Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti
|
|
- Ida Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti MMM:n projekti n:o , (Metla & Tapio) Hannu Hökkä, Metla, Rovaniemen toimintayksikkö Soili Kojola, Metla, Vantaan toimintayksikkö Timo Penttilä, Metla, Vantaan toimintayksikkö Anssi Ahtikoski, Metla, Rovaniemen toimintayksikkö Matti Ruotsalainen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisällys: 1. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Tutkimuksen tulokset Tutkimusaineistot ja -menetelmät Tutkimustulokset Toteutusvaiheen arviointi Julkaisut Tulosten arviointi Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Tulosten tieteellinen merkitys... 8 Tiivistelmä
2 2 1. Tutkimuksen tavoitteet Suomessa on yli 5 miljoonaa hehtaaria ojitettuja soita ja soistuneita kankaita, jotka tuottavat nykyisin noin neljänneksen maamme metsien vuotuisesta kasvusta. Valtaosin ja 1970-luvuilla ojitetuilla alueilla puustot ovat laajalti varttuneet siihen vaiheeseen, että käytännön metsätaloudessa on tehtävä päätöksiä näiden metsien kasvatushakkuiden ajoittamisesta ja voimakkuudesta. Nykyiset ojitettujen suometsien hakkuumäärät ovat 5-6 miljoonan ainespuukuutiometrin suuruisia ja suometsissä arvioidaan olevan potentiaalia huomattavasti suurempiin vuotuisiin hakkuisiin. Vaikka suometsät poikkeavat ominaisuuksiltaan huomattavasti kangasmetsistä, metsänhoidon on oletettu vaikuttavan kiertoajan puuntuotoksen rakenteeseen ja eri puutavaralajien arvoon samaan tapaan kuin vastaavan tuotostason kangasmaametsissä ja niiden käytössä on sovellettu kangasmetsien käsittelysuosituksia. Lisääntyvien hakkuumahdollisuuksien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja suometsien taloudellisesti kestävä käyttö pidemmällä aikavälillä edellyttävät, että harvennusten ja kunnostusojitusten toteuttamisen, niiden toteuttamatta jättämisen sekä uudistamisajankohdan vaikutukset suopuustojen tuotokseen ja metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen tunnetaan. Tässä Metlan ja Tapion yhteistutkimuksessa pyrittiin vastaamaan ojitettujen suometsien hoidon ja käytön perusteiden tarkentamisen tietotarpeeseen, jonka ministeriö oli kirjannut Metlan tulossopimukseen vuodelle Hanke linkitettiin myös samaan aikaan Tapion ja Metlan yhteistyönä käynnistyneeseen metsänhoitosuositusten päivitystyöhön turvemaiden metsien kasvatuksen osalta. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli tuottaa tietoa suometsien käsittelystä Tapion metsänhoitosuositusten uudistamiseksi. Alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaisesti osatavoitteina oli: - kuvata erilaisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen (harvennukset ja kunnostusojitukset) vaikutuksia ojitettujen suometsien kasvuun ja tuotokseen sekä metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen erilaisilla ojitettujen rämeiden ja korpien kasvupaikoilla. - tarkastella toimenpiteiden viivästämisen ja käsittelemättä jättämisen vaikutuksia ja uudistamisajankohdan merkitystä - arvioida aikaisempien tutkimusten perusteella lannoituksen vaikutusta tuotokseen ja talouteen eri tilanteissa - tarkastella harvennusvaikutusten kuvautumista simuloinneissa mittausaineistoihin perustuen - löytää kunnostusojituskelpoisuuden määrittämiseksi sellaiset metsiköiden minimipuustot, joiden kasvatus on puuntuotoksen tai talouden kannalta perusteltua Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja sen sekä aikaisemman tiedon perusteella laatia puuntuotannolliselta ja taloudelliselta kannalta toteuttamiskelpoiset (suositeltavat) kasvatusketjut, sekä hakkuiden ajoittamisen apuvälineiksi harvennusmallit ja kiertoaikasuositukset. Nämä kokonaisuudet kuvataan metsänhoitosuositusten taustamuistion em. aiheita käsittelevissä osissa (taustamuistion luku 5: Turvemaiden metsien kasvatus liitteineen (pl. lannoitussuositukset)). Lisäksi esitetään arviot erilaisten kohteiden kunnostusojitus- ja jatkoinvestointikelpoisuudesta (taustamuistion luvuissa 5 ja 7). 2
