvitysvelvollisuus. Kuntarakennelain mukaan kunnan tuli ilmoittaa marraskuussa 2013 valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Kanta-Hämeen kuntien selvitysalueet näkyvät kuvassa 1. Kuva 1. Kanta-Hämeen kuntien selvitysalueet (Valtiovarainministeriö). Forssan kaupunki ilmoitti olevansa valmis selvittämään kuntarakennetta Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien kanssa. Lisäksi selvitys voidaan Forssan kaupungin päätöksen mukaan tehdä Someron ja Loimaan kaupunkien sekä Urjalan kunnan kanssa. Tammelan kunta päätti, että kuntarakenneselvitys olisi tarkoituksenmukaista tehdä Tammelan, Forssan, Humppilan, Jokioisten, Ypäjän ja Someron kaupunkien ja kuntien kesken. Jokioisten kunta katsoi, että kuntarakenneselvitys alue olisi Forssan kaupunki sekä 5
Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Lisäksi mukaan voisivat tulla Someron ja Loimaan kaupungit ja Urjalan kunta. Humppilan kunnan näkemyksen mukaan kuntarakenneselvitys tulisi tehdä Forssan seudun viiden kunnan kesken. Lisäksi mukaan voisivat tulla sellaiset naapurikunnat, joilla on toiminnallista yhteyttä Forssan seudun kuntien kanssa. 2.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Uusi kuntarakennelaki (28.6.2013/478) tuli voimaan heinäkuussa 2013. Lain 2. pykälän mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4. pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2. pykälässä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelaissa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jos muuten ei ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2. pykälässä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Työpaikkaomavaraisuusperusteella kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa 6
asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; (ns. kriisiytyvä kunta) tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Kuva 2. Kanta-Hämeen kuntien selvitysperusteet (Valtiovarainministeriö). Forssan seudun selvitysalueen väestömäärä 31.12.2013 oli 32 219 asukasta. Tästä Forssan kaupungin asukasmäärä oli 17 667 asukasta eli 54,8 prosenttia selvitysalueen asukkaista. Forssan selvitysalueen kuntien perusteet selvitystyölle ovat joko yhdyskuntarakenneperuste tai työpaikkaomavaraisuusperuste. Tarkemmin perusteet selviävät yllä olevasta kuvasta 2. Kuntarakennelain 4. pykälän mukaan yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksen tekemisestä päätetään kuntien valtuustoissa. 2.2 Selvitystyön vaiheet Forssan kaupunginvaltuusto päätti 14. huhtikuuta 2014 omalta osaltaan osallistumisesta kuntajakolaissa tarkoitetun vapaaehtoisen yhdistymisselvityksen tekemiseen. Humppilan kunta teki päätöksen 7
osallistumisesta 18.10.2013, Jokioisten valtuusto 1.4.2014 ja Tammelan valtuusto 24.3.2014. Selvitystyötä toteuttamaan valittiin projektipäälliköksi kunnallisneuvos Esko Tonteri. Assistenttina ja raportin kirjoittamisessa avustajana toimi valtiotieteiden maisteri Anna Tonteri Etocon Oy:stä. Kuntataloutta koskevat selvitykset ja painelaskelmat tuottivat toimitusjohtaja, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä. Selvitystyön alussa sovittiin, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ainoastaan kuntarakennelain 4. pykälän mukainen selvitys ilman sopimusneuvotteluvaihetta. Selvityshankkeen ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin toukokuussa 2014, jolloin sovittiin hankkeen etenemisestä ja aikatauluista. Valmistelua on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä ja kuntajohtajista sekä henkilöstön edustajista koostuva ohjausryhmä, jolle asioita on valmistellut