SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Transkriptio

1 SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus vesiensuojelu Kannattavuus 1

2 Yhteishanke Etuna: Sarkajako-alueilla käytännössä mahdoton kunnostaa vain yhden tilan suometsät Alentaa yksikkökustannuksia maastosuunnittelussa, kaivuussa, hakkuissa ja hoitotoimissa Kulkuyhteydet / oikeudet järjestettävissä yksittäisen tilan hanketta helpommin Vesiensuojelurakenteet sijoitettavissa niiden tehon kannalta optimaalisiin paikkoihin Rahoitusdokumenttien, tarvittavien ilmoitusten ja lupien määrä sama niin isoissa kuin pienissä hankkeissa Haasteet: hankkeiden kesto voi venyä esimerkiksi säiden, puukauppatilanteen ja sopivan konekaluston puuttumisen vuoksi. Puiden yhteismyynti vs. leimikon kiinnostavuus Kerralla kuntoon Kulkuyhteydet Tavoite helpottaa hakkuu- ja hoitotöitä talvitiepohjilla Mahdollisuuksien mukaan luodaan edellytykset kesäkorjuulle penkkateitä, rumpuja, luiskia 2

3 Hakkuut ja kunnostusojitus Ajoitus puuston kiertoajalla Energiapuu Talviajan lyhyys pula kalustosta kokeiltava kesäkorjuuta: puustovaatimus 120 m 3 /ha tai 170 m 3 /ha Suunniteltava niin, että kokoojauralle mahdollisimman pieni kuormitus = useita varastopaikkoja. Hakkuutähteet ajouralle Maaston vahvistusrakenteet? Mtkg II Ptkg II Ptkg I KO* KO KO* KO KO* (KO) Vatkg KO* * Joissain tapauksissa kunnostusojitus voi olla tarpeen jo ennen harvennusta Lähde: Tapion turvemaiden metsänhoitosuositukset 2007 Kesäkorjuukelpoisuus Korjattavien kuvioiden kokonaispuusto, m 3 /ha Korjuukohteen varastojärjestelyjen, muodon ja koon perusteella arvioitu kuormitus ajouraverkostolle* ) Pieni Kohtalainen Suuri Kantavuusluokka** ) > TALVI < TALVI TALVI Korjaukset kantavuusluokkiin: Pohjaveden syvyys: - Kohteissa, joissa pohjavesi on alle 25 cm:n syvyydellä suon pinnasta, käytetään yhtä luokkaa heikompaa kantavuutta. - Jos korjuuta on edeltänyt yli 4 viikkoa kestänyt kuiva kausi, suunnittelutietojen kantavuus paranee toteutuksessa yhdellä luokalla. Turpeen paksuus: Kohteella, jossa turvekerroksen paksuus on alle 75 cm, kantavuus paranee yhdellä luokalla. * ) Suuntaa-antava varasto- ja kokoojaurien määrä turvemaalla: pieni < 75 m/ha, kohtalainen m/ha ja suuri > 150 m/ha. ** ) Edellytetään, että hakkuutähteet hakataan ajouralle ja pienialaiset ja ajouraverkoston kriittiset kohdat vahvistetaan hakkuutähteillä tai muulla tavalla. Kun luokittelua käytetään päätehakkuilla, luokittelua käytetään sovelletusti. 3

4 Metsähallituksen käyttämä mitoitus Kelpoisuustaso Akseli Koneen massa tyhjänä ajokuntoisena ilman teloja, tonnia enintään 14,5 yli 14,5 telan vähimmäisleveys, mm 1) Perustaso Takana Edessä ei erityisiä vaatimuksia - - ei erityisiä vaatimuksia - - Kantava Takana Edessä Superkantava Takana Edessä ) tai 760 apupyörästöllä 3) apupyörästöllä 3) 760 1) mitataan telakenkään hitsattujen lenkkikoukkujen ulkoreunoista tai telakengän päistä telamallista riippuen 2) keveimmillä koneilla (alle 12 tonnia) ja tilanteissa, jolloin koneen tekniset rakenteet eivät salli vaaditunlevyisen telan käyttöä voidaan selvityksen perusteella käyttää kapeampaa telaa, vähintään kuitenkin 900 millimetriä 3) apupyörästön sijasta voidaan käyttää myös muuta vastaavaa teknistä ratkaisua selvityksen mukaan 4

5 5

6 Kunnostusojituskelpoisuus 1 Kunnostusojituskelpoinen metsikkö: Kunnostusojitusinvestointi on taloudellisesti tarkoituksenmukainen nykyisen puusukupolven kasvattamiseksi uudistuskypsäksi puustoksi Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat vähintään 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun Uudisojituksen jälkeen on syntynyt vähintään 5-6 m puusto, josta kehityskelpoisia puita on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla vähintään seuraavasti: Turvekangastyyppi Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varputurvekangas * Puolukkaturvekangas I * Muut Ei rajaa Ei rajaa * Edellyttää vähintään yhtä hakkuutuloja tuottavaa harvennushakkuuta Etelä-Pohjanmaalla ojitettuja soita ja kankaita noin ha Kunnostusojituskelpoisuus 2 Jatkoinvestointikelpoisuus: Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla varputurvekankaiden ja sitä ravinteikkaampien kohteiden kunnostusojitus ja uudistaminen on taloudellisesti kannattavaa Kunnostusojituskelvoton: Kunnostusojitus ja muut tarvittavat toimenpiteet tuottavat alle 2 % reaalikoron, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun Edelleen kasvatus, kunnes saadaan puunkorjuun kannalta riittävästi käyttöpuuta. Huom! Uuden metsälain vaatimukset. Etelä-Pohjanmaalla arviolta ha 6

7 Kunnostusojitustarve Maastossa silmävaraisesti: Ojien kunto Kesäkuunlopusta alkaen vedenpinnan oltava noin 40 cm suon pinnan alapuolella Suokasvillisuuden esiintyminen Puiden kasvu ja elinvoimaisuus Korkean pohjavesipinnan on todettu alentavan voimakkaasti männyn kasvua (Pelkonen 1975) Etelä-Pohjanmaalla arvioitu tarve VMI11 mukaan ha vuosina Ojat vai puusto? Ojien kunto ei yksinomaan määrää pohjavesipinnan tasoa, vaan puuston haihdutuksella on merkittävä vaikutus Haihdunnalla Etelä-Suomessa suurempi vaikutus kuin Pohjois-Suomessa 7

8 Vesiensuojelu Kunnostusojitustarve käytännössä

9 Kunnostusojitustarve käytännössä Kunnostusojituksen kannattavuus Välittömästi enemmän tuloja kuin menoja Hakkuiden suunnittelu ja toteutus samalla kertaa, kun tehdään muitakin töitä Puukaupan kilpailutuksen kautta hinta toteutusajankohta huomioiden parhaalle mahdolliselle tasolle Tulevien vuosikymmenten aikana Pelkän kunnostusojituksen on arvioitu lisäävän puuston kasvua 0,2 1,8 m 3 /ha/vuosi (mm. Kojola 2009) Pohjois-Suomessa olevien kohteiden perusteella (Ahtikoski ym. 2008) on laskettu, että kunnostusojitus antaa 1,8 3,0 % tuoton sijoitukselle ilman valtion tukea. Tuki nostaa tuottoa muutamia prosentteja. Tuottoa lisää Lähtöpuuston tiheyden kasvu Turvekangastyypin viljavuuden kasvu Lämpösumman kasvu 9

10 KIITOS! KIITOS 19 10