Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Transkriptio

1 Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun kasvatukseen hidas kasvu: => ei kilpailukykyä puun määrän tuottamisessa, mutta hyvä lähtökohta korkean laadun muodostukselle puutuotteiden kannalta suuret metsävarat => voidaan harjoittaa monenlaista puuntuotantoa Metsänomistajan kantorahatuloista n. 70 % tulee tukkipuusta Saha- ja vaneriteollisuutemme vahvuus on hyvälaatuinen raaka-aine Laatupuun kasvatuksen tutkimuksella on pitkät perinteet ja käytännön menetelmät tunnetaan kohtuullisen hyvin Vakiintuneet kasvatussuositukset tähtäävät hyvälaatuisen, järeän tukin tuotantoon (yhdistetty tukki- ja kuitupuun kasvatus) Laatupuun tuottaminen vaatii yleensä pitkän kasvatusajan => haasteena kehittää menetelmiä tuottaa laatupuuta kustannustehokkaasti hyvälaatuista raaka-ainetta nopeasti kohtuullisilla investoinneilla ottaen huomioon kasvatusriskit

3 Männyn laatuun vaikuttavat tekijät Rungon koko Kasvunopeus Puuaineen tiheys Oksien paksuus Oksakulma Rungon suoruus Viat ja vauriot

4 Männyn jalostushyöty Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

5 Jalostushyöty: Nopeampi kasvu Männyn alustavat tulokset: pituuskasvu: % tilavuuskasvu: % Lähde: Matti Haapanen/Metla

6 Jalostushyöty: Parempaa laatua Sahatavaran ja vanerin saantoon, laatuun ja arvoon vaikuttavat rungon laatutekijät Oksanpaksuus Oksakulma Rungon suoruus Ei vikoja Lähde: Matti Haapanen/Metla

7 Rungon laatu koeala 1553 Pluspuiden jälkeläiskoeala Metsikkösiemenkoeala

8 Jalostushyöty, % Tuloksia männyn jalostuskokeilta Etelä-Suomessa Siemenviljelyssiemenellä vs metsikkösiemenillä perustetut metsikkökoealat 19 vuoden iässä Metsikkösiemenkoealojen keskiarvo = 0 Pituus läpimitta puun tilavuus tilavuus/ha elävyys oksakulma oksan lpm oksa-lpm/d13 Tunnus Lähde: Matti Haapanen/Metla

9 Männiköiden kasvatus

10 Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus luston leveyteen istutusmänniköissä Varmola, M Silva Fennica 23(4): Keskimääräinen luston leveys (alle 2 mm, 2-3 mm ja yli 3 mm) kannonkorkeudella 75 mm:n matkalla ytimestä puun aseman (d/dgm) ja metsikön tiheyden funktiona eri pituusboniteeteilla (a=karu VT, b=rehevä VT, c=mt, d=omt)

11 Taimikon harvennuksen vaikutus oksan paksuuteen Paksuimman kuolleen oksan läpimitta tyvitukin alueella 25-vuotiaassa männikössä (Varmola & Salminen 2004) läpimitta, mm Kuollut oksa Elävä oksa Harvennus 3 m pituudessa tiheyteen 1000 runkoa/ha Harvennus 6 m pituudessa tiheyteen 1600 runkoa/ha Harvennus 6 m pituudessa tiheyteen 2200 runkoa/ha

12 Varhaiskehitys ja puun laatu Istutusmänniköt: Hyvälaatuista tukkipuuta voidaan kasvattaa vain Perustamalla ja kasvattamalla taimikot hyvin tiheinä (ei ole kannattavaa!) tai Karsinnan avulla (toteutettava kahdessa vaiheessa) Kylvömänniköt: soveltuvat hyvin korkealaatuisen männyn kasvattamiseen lähtötiheys 5000 puuta/ha taimikonharvennus 6 metrin pituusvaiheessa theyteen 3000 runkoa/ha

13 Laatuharvennus Männikön ensiharvennuksessa poistetaan laadultaan heikoimmat puut ensin pois kilpailussa jälkeen jääneet, vajaalatvuksiset, sairaat ja pahasti vikaiset puut poistetaan lisäksi heikkolaatuisimmat suuret puut paksuoksaiset haaroittuneet lengot/mutkaiset Laatuharvennus tehtävä riittävän ajoissa, viimeistään metrin valtapituusvaiheessa Laatuharvennus tarpeen tuoreilla kankailla ja sitä paremmilla kasvupaikoilla