kuntajohtajista koostuva projektiryhmä. Käytännön selvitystyötä tehtiin kuudessa asiantuntijatyöryhmässä: hallinto, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, yhdyskuntarakenteen kehittäminen, elinkeinopalvelut ja työllisyys sekä tietopalvelut. Ohjaus-, projekti- ja asiantuntijatyöryhmien jäsenet on listattu liitteeseen 1. Keskeisenä kaikkia työryhmiä yhdistävänä teemana oli alueen elinvoiman lisääminen ja kilpailukyvyn parantaminen suhteessa kilpaileviin seutuihin. Työryhmät kokoontuivat vapaasti omilla aikatauluillaan, kukin noin neljä kertaa työskentelynsä aikana. Elokuun 6. päivä 2014 järjestettiin Eerikkilän Urheiluopistossa kaikkien kuntien valtuustojen yhteinen teemaseminaari Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Forssan seutu tulevaisuudessa. Tilaisuudessa kuultiin tulevaisuuden haasteista Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasen esittelemänä sekä esiteltiin kuntarakenneselvitystä ja kerrottiin alustavia taustatietoja talous- ja painelaskelmista Perlacon Oy:n toimitusjohtaja Eero Laesterän esittelemänä. Lisäksi yhteisessä keskustelussa pyrittiin saamaan esiin näkemyksiä selvityksen toteuttamisesta ja painopisteiden terävöittämisestä. Kuntalaisten kuuleminen on ollut yksi selvitystyön lähtökohdista. Selvitystyön kuluessa on järjestetty kuntakohtaisia käyntejä, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa kunnanvaltuutettujen ja kuntalaisten paikallisia toiveita ja reunaehtoja sekä tiedottaa selvityksen etenemisestä ja tuloksista. Ensimmäiset kuntalaisten kuulemistilaisuudet järjestettiin 11. 14.8.2014 kaikissa selvitykseen osallistuvissa kunnissa. Tilaisuuksissa esiteltiin kuntarakenneselvityksen suunnitelmaa sekä kerättiin näkemyksiä selvityksen painopisteistä ja tärkeistä teemoista. Toiset kuntalaistilaisuudet järjestettiin jokaisessa kunnassa alustavien tulosten valmistuttua 27. 30.10.2014. Tilaisuuksissa esiteltiin selvityksen tuloksia ja kerättiin kuntalaisten palautetta lopullista esitystä varten. Sekä elo- että lokakuussa tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 200 kuntalaista. Kesäkuussa 2014 avattiin otakantaa.fi-verkkosivustolle kaikille avoin keskustelupalsta kuntarakenneuudistuksesta ja sen vaikutuksista kuntalaisille. Keskustelussa painotettiin osallistumista, palvelujen järjestämistä ja elinvoimaisuuden lisäämistä. Keskusteluun kirjoitettiin yhteensä 42 viestiä ja niitä käytiin lukemassa yhteensä yli 1 300 kertaa. Yhteenveto keskustelusta on liitteenä 2. Selvityksen etenemisestä on tiedotettu säännöllisesti paikallisten sanomalehtien välityksellä. Selvityksessä on pyritty osallistavaan prosessiin, ja kuntien asiantuntijoista koottujen asiantuntijatyöryhmien työ muodostaa olennaisen osan tästä selvityksen loppuraportista. Asiantuntijatyöryhmien raporttien ohella pääasiallisina lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tuottamia asiakas- ja palvelutarpeiden sekä toimintaympäristön muutostekijöiden ennakointitietoja. Muut lähteet on nimetty tekstissä. Selvityksen aikana syntynyt aineisto (mm. asiantuntijatyöryhmien raportit) on ladattavissa selvityksessä mukana olevien kuntien verkkosivuilta. 8
