Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen
Virallisten lajikekokeiden koepaikat
Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa Maittavuus heinälajeista paras Hyvä talvenkestävyys vyys Menestyy myös s pohjoisessa Kestää happamuutta Vaatimaton laji Matalajuurinen Poudanarka Satovuoden alkukehitys Korjuuajankohta hieman nurminataa myöhemmin Jälkikasvukyky kohtalainen Seokset Puna-apila apila Nurminata Ruokonata Lajikevalikoima runsas
Timoteilajikkeet Lajikelistalla 2 lajiketta Suomi, Ruotsi ja Norja Uusimmat lajikkeet Tryggve (Kesko 29) Rigel (Bor 27) Niilo (Bor 26) Eteläisen tyypin lajikkeet Jälkikasvu erinomainen Talvenkestävyys heikohko Pohjoisen tyypin lajikkeet Jälkikasvu heikohko Talvenkestävyys erinomainen
12 1 8 6 4 2 Timotei kokonaissatoisuus Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-21 18 14 14 12 12 11 1 1 1 99 99 97 96 96 95 95 95 93 NUUTTI RIGEL TUURE TRYGGVE TENHO NIILO TUUKKA TAMMISTO II HAUKILA UULA NOKAN TIMOTEI JONATAN IKI VÄHÄSÖYRINKI ALMA VEGA SAGA GRINDSTAD
ALMA VEG A SAGA VÄHÄSÖYRINKI 8 7 6 5 4 3 2 1 Timotei talvituho % Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-21 TRYGGVE TENHO NIILO TUUKKA TAMMISTO II HAUKILA UULA NOKAN TIMOTEI JONATAN IKI TUURE RIGEL NUUTTI GRINDSTAD
IKI ALMA NOKAN TIMOTEI SAGA 12 1 8 6 4 2 Timotei satoisuus pohjoisessa Tammisto II = 1 Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-21 4 vyöh 1 =883 kg/ha 5. vyöh. 1 =717 kg/ha 4. vyöh 5. vyöh RIGEL NUUTTI NIILO TENHO UULA VÄHÄSÖYRIN KI TRYGGVE TAMMISTO II JONATAN TUURE TUUKKA HAUKILA VEG A GRIN DSTAD
SAGA HAUKILA NOKAN TIMOTEI GRINDSTAD 4 35 3 25 2 15 1 5 Timotei talvituho pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-21 IKI TUURE NUUTTI JONATAN TUUKKA TENHO TAMMISTO II TRYGGVE RIGEL ALMA UULA VÄHÄSÖYRINKI 5. vyöh. 4. vyöh. NIILO VEG A
115 Timotei lajikkeiden kestävyys 3. vuoden sato vert. 1 vuoden sato Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-21 Grinstad 11 Nuutti Sato 3. vuosi 15 1 Rigel Tuure Tammisto II -- mittari Haukila 95 Saga Nokan timotei 9 9 95 1 15 11 Sato 1. vuosi
Timoteilajikkeiden jälkikasvukyky 1989-21 Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa 1989-29 6 Kg ka/ha 5 4 3 2 1 VEGA GRINDSTAD RIGEL NUUTTI TRYGGVE TUURE TENHO NOKKA TAMMISTO II HAUKILA TUUKKA UULA NIILO JONATAN ALMA IKI SAGA BOTTNIA II VÄHÄSÖYRINKI
71 7 69 68 67 66 65 64 Timoteilajikkeiden sulavuus 23-21 D-arvo UULA TAMMISTO II NIILO TENHO TUUKKA HAUKILA RIGEL IKI GRINDSTAD TRYGGVE 2. niitto 1. niitto NUUTTI TUURE
Timoteilajikkeiden sulavuuden muutos 74 72 7 68 66 64 62 Lippulehti vaihe Tähkimisen alku Täysi tähkiminen Tammisto II Tuukka Iki Jonatan Bottnia II Grinstad
