Ojitusalueiden hoito

Transkriptio

1 Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot ; neva, letto rämeet: mäntyvaltaiset suot korvet: kuusivaltaiset suot Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1

2 Aidot rämeet Nevarämeet Nevat ja letot Nevakorvet Aidot korvet Pohjavesi Lähde: Metla, Markku Saarinen Soistuminen Soistumistavat: 1. vesien umpeenkasvu (5-10 %) 2. metsämaan soistuminen (40-60 %) 3. maan nouseminen (35-50 %) Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 2

3 Soistumistavat Soiden ojitustilanne Suomessa (1000 ha) Turvekankaat (1 550 ha) 17 % Ojittamattomat suot (4 143 ha) 46 % Muuttumat (3 101 ha) 34 % Ojikot (269 ha) 3 % Lähde: Metla. Metsätilastollinen vuosikirja Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 3

4 Turvemaan metsät yleisesti Metsien kasvu turv la on n. 25 % metsiemme kokonaiskasvusta Suurimmillaan turvemaiden hakkuut ovat n. 30 vuoden kuluttua Ensiharvennusrästejä on kuitenkin paljon Keski-Suomen metsätalousmaasta noin 22 % turvemaalla Ojitettujen soiden luokitus Ojikot Muuttumat Turvekankaat OJIKKO Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 4

5 Ojitustoiminnan historiaa Lapiolla kaivettiin noin 20 m ojaa päivässä Ensimmäisillä kaivureilla syntyi ojaa noin 200 m Nykyaikaisilla kaivinkoneilla tehdään jopa 2 km päivässä ojaa Metsäojituksen historiaa metsänparannustoiminta alkoi vuonna 1908 järjestelmällinen metsäojitus alkoi vasta I maailmansodan jälkeen metsänparannuspiirejä Tapioon v alkaen MP-piirit yhdistettiin v metsälautakuntiin Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 5

6 Auraus Kunnostusojitusmäärät Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 6

7 Kunnostusojitus Keski- Suomessa Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella tavoitteena 7000 ha/v Kunnostusojitusmäärät ha Ojitustoiminta nykyisin Nykyisin valtion tukea saa vain kunnostusojitukseen. Toiminta on ojitusalueen kunnostusta: ojat + metsä. kunnostus muuttumille ja ojikoille osa kunnostusta metsittyneille suopelloille Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 7

8 Kokonaisvaltainen suometsänhoito Kulkuyhteydet kuntoon Metsätiet ja tarvittaessa piennartiet Puuston kasvutila kuntoon Mahdollinen taimikonhoito tai harvennukset yhdistettynä ojalinjahakkuuseen Vesitalous kuntoon Vanhojen ojien perkaus ja mahdolliset täydennysojat Ravinnetalous kuntoon Tarvittavat lannoitukset (kasvatuslannoitus lisäämään kasvua tai terveyslannoitus metsän ravinnepuutoksiin) Kunnostusojitus Tarkoituksena on saattaa kuivatustehonsa menettänyt vanha ojitus uudisojituksessa tavoiteltavalle tasolle. Kunnostus tapahtuu: vanhoja ojia perkaamalla täydennysojia kaivamalla tai näillä molemmilla toimenpiteillä Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 8

9 Milloin kunnostusojitus? Ojat kasvaneet umpeen Puuston kasvu on taantunut Metsänhoidolliset hakkuut ja välttämättömät taimikonhoitotyöt on tehty Metsänparannusvaroin tehdystä ojituksesta on kulunut yli 20 vuotta Puuston kasvatus kannattavaa toimenpiteiden jälkeen Miten selvittää kunnostusojitustarve? Arvioidaan silmävaraisesti maastossa ojien kunnon Kuivavara noin 50 cm sateisena aikana suokasvillisuuden esiintymisen puiden kasvun perusteella puuston elinvoimaisuuden perusteella Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 9

10 Mihin kunnostusojituksella vaikutetaan? Metsäojituksella vaikutetaan: vesitalouteen cm:n syvyyteen pohjaveden korkeuteen Juuriston happitilanne paranee Puiden ravinnonottojuurista on valtaosa 10 cm:n vahvuisessa turpeen pintakerroksessa pohjaveden lasku nopeuttaa eliötoimintaa pintakerroksessa, joka vapauttaa ravinteita Kunnostusojituksen tavoite Kun ojitus on tehty: pohjaveden pinta laskee pintaturpeen happipitoisuus lisääntyy pieneliötoiminta vilkastuu puut elpyvät ja kasvu paranee puiden ravinteidenotto paranee Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 10