3 Yhteinen strategia 3.1 Forssan seudun tulevaisuudenhaasteet Eurooppalaista ja suomalaista yhteiskuntaa koskettava rakennemuutos vaikuttaa koko julkiseen sektoriin tavalla, joka on syvyydeltään ja pituudeltaan poikkeuksellinen. Suomen valtion tulovirrat ovat ehtyneet ja valtio on velkaantunut ja velkaantuu edelleen erittäin nopeaa vauhtia. Myös kuntien velkaantuminen on jatkunut jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,6 miljardia euroa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä, ja valtionvelka oli helmikuussa 2014 noin 92,5 miljardia euroa, joka tarkoittaa noin 17 100 euroa jokaista suomalaista kohti. Valtionvelan suhde kansantuotteeseen on toistaiseksi suhteellisen siedettävä, mutta velan kasvunopeus on huolestuttava. Suomessa rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät selvimmin korkean teknologian viennin romahtamisena. Nokia-yhtiöiden ja alihankkijoiden kuihtuminen on romahduttanut yhteisöveron tuoton. Samalla korkean teknologian kauppa on nyt selkeästi alijäämäistä, kuten kuviosta 1 voidaan havaita. Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti vuosina 1995 2013 (Tulli). Forssan seutukaan ei ole välttynyt rakennemuutokselta. Työpaikkojen väheneminen on ollut keskimääräistä suurempaa ja tämä on heijastunut muun muassa väestörakenteeseen, työttömyyteen ja muuttoliikkeeseen. Seurauksena on tilanne, jossa Forssan seudulla on monia isoja haasteita vastattavana. Tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa: Väkiluvun alenemisen pysäyttäminen Syntyvyyden lisääminen Ikärakenteen muutoksen hallinta Työttömyyden vähentäminen Syrjäytyneisyyden kasvun ehkäiseminen Yritysten kehittämisen mahdollistaminen Kehittämistoiminnan osaamiskeskeinen kokoaminen Kuntahallinnon strateginen johtaminen 9
Myönteisen kehittämisilmapiirin luominen Strategisten kumppanien löytäminen Toimivien liikenneyhteyksien kehittäminen Osaamisen yhdistäminen ja tiedon jakaminen Asukkaiden osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistaminen Nuorten tarpeiden, odotusten ja ajatusten kuuleminen Näihin haasteisiin pitäisi uudella kuntarakenteella ja uudenlaisella yhteistyöllä vastaamaan. Haasteet ovat monisäikeisiä ja vaativat tiivistä yhteistyötä sekä yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Forssan seutu on alueellisesti kompakti, suurten kasvukeskusten ympäröimä seutu. Tämä asettaa sekä haasteita että luo mahdollisuuksia. 3.2 Strategian perusta Suomen Kuntaliitto määrittelee elinvoimaisen kunnan osatekijöiksi seuraavat asiat, jotka on esitetty myös kuvassa 3: kilpailukykyinen yrityskanta osaaminen ja työvoiman saatavuus julkiset ja kaupalliset palvelut sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahva kuntatalous vetovoimainen ympäristö. Kuva 3. Elinvoimaisen kunnan osatekijät (Kuntaliitto). 10
Strategian tulee pohjautua omiin vahvuuksiin ja strategisiin kumppanuuksiin. Forssan seudun strategian pohjana voisi olla edellä kuvattu elinvoimaisen kunnan kokonaisuus, johon liitettäisiin alueen vahvuudet ja heikkouksia vahvistettaisiin strategisilla kumppanuuksilla kullakin osa-alueella. Strategia voisi muodostua seuraavista kokonaisuuksista: kilpailukykyinen yrityskanta, jonka tehtävänä on edistää työllisyyttä, toimeen tuloa ja turvattua arkea esim. ympäristöalan yritykset, elintarviketeollisuus, rakentamisteollisuus, lähiruokatoimijat, logistiikka osaaminen ja työvoiman saatavuus, jotka turvaavat palvelut ja yritystoiminnan - luonnonvarakeskus, ammattikorkeakoulu, yliopistot kumppaneina, ammatti-instituutti, lukio, keskiasteen koulutus, hevosopisto, osaamiskeskeinen kehittämistoiminta painopistealueilla julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka mahdollistavat sujuvan arjen hyvinvointikuntayhtymä, seurakunnat, kunnat, työvoimahallinto, kansaneläkelaitos, kauppakeskukset, kaupat, verkkokaupat sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys, jotka luovat uutta järjestöt, yhdistykset, yhteisöt, vapaaehtoiset, palvelujen käyttäjät, julkisyhteisöjen työntekijät vahva kuntatalous, joka mahdollistaa uudistusten toteuttamisen tehokas kunta, toimiva palvelurakenne, jatkuva kehittäminen, avoin päätöksenteko, asiakaslähtöinen palvelukulttuuri vetovoimainen ympäristö, joka houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle urheiluopisto, luontokeskus, jokilaakso, järvet, viihtyisät asuntoalueet, resurssitehokkaat yritysalueet, omavarainen uusiutuva energiantuotanto, sujuvat liikenneyhteydet, kehittyneimmät tietoliikenneyhteydet. 