Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Transkriptio

1 Pentti Niemistö, Metla PA Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus >

2 Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen aikakauskirja 1994(1) - Perustettu 1987 iältään 30 v viljelymännikköön, valtapituus 11 m ja ppa 21 m²/ha - Mitattu vuotuinen kasvu 8,6 m 3 /ha vastaa Motilla lasketun MT-männikkön kasvua Mikkeli-Tampere-linjalla - Verrataan alaharvennusta, laatuharvennusta, yläharvennusta +pystykarsintaa ja 10 vuodella viivästettyä ensiharvennusta (kolmena toistona) - Jäävä puusto eri harvennustavoissa Tapion harvennusmallien mukaan aluksi 13,7 m²/ha ja toisessa harvennuksessa 15 v kuluttua 17,5 m²/ha (jolloin sama ppa myös viivästetyssä harvennuksessa) - Mittaukset 25 vuodelta + nykypuuston tarkka laatumittaus sekä viimeisen harvennuksen leimaus (toteutus vasta 2017) - Kasvatus kiertoajan loppuun simuloitiin Motilla + optimaalinen apteeraus (H. Kilpeläinen) - Kannattavuusvertailu nettotulojen nykyarvon avulla kokeen perustamishetkeen

3 Ensiharvennuksen keskiarvot harvennustavoittain Pystypuusto: Ala- harvennus Harventamaton Laatuharvennus Yläharvennus 10v viiväst. Harvennus Runkoluku kpl/ha Pohjap.-ala m²/ha 21,0 13,8 13,6 13,6 15,0 Tilavuus m³/ha Paksuin oksa mm 23,6 25,3 22,2 22,4 Poistuma: Pystykarsinta Runkoluku kpl/ha Tilavuus m³/ha Käyttöpuuta m³/ha Keskitilavuus dm³

4 80 v kiertoajalla laatu- ja yläharvennus olivat selvästi alaharvennusta kannattavampia, viivästetyn harvennuksen kannattavuus parani korkokannan noustessa

5 Tähänastinen kasvu ollut korkein yläharvennuksessa ja viivästetyssä harvennuksessa, pienin alaharvennuksessa Samoin Motilla ennustettu tuleva kasvu

6 Ruotsalaisissa harvennuskokeissa harvennustapa ei ole vaikuttanut männikön tilavuuskasvuun. Yläharvennusmomentti oli aluksi vain vähän vahvempi kuin tässä kokeessa, ja myöhemmin harvennustapojen läpimittaero on Ruotsissa suurentunut, mutta tämän tutkimuksen kokeessa ei. Ruotsi Männiköt Kuusikot

7 Aikaisen ensiharvennuksen kuitupuukertymä oli pieni, 10 v viivästetyssä harvennuksessa kertymä oli suuri. Myöhemmissä harvennuksissa käsittelyjen erot olivat melko pienet. Alaharvennuksen tuotosta verottivat tuulenkaadot, keskimäärin 8 m 3 /ha

8 80 v kiertoajalla kokonaistuotos on korkein viivästetyssä harvennuksessa, tukkipuuta tuottaa eniten laatuharvennus, pystykarsinta lisää A-tyvien määrää Alaharvennus tuottaa vähiten

9 Harvennuksen viivästäminen lisäsi ensiharvennustuloja, yläharvennus myöhempiä harvennustuloja ja laatuharvennus sekä pystykarsinta niin päätehakkuun kuin koko kiertoajan tuloja. Varhain aloitetut alaharvennukset ovat 80 v kiertoajalla huonoin vaihtoehto.

10 Harvennustapa, korkokanta ja kiertoaika MT-männikössä Pentti Niemistö

11 Männikön ikä (v) harvennustapakokeen harvennuksissa ja vaihtoehtoisten kiertoaikojen mukaisissa päätehakkuissa 1.harv. 2.harv. Päätehakkuu 3. harv. Päätehakkuu Alaharvennus ,65, ,75,80,85 Laatuharvennus ,65, ,75,80,85 Yläharv.+pystyk.* ,65, ,75,80,85 Viiväs. ensiharv ,65, ,75,80,85 * Tulokset eivät sisällä pystykarsinnan kustannuksia eivätkä karsittujen runkojen lisähintaa Puutavaralajit ja kantohinnat hakkuukerroittain 1. harvennus 2. harvennus 3. harvennus Päätehakkuu A-tyvet Tukit 40 47,5 55 Pikkutukit Kuitupuu 12,5 13,5 14,5 17,5

12 2% korolla männikkö kannatti kasvattaa harvennustavasta riippumatta noin 80-vuotiaaksi. Aikaisin aloitettuna (H dom 11 m) laatu- tai yläharvennus kannatti tehdä 3 kertaa, alaharvennus 2 kertaa. 27 cm keskiläpimitta vastasi hyvin edullisinta kiertoaikaa 2% korolla.

13 3 % korkokannalla männikkö kannatti kasvattaa 65-vuotiaaksi 1-2 harvennuskerralla lukuunottamatta yläharvennusta+pystykarsintaa, jossa parempi oli kolme harvennusta ja 5-10 vuotta pidempi kiertoaika. 27 keskiläpimitta johtaisi noin 15 v optimia (3%) pitempään kiertoaikaan

14 4 %:n ja sitä suuremmalla korkokannalla männikön optimikiertoaika jäisi harvennustavasta riippumatta alle 60 vuoteen 1-2 harvennuksella. Kiertoajan tukkituotos jäisi pieneksi.

15 Johtopäätöksiä eri tavoin harvennusmallien (Tapio) mukaisella voimakkuudella harvennetusta männiköstä Aikaisin aloitettu, selväpiirteisiin alaharvennuksiin perustuva kasvatusohjelma vähensi tilavuuskasvua ja tuotti vähemmän aines- ja tukkipuuta kuin vastaavat laatu- ja yläharvennukset. (osasyy: tuulenkaadot) 10 vuodella viivästettyyn ensiharvennukseen ja 1-2 harvennuskertaan perustuva kasvatusohjelma vähensi tukkipuun tuotosta, mutta ei ainespuun tuotosta eikä tilavuuskasvua. Laatuharvennus tuotti eniten tukkipuuta. Alaharvennettu tai viivästetysti harvennettu männikkö ei tuottanut juuri ollenkaan laadultaan ja järeydeltään A-tyviksi kelpaavia tukkeja. Laatuharvennuksella A-tyviä saatiin keskimäärin 18 m 3 /ha, yläharvennuksella+pystykarsinnalla 3 4-kertaisesti. Yläharvennus kohotti harvennustuloja oleellisesti vasta kolmannessa harvennuksessa, joten siitä saatava kannattavuushyöty on merkittävä vasta korkeilla korkokannoilla. Aikaisessa vaiheessa aloitettu laatuharvennuksiin perustuva kasvatusohjelma oli alaharvennuksia sekä viivästettyä ensiharvennusta kannattavampi vaihtoehto korkokannasta riippumatta.

16 Lisää johtopäätöksiä Pystykarsinta liitettynä aikaisessa vaiheessa aloitettuihin yläharvennuksiin tuotti hyvälaatuista tukkia. A-tyvien lisähinta (10 /m3) ei kuitenkaan riitä kattamaan karsintakustannusta, vaan karsituista tyvistä pitäisi saada selvästi korkeampi hinta. 27 cm:n keskiläpimittaan perustuva kiertoaika oli kahdella alaharvennuksella 75 vuotta, kolmella laatu- ja yläharvennuksella 80 ja 85 vuotta ja viivästetyn harvennuksen tapauksessa 79 vuotta. Matalalla 2 % korkonannalla männikön taloudellisin kiertoaika oli noin 80 vuotta vastaten 27 cm keskiläpimittaa ja puusto kannatti tässä tapauksessa harventaa vielä 60-vuotiaana. Alaharvennuksissa kannattavin oli kuitenkin lyhyempi kiertoaika ilman viimeistä harvennuskertaa. 3 %:n korkokannalla taloudellisin kiertoaika on lyhyempi, noin 65 vuotta, jolloin viimeinen harvennus 60-vuotiaana jätetään luonnollisesti tekemättä. 4 %:n korkokannalla (ja sitä korkeammalla) edullisin kiertoaika jää tukkipuun tuottamisen kannalta kovin lyhyeksi, ilmeisesti noin 55 vuoteen, jolloin kasvatusajan vuotuisesta tukkituotoksesta menetettäisiin 34 % (1,15 m 3 /ha/v) verrattuna 80 vuoden kiertoaikaan. Toisin sanoen, siirtyminen 2% korolla kannattavimmasta kiertoajasta (80 v) 4%:n korolla kannattavimpaan kiertoaikaan (55 v) vähentäisi MT-männikön tukkipotentiaalia noin kolmanneksen. Vastaava vähennys 65 v kiertoajalla olisi 22% (0,66 m 3 /ha/v).

17 Käsittelytapoina laatuharvennus tai yläharvennus+pystykarsinta eivät tässä vertailussa varsinaisesti pidennä edullisinta kiertoaikaa, mutta niiden vaikutussuunta on kohti pitempää kiertoaikaa ja useampaa harvennuskertaa. Laatutukkien osuuden lisääntyminen näyttää parantavan pidemmän kiertoajan asemaa, mutta merkittävä muutos edellyttäisi laatuhinnoittelun jyrkentämistä. Tukkien järeyteen perustuva laatumaksutapa toisi vielä suuremman muutoksen.

18 Ronskin harventamisen kokeet, tuloksia 5 v. perustamisesta Pentti Niemistö, METLA Parkano

19 Tausta ja tavoite Yläharvennuksia on alettu suositella ensiharvennuksen jälkeisiin harvennuksiin. On esitetty myös taloudellisia laskelmia, joiden mukaan tukkipuiksi varttuneet puut kannattaisi hakata voimakkaassa harvennuksessa eli jonkin asteisessa määrämittahakkuussa. Kolmanneksi : Jos tasaikäistä metsää halutaan kehittää kohti eri-ikäisrakennetta, tarvitaan voimakkaita ns. siirtymähakkuita. Kestokokeisiin perustuvia tuloksia tällaisista voimakkaista hakkuutavoista ei Suomessa ollut, joten Metlassa perutettiin uusia harvennustapakokeita ( ronskit harvennukset ). Tavoitteena on verrata metsikön toisen harvennuksen vaiheessa alaharvennusta, yläharvennusta ja määrämittaharvennusta toisiinsa kahdella harvennusvoimakkuudella: harvennusmallin mukainen ja 50 % sitä alempi puustomäärä.

20 Aineisto ja koejärjestely Sarjaan kuuluu kuusi metsikkökoetta etelä- ja keskisuomalaisissa havupuustoissa, joista neljästä on nyt mitattu ensimmäisen 5- vuotisjakson tulokset. Käsittelyt ovat seuraavat: (ppa-tavoite vaihteli kokeittain valtapituudesta riippuen ja näkyy kuvissa käsittelytunnuksesta) Harvennusmallin mukainen kasvatus (pohjapinta-alaan m 2 /ha) A20 = alaharvennus Y20 = yläharvennus H20 = määrämittaharsinta Erittäin voimakas ( ronski ) harvennus (pohjapinta-alaan 8-11 m 2 /ha) A10 = voimakas alaharvennus Y10 = voimakas yläharvennus H10 = voimakas määrämittaharvennus - osa kokeista sisältää myös harventamatta jätetyn kontrollin

21 5 v-jaksolla erittäin voimakas harventaminen alensi männikön tilavuuskasvua 4.0-5,5 m 3 /ha/v. Ronski määrämittaharvennus lisäsi kuolleisuutta. Kasvu-% kohosi voimakkaan harvennuksen seurauksena 1-3 %-yksikköä.

22 Ollakseen yhtä kannattava 3 % korolla, pitäisi harvennusmallin mukaisen kasvatuksen päätehakkuussa 25 v kuluttua kertyä 80 m 3 /ha enemmän tukkia kuin voimakkaasti harvennettuilta koealoilta. Tähän päästään mikäli vuotuinen tilavuuskasvu harvennusmallin mukaisessa käsittelyssä olisi vähintään 0,5-1,0 m 3 /ha korkeampi kuin voimakkaasti harvennetussa männikössä. Vastaavasti 6 % korolla päätehakkuussa pitäisi kertyä 170 m 3 /ha enemmän tukkia, johon päästään vasta noin 4 m 3 /ha korkeammalla kasvulla.

23 Kuusikossa erittäin voimakas harventaminen alensi kasvua ensimmäisellä 5 v- jaksolla noin 4 m 3 /ha/v ja lisäsi kuolleisuutta noin 1 m 3 /ha/v. Kasvu-% lisääntyi 2-3 %- yksikköä, mutta kuolleisuus verotti siitä puolet pois. Harvennustavoista parhaan tuloksen antoi yläharvennus.

24 Kiitos