3 3 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Työn toteutukseen osallistuivat seuraavat tahot ja henkilöt: Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö: Dos., erikoistutkija Hannu Hökkä ja MMT, tutkija Anssi Ahtikoski ja Vantaan toimintayksikkö: Vanh. tutkija Timo Penttilä ja tutkija Soili Kojola sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio: MH Matti Ruotsalainen ja MH Hannu Niemelä. Tutkijaryhmä edustaa suometsien kasvun ja tuotoksen sekä niiden taustalla vaikuttavien ekologisten tekijöiden parasta asiantuntemusta. Hökkä toimi hankkeen koordinaattorina. Hökkä ja Penttilä toimivat asiantuntijoina simuloitavien lähtöpuustojen ja käsittelyvaihtoehtojen muodostamisessa sekä lopullisten käsittelyvaihtoehtojen vertailussa ja Ahtikoski taloudellisissa vertailuissa. Kojola toteutti simuloinnit, tuotokseen liittyvät laskennat ja analyysit sekä tuotos- ja taloustunnusten laskennat. Ruotsalainen ja Niemelä osallistuivat käytännön asiantuntijoina tulosten analysointiin laadittaessa käsittelysuosituksia käytännön metsätalouden tarpeisiin. Hankkeen puitteissa pidettiin kaikkiaan 5 varsinaista kokousta ja 4 työpalaveria. Käsittelysuositusten julkaisemiseen (taustaraportin laadintaan) ovat osallistuneet kaikki hankkeessa mukana olevat henkilöt. Tutkijat ovat osallistuneet asiantuntijoina suositustenlaadintaprosessin eri vaiheisiin (työryhmätyöskentely, esitelmät). Tieteellisten artikkeleiden kirjoittaminen on vielä kesken ja kirjoittamiseen osallistuvat tutkijat kunkin artikkelin asiasisällön mukaisesti. Taustaraportin pohjalta laadittavan turvemaiden metsienhoidon oppaan laatiminen on tämän hankkeen ulkopuolella tehtävää työtä, joskin se sisältää hankkeessa tuotettuja tuloksia ja tulosten tulkintaa. 3. Tutkimuksen tulokset 3.1 Tutkimusaineistot ja -menetelmät Tutkimus tehtiin simuloimalla kunnostusojitusvaiheessa olevien metsiköiden kehitystä eri kasvupaikoilla ja vaihtoehtoisilla käsittelyillä eri osissa maata ja vertailemalla eri käsittelyvaihtoehtojen tuotos- ja talousvaikutuksia. Erilaisille ojitettujen rämeiden ja korpien metsiköille simuloitiin jäljempänä esitettävien käsittelyvaihtoehtojen mukaiset metsiköittäiset kehitykset. Simuloinnit toteutettiin MOTTIsimulaattorilla, johon on liitetty Metlan SUO-ohjelmassa ( ) kehitetyt uudet suometsien kasvumallit. Simulointien lähtöpuustot muodostettiin olemassa olevien metsikkökoeaineistojen mitatuista metsikkötiedoista. Lähtöpuustot edustavat sijainniltaan koko Suomea ryhmiteltynä neljään lämpösumma-alueeseen. Kasvupaikkojen jakauma ulottuu rämeillä varputurvekankaista mustikkaturvekankaisiin ja korpimetsissä mustikkaturvekankaista ruohoturvekankaisiin. Tuotossimulointien työvaiheet (ks. prosessikaavio, liite 2): - simuloitavien lähtöpuustojen muodostaminen - simuloitavien käsittelyvaihtoehtojen määrittely - metsiköiden kehityksen simulointi eri vaihtoehdoissa - kasvuun ja tuotokseen liittyvien tunnuslukujen laskenta - taloudellisten tunnuslukujen laskenta - tuotos- ja taloustulosten analysointi - käsittelyvaihtoehtojen vertailu ja parhaiden valinta 3
4 4 Simulointeja varten määriteltiin erilaisia, koko kasvatusjakson kattavia, kunnostusojitusten ja harvennusten toimenpideyhdistelmiä, joiden ns. perusvaihtoehdot rämeillä olivat seuraavat: 1 = ei kunnostusojituksia tai harvennuksia 2 = yksi kunnostusojitus 3 = kaksi kunnostusojitusta 4 = yksi kunnostusojitus harvennuksen yhteydessä 5 = yksi kunnostusojitus harvennuksen yhteyteen, toinen ojitus myöhemmin 6 = ensimmäinen kunnostusojitus vapaasti, toinen harvennuksen yhteydessä 7 = yksi kunnostusojitus ensimmäisen harvennuksen yhteydessä, yhteensä kaksi harvennusta 8 = kunnostusojitus kummankin harvennuksen yhteydessä, yhteensä kaksi harvennusta 9 = kunnostusojitus ensimmäisen harvennuksen yhteydessä ja toisen harvennuksen jälkeen Lisävaihtoehtoja tuotettiin vaihtelemalla harvennusten ajankohtaa (aikainen, silloisten metsänhoitosuositusten mukainen ja viivästynyt), harvennusten voimakkuutta (lievä, suositusten mukainen, voimakas) sekä uudistamisajankohtaa. Tapauksesta riippuen yhdelle metsikölle simuloitiin 3-30 erilaista käsittelyvaihtoehtoa. Ojitettujen rämeiden puustoille tehtiin kaikkiaan noin 740 simulointia (46 lähtöpuustoa) ja korpipuustoille noin 330 simulointia (26 lähtöpuustoa). Näitä simulointeja käytettiin harvennusmallien laadintaan ja suositeltavien kasvatusketjujen etsintään sekä alkuperäisten suunnitelmien lisäksi jatkoinvestointikelpoisuuden määrittämiseen. Harvennusmallit laadittiin tuotossimulointien pohjalta tavanomaisimmille kasvupaikoille ja eri ilmastoalueille. Ensi vaiheessa harvennusmallien leimausrajat määriteltiin kullekin kasvupaikalle ja sitä keskimääräisesti edustavalle puustolle käyttäen hyväksi ennustetta puuston