4 Kilpailukyky ja elinvoimaisuus Alueen talouden kehitys riippuu koko maan taloudellisesta kehityksestä ja siitä, kuinka kilpailukykyinen alue on eli kuinka suuri osa kasvusta kohdistuu alueelle. Maakuntien ja kaupunkiseutujen välillä on menossa pudotuspeli, jossa kasvu näyttää keskittyvän muutamalle kaupunkiseudulle ja muiden kohtalona on jäädä supistuvan talouden ja ikääntyneiden asukkaiden alueiksi. Turun yliopiston Porin yksikkö on vertaillut seutukuntien kilpailukykyä usean vuoden ajan. Muuttujina on käytetty työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta. Näiden kuuden muuttujien perusteella on laskettu kilpailukykyindeksi, joka on muuttujien sijalukujen painottamaton keskiarvo. Kuten kuvasta 4 näkyy, Forssan seudun suhteellinen asema on huonontunut merkittävästi vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2012 on kuitenkin tapahtunut lievä käänne parempaan suuntaan. 11
Kuva 4. Forssan sijoitus seutukuntien välisessä kilpailukyvyn mittaristossa (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tilastokeskus). Forssan seudun elinkeinostrategia perustuu kunkin kunnan omiin vahvuuksiin, jotka eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan (ks. kuva 5). Elinkeinopolitiikan tehtävänä on luoda näistä palasista sellainen kokonaisuus, jossa osat tukevat kokonaisuuden kehittämistä ja uusia avauksia löytyy olemassa olevia vahvuuksia yhdistämällä. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää sopia työnjaosta eri toimijoiden kesken siten, että elinkeinotoimen rooliksi vahvistetaan elinkeinoelämän kehittäminen ja muiden toimialojen kehittämiseen muodostetaan omat kokonaisuutensa yhdistämällä seudulla olevat kunkin toimialan osaajat. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää sopia työnjaosta eri toimijoiden kesken siten, että elinkeinotoimen rooliksi vahvistetaan elinkeinoelämän kehittäminen ja muiden toimialojen kehittämiseen muodostetaan omat kokonaisuutensa yhdistämällä seudulla olevat kunkin toimialan osaajat. 12
Kuva 5. Strategiakartta Forssan seudun kuntien näkökulmasta (FSKK). Liikenneväylät ja niihin liittyvät kehityskäytävät ovat alueen saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn kannalta tärkein kehitettävä asia. Helsinki Forssa Pori-liikennekäytävä ja siihen liityvät logistiikka, matkailu, ympäristöteknologia ym. hankkeet muodostavat perustan alueen kehittymiselle tulevaisuudessa. 4.1 Elinkeinot Selvitystyössä on erityisinä painopisteinä noussut esiin joitakin elinkeinojen kehittämisen kokonaisuuksia, jotka voidaan osoittaa eri toimijaorganisaatioille niin, että hyödynnetään olemassa olevat vahvat verkostot ja riittävä osaaminen. Tärkeitä hankekokonaisuuksia elinvoiman lisäämisessä ovat: maaseudun koko ruokaketjun kehittäminen ja erikoistumisen lisääminen kasvuyritysten tunnistaminen ja voimavarojen kohdentaminen niille unohtamatta muuta yrityskenttää hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvat energialähteet biotalous/kiertotalous resurssitehokkuuden näkökulmasta logistiikkapalvelut osaksi kansainvälistä verkostoa Helsinki Forssa Pori-kasvukäytävän monipuolinen kehittäminen 13
