0 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.2014
1 TALOUSARVIO 2015 Sisällysluettelo Sivu Talousarvion yleisperustelut 2 Yleinen taloudellinen kehitys 2 Kuntien menot 2014 2015 3 Kuntien tulot 2014 2015 4 Varkauden kaupunkistrategia 6 Varkauden kaupungin tilanne 10 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 14 Talousarvion sitovuus ja muut määräykset 20 Lautakuntien talousarviot perusteluineen / Käyttötalousosa 29 Kaupunginvaltuusto 30 Tarkastuslautakunta 32 Kaupunginhallitus 34 Keskusvaalilautakunta 38 Konsernihallinto 39 Perusturvalautakunta 53 Sivistyslautakunta 78 Tekninen lautakunta 104 Investointiosa 124 Investointien perustelut 125 Investointisuunnitelma 2015 2018 141 Tuloslaskelma 2015 149 Talousarvio 2015 rahoituserät 150 Taloussuunnitelma 2015-2017 toimialoittain 151 Taloussuunnitelma 2015 2017 tuloslaskelma 152 Rahoitusosa 153 Rahoituslaskelma 154 Talousarvion liitteet 155 Käyttötalouden talousarviorakenne 1.1.2015 156 Suunnitelmapoistojen perusteet 157 Soisalon työterveys liikelaitos 158 Konserniyhteisöt 165 Joroisten kunnan sosiaali- ja terveystoimen talousarvio 2015 184 Pöytäkirjanote kv 15.12.2014 81 / Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 199
2 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla
3 ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle 2016. Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Kuntien menot vuosina 2014 2015 Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna 2015. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan
4 hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien tulot vuosina 2014 2015 Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna.
5 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 17.9.2014/MP 2012-1,5 3,4 3,2 0,4 2,8 7,7 42,9 56,3-2,1 53,0-1,9 0,6 1,9 2013* -1,2* 0,5 2,1-1,1 1,5 8,2 44,0 57,8-2,3 55,9-2,2 0,2 1,9 * Lähde: Tilastokeskus (EKT2010), VM Suhdannekatsaus 15.9.2014 2014** 2015** 2016** 0,0 0,9 1,4-0,4 1,1 8,6 44,4 58,5-2,7 59,6-1,5 0,3 1,5 1,2 1,7 1,2 0,3 1,5 8,5 44,3 58,2-2,4 61,2-1,2 0,4 1,6 1,4 2,2 1,5 0,6 1,8 8,2 44,5 57,9-1,7 62.1-1,1 0,7 2,2
6 VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.6.2013 kaupunkistrategian vuosille 2013 2016. Kaupunkistrategiaan sisältyvistä viidestä painopistealueesta ja niille määritellyistä strategisista päämääristä sekä päämäärille asetetuista tavoitteista, mittareista ja toimenpiteistä on johdettu toimialojen / palvelualueiden vastaavat sitovat talousarviovuoden tavoitteet. Kaupunkistrategian pääviesti: Varkaus - luovaa energiaa Itä-Suomesta Visio: Rohkea ja inhimillinen Varkaus Olemme energiateknologian kansainvälinen osaamiskeskittymä. Keskellä Itä- Suomea, osana Keski-Savoa tarjoamme erinomaiset edellytykset monipuoliselle yrittäjyydelle ja laadukkaalle elämälle. Varkaudessa kaikki on lähellä ihmistä.
