Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Transkriptio

1 Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo

2 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

3 Energiapuuharvennus Rankapuuna soveltuu kaikille kohteille Kokopuukorjuukohteeksi soveltuvat Kuivahkot kankaat ja sitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat Poikkeus Boorin puutoksesta kärsivät kuusikot vain jos ravinnetalous hoidetaan Mtkg II ja Ptkg II turvekankaat ravinne-epätasapainon ehkäisemiseksi tuhka tai PK-lannoitus Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä havupuuleimikossa 10 eteläisimmän metsäkeskusalueen alueella Jos hakkuu välisenä aikana

4 Energiapuun korjuu uudistusaloilta Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat Poikkeus Ei kallioisilta tai runsaskivisiltä mailta Kantoja ei pohjavesialueilta Boorin puutoksesta kärsivissä kuusikoissa ravinnetasapainosta on huolehdittava lannoittamalla

5 Latvusmassan korjuu Latvusmassan kuivattaminen palstalla, jos mahdollista Jos korjataan vihreää latvusmassaa, kokonaismäärästä jätetään korjaamatta 30 % Pakkaskauden ulkopuolella 1/5 puista karsitaan oksakasan ulkopuolelle Kovalla pakkasella oksia katkeilee yleensä riittävästi Monimuotoisuuden turvaamiseksi Jätetään korjaamatta yli 10 cm:n pysty- ja maalahopuut Jätetään korjuualalle haavan oksia ja latvuksia

6 Kantojen korjuu 3 metrin suojavyöhyke, jossa maanpintaa ei rikota Elävien puiden ympärille Arvokkaiden elinympäristöjen ja säästöpuiden ympärille Vesistöjen ja pienvesien reunoille jätetään suojakaistat Riistatiheiköt, muinaismuistot, ulkoilureitit, pienialaiset kosteikot ja alikasvosrykelmät jätetään ulkopuolelle Lahopuut säilytetään ehjinä Korjuualalle jätetään monimuotoisuuden turvaamiseksi Yli 15 cm:n kantoja tasaisesti vähintään 25 (50) kpl/ha Kaikki alle 15 cm:n kannot Vanhat ja lahot kannot Vältetään tarpeetonta maanpinnan rikkomista Vältetään istutuspaikkojen yliajamista lähikuljetuksessa

7 Luonnonhoito energiapuun korjuussa Rajataan arvokkaat elinympäristöt korjuun ulkopuolella Ei käytetä myöskään varastona Säästetään Riistalle sopivia alikasvosryhmiä Jätetään säästöpuita Vältetään muurahaiskekojen, lintujen ja nisäkkäiden pesien vaurioittamista Kulkureitit yms Tehdään tarpeelliset vesiensuojelutoimenpiteet Suojakaistat ojiin vähintään 3m, pienvesiin 5 m, vesistöihin 7 m

8 Miten vältän energiapuun korjuun riskit? Korjuuohjeet Luonnonhoito-ohjeet

9 Yleisimmät kauhukuvat? Kasvu kärsii, kun energiapuukorjuussa kulkeutuu ravinteita pois Tukkimiehentäi ja juurikääpä iskevät Uudistusala vesakoituu kannonnoston jälkeen Muokkausjälki on kannonnostoaloilla mitä sattuu Ravinteita huuhtoutuu erityisesti kannonnostokohteilla Korjuujälki on heikkoa harvennuksilla

10 Kärsiikö puuston kasvu? Kokopuunkorjuusta harvennuksilla? Latvusmassan korjuusta uudistusaloilla?

11 Tutkimustuloksia Harvennushakkuu Toistettu kokopuun korjuu alensi männiköiden tilavuuskasvua kahdeksan ja kuusikoiden kasvua 13 prosenttia toista harvennusta seuranneen 10-vuotisjakson aikana (Helmisaari ym 2011). Huomioon otettavaa: Hakkuutähteet oli korjattu 100 %:sti kahteen kertaan kymmenen vuoden välein Käytännössä hakkuualalle jää ainakin 30 % hakkuutähteistä

12 Tutkimustuloksia Päätehakkuu Saarsalmen (2010) tutkimuksessa hakkuutähteiden korjuulla ei ollut vaikutusta männyn kasvuun ensimmäisten 22 vuoden aikana Ruotsalaisen (Egnell 2011) tutkimuksen mukaan kuusikossa on ilmennyt kasvutappioita uudessa puusukupolvessa hakkuutähteiden korjuun seurauksena (suppea tutkimus ei voi yleistää) Tappiot on kuitenkin pystytty välttämään korjaamalla latvusmassa ruskeana

13 Tutkimustuloksia Paras kasvu saavutettiin koealoilla, joilla latvusmassaa kuivatettiin aukolla vuoden ajan ennen korjuuta. Egnell