Helsingin, Tampereen ja Turun talousalueiden hyödyntäminen ja palveleminen matkailun sekä hyvinvointi-, virkistys- ja vapaa-ajanpalvelujen kehittäminen. 4.2 Väestö, työpaikat, työllisyys ja työvoima Työvoiman tarjonnan määrään vaikuttavat asukasluvun kasvu ja kunnan kilpailukyky asukkaista. Tällä hetkellä Forssan seudun keskeisin tavoite on työpaikkojen määrän kasvattaminen. Tämä on välttämätöntä, koska seudun kasvua ei voida rakentaa yksinomaan alueen ulkopuolella työssäkäynnin tai passiivisen, työvoiman ulkopuolella olevan väestön varaan. Ilman alueen omia työpaikkoja, jotka tarjoavat ainakin toiselle perheen työssäkäyvistä työpaikan, on vaikea houkutella aktiivi-ikäisiä muuttamaan alueelle. Alueen ikärakenteen muuttuessa on varmistettava osaavan työvoiman riittävä tarjonta pitkällä aikavälillä ja tämä edellyttää riittävää nettomuuttoliikettä alueelle. Selvityskuntien asukasluvut ja seudun asukasluvun kehitys on kuvattu taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Forssan seudun asukasluvun kehitys vuosina 2008 2014. Vuosi Asukasluku Muutos 2008 32 791 2009 32 712-79 2010 32 721 + 9 2011 32 566-155 2012 32 408-158 2013 32 199-209 2014 elokuu 31 987-212 Taulukko 2. Kuntarakenneselvitysalueen kuntien asukasluvut 31.12.2013. Kunta Asukasluku 31.12.2013 Forssa 17 667 Humppila 2 463 Jokioinen 5 595 Tammela 6 474 Taulukosta 3 nähdään, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on suurin Forssan kaupungissa ja pienin Jokioisten kunnassa. Alle viisitoistavuotiaiden osuus on suurin Jokioisten kunnassa ja pienin Forssan kaupungissa. Koko alueen väestörakenne on keskimääräistä vanhusvoittoisempi ja nuorten osuus on keskimääräistä pienempi. Taulukko 3. Ikärakenne kunnissa 31.12.2013. Kunta 0 14-v. prosenttiosuus 15 65-v. yli 65-v. prosenttiosuus prosenttiosuus Forssa 13,2 61,2 25,6 Humppila 17,1 60,7 22,2 Jokioinen 18,0 61,5 20,5 Tammela 17,2 60,8 22,0 Yhteensä 15,1 61,3 23,7 14
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 - Yksikkö: henkilöä Lähde: - 4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95 - Yksikkö: henkilöä - Lähde: Ikärakennekuvaaja (kuvio 2) osoittaa, että suurimmat ikäluokat ovat 55 ja 69 välillä. Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet edelleen. Suurimmat muuttotappiomenetykset kohdistuvat ikäluokkiin 15 29- vuotiaat. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Ikärakenne Ikärakenne 2013 Forssan seutukunta 2013 Miehet Ikärakenne 2013 Forssan seutukunta 2013 Naiset Kuvio 2. Forssan seutukunnan ikäjakauma vuonna 2013 (Tilastokeskus). Luonnollinen väestönlisäys (kuvio 3) oli positiivinen 1990-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen väestön väheneminen on kiihtynyt koko ajan. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Luonnollinen väestönlisäys Luonnollinen väestönlisäys 1990-2013 Forssan seutukunta Syntyneet yhteensä Luonnollinen väestönlisäys 1990-2013 Forssan seutukunta Kuolleet yhteensä Kuvio 3. Forssan seutukunnan luonnollinen väestönlisäys 1990 2013 (Tilastokeskus). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan selvitysalueen omavaraislaskelman mukaiset väestömuutokset ovat taulukon 4 mukaisia. Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä 2 220 henkilöllä eli 29 prosentilla. 15