7
8
9
10 VARKAUDEN KAUPUNGIN TILANNE Yleistä Väestö Vuonna 2013 Varkaudessa oli 22 107 asukasta. Vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä asukasmäärä on ennakkotietojen mukaan vähentynyt 213 henkilöllä (21 894 as.). Väestöennusteen mukaan väestömäärä vähenee vuodesta 2013 vuoteen 2017 mennessä 701 asukkaalla. Väestön ikärakenteen kehitys asettaa haasteita palvelujen rahoitukselle ja palvelurakenteelle. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde eli lasten (0-14 v) ja vanhusten (65 v. täyttäneiden) määrä suhteessa työikäisiin heikkenee. Varkauden huoltosuhde vuonna 2013 oli 61. Luku kuvaa sitä, että Varkaudessa on 61 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohden. Huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän 65,0:een vuonna 2015 ja 76,6 vuoteen 2020 mennessä. Varkauden väestö iän mukaan v. 2012 sekä ennuste vuosille 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus 0-6 v. 7-16 v. 17-19 v. 20-64 v. 65-74 v. 75-84 v. 85 v. - Yht 2007 1 486 2 667 879 13 686 2 432 1 799 456 23 405 2008 1 435 2 575 893 13 517 2 483 1 777 502 23 182 2009 1 431 2 465 939 13 328 2 427 1 833 512 22 935 2010 1 418 2 377 930 13 136 2 498 1 860 558 22 777 2011 1 358 2 286 934 12 924 2 646 1 854 604 22 606 2012 1 326 2 223 881 12 702 2 739 1 835 634 22 340 2013 1 312 2 141 852 12 433 2 891 1 851 680 22 160 2014 1 285 2 096 747 12 201 2 985 1 846 747 21 907 2015 1 274 2 047 770 11 946 3 156 1 811 754 21 758 2016 1 261 1 994 742 11 719 3 195 1 877 790 21 578 2017 1 244 1 952 730 11 471 3 348 1 864 797 21 406
11 alle 15-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden. Työpaikat ja työllisyys Varkaudessa oli vuoden 2012 lopussa 8 966 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on vähentynyt 190 edellisen vuoden tasosta.
12 Työttömyysaste Työttömyysaste Varkaudessa oli työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan vuoden 2014 syyskuussa 15,4 %. Pohjois-Savon työttömyysaste oli syyskuussa 11,9 % ja koko maan työttömyysaste oli 12,0 %. Työttömiä työnhakijoita oli Varkaudessa vuoden 2014 syyskuussa 1 500 henkilöä (syyskuu 2013 1 546). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli kuluvan vuoden syyskuun lopussa 478 henkilöä (syyskuu 2013 495). Alle 25-vuotiaita oli työttömänä lokakuun lopussa 220 (syyskuu 2012 210).
13 Varkauden kaupungin talous Vuoden 2013 tilinkauden tulos oli alijäämäinen 6,2 M ja vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä tulee olemaan 2,9 M. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015 2016 taloussuunnitelman mukaan talouden tasapaino on saavutettava vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen toimialoille antaman vuoden 2015 ja taloussuunnitelmavuosien 2016 ja 2017 raamin mukaan toimialojen toimintakatteiden tuli laskea vuonna 2015 3,1 % verrattuna vuoden 2014 käyttösuunnitelmaan ja vuonna 2016-3,1 % verrattuna edelliseen vuoteen.
14 Vuosina 2013 ja 2014 syntyvät alijäämät katetaan vuosien 2015-2016 aikana. Jotta suunnitelma toteutuu, on välttämätöntä tehdä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Tämän lisäksi joudutaan tarkistamaan veroprosentteja sekä tuloveron että kiinteistöveron osalta. Tuloveroprosenttia korotetaan vuodelle 2015 0,25 prosenttiyksikköä ja suunnitelmavuodella 2016 0,25 prosenttiyksikön verran (yht. 0,5 prosenttiyksikköä). Myös kiinteistöveron tulo-odotukseen sisältyy taloussuunnitelmassa korotus vuodelle 2016. Vuoden 2015 talousarvioesitys on 1,9 M ylijäämäinen. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017 Laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi 19.5.2014 vuoden 2015 ja suunnittelukauden 2016 2017 kehyksen. Talousarvioraamin laadinnan lähtökohtana on ollut vuoden 2013 tilinpäätös, vuoden 2014 käyttösuunnitelma ja sen toteutumisennuste vuoden 2014 ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan. Talousarvion rakenne / käyttötalous Käyttötalousosan rakenne on selitetty sivulla 156. Lautakuntataso - kaupunkistrategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat. Vastuualue- / palvelualuetaso - toiminta-ajatus - toimintaympäristö ja sen muutokset - toiminnan painopistealueet - palvelualuetasolle kaupunkistrategiasta / toimialastrategiasta johdetut sitovat tavoitteet - tunnusluvut - määrärahat. Talousarvion rakenteelliset muutokset Ruoka- ja puhtauspalvelut sekä tilapalvelun-yksikkö muodostivat 1.5.2014 lukien yhteisen palveluyksikön. Nettoperiaatteella toimiva yksikkö saa varsinaisen toimintansa rahoituksen kokonaan tai osittain korvauksena tuottamistaan palveluista. Yhdistymisen tavoitteena on aikaansaada toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Tekninen toimi siirtyy vuonna 2015 prosessimaiseen organisaatioon. Organisaatio muodostaa tärkeimpien prosessien eli loogisten toimintakokonaisuuksien mukaisesti kolme palvelualuetta: strateginen ohjaus, suunnittelu ja toteuttaminen. Toimintakulut Toimintakate (käyttötalouden netto) osoittaa vuonna 2015 2,6 %:n vähennystä verrattuna vuoden 2014 tilinpäätösarvioon (vähennys 1,3 % verrattuna v. 2014 alkuperäiseen talousarvioon).
