Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Transkriptio

1 Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

2 Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali

3 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turv la oleva puusto on lisääntynyt metsänparannustoimenpiteiden ansiosta Turv la tehtyjen hakkuiden määrä ei ole yltänyt asetettuihin tavoitteisiin Hakkuumahdollisuuksien kasvun myötä metsäteollisuudella on paremmat mahdollisuudet suometsien hyödyntämiseen Tässä tutkimuksessa selvitettiin VMI10-tietojen ja erillisten maastomittausten perusteella ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali eri metsäkeskusten alueilla 3

4 Tulokset Tulokset on laskettu seuraavan viisivuotiskauden ensiharvennustarpeen mukaan, ja ne sisältävät ojitettujen turvemaiden ensiharvennusrästien purkamisen Tässä tuloskalvosarjassa on tutkimuksen päätulokset jaettu vuosikohtaisiksi ensiharvennuspotentiaaleiksi 4

5 Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspotentiaali (1) Ainespuun kertymä, m 3 /ha < > 70 Kaikki Metsäkeskus Ensiharvennuspotentiaali, 1000 m 3 /v Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kaikki Luokan osuus 1 % 3 % 6 % 10 % 16 % 14 % 14 % 36 % Kumulatiivinen osuus 100 % 99 % 96 % 90 % 79 % 64 % 49 % 36 % 5

6 Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspotentiaali (2) Poistettavan ainespuuston käyttöosan keskitilavuus, dm 3 < > 145 Kaikki Metsäkeskus Ensiharvennuspotentiaali, 1000 m 3 /v Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kaikki Luokan osuus 2 % 14 % 32 % 34 % 12 % 3 % 2 % Kumulatiivinen osuus 100 % 98 % 83 % 51 % 17 % 5 % 2 % 6

7 Vuotuinen ensiharvennuspotentiaali (1000 m3/v) Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspotentiaali (3) Korpi Räme Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 7

8 Vuotuinen ensiharvennuspotentiaali (1000 m 3 /v) Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspotentiaali (4) Turvekerroksen paksuus < 30 cm Turvekerroksen paksuus cm Turvekerroksen paksuus > 100 cm Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 8

9 Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Ojitettujen turvemaiden puutavaralajittainen ensiharvennuspotentiaali Metsäkeskus Puutavaralaji Ensiharvennuspotentiaali, 1000 m 3 /v Mäntytukki* Mäntykuitu Kuusitukki* Kuusikuitu Koivukuitu Ainespuu yhteensä Energiapuu 1** Energiapuu 2*** *Myös pikkutukki Ø 12 cm asti ** Kokopuu (integroitu korjuu) *** Ranka (integroitu korjuu) 9

10 Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspinta-ala (1) Ainespuun kertymä, m 3 /ha < > 70 Yhteensä Metsäkeskus Ensiharvennuspinta-ala, ha/v Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Luokan osuus 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 12 % 10 % 18 % Kumulatiivinen osuus 100 % 92 % 82 % 70 % 56 % 40 % 28 % 18 % 12 % kaikkien ojitettujen soiden pinta-alasta on kiireellisen ensiharvennuksen tarpeessa 10

11 Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspinta-ala (2) Poistettavan ainespuuston käyttöosan keskitilavuus, dm 3 < > 145 Kaikki Metsäkeskus Ensiharvennuspinta-ala, ha/v Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kaikki Luokan osuus 4 % 16 % 37 % 31 % 10 % 2 % 1 % Kumulatiivinen osuus 100 % 96 % 80 % 43 % 12 % 2 % 1 % 11

12 Vuotuinen ensiharvennuspinta-ala (ha/v) Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspinta-ala (3) Korpi Räme Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 12

13 Vuotuinen ensiharvennuspinta-ala (ha/v) Ojitettujen turvemaiden vuotuinen ensiharvennuspinta-ala (4) Turvekerroksen paksuus < 30 cm Turvekerroksen paksuus cm Turvekerroksen paksuus > 100 cm Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 13

14 Keskimääräiset ensiharvennuskertymät Ensiharvennuspinta-alasta 57 % rämeillä Ensiharvennuspotentiaalista 52 % korvissa Korpien hakkuukertymä on keskimäärin yli kolmanneksen rämeitä suurempi Keskimääräinen kertymä (m 3 /ha) Metsäkeskus Ainespuu Energiapuu 1* Energiapuu 2** Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kaikki * Kokopuu (integroitu korjuu) ** Ranka (integroitu korjuu) 14

15 Ensiharvennusmahdollisuuksien jakautuminen Maanmittaustoimisto lupa nro 6/MYY/08 15

16 Laskennalliset korjuukustannukset ojitettujen turvemaiden ensiharvennuksilla Korjuukustannukset*, /m 3 < > 22 Kaikki Metsäkeskus Ensiharvennuspotentiaali, 1000 m 3 /v Ahvenanmaa Rannikko - eteläosa Rannikko - Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kaikki Luokan osuus 0 % 6 % 19 % 26 % 21 % 13 % 16 % Kumulatiivinen osuus 0 % 6 % 25 % 51 % 71 % 84 % 100 % * Hakkuu + metsäkuljetus yleiskonekokoluokan korjuuketjulla Korjuukustannukset rämeillä ovat keskimäärin 4-5 % korkeammat kuin korvissa 16

17 Johtopäätökset Suomen ojitettujen turvemaiden ensiharvennusmääriä on mahdollisuus lisätä taloudellisesti kannattavasti Jotta ensiharvennusmäärien kasvu olisi mahdollista, tulisi turvemaiden korjuukautta pystyä pidentämään Korjuukauden pidentäminen vaatii sekä korjuukaluston että korjuuolosuhteiden luokittelun kehittämistä Turvemaiden olosuhteet tulee huomioida korjuujäljen vaatimuksissa 17