14 Tutkimustuloksia Kokeissa joiden tarkoituksena oli kerätä 70 % latvusmassasta, saatiin talteen keskimäärin noin 40 % laskennallisesta kokonaislatvusmassasta. Kun tavoitteena oli kerätä kaikki latvusmassa, talteen saatiin 72 %, eli hakkuualueelle jäi vielä lähes 30 % latvusmassasta. Jäljelle jäävä biomassa on yleensä pienempikokoista, mistä johtuen ravinnepitoisuus on keskimääräistä hakkuutähdettä korkeampi

15 Tutkimustuloksia maaperävaikutukset Kahdessa avohakkuun yhteydessä perustetussa kokeessa hakkuutähteen korjuu ei aiheuttanut 24 vuoden seurantajakson aikana mittauksin havaittavia muutoksia maan orgaanisen aineen, hiilen ja ravinteiden määriin (Saarsalmi ym. 2012b). Harvennushakkuiden yhteydessä (11 koetta) hakkuutähteiden korjuu ei näyttänyt oleellisesti vaikuttavan maan orgaanisen aineen, hiilen ja ravinteiden kokonaismääriin ( Tamminen ym. 2012)

16 Tutkimustuloksia maaperävaikutukset Osalla kasvupaikoista harvennushakkuiden yhteydessä tehty hakkuutähteiden korjuu heikensi kasveille käyttökelpoisen typen vapautumista orgaanisesta aineksesta hajotuksen yhteydessä (Smolander 2010)

17 Energiapuun korjuu turv la Suometsien harvennukset toteutetaan huonon kantavuuden takia pääasiassa talvella noin kolmasosa hakkuutähteistä jää kasvupaikalle Kokopuunkorjuussa poistuneen typpi- ja fosforimäärät ovat melko pieniä verrattuna pintaturpeen varastoihin

18 Energiapuun korjuu turv la Kaliumin ja boorin lisäpoistuma ainespuunkorjuuseen verrattuna voi edustaa noin kymmenettä osaa turpeen pintakerroksen ravinnevaroista Osassa suometsiä ravinnetalous on epätasapainoinen, joten lannoittamisen tarvetta (puutuhka tai PKlannoite) on usein syytä harkita erityisesti energiapuun korjuun jälkeen

19 Kokopuunkorjuun vaikutukset maaperäeliöihin Tutkimuksen työläyden takia käytettävissä vain vähän tuloksia Hakkuutähteiden jättäminen lisää jonkin verran maaperäeläinten määrää, mutta erilaisten korjuutapojen välillä ei ole selviä eroja

20 Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset Näyttää siltä, että tarkempi biomassan talteenotto pienentää vesistövaikutuksia (Kubin) Kokopuun korjuu saattaa lisätä Kaliumin huuhtoumaa turv la (Ilvesniemi) Lisäksi hakkuutähteissä poistuu merkittävästi puustoon sitoutunutta Kaliumia Kalium usein niukkuusravinne, jonka väheneminen aiheuttaa ravinne-epätasapainosta johtuvia kasvuhäiriöitä Varauduttava korvaamaan esim. tuhkalannoituksella

21 Energiapuun korjuun vaikutus lajistoon (Metlan raportti 240)Avohakkuu sinänsä muuttaa huomattavasti metsikön olosuhteita. Näihin muutoksiin verrattuna hakkuutähteiden korjuun lisävaikutus kasvilajistoon on useimmissa tapauksissa merkitykseltään vähäinen. Pohjoisissa havumetsissä metsämaa on varsin hyvin puskuroitunut kestämään erilaisia kertaluontoisia tai harvoin toistuvia voimakkaitakin häiriöitä, kuten metsäpaloja tai maanmuokkausta. Ainakaan kertaluontoinen energiapuunkorjuu päätehakkuun tai harvennusten yhteydessä tuskin aiheuttaa pysyviä vaikutuksia metsämaan eliöstöön

22 Energiapuun korjuun vaikutus lajistoon Suurin osa uhanalaisista ja vaateliaista kasvilajeista esiintyy tavanomaisista kangasmetsistä poikkeavilla kasvupaikoilla, jotka useimmissa tapauksissa tulee jättää energiapuunkorjuun ulkopuolelle. Kuitenkin myös yleisten ja runsaiden kasvilajien, kuten mustikan, mahdollisella vähenemisellä kannonnoston seurauksena voi olla lajiston kannalta merkittäviä seurannaisvaikutuksia

23 Johtopäätökset Seurannaisvaikutukset energia-/kokopuunkorjuulla pelättyä pienemmät (suosituksia kannattaa kuitenkin noudattaa riskit pienenevät) Kannattavampaa on kuitenkin hoitaa tuottamaton nuori metsä kasvukuntoon energiapuuharvennuksella kuin jättää hoitamatta Kotimainen polttoaine (parantaa kauppatasetta ja vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista) Työllisyysvaikutukset paikallisesti merkittäviä

24 KIITOS! Lähteet: