Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Transkriptio

1 Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Skenaariot 1-3 ja 3E Suurimman kestävän hakkuukertymän arvio: - tavoitteena nettotulojen nykyarvon maksimointi 4% korkokannalla - vaatimuksena hakkuu- ja tukkikertymän sekä nettotulojen tasaisuus Suojeltujen ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien alueiden pinta-ala Lisääntyy jonkin Maakuntakaavat Metso-alueet Lisääntyy jonkin Kaikki metsät puuntuotannossa Harvennushakkuiden osuus hakkuualasta (vuosien tilaston keskiarvo 66%) Lisääntyy jonkin (vuoden 28 tilasto, 78%) Lisääntyy jonkin Lisääntyy jonkin Mäntytukin reaalinen kantohinta Nousee jonkin Kuusitukin reaalinen kantohinta Nousee jonkin Reaaliset puunkorjuukustannukset, miestyö Nousee jonkin Nousee jonkin Reaaliset puunkorjuukustannukset, koneellinen korjuu Hannu Hirvelä

3 Aineistot ja skenaarioiden laadinta VMI1-koeala-aineisto Landsat ETM satelliittikuvat Numeeriset paikkatietoaineistot (mm. suojelun nykytilanne) Segmentointi Knn estimointi Segmentit VMI-koealapainot segmenteille MELA-muotoisen laskelmaaineiston muodostus Suurimman kestävän kertymän tasaisuusvaatimukset - Hakkuu- ja tukkikertymä - Nettotulot Metsänhoitosuositukset 26 Hakkuumahdollisuusarvioiden laadinta MELA-ohjelmistolla Suurimman kestävän hakkuukertymän arviot vuosille (nettotulojen nykyarvon maksimointi 4% korkokannalla) Metsien käyttörajoitukset - Maakuntakaavat - METSO-alueet Oletukset harvennushakkuiden osuuden kehityksestä Tilastojen perusteella arvioidut trendit hintojen ja kustannusten kehityksestä

4 Hannu Hirvelä Metsäalueen segmentointi

5 Puuntuotannon rajoitusten nykytilanne (suojelualueet ja ohjelma-alueet (*) sekä yleiskaavat (**)) Ensisijaisesti puuntuotanto 95% (vihreä) Rajoitettu puuntuotanto 1% (oranssi) Puuntuotannon ulkopuolella 4% (punainen) * Suomen Ympäristökeskus ** Mattila, U. & Korhonen, K.T. / Metsätieteen aikauskirja 1/21 Hannu Hirvelä

6 Oletukset harvennushakkuiden osuudesta / Tilastojen perusteella arvioidut trendit yksikköhintojen ja kustannusten kehityksessä Harvennushakkuiden osuus Mäntytukki Trendi (2-28) Kuusitukki Trendi (2-28) Miestyö Trendi (2-28) Hannu Hirvelä

7 Pohjois-Karjala milj. m3/v Kokonaishakkuukertymä * Hakkuukertymä nousee * Nykyisten käyttörajoitusten vaikutus 5% (pinta-alasta 5%) * Lisäsuojelun vaikutus pieni Kuitu, kasvatushakkuu Tukki, kasvatushakkuu Kuitu, uudistushakkuu Tukki, uudistushakkuu Hannu Hirvelä

8 Pohjois-Karjala m3/ha 25 2 Keskimääräinen hakkuukertymä * Keskimääräinen hakkuukertymä alenee (luontaisen uudistamisen osuus kasvaa) 15 1 Kasvatushakkuu Uudistushakkuu 5 Hannu Hirvelä

9 Pohjois-Karjala m3/hakattu tukkirunko Keskimäärin tukkipuuta/hakattu tukkirunko,4,3,2,1 * Hakkuissa tukin koko pienenee (kasvatushakkuiden määrä lisääntyy) * Nykyisillä suojelualueilla järeää mäntyä hieman keskimääräistä enemmän (1. 1-vuotiskausi) Mänty Kuusi Lehtipuu, Hannu Hirvelä

10 Pohjois-Karjala /m Keskimääräinen korjuukustannus * Korjuukustannukset nousevat (kasvatushakkuiden määrä lisääntyy) Hannu Hirvelä

11 Kokonaishakkuukertymä,45,4,35,3,25,2,15,1,5, milj. m3/v Kitee 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, milj. m3/v Lieksa Tukki, uudistushakkuu Tukki, kasvatushakkuu Kuitu, uudistushakkuu Kuitu, kasvatushakkuu Tukki, uudistushakkuu Tukki, kasvatushakkuu Kuitu, uudistushakkuu Kuitu, kasvatushakkuu * Käyttörajoitukset - pinta-alasta 1% - vaikutus hakkuukertymään 1% * Käyttörajoitukset - pinta-alasta 7% - vaikutus hakkuukertymään 1. 1-vuotiskaudella 22% - vaikutus pienenee Hannu Hirvelä

12 Keskimääräinen hakkuukertymä m3/ha Kitee m3/ha Lieksa Kasvatushakkuu Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Uudistushakkuu * Uudistushakkuissa alenee jonkin, lähes SKE1:n tasolle * Uudistushakkuissa alenee enemmän kuin Kiteellä * Nykyisillä suojelualueilla järeitä uudistuskypsiä metsiä keskimääräistä enemmän - vaikutus painottuu 1. kaudelle Hannu Hirvelä

13 Keskimäärin tukkipuuta/hakattu tukkirunko m3/hakattu tukkirunko Kitee m3/hakattu tukkirunko Lieksa,4,4,3,3,2,2,1,1,, Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu * Kuusen taso säilyy lähivuosikymmeninä * Kuusen taso säilyy, jos nykyiset suojelualueet hakkuiden piirissä * Nykyisillä suojelualueilla järeää mäntyä keskimääräistä enemmän (1. 1-vuotiskausi) Hannu Hirvelä

14 Yhteenvetoa Arviot eivät ole hakkuusuunnitteita ko. alueille Alueellisia eroja (metsäkeskus/kunnat) Hakkuukertymä nousee 2. kaudella tukkikertymän lisäys: pääosin mänty, kasvatush. uudistushakkuiden keskim. kertymä m 3 /ha alenee (poikkeus SKE1 Kitee) skenaarioiden 1-3 erot pääosin pienet Kasvatushakkuiden osuus nousee 2. kaudella hakkuuala lisääntyy, korjuukust. nousee tukkipuu/hakattu tukkirunko alenee (poikkeus kuusi molempien kuntien alueella ja lehtipuu Lieksan alueella) Käyttörajoitusten vaikutus suurin 1. kaudella Lieksan alueella vaikutus pinta-alaosuutta suurempi: pinta-alasta 7%, vaikutus hakkuukertymään 1. kaudella 22%, 2. kaudella 7% Puuntuotannon ulkopuolella olevat alueet keskimääräistä runsaspuustoisempia ja tukkivaltaisempia Kiteen alueella 1% ja 1% alueellinen vaihtelu suurta, tasoittuu koko Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueella: 5% ja 5% Hannu Hirvelä