15 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Vuoden 2013 lopussa kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrä (ml. liikelaitos Soisalon Työterveys) oli 1 775 henkilöä, joista 1 428 oli vakinaista ja 347 määräaikaista ml. työllistetyt ja oppisopimukset. Vakituisen henkilöstön lukumäärä oli 1428. Vuonna 2013 vakituinen henkilöstömäärä kasvoi 118 henkilöllä, mikä johtui pääasiallisesti Joroisten sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön siirtymisestä Varkauden kaupungin työntekijöiksi. Lokakuussa 2014 kaupungin henkilöstön kokonaismäärä 1 725 henkilöä. Vakituisen henkilöstön lukumäärä oli 1 420, missä on vähennystä vuoden alun tilanteeseen verrattuna 8 henkilöä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa (ilman työllistettyjä ja oppisopimuksia) oli lokakuussa 271 henkilöä, vähennystä 42 henkilöä vuoden vaihteen tilanteesta. Vuoden 2015 tavoitteena osana talouden tervehdyttämisohjelmaa on kokonaishenkilöstömäärän vähentäminen pysyvien henkilöstömenosäästöjen avulla. Henkilöstön vähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja kuten eläköityminen, määräaikaisen vähentäminen, organisaatiomuutokset, toiminnan uudelleenjärjestelyt, palveluprosessien kehittäminen, irtisanomiset. Henkilöstö 30.10.2014 Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Oppisop. Konsernihallinto 32 9 2 43 Konsernipalvelut 7 1 4 12 Sos- ja terveystoimi Varkaus 625 124 2 751 Sos- ja terveystoimi Joroinen 99 17 0 116 Sivistystoimi 421 82 16 519 Tekninen toimi 186 27 10 223 Liikelaitos Soisalon Työterveys 50 11 0 61 Yhteensä 1420 271 34 1725 Henkilöstö 31.12.2013 1428 313 34 1775 Henkilöstö 31.12.2012 1310 324 21 1655 Eläkepoistumaennuste (lähde: Kevan ennuste syksy 2014) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vanhuuseläke 35 41 38 37 49 61 Työkyvöttömyyseläke 27 27 26 24 22 21 Eläkepoistuma yhteensä 62 68 64 61 71 82
16 Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta (kunnallisverosta), yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Tulovero Kaupungin talousarvio on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuksen tuloveroprosenttia nostetaan nykyisestä 20,50 prosentista 20,75 prosenttiin. Tuloveroprosenttia korotettiin edellisen kerran vuodelle 2014. Taloussuunnitelma (v. 2016 2017) sisältää myös tuloveroprosentin korottamisen laskennallisesti 0,25 prosenttiyksiköllä vuonna 2016. Myös kiinteistöveroprosentteja on arvioitu korotettavan v. 2016. Verotuksen taso täsmentyy tulevien vuosien talousarvion valmistelun yhteydessä. Kunnallisveron tuotoksi v. 2014 on arvioitu 68,2 M. Tuloveroprosentin 0,25 prosenttiyksikön korotuksen arvioidaan lisäävän kunnallisverotuloa n. 0,750 M. Kunnallisverotuoton arvioidaan kasvavan vuoden 2014 toteutumaennusteeseen nähden 1,1 %. Kiinteistövero Talousarviossa kiinteistöverot on arvioitu nykyisten veroprosenttien mukaan. Kiinteistöverolaki on muuttumassa verovuodelle 2015. Hallituksen esityksen (158/2014) perusteella muutetaan kiinteistöverolain 11 :ä siten, että kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja yläraja nousee 0,20 prosenttiyksiköllä, jolloin uudeksi vaihteluväliksi muodostuu 0,80-1,55 %. Kiinteistöverolain 12 :ä muutetaan siten, että vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajaa nostetaan 0,05 prosenttiyksiköllä, jolloin uudeksi vaihteluväliksi muodostuu 0,37-0,80 %. Muiden asuinrakennusten (esim. kesämökit) veroprosentti voidaan vuodelle 2015 määrätä erikseen uuden vaihteluvälin 0,80-1,55 % rajoissa enintään 0,60 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korkeammaksi. Jos kuitenkin näin laskettu veroprosentti on valtuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, niin veroprosentti voidaan määrätä enintään valtuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotuksen laskennallinen tuotto on valtionbudjettiehdotuksessa päätetty ohjata valtiolle vähentämällä vastaavalla summalla peruspalvelujen valtionosuutta. Valtionosuutta vähennetään siis myös niiltä kunnilta, jotka eivät korota kiinteistöveroprosenttejaan. Yhteisövero Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Vuonna 2014 yhteisöverokanta laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Vuonna 2015 valtion kompensoi yhteisöveron jako-osuuden korotuksen kautta työmarkkinatuen uudistamisen aiheuttamia lisäkustannuksia. Talousarviossa 2015 yhteisöverotulojen tulotavoite on 4,7 M.
17 VEROTULOT 2011 2012 2013 KS2014 Enn 2014 TA 2015 Verotulot, yht. 72 277 72 423 74 469 76 400 77 000 78 100 -muutos -% 0,7 0,2 2,8 2,6 3,4 1,4 Kunnallisvero 64 563 65 681 67 268 67 100 67 400 68 150 -muutos -% -0,4 1,7 2,4-0,2 0,2 1,1 Yhteisövero 3 951 2 939 3 341 4 200 4 400 4 750 -muutos -% 22,5-25,6 13,7 25,7 31,7 8,0 Kiinteistövero 3 763 3 803 3 860 5 100 5 200 5 200 -muutos -% 1,8 1,1 1,5 32,1 34,7 0,0 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,50 20,50 20,75 Efektiivinen veroaste 14,98 14,75 14,77 15,13 15,13 15,09 Varkaus Veroprosentit 2007 2008 2009 2010-13 2014 2015 Tuloveroprosentti 19 19 19 20 20,50 20,75 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,75 0,90 0,90 0,95 1,35 1,35 Vakituinen asuminen 0,25 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 Muut asuinrakennukset 0,85 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0 0 0 0 0 0 Voimalaitos 2,5 2,5 2,5 2,85 2,85 2,85 Valtionosuudet Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia tuloja ja niitä käsitellään kunnan yleisen rahoituksen erinä. Valtionosuusuudistus Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymiskriteerejä on muutettu olennaisesti. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Uudistuksen voimaantulolla on viiden vuoden siirtymäaika. Kahtena ensimmäisenä vuotena muutos rajoitetaan 50 euroon/asukas, kolmantena ja neljäntenä vuotena 80 euroon/asukas ja viides vuosi 120 euroon/asukas. Kuntakohtaisten laskelmien mukaan Varkauden kaupunki hyötyy uudistuksesta n. 1,5 M eli 67 e/asukas lähinnä verotuloihin perustuvan valtionosuustasauksen vuoksi. Uudistuksen vaikutusta kuitenkin pienentää samaan aikaan tehtävät valtionosuusleikkaukset. Valtionosuusleikkauksista johtuen suunnitelmavuosien osalta valtionosuuksien ennustaminen on kuitenkin vallitsevissa olosuhteissa erittäin haasteellista.
18 Valtionosuusarvio vuodelle 2015 on 45,1 M. Valtionosuuksien muutos on 1,4 % verrattuna vuoteen 2014. Valtiovarainministeriö päättää peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2015 joulukuussa 2014. Verorahoitus (verot ja valtionosuudet) ja toimintakatteen kehitys Verorahoitus 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TAE2014 TA2015 Verotulot 71 472 68 450 71 760 72 277 72 423 74 469 77 000 78 100 - verotulojen muutos -3 022 3 310 517 146 2 046 2 531 1 100 - verotulon muutos edell. v. -% 6,6-4,2 4,8 0,7 0,2 2,8 3,4 1,4 Valtionosuudet 32 229 33 602 37 466 39 816 42 432 43 774 45 650 45 100 1 373 3 864 2 350 2 616 1 342 1 876-550 - valtonos. muutos edell. v. -% 15,7 4,3 11,5 6,3 6,6 3,2 4,3-1,2 Verorahoitus 103 701 102 052 109 226 112 093 114 855 118 243 122 650 123 200 - verot ja valtionosuudet - verorahoitus muutos -1 649 7 174 2 867 2 762 3 388 4 407 550 - Verorah. muutos edell. v. -% 9,2-1,6 7,0 2,6 2,5 2,9 3,7 0,4 Toimintakate (ilman liikelait.) 93 503 96 941 101 707 105 790 115 264 122 053 120 109 117 039 - toimintakate muutos 3 438 4 766 4 083 9 474 6 789-1 944-3 070 - Toimintakate muutos edell. v. -% 5,0 3,7 4,9 4,0 9,0 5,9-1,6-2,6 Vuosikate ja suunnitelmapoistot Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosittaisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate % poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen. Vuoden 2015 talousarvion mukaan vuosikate on 6,7 M. Vuosikate kattaa poistoista 139 %. Vuosikate on 308 euroa asukasta kohden. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1,2 M koostuu pääosin Keski-Savon Vesi Oy:n lainojen koroista. Muut rahoitustuotot 0,800 M muodostuu pääosin Varkauden Aluelämpö Oy:n (0,450 M ) ja Savon Energiaholding Oy:n osingoista. Summaan sisältyy myös kuntayhtymien peruspääomien korot. Pitkäaikaisten lainojen korkomenot on arvioitu maltillisella koronnousulla suunnitelmakauden aikana. Vuoden 2015 korkokulut ovat 1,2 M. Lainat Kaupungin lainamäärä vuonna 2013 oli 52,1 M. Vuonna 2014 lainamäärän arvioidaan olevan 57,1 M ja v. 2015 59,2 M. Lainamäärä asukasta kohti vuonna 2013 oli 2 359 euroa ja vuoden 2014 lopussa n. 2 610 euroa, v. 2015 2 720 euroa.
19 Tilikauden tulos Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos oli alijäämäinen 6,3 M. Vuoden 2014 toisen osavuosikatsauksen ennusteen mukainen ja sen jälkeen huomioitu vuodelle 2014 myönnetty harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (1,65 M ) sekä verotuloennusteen päivitys (0,6 M ) tilinkauden tulos on alijäämäinen 0,7 M. Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2015 tulos muodostuu ylijäämäiseksi n. 1,9 M. Tulostavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimialat toteuttavat talousarvioesityksiin sisältyvät talouden tasapainottamistoimenpiteet. Lisäksi edellytetään, että kaupunginhallituksen 3.11.2014 käynnistämissä yhteistoimintaneuvotteluissa saavutetaan neuvottelulle asetetut tavoitteet. TULOSLASKELMA TP2013 KS2014 Enn 2014 osav. II TAE 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 70 583 68 437 Toimintakulut -193 092-187 313 Valmistus omaan käyttöön 456 385 Toimintakate -122 053-118 491-120 109-117 039-115 229-116 941 %-muutos edell.v. 5,9-2,9 1,4-2,6-1,5 1,5 Verotulot 74 469 76 400 77 000 78 100 79 400 79 400 Valtionosuudet 43 774 44 000 45 650 45 100 45 100 45 100 Rahoitustuotot ja -kulut 2 028 869 1 419 539 300 300 Vuosikate -1 782 2 778 3 960 6 700 9 571 7 859 Suunnitelma poistot -4 424-4 652-4 651-4 814-4 560-4700 Satunnaiset erät Varausten muutos Tilikauden ylijäämä (-alij) -6 206-1 874-691 1 886 5 011 3 159 Kumulat.toiminnall.yli-alij -6 206-8 080-6 897-5 011 0 3 159 Kumulatiivinen taseen yli/-alij. 10 016 8 142 9 325 11 211 16 222 19 381 *) v. 2014 ennusteessa huomioitu harkinannan valtionos. korotus 1,650 M myös verotulot päivitetty
