Hakkuumahdollisuusarviot

Transkriptio

1 Hakkuumahdollisuusarviot Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: VM1 / MELA-ryhmä / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research nstitute

2 Tausta ja tavoite Puuvaranto 2,2 mrd m 3 (VM1, 24-25) lisäys VM8:sta ( ) lähes 3 milj. m 3 puuston poistuma jaksolla yhteensä 673 milj. m 3 (Metinfo 26) Puuston vuotuinen kasvu 97 milj. m 3 (VM1, 24-25) Puuston vuotuinen poistuma jaksolla milj. m 3 (Metinfo 26) Hakkuumahdollisuuksia, niiden puutavaralajirakennetta tai kehitystä pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan voi päätellä pelkästään kasvua ja poistumaa vertailemalla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä Suomessa. Laskelmien tulokset eivät ole ennusteita eivätkä toteuttavaksi tarkoitettuja hakkuutavoitteita. VM1 / MELA-ryhmä

3 metsiköt Simuloinnin ohjaus laskentakuviotasolla: metsänkäsittelysuositukset/käsittelyluokat runkotilavuudet puutavaralajeittain yksikköhinnat ja kustannukset laskelmakausi, ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet 2 1 Aineisto: pääasiassa VM1-koealaja puutiedot => laskentakuviot aika Optimoinnin ohjaus aluetasolla: tavoite rajoitteet metsikkö-metsäalueoptimi Referenssejä esim. VM-perusteiset hakkuumahdollisuusarviot (VM8, VM9); Metsä2 ja sen jälkeiset metsä- ja suojeluohjelmat VM1 / MELA-ryhmä simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto

4 Hakkuukertymä, milj. m 3 /v % % 44 % 14 -> 19 % 44 -> 37 % 42 -> 44 % Kausi max NTN 5 % => teoreettinen lyhyen aikaväli tarjonnan yläraja Lehtipuu Kuusi Mänty max NTN 4 % Etelä- ja Pohjois-Suomen kestävyysrajoittein => suurin kestävä hakkuumäärä => normaalimetsä max NTN 4 % Etelä- ja Pohjois-Suomelle tilastoitujen hakkuukertymien rajoitteilla => business-as-usual 17 % 37 % 46 % VM1 / MELA-ryhmä

5 Hakkuukertymä, milj. m3/v, lehtipuukuitu 11,82 1,28 8,79 kuusikuitu 13,54 9,8 8,51 mäntykuitu 19,53 16,1 12,54 lehtipuutukki 2,49 2,18 1,91 kuusitukki 2,99 13,49 12,5 mäntytukki 18,37 15,39 12,24 = 42 = 31 = 27 Tilasto: 1,2 14,6 1,9 VM1 / MELA-ryhmä

6 Tilavuus puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla, milj. m % +22 milj. m3/v +6 milj. m3/v 15 1 Lehtipuu Kuusi Mänty Vuosi VM1 / MELA-ryhmä

7 Kasvu puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla, milj. m 3 /v Kausi Lehtipuu Kuusi Mänty VM1 / MELA-ryhmä

8 milj. m3/v Laskelma, Kokonaispoistuma Kasvu 4 2 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Yhteensä VM1 / MELA-ryhmä

9 Hakkuukertymä, milj. m 3 /v Hakkuukertymä, milj. m 3 /v 1 Harvennusten osuus: % Turvemaiden osuus: % Kausi Ylispuiden poisto Harvennus Uudistushakkuu Kausi Turvemaa Kivennäismaa VM1 / MELA-ryhmä

10 Hakkuukertymä, milj. m3/v % + 6 % % 57, 6,2 64,7-4% 66,4 7,8 7,9-5% 7, 74,1 76,3 Kausi 123 m3/ha 97 m3/ha VM1 / MELA-ryhmä

11 Hakkuukertymä - laskelma, milj. m3/v 2 Pohjois-Suomi 13 Hakkuukertymä - laskelma, milj. m3/v 8 Suomi 1 erikseen ' yhdessä erikseen Hakkuukertymä - laskelma, milj. m3/v 6 53 Etelä-Suomi 4 yhdessä 4 2 erikseen ' yhdessä VM1 / MELA-ryhmä

12 Yhteenveto ja päätelmiä Taustaoletuksiin puiden kasvusta, metsien käsittelystä, metsänhoidon tasosta, puunjalostus- ja korjuuteknologiasta sekä niiden hinta- ja kustannusrakenteesta liittyy epävarmuustekijöitä. Tulokset eivät ole ennusteita eivätkä toteutettavaksi tarkoitettuja suunnitteita vaan välineitä kokonaisuuden ja siihen liittyvien arvoketjujen syy-seuraussuhteiden hahmottamiseksi. Kasvun lisäyksestä huolimatta suurimman kestävän hakkuumäärän arvio on samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa laskelmissa => kestävät hakkuumahdollisuudet ovat puuston kasvua huomattavasti pienemmät. Puuvarojen käyttöaste on korkea: viime vuosien toteutuneet hakkuut ovat olleet noin 85 prosenttia suurimman kestävän hakkuukertymän arviosta. Lyhyellä aikavälillä puun saatavuuden kriittinen menestystekijä ei ole puuston kasvun lisäys, jonka vaikutukset näkyvät vasta kymmenien vuosien kuluttua. Hakkuumahdollisuuksien lisäykseen lyhyellä aikavälillä voi vaikuttaa varttuneissa metsissä esim. purkamalla puuntuotannon rajoituksia - tai lannoittamalla. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan. Päätöksiin vaikuttavat mm. tarjonta/hintaodotukset kysyntä/lopputuotemarkkinoilta johdettu puustamaksukyky VM1 / MELA-ryhmä