itseharvenemisrajasta. Ns. normaali harvennus määriteltiin tasolle, jossa runkoluku on 70 % itseharvenemisrajan alapuolella. Viivästettyä harvennusta kuvasi 80 %:n taso ja aikaista 60 % taso. Leimausrajoja määriteltäessä käytettiin tietoja sekä taimikko- että ensiharvennusvaiheen lähtöpuustojen simuloinneista ja ensisijaisesti tuloksia lähtöpuustoista, joissa maastomittauksissa metsänhoidollinen tila oli todettu hyväksi. Metsänhoidolliselta tilaltaan heikkojen simulointituloksia käytettiin "aputietona" ja määriteltäessä hoitamattomalle puustolle erillistä leimausrajaa. Kasvatusketjujen tuotosvertailua varten kullekin vaihtoehdolle laskettiin keskimääräistä vuotuista kokonaiskasvua ja käyttöpuun kasvua kuvaavat tunnusluvut. Talousvertailua varten kunkin käsittelyvaihtoehdon mukaisen tuotoksen taloudellinen arvo määritettiin käyttäen investointikriteereinä nettonykyarvoa. Nettonykyarvo laskettiin useilla laskentakorkokannoilla (2-6 %), puutavaran (tukki, pikkutukki ja kuitu) keskimääräisillä kantohinnoilla ja ojituskustannukset huomioon ottaen. Tuotos- ja taloustuloksiin vaikuttavat tekijät, niiden keskinäiset suhteet sekä uudistamisajankohdan merkitys analysoitiin ja haettiin sekä tuotoksen että talouden näkökulmasta perustelluimmat käsittelyvaihtoehdot olosuhteiltaan erilaisille metsiköille yhdistämällä tulosten analysoinnista ja käytännön asiantuntemuksesta saatu informaatio. Kasvatusketjujen paremmuuden määrittely tehtiin suhteellisena vertaamalla lähtöpuustoittain kutakin vaihtoehtoa ensimmäiseen ns. passiiviseen vaihtoehtoon (kasvatusketjuun 1, joka ei sisällä kunnostusojituksia eikä harvennuksia). Arvioinnissa otettiin huomioon myös pienet ensiharvennuskertymät muuttamalla ne tietyin kriteerein taimikonhoidon kustannuksiksi. Kunnostusojituskelpoisuutta tarkasteltiin erillisellä simulointien sarjalla. Puuston määrän vaikutusta kunnostusojituksen kannattavuuteen arvioitiin simuloimalla erityisen vähäpuustoisten ja karujen rämepuustojen kehitystä kasvatusketjuilla, joihin joko sisältyi tai ei sisältynyt kunnostusojituksia. Tavoitteena oli määrittää minimipuustot, joilla kunnostusojitus koko kasvatusaikaa ajatellen olisi vielä kannattavaa (26 peruspuustoa, joista 4
5 5 johdettuja runkoluvuiltaan erilaisia simulointien lähtöpuustoja 250 kpl ja kaikkiaan yli 800 simulointia). Harvennushakkuun aikaansaaman kasvureaktion suuruuden ja ajallisen keston tarkastelua ei alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tehty. Lannoituksen vaikutusta puuntuotokseen ei voitu tarkastella simuloimalla, koska lannoitusreaktiota kuvaavaa mallia ei ollut käytettävissä. Lannoituksen tuotos- ja talousvaikutuksia yksittäisten kokeiden osalta on selvitetty metsänhoitosuositusten päivitystyön yhteydessä ja raportoitu taustaraportin kohdassa 5.3. Jatkoinvestointikelpoisuuden tarkastelu lisättiin hankkeen tehtäviin suositusprosessin aikana tärkeäksi todettuna asiakokonaisuutena. Jatkoinvestointikelpoisuudella tarkoitetaan alueen soveltuvuutta puuntuotantoon nykyistä seuraavilla kasvatusajoilla. Laskelmissa käytettiin harvennusmalleja varten muodostettua simulointien aineistoa ja tulokset laskettiin Faustmannin kiertoaikamalliin perustuvalla paljaan maan arvon (PMA) kaavalla alueittain ja kasvupaikoittain. Tulevien kasvatusaikojen osalta oletettiin puuntuotoksen noudattavan ensimmäisen kasvatusajan tuotoksen tasoa. 3.2 Tutkimustulokset Hankkeessa laadittiin sekä ojitettujen turvemaiden harvennusmallit (rämeet) että suositukset turv la sovellettavista kasvatusketjuista. Lisäksi arvioitiin metsikön kunnostusojituskelpoisuutta karujen soiden vähäpuustoisissa metsiköissä sekä seuraavan puusukupolven kasvattamisen kannattavuutta eli jatkoinvestointikelpoisuutta paljaanmaanarvon laskelmilla. Tulokset löytyvät metsänhoitosuositustyön taustaraportista: (/ammattilaiset/metsänhoitosuositukset/suometsät). Harvennusmallit: Taustaraportissa esitetyt harvennusmallit ovat pohjapinta-ala ja valtapituusperusteiset. Rämeiden harvennusmallit on tarkoitettu seuraavien kasvupaikkojen ja ilmastoalueiden puustoille: Turvekangastyypit: Vatkg, Ptkg I ja II, Mtkg II; Lämpösumma-alueet: alle 900 (~PS pohj.osa), (~PS eteläosa), (~VS) ja yli 1200 d.d (~ES). Korpipuustojen tuotossimulointien perusteella todettiin, että korpikuusikoiden harvennusmalleina voidaan käyttää kangasmaakuusikoille laadittuja harvennusmalleja. Korpien harvennusmallit on tarkoitettu seuraavien kasvupaikkojen ja ilmastoalueiden puustoille: Turvekangastyypit: Mtkg I ja Rhtkg; Lämpösumma-alueet: (PS), (VS) ja yli 1200 d.d (ES). Kangasmaiden mallit rinnastetaan suometsiin seuraavasti Mtkg I = tuoreen kankaan kuusikon harvennusmalli, Rhtkg = Lehtomaisen kankaan kuusikon harvennusmalli. Sekametsiköissä, joissa hieskoivun osuus on harvennuksen jälkeenkin vallitseva, tukeudutaan Niemistön (1991) laatimiin hieskoivun harvennusmalleihin. Leimausrajojen ja jäävän puuston rajojen lopulliset tasot harvennusmalleissa ovat tulosta iteratiivisesta prosessista, jossa alkuperäisiä simulointituloksista saatuja tasoja säädettiin mm. aikaisemman tietämyksen ja herkkyysanalyysien tulosten avulla sekä pyrkien täyttämään yleisiä puuntuotannollisia ja taloudellisia tavoitteita (mm. ensiharvennuskertymän lisääminen, riittävän puustopääoman saavuttaminen ennen ensiharvennusta, harvennusten lukumäärä jne.). Jäävän puuston rajojen muodostaman vyöhykkeen keskivaihe vastaa harvennusvoimakkuudeltaan simuloinneissa toteutettua normaalin harvennuksen vaihtoehtoa ja siinä puuston jatkokehitys ennustuu ketjuina, joissa kasvupaikasta riippuen toteutuu 1 tai 2 harvennusta. Tämä voimakkuus on yleensä tuottanut puuntuotoksen kannalta parhaita vaihtoehtoja verrattuna lievempiin ja voimakkaampiin 5
6 6 harvennuksiin. Rämeillä jäävän puuston yläraja vastaa lieviä % poistumia ja alin voimakkaita n % hakkuupoistuman tasoja. Harvennusmalleja testattiin tekemällä vertailusimulointeja eri lähtöpuustoille käyttäen sekä työn alla olevia harvennusmalleja että vanhoja kangasmaiden harvennusmalleja. Tuloksia verrattiin ketjujen tuottamien nettotulojen nykyarvojen lisäksi mm. ensiharvennuskertymien, harvennuskertojen ja päätehakkuukertymien suhteen. Lisäksi työn kuluessa päädyttiin esittämään harvennuskypsyys kahden leimausrajan välisellä leimausvyöhykkeellä, minkä jälkeen mallit ulkoisesti muistuttavat varsin pitkälle kangasmaiden harvennusmalleja. Tässä työssä laadituilla harvennusmalleilla kasvatuksen taloustulos oli vähintään yhtä hyvä kuin aiemmin sovelletuilla vanhojen suositusten kivennäismaiden malleilla. Kasvatusketjut: Metsänkäsittelyn vaihtoehtoisia malleja (kasvatusketjuja) tuotettiin kahdelle tavoitteiltaan erilaiselle metsänomistajaryhmälle: - taloudellista turvallisuutta painottavat (maksimoimalla käyttöpuun tuotosta) - kannattavuutta painottavat (maksimoimalla nykyhetkeen diskontattuja nettotuloja). Tuotossimulointien aineistoista laadittiin lähtöpuustokohtaiset tarkastelut kasvatusketjujen paremmuudesta sekä tuotoksen suhteen että erikseen taloudellisen kannattavuuden suhteen. Kasvatusketjusuositukset on esitetty taustaraporttiin laadituissa taulukoissa sekä tuotosperusteisesti että talousperusteisesti (3 % koron mukaiset laskelmat), metsänhoidolliselta tilaltaan hyville ja heikoille kohteille, alueittain ja kasvupaikoittain. Sijainnista, kasvupaikasta ja puuston määrästä riippuen rämeillä riittää kasvatusajalle yksi tai kaksi kunnostusojitusta. Useimmiten harvennuksiakin tulee tehtäväksi enintään kaksi. Taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta parhaimmiksi nousevat kasvatusketjut, joissa harvennukset toteutetaan varsin voimakkaina. Korpipuustoissa Pohjois-Suomessa suositeltavia ovat keskinkertaiset ja lievät harvennukset, mustikkaturvekankaalla joskus jopa ilman harvennuksia kasvatus. Etelä- ja Väli-Suomessa 2 tai 3 keskinkertaisen voimakasta tai voimakasta harvennusta kasvatusaikana on useimmiten kannattavia kasvatusketjuja. Kunnostusojituskelpoisuus: Kunnostusojituskelpoisuutta arvioitiin kunnostusojituksen sisältäville ja ei-sisältäville kasvatusketjuille laskettujen nettotulojen nykyarvojen erotusten avulla (2 % korkokanta, 120 tai 240 /ha kunnostusojituskustannus). Tulosten perusteella laadittiin taustaraporttiin taulukko, jossa esitetään kunnostusojituskelpoisen kohteen puuston vähimmäistiheydet nuoren kasvatusmetsän kehitysluokassa. Pääsääntöisesti kannattava kunnostusojitus edellyttää, että kasvatusajalla voidaan tehdä harvennus. Parhaimmilla ja eteläisimmillä kasvupaikoilla yhden kunnostusojituksen kustannus voi tulla katetuksi vähemmälläkin puustolla, jolloin tuloja saadaan vasta päätehakkuussa. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin myös puiden laadun ja kasvukunnon huomioon ottamista. Jatkoinvestointikelpoisuus: Erilaisille kasvupaikoille ja keskimääräisille puustoille lasketut paljaan maan arvot (PMA) kertovat nk. jatkoinvestointikelpoisuudesta. Paljaan maan arvoon perustuva alue- ja kasvupaikkakohtainen taulukointi on esitetty taustaraportissa (eripituisilla kiertoajoilla ja kahdella uudistamiskustannusvaihtoehdolla). Mikäli paljaan maan arvo on negatiivinen, ei tulevien puusukupolvien metsänkasvatukseen kyseisellä alueella kannata enää investoida (uudistaminen, taimikonhoito ym.). Sen sijaan alue, joka on runsasravinteisesta kasvupaikasta huolimatta vajaapuustoinen (vajaatuottoinen) voitaisiin joissain tapauksissa 6
