Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Riittääkö puu VMI-tulokset

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Metsäpolitikkafoorumi

Suomen metsien inventointi

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

SuojeluMOTTIohjelmisto

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Ojitusalueiden hoito

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Virman pittää tuottoo voettoo!

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

SIMO-seminaari Helsinki

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Korpien luontainen uudistaminen

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Kantokäsittelyn kannattavuus

Hakkuumahdollisuusarviot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Metsätalouden vesiensuojelu

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Liite 5 Harvennusmallit

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Transkriptio:

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019

Taustaa Suometsien puuntuotantoon on panostettu voimakkaasti 1960-70 luvuilla lisääntyneet puuvarat, suopuustojen keskitilavuus lähellä kivennäismaiden keskitilavuutta (104m3/ha; 116m3/ha) (Korhonen ym. 2017) Rästejä taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa Puuntuotannon mahdolliset rajoitteet Vesitalous: ojien tukkeutuminen Ravinnetalous: turvemaassa yleensä runsaasti typpeä, mutta puutetta fosforista ja kaliumista rajoittaa puuston kasvua Paljonko mahdollista lisätä puuntuotantoa, jos kunnostusojituksiin ja lannoituksiin panostetaan? 2 24.4.2019

Tutkimuskehikko VMI11-aineisto simuloinnin lähtötietona kahdesta metsäkeskuksesta Lounais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa Kasvupaikat: MtkgII ja PtkgII Metsiköiden ikäluokka (50-75v) Mediaaniläpimitta, maksimi- ja minimiläpimitta Mäntyvaltaisia Simulointitutkimus MOTTI-simulaattorilla Simulointi lähtötilanteesta päätehakkuuseen (läpimitta) Kriteerinä nettotulojen nykyarvo (3% korkokanta) 3 24.4.2019

Toimenpiteet ja skenaariot Toimenpiteet Harvennushakkuut (0-3) Kunnostusojitukset (0-2) Lannoitukset, tuhka (0-2) Skenaariot Passiivinen kasvatus (ei toimenpiteitä) Mh-suositusten mukainen kasvatus (harvennukset, ojien kunnostukset, lannoitukset) Optimi ilman toimenpiteitä (harvennukset mukana) Optimi toimenpiteiden kanssa Toimenpiteiden kustannukset ja kantohinnat metsätilastoista Seuraavat kiertoajat: optimoitu kasvatus paljaalta maalta 4 24.4.2019

Lähtöpuustot Alue Kasvupaikka Keskiläpimitta cm Keskipituus m Runkoluku ha -1 Pohjapintaala, m 2 ha -1 Metsikön ikä, v Lounais- Suomi Mtkg II Ptkg II 12.8 17.8 23.0 a) 12.9 14.9 21.0 11.2 14.6 18.0 10.6 13.9 15.8 1 506 893 314 1 223 1 324 576 17.1 19.0 13.8 12.1 18.1 16.9 50 64 64 67 51 60 Pohjois- Pohjanmaa Mtkg II Ptkg II 8.6 14.3 b) 22.1 c) 8.3 12.4 d) 19.9 7.1 10.8 14.8 7.1 8.7 15.1 3 195 1 547 321 2 568 2 343 480 9.1 13.8 10.0 7.1 13.0 13.2 62 74 74 69 74 65 5 24.4.2019

Esimerkki simuloinnista, Lounais-Suomi, MtkgII 400 350 Lounais-Suomi /Mtkg II Puuston kokonaistilavuus m 3 300 250 200 150 100 50 päätöksenteon ajankohta optimi optimi ilman suositukset passiivinen 0 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Metsikön ikä, 6 24.4.2019

Esimerkki simuloinnista, Pohjois-Pohjanmaa, PtkgII Puuston kokonaistilavuus m 3 250 200 150 100 50 Pohjois-Pohjanmaa, Ptkg II päätöksenteon ajankohta optimi optimi ilman suositukset passiivinen 0 0 50 100 150 200 Metsikön ikä, vuosia 7 24.4.2019