Taulukko 4. Forssan seudun väestönkehitys vuodesta 2013 vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Vuosi 2013 Vuosi 2020 Vuosi 2030 0 14-vuotiaat 4 866 4 735 4 979-2,7 % + 5,2 % 15 64-vuotiaat 19 687 18 352 16 723-6,8 % - 8,9 % yli 64-vuotiaat 7 646 8 893 9 866 + 16,3 % + 10,9 % Työttömyys seudulla 1990-luvun laman jälkeen nuorisotyöttömyys aleni merkittävästi, mutta aleneminen pysähtyi vuonna 1997. Sen jälkeen työttömyys on pysynyt melko vakaana 10 prosentin vaiheilla, mutta on viime aikoina ollut lievässä nousussa. Nuorisotyöttömyyden taso on ollut varsin korkea 1990-luvun puolivälistä lähtien. Pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkealla tasolla 1990-luvun lamasta lähtien ja on nyt viimeaikoina noussut vielä huolestuttavasti. Työttömyys on Forssa seudulla ollut korkealla jo pidemmän aikaa, johtuen suuresta aluetta kohdanneesta rakennemuutoksesta. Työttömien osuus työvoimasta on kuvattu kuviossa 4. Kuvio 4. Työttömien prosenttiosuus työvoimasta vuosina 2004 2013 (SOTKAnet). Eläköityminen lisääntyy ja samalla eläkeläisten määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Työvoiman kohdentuminen ja saatavuus, etenkin hoivapalveluihin, vaatii uudelleenkoulutusta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työttöminä oleviin henkilöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa sijoittua näihin tehtäviin. 16
Eläköityminen lisääntyy ja samalla eläkeläisten määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Työvoiman kohdentuminen ja saatavuus, etenkin hoivapalveluihin, vaatii uudelleenkoulutusta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työttöminä oleviin henkilöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa sijoittua näihin tehtäviin. Ulkomaalaiset seudulla Ulkomaalaisuutta on tässä tarkasteltu äidinkielen kautta. Kuvio 5 ilmaisee muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti Forssan seudulla. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien ryhmä sisältää myös henkilöt, joiden äidinkieli on tuntematon. Kuvio 5. Muiden kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien lukumäärä 1 000 asukasta kohden (SOTKAnet). Alhaisen syntyvyyden ja 15 29-vuotiaiden muuttotappion takia on tarpeen pohtia myös mahdollisuuksia lisätä maahanmuuttoa seudulle. Tällä hetkellä seudulla on varsin vähän maahanmuuttajia verrattuna esimerkiksi metropolialueeseen. Maahanmuuton vaikutuksia ja mahdollisuuksia tulee ennakkoluulottomasti selvittää. Alueen vähenevä väestö mahdollistaa tyhjien asuntojen käyttöönoton nopeastikin. Asia vaatii kuitenkin perusteellisen selvityksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Vertailutietoa kannattaa hankkia alueilta, joilla maahanmuutto on tuottanut alueen kannalta hyviä tuloksia. 17
Forssan seudulla työvoiman ulkopuolella on noin 20 000 henkilöä ja työllisiä noin 14 000 henkilöä. Eläkeläisten osuus on jatkuvasti kasvanut ja tulee kasvamaan erityisesti 2020-luvulla. Kuviosta 6 nähdään, että tilanne on muuttunut erittäin merkittävästi 1980-luvun loppupuolelta, jolloin työvoiman ulkopuolella olevia ja työllisiä oli kutakuinkin saman verran. 1990-luvun alun lama muutti tilannetta radikaalisti, ja esimerkiksi työttömyyden osalta tilanne ei ole korjaantunut lähellekään lamaa edeltänyttä tasoa. Kuvio 6. Forssan seutukunnan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1987 2012 (Tilastokeskus). Maahanmuuton vaikutuksia ja mahdollisuuksia tulee ennakkoluulottomasti selvittää. Alueen vähenevä väestö mahdollistaa tyhjien asuntojen käyttöönoton nopeastikin. Asia vaatii kuitenkin perusteellisen selvityksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Vertailutietoa kannattaa hankkia alueilta, joilla maahanmuutto on tuottanut alueen kannalta hyviä tuloksia. 4.3 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö Kanta-Hämeen toinen täydennysmaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä keväällä 2014. Forssan seudun osalta tärkein vahvistus maakuntakaavassa oli Helsinki Forssa Pori-kehityskäytävän varaus. Lisäksi kaavassa vahvistui tuulivoimavarauksia, jotka luovat pohjan tavoitteelle saavuttaa omavaraisuus uusiutuvan energian tuottamisessa. 18
