Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Transkriptio

1 Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 1 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus

2 Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys sisältö MetsäBio:lle ja Kasvua Kainuulle Kestävyys käsitteenä ja määritelminä Valtakunnan metsien inventointi (VMI) metsätalouden kestävyyden seurannassa Luken hakkuumahdollisuusarviot Kestävyystarkastelut metsien käytön suunnittelussa 2 Packalen Tuula

3 Kestävyys globaalisti Kestävä kehitys Kestävä talouskasvu Kestävä teollisuus Kestävä kulutus ja tuotanto Metsien kestävä käyttö Brundtland (1987) Agenda 2030 Kestävä kulutus 3 Packalen Tuula

4 Kestävyys metsätaloudessa Kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit, Helsinki (1993)- Kestävä tuotanto Kasvu vs. poistuma 1 Metsävarat 2 Terveys ja elinvoimaisuus 3 Tuotanto ja käyttö 4 Monimuotoisuus 5 Suojametsät 6 Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Metsäsertifikaatit Kestävä käyttö Kausittaiset hakkuumäärät kestäviä (Hartig 1795) 4 Packalen Tuula

5 Valtakunnan metsien inventointi metsätalouden kestävyyden seurannassa Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

6 Kainuun pinta-alatietoa VMI11: Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Maapinta-ala 2,15 milj. ha Metsätalousmaata 2,05 milj. ha eli 95 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata 1,71 milj. ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 93 % 6 Korhonen Kari T. & Ihalainen Antti

7 Puuntuotannon rajoitukset Kainuun maakunnan alueella (alustavat tulokset) 12 % VMIKaaVa Haakana, Hirvelä, Kärkkäinen, Lempinen, Packalen Puuntuotannon ulkopuolella Rajoitettu puuntuotanto Ei rajoituksia 78 % 10 % VMI11 koealat ( ) VMI11 koealat ( ) Metsä- ja kitumaan pinta-ala

8 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Tilavuus VMI : 159 milj. m 3 (84,1 m 3 /ha) Tilavuus VMI : 171 milj. m 3 (91,2 m 3 /ha) 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,5-kertaistunut Kasvu VMI10: 6,8 milj. m 3 /v (3,6 m 3 /ha/v) Kasvu VMI11: 7,3 milj. m 3 /v (3,9 m 3 /ha/v) 1960-lukuun verrattuna kasvu 2,6-kertaistunut Korhonen Kari T. & Ihalainen Antti 8

9 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Inventointia edeltävien 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 60 % kokonaiskasvusta. 9 Korhonen Kari T. & Ihalainen Antti

10 Lahopuusto ekologisen kestävyyden seurannassa Lahopuuston määrä viime vuosina samalla tasolla VMI11: 5,1 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla 10 Korhonen Kari T. & Ihalainen Antti

11 Luken hakkuumahdollisuusarviot Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

12 Hakkuumahdollisuusarviot ovat tunnuslukuja NT Suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymätai tulorajoitteita). 5% tuottovaatimus SK Suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH Tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat vuosina Kainuun alueella toteutuneen ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa. 4 % tuottovaatimus Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys kaikissa laskelmissa: Tietolähde: MELA Tulospalvelu 12 Packalen Tuula

13 Kainuun ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot Salminen Olli, Hirvelä Hannu & Härkönen Kari

14 Kainuun alueella vuosina toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille (30 vuoden keskiarvo) SK-ratkaisun mukainen seuraavan 30 vuoden ( ) keskimääräinen ainespuukertymä on 1,83 milj. m³/v suurempi kuin vuosina toteutunut. Tukkia lisäyksestä on 0,77 ja kuitua 1,06 milj. m³/v Ainespuukokoista energiarunkopuuta, joka ei sisälly yo. lukuihin, SK ratkaisussa on lisäksi 0,48 milj. m³/v 14 Salminen Olli, Hirvelä Hannu & Härkönen Kari

15 Kainuun suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion kehitys VMI7 ( ) - VMI11 ( ) Kertymä yhteensä lukujen vaihteesta SK-arvio lähes kaksinkertaistunut kuitupuun hakkuumahdollisuudet kasvaneet viime vuosina voimakkaasti (huom. VMI11 sisältää myös ainespuukokoisen energiapuun) 15 Salminen Olli

16 Kestävyystarkastelut metsien käytön suunnittelussa Laskelmissa on oletettu nykyisen politiikkaohjauksen jatkuvan Tilauksesta myös ns. politiikkaskenaarioita (prof. Tuula Packalen) Kansainväliset sopimukset, EU:n säätely, maan- tai metsien käyttöä koskevat suunnitelmat Kestävyyslaskelmat on tehty alueittain ja niissä on otettu huomioon nykyiset puutavaralajeittaiset hinnat sekä metsänhoidon ja puunkorjuun kustannukset, mutta ei puumarkkinoita Tilauksesta myös laskelmat puuta hankkivan tai tuottavan yrityksen näkökulmasta, puun käyttöpisteet ja näiden välisen kilpailun huomioon ottaen (prof. Tuula Packalen) Luke kehittää menetelmiä myös muiden ekosysteemipalveluiden (kuin puun) kestävän tuotannon ja käytön seurantaan ja suunnitteluun mm. Uusia tuotteita metsästä -hanke (prof. Anne Tolvanen) VMI2020-hanke (prof. Annika Kangas), VMIKaaVa (prof. Tuula Packalen) 16 Packalen Tuula Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero (milj. m³/v)

17 Kiitos 17 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot