Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Transkriptio

1 Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

2 Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla, kuten vanhoilla maatalousmailla. - Pidetään yllä metsän elinvoimaa - Ravinne-epätasapainoa esiintyy arvioiden mukaan %:lla ojitetuista turvemaista

3 Kivennäismaiden lannoituskohteet Parhaat kasvatuslannoituskohteet ovat kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden havupuuvaltaiset metsät. Koivikoissa kasvulisäys jää alhaisemmaksi. Yhtenä syynä on lannoitteiden lyhyempi vaikutusaika. 3 Kohteet, joilla ravinnehäiriöt ovat aiheuttaneet kasvun taantumista. Näiden kohteiden terveyslannoitukseen on mahdollista saada valtion tukea.

4 Turvemaiden lannoituskohteet 4 Kasvun lisäys on suurin runsastyppisillä soilla, joissa kasvua rajoittavat fosfori ja kalium. Tällaisilla kohteilla Etelä- ja Keski-Suomessa kokonaiskasvu on lisääntynyt lannoituksella m3 15 vuoden aikana. Yleensä turv la on typpeä runsaasti, mutta karuimmilla soilla typen määrä voi kuitenkin olla alhainen. Jos turpeen typen määrä on alle 1,5 %, on typpilannoitus tarpeen. Kasvuhäiriöitä aiheuttaa usein myös hivenravinne boori.

5 Lannoituksen ajankohta Kasvatuslannoitus tehdään ensiharvennuksen jälkeen. Suurin tuotto ja kasvulisäys saadaan lannoittamalla hoidettuja, nuoria ja keski-ikäisiä metsiä ( vuotiaita). Koivikoissa parhaat tulokset on saatu lannoittamalla nuoria, vuotiaita metsiköitä. Nuorissa metsissä lannoituksella nopeutetaan tukkipuun muodostumista. Varttuneissa metsissä kasvulisäys on lähinnä arvokasta tukkipuuta. Turv la paras lannoitusaika on harvennuksen jälkeen, ennen kunnostusojitusta. Kunnostusojitus aiheuttaa usein käyttökelpoisen typen määrän lisääntymistä, joka puolestaan voi aiheuttaa ravinnemäärien yhä suurempaa epätasapainoa. 5

6 Lannoituksen vaikutusaika Yksi lannoituskerta vaikuttaa kivennäismailla keskimäärin 6 10 vuotta. Koivikoissa lannoituksen vaikutusaika on vain 3-6 vuotta. Kiertoajan kuluessa metsä voidaan lannoittaa 3-4 kertaa. Turvemaiden lannoitus lisää kasvua pitkäksi aikaa. PKlannoituksen aikaansaama kasvulisäys kestää vähintään vuotta. Fosforin kasvua lisäävä vaikutusaika on noin 30 vuotta, mutta kaliumin vaikutus loppuu n. 15 vuodessa. Turvemaiden lannoitus on hyvä uusia vuoden kuluttua. 6

7 Miksi metsälannoitusta? Lannoitus on taloudellisesti erittäin kannattava sijoitus Kasvu lisääntyy, puu järeytyy nopeammin - Etelä- ja Keski-Suomessa lannoituksella saatu keskimääräinen kasvulisäys on m3/v kahdeksan vuoden ajan - Kangasmetsien kasvatuslannoituksen vuotuinen tuotto on m3 vuodessa Metsän kiertoaika lyhenee Puun laatua voidaan parantaa - Ravinnehäiriömetsissä terveyslannoitus saattaa olla edellytyksenä hyvälaatuisen ja täystiheän metsän kehitykselle. - Tutkimukset osoittavat, että kasvatuslannoitus lisää ykkösluokan tyvitukin ja terveoksaisen kakkosluokan tukin osuutta. - Lannoituksen vaikutus puuaineen tiheyteen ja puun lujuuteen on vähäinen. Puuaineen tiheys pienenee vain 2-5 %. 7 Kasvun nopeutuessa metsä myös sitoo enemmän hiilidioksidia, ja toimii tehokkaampana hiilinieluna.

8 8

9 Lannoituksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät: Puun kantohinta Kasvulisäyksen määrä Kasvulisäyksen jakautuminen tukki- ja kuitupuuksi Kasvulisäykseen kulunut aika Lannoituksen kustannukset Harvennushakkuutulojen aikaistuminen Kiertoajan lyheneminen 9 Leimikon hinnoittelutekijöiden paraneminen HUOM! Voit vähentää lannoituksen kustannukset verotuksessa.