Skenaarioiden vaikutukset kiertoajan keskikasvuun Alue Kasvupaikka Optimi Optimi ilman kunn.oj. & lann. Lounias- Suomi Mtkg II Ptkg II 12.7 (8.5) [25 ] e) 10.8 (9.6) [25 ] 9.8 (7.5) [21] 8.2 (6.0) [34] 10.7 (8.3) [26] 7.6 (6.2) [20] 5.1 (4.2) [38 ] 5.6 (4.7) [21 ] 5.9 (5.4) [6] 3.8 (2.4) [36] 5.5 (4.0) [31] 3.4 (3.0) [21] Suositukset 11.0 (7.5) [34 ] 8.2 (6.8) [20] 6.7 (5.5) [10] 5.9 (4.2) [38] 6.3 (4.8) [35] 3.8 (3.3) [25] Passiivinen 3.2 (2.9) [80 ] 3.9 (3.6) [50 ] 3.8 (3.6) [20] 2.9 (2.2) [80] 2.4 (2.2) [75] 2.9 (2.7) [31] Pohjois- Pohjan maa Mtkg II Ptkg II 6.1 (2.5) [38] 6.2 (3.5) [25] 2.7 (1.2) [6] 4.0 (1.2) [46] 3.0 (1.7) [34] 4.6 (3.7) [18] 3.1 (0.0) [18] 2.6 (1.5) [25] 2.7 (1.2) [6] 2.1 (0.0) [42] 2.2 (0.7) [36] 2.2 (1.8) [19] 4.8 (1.7) [40] 5.6 (3.5) [25] 2.9 (1.5) [9] 2.7 (0.6) [57] 3.1 (1.3) [35] 2.8 (2.4) [30] 1.8 (0.8) [135] 1.5 (0.9) [100] 1.9 (1.6) [20] 1.6 (0.6) [160] 1.5 (0.9) [100] 3.1 (2.8) [15] 8 24.4.2019

Tulokset, MtkgII, Lounais-Suomi 9 24.4.2019

Tulokset, PtkgII, Pohjois-Pohjanmaa 10 24.4.2019

Kannattavimmat kasvatusketjut Alue Kasvupaikka Optimi Suositukset Mtkg II 2-D2-F1-409-75 2-D1-F1-404-89 0-D1-F1-270-75 2-D1-F1-352-73 1-D1-F1-310-84 0-D1-F0-232-73 Lounais-Suomi Ptkg II 2-D2-F2-340-101* 2-D1-F1-380-77 1-D1-F1-297-80 1-D1-F1-286-110 2-D1-F1-317-86 0-D1-F0-244-84 Pohjois- Pohjanmaa Mtkg II Ptkg II 2-D1-F2-252-100 2-D1-F1-246-99 0-D0-F0-109-80 1-D2-F2-202-115 2-D1-F1-207-108 1-D1-F1-204-83 2-D1-F1-228-107 2-D1-F1-235-102 0-D1-F0-116-83 1-D1-F1-172-126 1-D1-F1-180-109 1-D1-F1-219-102 11 24.4.2019

Kannattaako panostus metsänhoitoon: intensiivinen vs. passiivinen metsänkäsittely? Alue ja suotyyppi Vuotuinen kasvunlisäys Lisäkustannus Taloustuloksen muutos Kiertoaika lyhenee Lounais-Suomi Mtkg II 564 6.9 m 3 ha -1 (0) a) (3.9) + 4 325 ha -1 (4 760 ) 25 vuodella (50) Pohjois- Pohjanmaa Ptkg II 486 (0) 1.5 m 3 ha -1 (1.5) a) Suluissa esitetty passiivisen metsänhoidon mukainen lukuarvo, taloustulokset 3%:n laskentakorolla + 1 567 ha -1 (1 833) 31 vuodella (65)

Panostuksen vaikutus kannattavuuteen Harvennukset parantavat kannattavuutta Lannoitus ja kunnostusojitus lisäävät voimakkaasti kannattavuutta Nuorissa puustoissa kaksi tuhkalannoitusta nostaa kannattavuutta (vrt. suositukset) Kunnostusojituksen rooli kannattavuuden optimoinnissa selvästi pienempi kuin lannoituksen esim. Lounais-Suomessa vain 3% pienempi optimi ilman kunnostusojitusta Pienempi vesistökuormitus ilman merkittävää tinkimistä kannattavuudessa 13 24.4.2019

Panostuksen vaikutus puun tarjontaan Lounais-Suomessa kasvupaikkojen (Mtkg II ja Ptkg II, ikäluokka 50-74v.; VMI11) yhteinen pinta-ala on 2,3% metsämaan alasta, mutta intensiivisen ja passiivisen skenaarion välinen ero vastaa 4,0%-yksikköä Lounais- Suomen vuotuisesta keskimääräisestä markkinahakkuiden volyymista (kuutiometreinä). Pohjois-Pohjanmaalla ero ei aivan yhtä merkittävä (5,1% 6,3%) 14 24.4.2019

Panostamisen vaikutus turvemaiden puuntuotantoon yhteenveto Panostamalla intensiiviseen metsänhoitoon voidaan merkittävästi kohottaa ojitettujen rämeiden puuntuotantoa ja kannattavuutta Tuhkalannoituksella voidaan korjata fosforin ja kaliumin puute ja taata pitkäaikainen (25-40v) lisäkasvu, 1 3 m 3 /ha/vuosi kerryttää kiertoajalla merkittävän tuotoksen lisän <=> kohottaa kasvupaikkaa 1 2 luokkaa Ei vesistövaikutuksia Kunnostusojituksen vaikutus erityisesti Etelä-Suomessa vähäisempi Kasvun kohottaminen kasvattaa myös hiilinielua Potentiaalinen pinta-ala 1,5 2 milj. ha 15 24.4.2019

Kiitos! 16 24.4.2019