Lajikkeen valinta Kokonaisato ja jälkikasvukyky Tuure Grindstad Tenho Tuukka Tammisto II Nuutti Rigell Talvehtiminen Iki Uula Vega Vähäsöyrinki Tammisto II
Timotein serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % 4 2 1 Tenho 9 11 8 7 1 6 Jonatan 25 2 21 2 18 33 Tuukka 2,9 7 2 2 3 2 5 12 11 23 28-29 2,9 3, 4,5 1,9 2,4 Yht. milj kg 1 5 12 14 4 Muut 2 2 2 2 3 Nokka 2 3 2 2 2 Vähäsöyrinki 5 3 3 3 3 Saga 6 Nuutti 8 4 4 2 Tuure 8 17 14 12 6 Grindstad 1 12 11 12 12 Tammisto II 2 26 29 3 32 Iki 29-21 27-28 26-27 25-26 24-25 Lajke % Lähde: Evira
Nurminata (Festuca pratensis) Viljelyvarma Vähälumisilla rannikoilla ongelmia Runsaslumisilla alueilla talvehtii jopa timoteitä paremmin Timoteitä nopeampi alkukehitys Maittavuus timoteitä heikompi Jälkikasvultaan ja kuivuudenkestoltaan timoteitä parempi Säilörehu- ja laidunnurmet Heinänurmissa kuivuu muita heiniä heikommin Inkeri (23), SW Rewansch (27) ja Valtteri (21)
Ruokonata (Festuca arundinacea) Nurminadan lähisukulainen Viljelyvarma koko Suomessa Nurminataa 15-2 prosenttia satoisampi Syvä juuristo Poudankestävä Erittäin voimakas jälkikasvukyky Hitaampi perustuminen Säilyy nurmissa hyvin (jopa 5-6 vuotta) Laatuominaisuuksiltaan nurminadan veroinen Laidun- ja säilörehunurmet Lajikkeet Suomalainen Retu ja Karolina Tanskalainen Kora
Rainata (Festulolium) Lupaava uusi nurmikasvi Ruokonadan/nurminadan ja Italian raiheinän risteytys Hyva laatu ja voimakas jälkikasvu (raiheinä) Talvehtimisominaisuudet (Nadat) Lyhytkestoiset nurmet Aika paljon talvituhoja Etelä- ja Keski-Suomi Lajikkeet Felina (24) ja Hykor (27)
Ruoko- ja nurminadan kevätsato ja jälkikasvu nurmen iän mukaan vuosina 198-98 7 6 5 Nurminata Ruokonata 4 3 2 1 1. niitto 1. vuosi Jälkikasvu 1.niitto 2. vuosi Jälkikasvu 1. niitto 3. vuosi Jälkikasvu
12 1 8 6 4 2 Natalajikkeiden satoisuus Viralliset lajikekokeet 1989-21 kok. sato sato 1. niitto ILMARI KALEVI KASPER INKERI FURE REVANSCH KAROLINA * RETU * HYKOR ** FELINA ** VALTTERI KORA *
ILMARI KALEVI KASPER INKERI REVANSCH VALTTERI 14 12 1 8 6 4 2 Natalajikkeiden kestävyys Viralliset lajikekokeet 1989-21 Kasper 1. v 1 = 928 3. v 1 = 794 3. vuosi 1. vuosi KORA * KAROLINA * RETU * HYKOR ** FELINA ** FURE
FELINA ** HYKOR ** 35 3 25 2 15 1 5 Natalajikkeiden talvituho % pohjoisessa Viralliset lajikekokeet 1989-21 4. vyöhyke 5. vyöhyke VALTTERI INKERI ILMARI RETU * KASPER FURE KALEVI KAROLINA * KORA * REVANSCH
12 1 8 6 4 2 Natalajikkeiden satoisuus pohjoisessa Viralliset lajikekokeet 1989-21 4. vyöh 5. vyöh KALEVI HYKOR ** RETU * KORA * KAROLINA * VALTTERI REVANSCH FURE INKERI ILMARI KASPER FELINA **
BO RIS SALTEN KALEVI 8 7 6 5 4 3 2 1 Natalajikkeiden jälkikasvukyky 1989-21 Kg ka/ha KO RA* HYKO R** KAROLINA* FELINA** RETU* FURE PREVAL SW REVANSCH INKERI KASPER ANTTI ILMARI
Nurmi-, ruoko- ja rainatalajikkeiden sulavuus 21-21 73 72 71 7 69 68 67 66 65 3. niitto 2. niitto 1. niitto 64 INKERI REVANSCH KAROLINA* VALTTERI ILMARI KASPER RETU* KORA* HYKOR** FELINA**
Natojen serdifioidut siemenmäärät lajikkeittain % Lähde: Evira Lajke % 24-25 25-26 26-27 27-28 28-29 29-21 Kasper 34 36 36 34 42 31 Ilmari 1 16 16 15 16 19 Karolina* 16 Kora* 21 16 18 24 19 11 Kalevi 7 14 13 12 1 9 Inkeri 1 2 4 5 Retu* 6 5 7 4 3 3 Fure 6 6 9 6 4 3 Hykor** 1 Sigmund 8 1 3 Felina** 1 1 Yht. milj. kg,69,95 1,82,88,92 * Ruokonata ** Rainata
Koiranheinä(Dactylis glomerata) Aikaisin nurmiheinämme korsiutuu herkästi ei sovellu seoksiin Laidun- ja säilörehunurmet savi- ja hiesumaat Kestää kuivuutta Talvehtii nurminataa ja timoteitä heikommin Talvituhosienet ja jääpolte Pakkanen Niitto kolme kertaa kesässä Maittavuus ei timotein ja nurminadan luokkaa Sopii Etelä-Suomeen
Englanninraiheinä Edulliset kasvupaikat Etelä-Suomessa Satoisa hikevillä mailla Huono talvehtija Pitkä lumipeite Roudaton maa Jääpolte Jälkikasvukyky hyvä
Puna-apila (Trifolium pratense) Apilapitoisuus Oikean korjuuajankohdan arvioiminen Sulavuus laskee nurmiheiniä hitaammin Apilapitoisuus nousee Myöhempi korjuu Seoksessa mukana oleva puna-apila ei paranna heinien sulavuutta www.mtt.fi/artturi Typensidonnan määrä ja ravinnetase Typensidonta 4-1 kg N/vuosi 4 % apilapitoisuus Typpitase positiivinen Apilapitoisuus 25-5% 3-6 kg N/ha
Typpitase eri apilapitoisuuksilla N-tase, kg/ha 1 5 2 4 6 8 1-5 -1 Apilapitoisuus, % kuiva-aineesta Lähde: Arja Nykäsen väitöskirja: Nitrogen dynamics of organic farming in a crop rotation based on red clover (Trifolium pratense) leys
Puna-apila (Trifolium pratense) Viljelypaikkavaatimukset ph 5,7-5,9 Hivenravinteiden parempi saatavuus Kylvösiemenen ymppäys Orgaanisen aineen määrä maassa Apilanurmen kasvu parantuu Suojaa apilaa taudeilta Poudankestävä Ei kestä vesipeittoa eikä hapenpuutetta Viljelykierto Apilamätä Seoskylvö
Puna-apila (Trifolium pratense) Runsaasti talvituhoja Säilyy nurmissa yleensä 2 vuotta Korkea ph ja ymppäys alentavat talvituhoja Niitto syksyllä viimeistään elokuun lopulla Säilörehunurmet Soveltuu parhaiten seoksiin timotein kanssa Laatu heikkenee heiniä hitaammin Siementuotanto - Siementuotantoa ja tuontia ylivoimaisesti eniten Bjursele-lajikkeesta - Myös Betty, Ilte, Isomäki ja Saija ovat siementuotannossa - Siementuotantoa myös paikalliskannoista - Myös lajikeluettelon ulkopuolisia lajikkeita tuodaan (Altaswede, SW Ares, Suez jne)
Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1994-29 Puna-apila Lajike Lajikeluetteloon Satoisuus koko maa kg/ha Kokonaissatoisuus kg/ha Talvituho % 3. vyöh. 4. vyöh. 5. vyöh. 3. vyöh. 4. vyöh. 5. vyöh. BETTY =C 2 597=1 6286 =1 531 =1 369 =1 13 1 15 SW TORUN 29 14 14 11 89 19 9 16 ILTE 21 14 19 84 87 29 27 3 VARTE 22 11 13 64 73 39 38 24 LONE 25 99 16 85 77 2 22 21 JESPER 1994 94 97 82 73 24 24 21 SAIJA 26 92 95 95 69 2 18 24 ISOMÄKI 24 9 91 79 19 12 BJURSELE 1979 87 9 85 78 21 1 2 JOKIOINEN PUNA-AP 1976 83 84 7 67 29 21 23
Palkokasvivertailu MTT Rovaniemi 23 ja 26 Puna-apila, valkoapila, vuohenherne, sinimailanen Puna-apila viljelyvarmin Sietää parhaiten erilaisia niittoaikoja Toinen korjuu elokuussa Vuohenherne ja sinimailanen kärsivät eniten elokuun toisesta niitosta Sinimailanen epävarma talvehtija Vuohenherneen satoisa vanhoissa nurmissa heikkolaatuisin Valkoapila heikkosatoinen mutta laadukas http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v64n1s7a.pdf
Viljelyalat koko maassa 21-21 18 16 14 12 härkäpapu rehuherne ruokaherne 1 8 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21
Peltokasvien kasvuaika Kasvi Ohra Kaura Herne Kevätrypsi Härkäpapu Kevätrapsi Kasvuaika vrk 83-98 94-15 97-11 12-14 111 112-117 Tehoisa lämpösumma astepäivää 792-966 897-166 93-97 993-116 112 113-116
Herneen kasvuaika Herneen kasvuajat näyttävät kohtuullisilta, mutta.. koko maan tulokset eivät anna oikeaa kuvaa Pohjanmaan oloista herneen kasvuaikaan vaikuttaa voimakkaasti kasvukauden viileys/sateisuus tai toisaalta lämpö maan typpi > jatkaa kasvuaikaa lakoutuminen > jatkaa kasvuaikaa, epätasainen tuleentuminen
Karitan sato Ylistarossa 22-29 (25 ei koetta) 5 45 4 4563 4619 489 3917 35 3298 3 2868 2868 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29
Hernelajikkeiden satoisuus viralliset lajikekokeet 22-29 SATO KG/HA 5 1 15 2 25 3 35 4 45 KARITA 3967 ROKKA 3765 PERTTU 4138 STOK 3972 HULDA 3734 ZEKON 3793 NITOUCHE 4169 BRUTUS 486
Valkuaiskasvit Kasvilaji Korjuu siemeneksi Vihantarehuksi Siemenmäärä viljaseoksessa viljaseoksessa Herne 1,2, (3) vyöh. Lajikeluettelon lajikkeet Karita jne Lehtevät, myöhäiset lajikkeet Timo, Arvika, Lisa, Florida 3-7 Härkäpapu 1-2 vyöh. Vaatelian ja myöhäisin (vehnä, kaura) Ukko, Kontu Puhtaana 25-27 7 kpl/m 2 Rehuvirna - Sopii seoksiin 3-6 Ebena Ruisvirna - Rehuvirnaa vaatimattomampi, kärsii vähemmän varjostuksesta 3-5 Hungvillosa Lupiinit Kokemukset vähäisiä Herkkiä varjostukselle => eivät sovi seoksiin