10 Yara:n metsälannoitteet Metsän NP 1 (NPK ) Metsän NP 1 sopii kangasmaiden kuusikoiden ja männiköiden lannoitukseen sekä koivumetsiin. Käyttösuositus on kg/ha 6 8 vuoden välein. Lannoite sisältää hivenravinteista muun muassa latvavaurioita ehkäisevää booria sekä hapansateiden huuhtomia kalsiumia ja magnesiumia. Suomensalpietari (NPK ) Suomensalpietari on typpilannoite, joka sopii kangasmaiden männiköihin, mutta sitä voidaan käyttää myös kuusivaltaisissa metsissä. Käyttösuositus on kg/ha 6 8 vuoden välein. Levitys tehdään keväästä alkusyksyyn. 10

11 Yara:n metsälannoitteet Rauta-PK (NPK ) Rauta-PK sopii typpirikkaille soille, sekä yhdessä typen kanssa myös karuhkojen soiden lannoitukseen. Käyttösuositus on kg/ha. Jatkolannoitus tehdään ravinneanalyysin mukaan. Urea (N 46,3) Urea on typpilannoite, joka sopii parhaiten kangasmaiden männiköihin, mutta sitä voidaan käyttää myös kuusivaltaisissa metsissä. Lisäksi Urea sopii typpiköyhille soille yhdessä Rauta PK 1:n kanssa. Käyttösuositus kangasmailla on kg/ha 6 8 vuoden välein ja soilla kg/ha vuoden välein. Levitys tehdään alkusyksystä pysyvän lumen tuloon saakka. 11 Metsän Kalium-hiven (NPK ) Metsän Kalium-hiven sopii typpirikkaille soille, joissa fosforilisäys ei ole tarpeen. Aikaisemmin PK-lannoitetuissa suometsissä ei tavallisesti lisättyä fosforia tarvita, mutta kaliumista on ankara puute. Pienen käyttömäärän ( kg/ha) ansiosta Metsän Kalium-hiven on kustannustehokas ratkaisu suometsien kalium- ja hivenlannoitukseen. Varmista puuston ravinnetila neulasanalyysillä. Metsän Kalium-hiven sisältää myös booria ja sinkkiä.

12 Yara:n metsälannoitteet Suometsän Y 1 (NPK ) Suometsän Y 1:stä käytetään karuhkojen suometsien lannoituksiin, joissa fosforin ja kaliumin lisäksi tarvitaan myös typpeä. Käyttösuositus on kg/ha vuoden välein tai ravinneanalyysin mukaan. Booriravinne (B 0,75) Booriravinne on räätälöity viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta Kärsivien taimikoiden ja riukuvaiheen metsiköiden lannoitukseen ja kivennäismaapeltojen metsityslannoitukseen. Käyttösuositus on kg/ha tai ravinneanalyysin mukaan. Pellonmetsityksen PK 1 (NPK 0-6-9) Pellonmetsityksen erikoislannoite on tarkoitettu peltojen metsitysalojen lannoituksiin. Lannoite sisältää runsaasti muun muassa booria (0,67 %), mikä on syytä huomioida annostelussa. Tuote sisältää biotiitin niukkaliukoista kaliumia 2,0 %. Käyttösuositus on kg/ha tai ravinneanalyysin mukaan. 12 Metsän NP 2 (NPK ) Metsän NP 2 on räätälöity erityisesti viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta kärsivien kasvatusmetsien terveyslannoitukseen. Käyttösuositus on kg/ ha tai ravinneanalyysin mukaan.

13 Valtion Kemera-tuki terveyslannoitukseen Kemera- tukea on mahdollista saada metsiin, joiden kehitys on taantuvaa ravinteiden epätasapainosta johtuen, metsänhoitotoimista huolimatta. Tukea voivat saada kehitysluokan havupuuvaltaiset suo- ja kangasmetsät, sekä lehtipuuvaltaiset entiset maatalousmaat. Suometsän on oltava ravinteisuudeltaan vähintään suursarainen. Lannoitetarve, sekä lannoitteiden sopiva määrä ja koostumus tulee selvittää joko puustossa havaittavien kasvuhäiriöiden ja neulasten värivikojen perusteella, tai ravinneanalyysillä, jonka tuki korvaa. Tuen määrä on lannoitteiden osalta 40 % todellisista kustannuksista. Lannoitusta 13 varten saa tukea 40 % keskimääräisestä kustannuksesta, joka on alueellamme 0,11 e/kg. Lähde: Kemera-opas 2007.

14 Lannoitus keväällä 2012 Mhy Päijät-Hämeen alueella 14 Metsää lannoitetaan 283 hehtaaria, joista 42 hehtaaria saa tukea Kemera- varoista Lannoitus toteutetaan helikopterilla 17 nousupaikasta viiden kunnan alueella Lannoitteet on viety nousupaikoille jo helmikuussa Yhdeltä nousupaikalta on levitettävä vähintään 5,2 tonnia lannoitetta ja lentomatka saa olla korkeintaan 1,5 km. Lannoitettavan kuvion minimikoko on 2 hehtaaria. Yhteen nousupaikkaan voi yhdistää usean metsänomistajan lannoituskohteita.

15 Lannoituksen kustannukset v Metsän NP1 600kg/ha 432 e/ha kuusikot Metsän NP2 550 kg/ha 467 e/ha kuusikot, joissa lievää boorin puutosta CAN kg/ha 374 e/ha männiköt, kuusikot RPK 400 kg/ha 380 e/ha suometsien yleislannoite Booriravinne 350 kg/ha 315 e/ha boorin puutosalueet 15 Huom. Hinnat ilman alv:ia