7 7 välittömästi uudistamalla saattaa tuottavaksi. Tällaisen kohteen paljaan maan arvo on positiivinen. Tähän ryhmään voivat lukeutua mm. teknisesti virheellisten ojitusten tai hakkuiden seurauksena vajaatuottoisiksi jääneet alueet. 3.3 Toteutusvaiheen arviointi Mäntyvaltaisten rämeiden osalta suunniteltu työ oli jo hankkeen alussa osittain käynnistetty ja sen osalta hankesuunnitelmassa jatkojalostettu varsinainen suunnitelma toteutui varsin hyvin. Korpien osalta työn toteutus noudatteli samaa kaavaa kuin rämeillä ja prosessi eteni suunnitelman mukaisesti. Korpiaineiston edustavuus ei kuitenkaan ollut niin hyvä kuin rämeillä, sillä aineisto ei sisältänyt riittävästi nuorten kehitysluokkien lähtöpuustoja. Lisäksi kuusen kasvumallien toimivuus lähellä itseharvenemisrajaa tuotti hankaluuksia määritettäessä leimausrajan tasoa. Näistä syistä johtuen tutkimus ei tuottanut uusia harvennusmalleja kuusivaltaisille korville. Koska aineisto ei myöskään osoittanut kangasmaiden harvennusmalleja epäsopiviksi korpipuustoille, päädyttiin suosittelemaan korville kangasmetsien kuusikoiden harvennusmalleja. Parhaimpien kasvatusketjujen "irrottaminen" aineistosta oli aineiston määrästä ja monimuotoisuudesta johtuen jonkin verran hankalaa, mutta toteutui sekä rämeillä että korvissa. Koska hankkeen toteutus liittyi kiinteästi metsähoitosuositusten päivitystyöhön, jouduttiin alkuperäisiä tavoitteita priorisoimaan uudelleen hankkeen kestäessä. Suosituksissa tärkeiksi koettuja asioita olivat kunnostusojituskelpoisuusrajan määrittäminen ja jatkoinvestointikelpoisuuden määrittäminen PMA-laskelmilla. Näistä jälkimmäinen tuli kokonaan uutena asiana hankkeen tehtäviin. Tuotossimulointien aineisto oli kuitenkin sovellettavissa myös näiden laskelmien tarpeisiin. Sekä kunnostusojituskelpoisuus- että uudet jatkoinvestointikelpoisuuslaskennat osoittautuivat ennakoitua työläämmiksi tehtäviksi ja veivät aikaa muilta suunnitelluilta töiltä. Harvennusreaktion tarkennuksesta luovuttiin, koska todettiin sen jäävän liian avoimeksi aiotulla menetelmällä, eli MOTTI-simulointien ja maastokokeista mitattujen koepuiden kasvujen vertailulla. Lannoituksen tuotos- ja talouslaskelmat olisivat edellyttäneet erillistä mallia kasvureaktion kuvaamiseen tai vähintäänkin laajempaa mitattua koeaineistoa, jonka pohjalta olisi voitu arvioida lannoituksen tuottamaa lisätuotosta suhteessa lannoittamatta kasvatukseen. Näiden syiden vuoksi em. tarkasteluista luovuttiin. 3.4 Julkaisut Metsähoitosuositusten päivitysprosessissa tehty työ raportoidaan Tapion hankkeen taustaraporttina (siirretään myöhemmin Internetiin julkiseen käyttöön) sekä sen perusteella laadittavana oppaana. Suositusten taustaraportissa (ja tiivistetysti oppaassa) kuvataan ojitettujen turvemaiden käytön kokonaisvaltainen malli, johon sisältyvät tässä hankkeessa laaditut - harvennusmallit, jotka perustuvat pohjapinta-alaan ja valtapituuteen - suositeltavimmat kasvatusketjut tuotoksen ja talouden näkökulmista - kunnostusojituskelpoisuuden ja jatkoinvestointikelpoisuuden tarkastelut sekä - kiertoaikasuositukset turv le (simulointituloksiin ja muihin tutkimuksiin tukeutuen on päädytty suosittelemaan turv le samoja uudistamisläpimittarajoja kuin kangasmaille) Yhteistutkimushankkeen tutkimustulosten julkaiseminen tieteellisissä julkaisusarjoissa (1-3 artikkelia) toteutuu hankkeen päättymisen jälkeen. Artikkelien käsikirjoitusten kirjoittaminen on aloitettu. 7