20 TALOUSARVION SITOVUUS JA MUUT MÄÄRÄYKSET Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan tarkempaa käyttötalouden erittelyä toimielimen alaisista toiminnoista. Mikäli lopullinen talousarvio on muuttunut siitä, mitä lautakunnat ovat esittäneet, on kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee toimittaa taloushallintoon viimeistään 30.1.2015. Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kuntalaki ja kaupungin taloussääntö ja muut taloudesta annetut ohjeet velvoittavat hoitamaan kaupungin taloutta hyväksytyn talousarvion puitteissa. Huolehtiessaan oman toimialansa tehtävistä ja kehittämisestä, kaikkien lautakuntien sekä virastojen/laitosten vastaavien ja koko henkilöstön tulee yhdessä olla selvillä toimintojensa vaikutuksesta paitsi oman toimialan myös koko kaupungin kokonaistalouteen. Toimielimen/palvelualueen/palveluyksikön vastuussa olevien henkilöiden tulee tuntea oman alueensa talousarvio ja sen toiminnalliset tavoitteet. Heidän on oltava tietoisia määrärahojen määrästä ja riittävyydestä ennen niiden käyttämistä. Toimielimien edellytetään pysyvän valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan koko kaupunkia koskevalla tasolla (konsernitaso), toimielin- ja palvelualuetasolla. Raportointivelvollisuus kohdistuu taloudellisen tuloksen seurantaan sekä toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammi-elokuu ja tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösennuste). Toimialajohtajat vastaavat omalta osaltaan oman toimialan/palvelualueiden sisällä toteutettavasta raportoinnista. Toimialajohtajat raportoivat lautakuntaa talousarvion toteutumisesta palvelualuetasolla kuukausittain. Toimialajohtajien on informoitava kaupunginhallitusta säännöllisesti kuukausittain talousarvioin toteutumisesta ja välittömästi, jos näyttää että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovat ovat: 1. Käyttötaloudessa palvelualuekohtainen tilikauden tulos (tulos suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen). 2. Kaupunkistrategiasta johdetut toimiala/palvelualuekohtaiset tavoitteet. 3. Rahoitusosassa kustannuspaikka. 4. Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmän koneet ja kalusteet sitovuus on toimialakohtainen määräraha. 5. Lainanotossa ja antolainoissa nettolainanotto / nettolainananto on sitova.
21 Lautakuntakohtainen sitovuus: 6. Lautakunnan on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä lautakuntaa sitova taso käyttötaloudessa. Se voi olla joko palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden tulos. 7. Lautakunta päättää investointiosan määrärahasiirrot taseryhmien sisällä hankkeiden kesken (ks. kohta 4). Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää: Lautakunta - määrärahojen siirrosta omien palveluyksiköiden välillä silloin kun muutos ei aiheuta koko toimialan palvelualueen tilikauden tuloksen ylittymistä. Soisalon Työterveys liikelaitos Liikelaitoksen tulee kattaa kertyneet alijäämät talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Hankinnat Vain toiminnan kannalta välttämättömät hankinnat suoritetaan. Hankintoihin on haettava lupa palvelualueen päälliköltä. Hankinnoissa noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää hankintastrategiaa ja linjausta (Kh 13.10.2014). Lainanotto Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus: Talousjohtajalla on oikeus päättää talousarviolainojen sekä tilapäisluottojen ottamisesta kaupunginvaltuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa (lainanotto) sekä lainojen uudistamisesta ja lainaehtojen muuttamisesta. Päätös koskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta talousarviossa hyväksytyn lainan oton mukaisesti - talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 10 % - talousarviolainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskurssin perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla enintään 10 %. - tilapäisluoton ottamista maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään15 M. Nettolainanotto on sitova taso, jolloin mm. lainojen konvertointi on mahdollista. Päätös koskee myös - koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, korkosuojaussopimuksia sekä muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorkoa enintään talousarviossa olevan lainakannan verran.