Alueen sijainti suurten kaupunkiseutujen keskellä asettaa erityisiä haasteita kilpailuedun löytämiselle. Väestömäärä Forssan seudulla on verraten pieni, joten kilpailuetu tulee löytää toisenlaisista tekijöistä kuin isoilla kaupunkiseuduilla. Samoilla kilpailutekijöillä seutu ei pärjää kovenevassa kilpailutilanteessa. Tämän vuoksi alueen yhdyskuntarakenteen ja asuinympäristön tulee olla vetovoimainen ainakin kohdennetulle joukolle potentiaalisia muuttajia. Asuinympäristön kehittämisessä ja kaavoituksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuu hyvien omakotitonttien löytäminen lapsiperheille. Seudun ehkä suurin tulevaisuudenhaaste on saada nuoria pareja ja perheitä muuttamaan seudulle, jotta ikärakenteen tasapainottuminen saadaan alkuun. Työpaikka-alueiden kaavoituksen ja kehittämisen pitää tukea tätä tavoitetta. Uudenlaisten työpaikkojen mahdollistaminen kaavoituksen ja resurssitehokkaiden ratkaisujen avulla voi antaa sellaista kilpailuetua, jonka pohjalta tuotantorakennetta voidaan uudistaa. Asuinympäristön kehittämisessä ja kaavoituksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuu hyvien omakotitonttien löytäminen lapsiperheille. Seudun ehkä suurin tulevaisuudenhaaste on saada nuoria pareja ja perheitä muuttamaan seudulle, jotta ikärakenteen tasapainottuminen saadaan alkuun. Yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet Forssan seutua kehitetään Etelä-Suomen aluerakenteeseen kuuluvana kaupunkiseutuna, jonka menestys perustuu toimeliaisuuden ohella keskeiseen sijaintiin ja ympäristön korkeaan laatuun. Forssan, Loimaan ja Someron seudut muodostavat yhden toiminnallisen talous- ja työssäkäyntialueen, jonka yhteen sovitettu liikennejärjestelmä ja maankäyttö vahvistavat alueellista kilpailukykyä yli hallintorajojen. Nykyinen Forssan keskusta on kaupunkimainen keskustaajama, jolla on ympärillään erikoistuneiden taajamien verkko, elinvoimaiset kylät, edustavat maaseutumaisemat ja laajat luontoalueet. Forssan seudun maankäyttö ja liikennejärjestelmä mahdollistavat hyvin toimivan yhdyskuntarakenteen 40 000 50 000 asukkaalle vuonna 2050. Liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet Valtateitä 2, 9 ja 10 parannetaan koko yhteysväliensä mitalta, jolloin Forssan seutu muuttuu varteenotettavaksi pääkaupunkiseudun kasvusuunnaksi. Forssan seudulta kehitetään nopeita valtatie-, rataja joukkoliikenneyhteyksiä nykyisiä väyliä pitkin Etelä-Suomen keskuksiin, satamiin ja lentokentille. Valtateiden estevaikutusta seudullisen ja paikallisen liikenneverkon näkökulmasta häivytetään uusilla ali- ja ylikulkusilloilla. Taajamien ja merkittävimpien kehitettävien kylien välille luodaan seudullisen julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät, joiden vaikutusalueella on myös väljän maaseutuasutuksen sekä loma-asutuksen vyöhykkeitä. Elinkeinoja ja osaamista koskevat tavoitteet Forssan seudusta kehittyy kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä vihreän logistiikan, ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymä. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten, että toimintoja ja yritysalueita monipuolistetaan ja laajennetaan. Kaavoituksella pidetään huoli siitä, että toiminnoilla on realistiset, määrällisesti riittävät ja logistiselta sijainniltaan optimaaliset maankäyttövaraukset. 19