8 8 Lisäksi tutkimuksen tuloksia on esitelty jo lukuisissa pyydetyissä esitelmissä eri puolilla maata järjestetyissä tilaisuuksissa vuosien aikana (liite 3). Hankkeen tuloksista järjestetään yhdessä Tapion ja Metlan kanssa tiedostusretkeily syyskuussa 2007 ja samassa yhteydessä julkistetaan Suometsien kasvatuksen opas. 4. Tulosten arviointi 4.1 Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Tulokset ovat hyödynnettävissä suometsien hoidon ja käytön ohjauksessa 1) tarkasteltaessa kunnostusojitusten ja metsänhoidon (taimikonhoito, harvennukset) erilaisten tavoitetasojen vaikutusta suometsien puuntuotokseen. 2) eri metsänomistajaryhmien organisaatioissa laadittaessa suosituksia suometsien hoitotoimenpiteistä, 3) käytännön neuvontatyössä valittaessa talouden tai puuntuotannon kannalta sopivimpia kasvatusohjelmia suometsissä 4) ojitettujen suometsien kasvatuskelpoisuuden arviointiin. 5) arvioitaessa julkisen tuen tarvetta suometsien hoidossa. Hankkeen kaikki tulokset ovat julkisia. Tulosten avulla on Tapion kanssa yhteistyössä laadittu erityyppisten suometsien käsittelysuositukset käytännön metsätaloudelle maan eri osiin (taustaraportti valmis, Suometsien kasvatuksen opas valmistuu pääasiassa Tapion toimesta kesän 2007 aikana). Käsittelysuositusten käytön kautta tutkimuksen tulokset vaikuttavat ojitettujen suometsien käyttöön, sillä selkeän käytännön ohjeistuksen puuttuminen lienee yksi merkittävä syy ojitusalueiden harvennusrästeihin ja kunnostusojitustavoitteista jäämiseen. 4.2 Tulosten tieteellinen merkitys Tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa pyritty systemaattisesti määrittämään harvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus suometsien kasvatuksen tuotokseen ja talouteen eri kasvupaikoilla maan eri osissa. Tutkimuksen tuotos- ja talousvaikutusten tuloksista muodostuu Soili Kojolan väitöskirjan keskeisin sisältö. Samoin hankkeessa on ensimmäistä kertaa arvioitu Faustmannin kiertoaikamallilla turvemaiden metsien kasvatuksen kannattavuutta yli kiertoaikojen. Suometsien laaja hyödyntäminen on suomalaisen metsätalouden erityispiirre, mutta toimenpiteiden kannattavuuden määrittämiseen varsinkin kunnostusojituksen osalta on osoitettu mielenkiintoa myös Ruotsista. 8
9 9 Liite 1 Loppuraportointi SUOMETSIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN TUOTOS JA TALOUS - PERUSTEET KÄSITTELYSUOSITUKSILLE SILVICULTURAL REGIMES FOR DRAINED PEATLAND FORESTS Vastuuorganisaatio Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toim. yks. MMT Hannu Hökkä PL ROVANIEMI puh , fax Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Kokonaiskustannukset euroa MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus euroa Tutkimuslaitoksen oma rahoitus euroa Muista julkisista lähteistä saatu rahoitus 0 euroa Muu rahoitus 0 euroa Avainsanat Harvennushakkuu, kannattavuus, kasvu, metsänhoitosuositus, metsän kasvatus, kunnostusojitus, MOTTI-simulaattori, nettonykyarvo, paljaan maan arvo, suometsät Tiivistelmä TAVOITTEET Metsäojitus oli huipussaan 1960-luvun loppupuolella ja päättyi käytännössä vuosikymmen sitten. Työn tuloksena on syntynyt n. 5 milj. ha ojitettuja soita, jotka ovat hyvää vauhtia kehittymässä muuttumiksi ja turvekankaiksi. Kolmasosalla ojitusalueista on kunnostusojituksen tarvetta. Yli puolet ojitusalueiden metsistä on nuoria kasvatusmetsiä, joista valtaosalla on harvennustarvetta. Ojitettujen suometsien käsittelyssä on tähän saakka sovellettu kangasmaille tehtyjä metsänhoitosuosituksia, mutta tutkimuksesta saadun tiedon perusteella tiedetään, että käytetyt kangasmaiden mallit eivät toimi aina tyydyttävästi turv la. Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos- ja talous -hankkeen tavoitteena oli tuottaa Motti-simulaattorilla laskelmia siitä, miten erilaiset metsänkäsittelyvaihtoehdot vaikuttavat erilaisten ojitettujen suometsien 9
10 10 kasvuun, tuotokseen ja taloudelliseen tulokseen. Näiden simulointiaineistojen analyysien perusteella haluttiin laatia harvennusmallit ja määritellä suositeltavimmat kasvatusketjut erilaisille ojitusalueiden metsille. Hanke linkitettiin TAPION ja Metlan yhteistyönä toteutettuun metsänhoitosuositusten päivitystyöhön ja sitä kautta erityisesti turv le suunnattujen metsänhoitosuositusten laadintaan. TULOKSET Hankkeessa kuvattiin erilaisten, harvennuksia ja kunnostusojituksia käsittävien metsänkasvatusketjujen vaikutuksia ojitettujen suometsien kasvuun ja tuotokseen sekä metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen erilaisilla ojitettujen rämeiden ja korpien kasvupaikoilla. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittämiseksi määriteltiin sellaiset metsiköiden minimipuustot, joiden kasvatus on puuntuotoksen tai talouden kannalta perusteltua. Lisäksi arvioitiin jatkoinvestointikelpoisuutta eli alueen soveltumista seuraavien puusukupolvien kasvatukseen. Ojitettujen rämeiden ja korpien metsiköille simuloitiin MOTTIsimulaattorilla ja suometsien kasvumalleilla erilaisten kasvatusketjujen mukaisia kehityksiä. Simulointien lähtöpuustot muodostettiin olemassa olevien metsikkökoeaineistojen mitatuista metsikkötiedoista ja ne edustivat sijainniltaan koko Suomea ja tärkeimpiä ojitusalueiden kasvupaikkoja. Kasvatusketjut muodostuivat erilaisista harvennusten ja kunnostusojitusten määristä ja ajankohdista, harvennusvoimakkuuksista sekä uudistamisajankohdista. Simulointien perusteella laadittiin pohjapinta-ala ja valtapituusperusteiset harvennusmallit. Mäntyvaltaisten rämeiden harvennusmallit on tarkoitettu varputurvekankaan, puolukkaturvekangas I ja II:n ja mustikkaturvekangas II:n turvekangastyypeille neljälle lämpösumma-alueelle. Korpipuustojen tuotossimulointien perusteella todettiin, että korpikuusikoiden harvennusmalleina voidaan käyttää kangasmaakuusikoille laadittuja harvennusmalleja. Niistä tuoreen kankaan kuusikoiden malli soveltuu mustikkaturvekangas I:lle ja lehtomaisen kankaan malli ruohoturvekankaalle. Simuloitujen kasvatusketjujen joukosta haettiin sekä tuotoksen että talouden näkökulmasta perustelluimmat vaihtoehdot olosuhteiltaan erilaisille metsiköille. Sijainnista, kasvupaikasta ja puuston määrästä riippuen rämeillä riittää kasvatusajalle yksi tai kaksi kunnostusojitusta. Useimmiten harvennuksiakin tulee tehtäväksi enintään kaksi. Taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta parhaimmiksi nousevat kasvatusketjut, joissa harvennukset toteutetaan varsin voimakkaina. Korpipuustoissa Pohjois-Suomessa suositeltavia ovat normaalit ja lievät harvennukset, mustikkaturvekankaalla joskus jopa ilman harvennuksia kasvatus. Etelämpänä korpien harvennukset voivat olla myös voimakkaampia ja yleensä harvennuksia toteutuu kasvatusajalla kaksi tai kolme. Pääsääntöisesti kannattava kunnostusojitus edellyttää, että kasvatusajalla voidaan tehdä harvennus. Parhaimmilla ja eteläisimmillä kasvupaikoilla yhden kunnostusojituksen kustannus voi tulla katetuksi, vaikka tuloja saataisiin vasta päätehakkuussa. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin myös puiden laadun ja kasvukunnon huomioon ottamista. Jatkoinvestointikelpoisuus, eli alueen soveltuvuus puuntuotantoon seuraavilla kiertoajoilla määritettiin paljaan maan arvon avulla. Mikäli paljaan maan arvo on negatiivinen, ei tulevien puusukupolvien metsänkasvatukseen kyseisellä alueella kannata enää investoida (uudistaminen, taimikonhoito ym.). Sen sijaan alue, joka on 10
11 11 runsasravinteisesta kasvupaikasta huolimatta vajaapuustoinen, voitaisiin joissain tapauksissa välittömästi uudistamalla saattaa tuottavaksi. Tällaisen kohteen paljaan maan arvo on positiivinen. TULOSTEN ARVIOINTI Hankkeen tulokset kuvataan suositusten laadinnan yhteydessä kirjoitetussa taustaraportissa. Myöhemmin tulokset tiivistyvät turvemaiden hoidon oppaaseen sekä tieteellisiin artikkeleihin. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää suometsien hoidon ja käytön ohjauksessa tarkasteltaessa kunnostusojitusten ja metsänhoidon (taimikonhoito, harvennukset) erilaisten tavoitetasojen vaikutusta suometsien puuntuotokseen, käytännön neuvontatyössä valittaessa talouden tai puuntuotannon kannalta sopivimpia kasvatusohjelmia suometsissä, eri metsänomistajaryhmien organisaatioissa laadittaessa suosituksia suometsien hoitotoimenpiteistä, ojitettujen suometsien kasvatuskelpoisuuden arviointiin ja arvioitaessa julkisen tuen tarvetta suometsien hoidossa. Julkaisut Ruotsalainen, M. (koostaja) 2007: Turvemaiden metsien käsittely- ja hoitosuositukset. Tapio. 128 s. (/ammattilaiset/metsänhoitosuositukset/suometsät) 11
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotSuometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotSuometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,
Timo Penttilä, Soili Kojola ja Raija Laiho Suomänniköiden ensiharvennukset e e m t a Tausta Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden, kuten ensiharvennusten ja kunnostusojitusten, pinta-alojen odotetaan
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotHeikkotuottoiset ojitusalueet
Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen
LisätiedotKannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?
Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät
Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Esityksen sisältö Mitä on metsänkasvatus? Mitä on kannattavuus? [Kannattavuuden osatekijät yksityismetsätaloudessa]
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotSUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotLannoitus osana suometsän kasvatusketjua
Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotKohti hyvää suometsien hoitoa harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen
Dissertationes Forestales 83 Kohti hyvää suometsien hoitoa harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen Soili Kojola Metsäekologian
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat
Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi Metsäojat Metsänomistajien talouskoulu Lahti 22.2.2018 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme lauri.laaksonen@mhy.fi 2 Metsänomistajan kannalta olennaisia asioita
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuus
Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotMetsätieteen aikakauskirja
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Marika Salomäki, Pentti Niemistö ja Jori Uusitalo Marika Salomäki Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta
LisätiedotTurvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la
1 Pentti Niemistö 22.9.2016 Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turvemailla Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotMETSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi
LisätiedotVierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013
Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsäprojekti Raportti 2(25) Sisällys Mitä sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuulla tarkoitetaan... 3 Vierimetsän hoidon ero tavalliseen
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotYhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKantokäsittelyn kannattavuus
Kantokäsittelyn kannattavuus Juha Honkaniemi & Anssi Ahtikoski Juurikäävän itiölevintä Eri itiöemistä lähtöisin olevat itiöt laskeutuvat tuoreelle kantopinnalle Itiölaskeuma Itiöt pariutuvat ja lähtevät
LisätiedotMetsävaaka -metsäni vaihtoehdot
www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
LisätiedotMOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotSuojeluMotti Luonnonvarakeskus
SuojeluMotti 2.0 1.4.2019 1 1.4.2019 Suojelumotti - yleiskuvaus SuojeluMotti on laskentaohjelmisto jolla tarkastellaan metsäalueen määräaikaisen suojelun puuntuotannollisia ja taloudellisia vaikutuksia,
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotMaankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista
Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen, Tuula Packalen Metsävaikutusten arvioinnin kehittäminen kaavoituksessa
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
LisätiedotKoron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma
Lehtileike Heikki Smolanderin kolumnista Ranskalaiset korot Metsälehdessä 3/2019 Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Taksaattoriklubin seminaari 9.4.2019 Jari
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotLAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ
LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?
LisätiedotMetsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne
LisätiedotOjitusalueiden hoito
Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot
LisätiedotEnergiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.
1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa
LisätiedotTaimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi
Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Projektiryhmä Tapio Räsänen, Simo Kaila, Mika Lehtonen ja Markus Strandström Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotLaiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin
Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotYleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Hannu Salminen, Luke, Rovaniemi Esityksen on koostanut Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet:
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotHarvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä kerralla kuntoon?
Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2012 Suo 63(2): 45 55 Suo 63(2) Research 2012 articles 45 Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
Lisätiedot