14 Pystykarsinta Hyvälaatuisista männyistä huippulaatua! Männyn karsinnan toteutus nuorissa metsissä (puiden paksuus 7-13 cm) poistetaan oksat 4-6 m:n korkeudelle mieluiten kahdessa vaiheessa paras karsinta-aika kevättalvi Rehevien maiden paksuoksaisista puista ei saa karsimalla huippulaatua karsittavat oksat alle 25 mm paksuja

15 Kasvatuslannoitus Kangasmaiden parhailla kohteilla typpilannoitus lisää puuston vuotuista tilavuuskasvua % Kertalannoituksen vaikutusaika n. 6-8 vuotta Parhaat lannoituskohteet kangasmailla 1.kuivahkon kankaan männiköt 2.tuoreen kankaan kuusikot 3.tuoreen kankaan männiköt

16 Puuston kasvu lannoituksen jälkeen kasvunlisäys parhailla kohteilla 30-40% lannoitus hakkuu

17 Metsänlannoituksen kannattavuus Lannoitus kannattaa ajoittaa n.10 vuotta ennen harvennus- tai päätehakkuuta sijoitettu pääoma realisoituu jo seuraavassa hakkuussa Investoinnin sisäinen korko % (pystykarsinnalla lisää 2-4 %-yksikköä) Lyhytaikainen sijoitus! Metsänomistajalle yksi kannattavimmista metsänkasvatuksen toimenpiteistä

18 Metsänkasvatuksen kannattavuuden osatekijät puuston kasvunopeus = > runkopuun/biomassan tuotos puuston järeytymisen nopeus = > ainespuun tuotos puuston laadun kehitys = > korkealaatuisen tukkipuun tuotos Metsänomistaja voi vaikuttaa niihin metsänkasvatuksen toimenpiteillä! puusta maksettava hinta tukin, kuitupuun, erikoispuutavaralajien ja energiapuun hinta ja hintasuhteet hinnan riippuvuus puuston järeydestä ja laadusta metsänhoidon kustannukset

19 Esimerkkilaskelma Metsänkäsittelyn vaikutus puun laatuun ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen kylvömännikössä

20 Lähtöpuusto ja käsittelyvaihtoehdot Alkupuusto ikä 32 vuotta valtapituus 14,5 m runkoluku kpl/ha keskiläpimitta 14-16,0 cm Kasvatusvaihtoehdot 1. Alaharvennus ensiharvennus heti tiheyteen 880 kpl/ha toinen harvennus 50-vuoden ikäisenä päätehakkuu 75-vuotiaana 2. Laatukasvatus pystykarsinta Ensiharvennus heti tiheyteen 1070 kpl/ha (laatuharvennus) Toinen harvennus 50-vuotiaana (laatuharvennus) Kolmas harvennus 60-vuotiaana (alaharvennus) typpilannoitus 50- ja 70-vuotiaana (määrä: 160 kg N/ha) Päätehakkuu 80-vuotiaana

21 Laskelmissa käytetyt puutavaralajit ja niiden yksikköhinnat Kantohinnat /m³ tukki tukki tyvitukki A 85 tyvitukki C 70 hirsitukki 75 pylväs A 80 pylväs C 77 pikkutukki 26 kuitupuu (avoh.) 23.3 kuitupuu (harv.) 20.6 Kustannukset Pystykarsinta 378 /ha Lannoitus 183 /ha

22 Hakkuukertymät puutavaralajeittain m³/ha Puutavaralaji Hukkapuu Mäntykuitu Mäntypikkutukki Mäntypylväs C Mäntypylväs A Mäntytyvi C Mäntytyvi A Mäntytukki +15 Mäntytukki Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)

23 /ha Hakkuiden nettotulojen nykyarvo laskentakorko 3 % + 48 % Alaharvennus (75 v.) Laatuharvennus + pystykarsinta + lannoitus (80 v.)

24 Laatupuun kasvatus Tavoitteena korkealaatuisen ja järeän tukkipuun ja mahdollisuuksien mukaan erikoispuun tuottaminen Laatupuun tuottamisen keinot 1. Käytä jalostettua viljelymateriaalia 2. Kasvata taimikko alussa tiheänä (mänty) 3. Huonolaatuiset puut pois harvennuksissa niin aikaisin kuin mahdollista taimikonharvennus ensiharvennus laatuharvennuksena 4. Pystykarsinta - oikein tehtynä 5. Nopeuta järeytymistä harvennuksin ja kasvatuslannoituksin 6. Tee päätehakkuu ajoissa 7. Runkojen laatu- ja arvoapteeraus asiakaslähtöisesti (vars. päätehakkuut)

25 Kiitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute