Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen & Tuula Packalen

2 Kaakkois-Suomen pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,048 milj. ha Metsätalousmaata ha eli 74 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 98 %

3 Puuston tilavuus ( ) Tilavuus VMI : 113,3 milj. m 3 Tilavuus VMI : 112,3 milj. m 3 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla VMI11 ja VMI10 milj. m 3 60,0 50,0 40,0 51,1 49,3 41,9 41,8 VMI10 VMI11 30,0 20,0 10,0 7,4 7,8 8,6 8,2 4,9 5,2 0,0 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu - ero VMI10 ja VMI11 tilavuudessa johtuu aluemuuutoksista

4 Puuston keskitilavuus ja ikärakenne m³/ha Puuston keskitilavuus metsämaalla % Metsien ikärakenne 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 102,9 103,1 114,1 121,9 143,1 146,0 150,6 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 VMI5 VMI9 VMI11 20,0 5,0 0,0 VMI5 VMI6 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 0,

5 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Viime vuosina kokonaispoistuma (hakkuut ja luontainen poistuma) on ollut noin kasvun tasolla

6 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty

7 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi

8 % Kehitysluokkien osuudet Kehitysluokkien osuudet puuntuotannon metsämaalla 40,0 37,2 VMI9 35,0 33,5 VMI11 30,0 26,3 26,7 25,0 20,0 15,0 20,3 20,5 16,4 13,6 10,0 5,0 3,1 2,3 0,0 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

9 Metsänhoidollinen tila Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella lähes kaksinkertainen viimeisen 5 vuoden taimikonhoitoalaan verrattuna Ensiharvennustarve myös selvästi tehtyjä ensiharvennuksia suurempi seuraavalla 5-vuotiskaudella Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria

10 Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Lahopuuston määrä kasvanut voimakkaasti Nyt 3,8 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla

11 Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK TH Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (laskelma-alue Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alue) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5% tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. Tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat vuosina Kaakkois-Suomen alueella toteutuneen ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa. 4 % tuottovaatimus (TH+) Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosille lisättiin toteutuneeseen kertymätasoon havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta.

12 Kaakkois-Suomen alueen ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuudet milj. m³/v Ei taloudellisesti hakkuukypsää Kestävyystavoitteiden vaikutus Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH koko Etelä-Suomen alueelle yhteisesti laskettu TH+ ratkaisu myöhentää 1.kauden hakkuita Kaakkois-Suomen alueella hakkuiden kohdistuessa voimaperäisemmin ikärakenteeltaan vanhemmille alueille Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

13 toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero , milj. m³/v milj. m³/v 1,4 1,2 +0,17 +0,09 +0,10 +0,02 +0,06 +0,18 E-S +15,5 P-S + 6,5 22,0 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Mät Kut Let Mäk Kuk Lek Tot ,75 1,10 0,09 0,89 0,72 0, ,92 1,19 0,19 0,91 0,78 0,63 Kaakkois-Suomen toteutuneen ainespuukertymän ero suurimman kestävän ainespuun kertymäarvion vuosien keskimääräiseen kertymään = 0,62 milj. m³/v Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

14 Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Aines- ja energiapuukertymän runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v 8,0 NT milj. m³/v 8,0 SK 6,0 6,0 4,0 4,0 2,0 2,0 0, , Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

15 Metsähake- ja polttopuukertymä milj. m³/v 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, NT SK TH TH+ 0, TH+ ratkaisua lukuun ottamatta energiapuu koostuu nykyistä selvästi enemmän hakkuutähteestä ja kannoista Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

16 Suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion kehitys VMI7 ( ) - VMI11 ( ) Kertymä yhteensä Kertymä/metsämaan hehtaari milj. m³/v 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 TUKKI KUITU YHT MÄT KUT LET MÄK KUK LEK m³/ha/v 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 TUKKI KUITU YHT. VMI7-VMI8 pinta-ala noin 0,1 milj. ha pienempi kuin VMI9-VMI11 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

17 Puuston tilavuuden kehitys milj. m³ 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH Lehtipuu 21,5 22,7 21,6 25,4 23,8 Kuusi 41,8 34,4 44,1 50,3 54,1 Mänty 49,1 31,8 38,4 48,2 52,4 Puuston keskitilavuus: 2011: 148 m³/ha 2041: NT 117, SK 137 ja TH 163 m³/ha Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

18 Metsien ikärakenteen kehitys Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

19 Yhteenveto - puuston tilavuus on kasvanut Kaakkois-Suomessa VMI5-VMI11 n 45 % - kokonaispoistuma on ollut viime vuosina kasvun (5,3 milj. m³) tasolla; kasvu selvästi poistumaa suurempi - taimikonhoidossa ja ensiharvennuksissa suurimmat metsänhoidolliset puutteet - vuosien toteutunut ainespuun hakkuukertymä on n. 0,5 milj. m ³/v pienempi kuin suurin kestävä ainespuuarvio (4,5 milj. m³/v) energiarunkopuuta SK arvioon sisältyy lisäksi 0,2 milj. m³/v - metsien rakenteen vuoksi SK ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä - jos jatketaan vuosien hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin muodoin myös keskitilavuus lisääntyvät huomattavasti - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan. Jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita

20 Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos

21 Kaakkois-Suomen hakkuumahdollisuuksista enemmän: Luke Metinfo MELA Tulospalvelu (

22 Kiitos!