Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Transkriptio

1 Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu 1 ja metsävarannot VMI Yleiskuvaus VMI on tilastolliseen otantaan perustuva metsien seurantajärjestelmä Ensimmäinen VMI 192-luvulla, toistettu aluksi harvemmin ja viime aikoina viiden vuoden välein. Nyt meneillään - maastomittaukset Määrävälein katsaus metsävaroihin ja metsien tilaan: Metsien pinta-ala Puuston määrä ja kasvu Metsien terveydentila Metsien metsänhoidollinen tila Tulevat hakkuumahdollisuudet Monimuotoisuustunnusten kehitys, lahopuu Metsien hiilivaranto 2

2 Puuston kokonaistilavuuden kehitys - koko Suomi Puuston kokonaistilavuus 2,473 miljardia kuutiometriä (214-17) Lisäystä edellisestä inventoinnista (29-13) yli milj. kuutiometriä Mänty, kuusi, koivu: kaikki lisääntyneet Lisäystä 192-lukuun verrattuna yli milj. kuutiometriä Kaikki puulajiryhmät: tilavuus nyt kertainen 3 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (milj.m 3 ) koko Suomi VMI11:, milj. m 3 /v, (214-17): 7, milj. m 3 /v Poistuma v ,2 milj. m 3 4

3 ( ) 6 otanta-aluetta Systemaattinen ryväsotanta Koko maassa noin 6 koealaa Joka vuosi mitataan n. 1/ koealoista (Ahvenanmaa 218, Ylä-Lappia ei mitata) 3/ rypäistä on pysyviä koealoja (ei kasvumittauksia) Vanhat pysyvät mitataan 4. kerran Puumittaukset kiinteäalaisilta koealoilta Yhteensä noin 1 puuta Vuosittain 2 22 maastoryhmää (1 + 1) Maastotyöt 4 kk otanta, Eteläinen Suomi Tavoitteena: Luotettavat tulokset maakuntatasolle: koko maan puuston tilavuusarvion keskivirhe < 1 % Ryväs on mahdollista mitata yhdessä päivässä 2 km 4 km 2 km 4 km 2 km 4 km 12 m 12 m 12 m K 12 m U 2 km 12 m 12 m P U K 4 km P=Vanha pysyvä ryväs, jossa koealaa 6

4 VMI kuviotiedot Metsikköä kuvaavat tiedot (n. tunnusta): Hallinto: suojelu, maanomistus jne. Maankäyttö ja maankäytön muutokset Maaperä, kasvupaikka, ojitus, jne. Puusto (lpm, ikä, ppa, jne. puusto-ositteittain) Tehdyt ja tarvittavat hakkuut ja muut toimenpiteet Tuhot Luonnontilaisuus Pinta-alatulokset VMI11: Taimikoiden ja kasvatusmetsien perustamistapa Korhonen ym Suomen metsät ja niiden kehitys Liitetaulukko 31. Puuntuotannon metsämaa - Etelä-Suomi % 8 % 6 % 4 % 2 % % % 8 % 6 % 4 % 2 % % Pieni taimikko taimikko Nuori Puuntuotannon metsämaa - Pohjois-Suomi Pieni taimikko taimikko Nuori ä alaa 6, milj. ha, 41 % taimikoista ja kasvatusmetsistä. Etelä-Suomessa 47 %, Pohjois-Suomessa 34 %. Istutettuja, milj. ha, kylvettyjä 1, milj. ha. Uudistuskypsien metsien perustamistapaa ei yritetä arvata.

5 VMI11: Epäonnistuneet viljelyt Korhonen ym Suomen metsät ja niiden kehitys Liitetaulukko 31. Epäonnistuneiden osuus viljelyistä - Etelä-Suomi Osuus istutus- /kylvöalasta, % Pieni taimikko taimikko Nuori Epäonnistuneiden osuus viljelyistä - Pohjois-Suomi istutus kylvö 2 Osuus istutus- /kylvöalasta, % 2 1 Pieni taimikko taimikko Nuori istutus kylvö Viljely on epäonnistunut - taimikossa, jos kasvatettavien viljelytaimien on pienempi kuin vajaatuottoisuusraja - ssä, jos viljellyn puuston määrä tai tukkipuun tuotos pienempi kuin vajaatuottoisuusraja - uudistusalalla, joka on viljelty, mutta palautunut uudistusalaksi, kun kaikki tai lähes kaikki viljelytaimet ovat kuolleet (3 6 ha) viljely voi olla metsikkönä kehityskelpoinen luontaisesti syntyneen täydennyksen avulla. Epäonnistuneet 73 ha, 11 % viljelyistä. Etelä-Suomessa 9 %, Pohjois-Suomessa 1 %. VMI : Metsiköiden perustamistapa puulajeittain ja ikäluokittain metsämaan kankaat ha Männiköt - Etelä-Suomi ha Kuusikot - Etelä-Suomi

6 VMI : Metsiköiden perustamistapa puulajeittain ja ikäluokittain metsämaan kankaat 6 Männiköt - Pohjois-Suomi ha ha Kuusikot - Pohjois-Suomi Viljelytaimikoiden keskipituus ikäluokittain ja metsämaan kankaat E-S: Viljelymänniköt P-S: Viljelymänniköt E-S: Viljelykuusikot P-S: Viljelykuusikot

7 Viljelytaimikot vs. luontaiset metsämaan kankailla keskipituus ikäluokittain E-S: Mäntytaimikot P-S: Mäntytaimikot E-S: Kuusitaimikot 3 P-S: Kuusitaimikot Luontaisia kuusitaimikoita hyvin vähän. VMI : Ensiharvennuksen ajankohta kangasmailla 1) Alue Puulaji Viljelytapa * Ensiharvennusikä, v Etelä-Suomi Mänty Kuusi Lehtipuu Pohjois-Suomi Mänty Kuusi Lehtipuu * sisältää epäonnistuneet viljelyt 1) taimikot ja t, joiden viimeisin toimenpide on ollut ensiharvennus.