11 Ravinnetalouden muutos ojituksen jälkeen Kunnostusojitus Vesi- ja ravinnetalous muuttuu jatkuvasti ojitetuissa suometsissä Ojien kunto ja kasvupaikan kuivatustila heikkenevät ajan myötä Lannoitus Ravinnetasapaino muuttuu Kaliumin ja boorin puute vaivaa suometsiä Lannoitus kohtalaisen reheville ja hyväpuustoisille turv le Typpipitoiset maat kannattavimpia lannoituskohteita Kunnostusojitushankkeen kulku Miten hanke lähtee käyntiin? Mitä hankkeeseen kuuluu? Keneen pitää olla yhteydessä? Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 11

12 Kunnostusojitushankkeen kulku Kunnostusojitustarve on todettu metsänomistaja ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäkeskukseen edellä mainitut ottavat yhteyttä metsänomistajaan vanhat tiedostot tieto metsäsuunnittelijalta alueen tutkiminen ja valmistelu kartat, omistajien selvitys Kunnostusojitushankkeen kulku 1. Alkukokous tai suoramarkkinointi hankkeen esittely + päätös kunnostusojitushankkeesta toimitsijan valitseminen 2. Maastotyöt kuivatustehon arviointi vanhojen ojien perkaustarve täydennysojien tarve perattavien ojien merkitseminen, vaaitus rumpujen ja siltojen tarpeen selvitys vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 12

13 Kunnostusojitushankkeen kulku 3. Hankesuunnitelma TÄRKEÄ! kartat rahoituslaskelmat Vesiensuojelusuunnitelma 4. Rahoituskokous tilakohtaiset kustannukset ja työmäärät valtion rahoitus hakkuu- ja hoitotarpeet aikatauluista sopiminen Kunnostusojitushankkeen kulku 5. Työsuunnitelma metsänhoito- ja hakkuutöiden aikataulut toimenpidejärjestys 6. Tarjouskilpailu 7. Hakkuu- ja hoitotyöt 8. Kaivutyö 9. Lopputarkastus toimitsijan kanssa maastossa 10. Hankkeen luovutus ja loppuselvitys ja hankkeen päättäminen Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 13

14 Metsänomistajan vastuut Metsäojituksessa hyötyä saaneen tulee huolehtia hoidosta ja kunnossapidosta 15 v. hankkeen jälkeen. Kunnossapitovelvollisuus siirtyy tilakaupassa uudelle omistajalle. Kunnostusojituksen kustannukset Jos hanke tukikelpoinen, suunnittelu korvataan kokonaan valtion varoista Keskimäärin noin /ha Maanomistajan kustannukseksi jää tuen jälkeen noin /ha riippuen kohteen sijainnista tukivyöhykkeellä Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 14

15 Kemera-tuki Yhteishankkeena toteutettavaan kunnostusojitukseen myönnetään rahoitusta toteutuneiden kustannusten perusteella. Myönnettävä rahoitus voi olla tukea tai lainaa. Tukea myönnetään I vyöhykkeellä 40 %, II vyöhykkeellä 55 % ja III vyöhykkeellä 65 %. Pienin myönnettävä laina on euroa. Yhdentilan hankkeena tuki on /m seuraavasti 0,168 (0,126) 1 vyöhykkeellä 0,231 (0,189) 2 vyöhykkeellä 0,273 (0,231) 3 vyöhykkeellä (ilman metsäsuunnitelmaa) Kemeran ehdot Alue on aikaisemmin ojitettu Kasvatuskelpoinen puusto Jos alueen uudisojitus on toteutettu kokonaan maanomistajan omin varoin Jos valtionvaroin toteutetusta uudis- tai kunnostusojituksesta on kulunut 20 vuotta Poikkeus voidaan myöntää maalajista johtuvasta eroosioherkkyydestä tai aikaisemmasta ojitustekniikasta Pienin hankekoko 2 ha Metsän tila oltava tyydyttävä metsänhoidollisesti Ojitusalueiden hoito Metsäkeskus Keski-Suomi 15