KANTAKAUPUNGIN KASVISTON RUUTUKARTOITUS VÄLIRAPORTTI OSA 1 Teksti: Taru Tuomisto Kartat: Taru Tuomisto Kannen kuva: Jouko Sipari Julkaisija: Tampereen kaupunki Työn valvonta ja kuvaustekniikan toteutus: Heli Ylinen Maastokartoitus: Metsätähti Oy ja Luontotutkimus Pertti Ranta Copyright N:o 2007110 Tampereen kaupunkimittaus
JOHDANTO Tampereen kantakaupungin alueella on tehty järjestelmällistä kasviston ruutukartoitusta kesästä 1998 asti. Aluksi tekijäksi valittiin Metsätähti Oy ja kesällä 2006 kartoitustyötä jatkoi Luontotutkimus Pertti Ranta. Kartoituksessa kaupunki on jaettu 500 x 500 neliömetrin suuruisiin, erikseen tutkittaviin kartoitusruutuihin, joita on yhteensä 596. Numerointi alkaa kaupungin länsipuolelta ja jatkuu pohjois-eteläsuunnassa itään päin (Kartta). Kartta 1. Kartoitusruudut. Kartoitusruuduista on merkitty jo kartoitetut ruudut. Lähtökohtaisesti ruuduilta on pyritty kartoittamaan kaikki kasvit. Näin ollen kartoituksessa tutkitaan myös ne alueet, jotka eivät ole herättäneet kasviharrastajien tai -tutkijoiden kiinnostusta. Käytännössä kuitenkin kasviston kartoitus siten, että kaikki sen alueella tavattavat kasvit varmasti havaittaisiin on käytännössä lähes mahdoton tehtävä, sillä monet kasvit saattavat olla vuosiakin näkymättömissä joko siemeninä maassa tai maanpinnan alapuolella maavarsiensa turvin odottamassa suotuisia kasvuolosuhteita. Myös vuosittaiset vaihtelut kasvien runsaudessa ovat suuria. Käytännössä ruutu pitäisi kartoittaa kolme kertaa maastokauden aikana että eri aikaan esiintyvät kasvit havaittaisiin (Lähde: Metsätähti Oy). Metsätähti Oy:n (1996) mukaan kartoitusruudun tutkiminen alkaa karttoihin perehtymisellä. Ruudun läpikäynti suunnitellaan siten, että kaikki sen alueella sijaitsevat biotoopit tulevat mukaan. Kartoitusruuduilla havaitut kasvit merkitään maastossa maastotallennuslomakkeille, joihin kerätään tiedot myös havaittujen kasvien runsaudesta, yleisyydestä ja kasvupaikoista. Runsaudella tarkoitetaan kasvustojen yksilömäärää, yleisyydellä esiintymien lukumäärää kartoitusruudulla. Runsaus-arvio tarkoittaa suurinta havaittua runsautta kartoitusruudulla. Arvioinnissa käytetään viisiportaista asteikkoa. Jokaisen havaitun kasvilajin runsautta kartoitusruuduilla on kuvattu asteikolla, joissa 1 on pienin määrä ja 5 runsain. ASTEIKKO YKSILÖMÄÄRÄ 1 1-9 2 10-99 3 100-999 4 1000-9999 5 10000 -
Myös yleisyyden arvioinnissa käytetään viisiportaista asteikkoa. Kasvilajin yleisyyttä arvioitaessa ruutu on ajateltu jaettavaksi 100 samankokoiseen osaruutuun. Yleisyysarvio perustuu siihen kuinka monella osaruudulla kasvia on tavattu. Kysymys on siis siitä, kuinka suurella osalla kartoitusruutua kyseisen kasvin kasvustoja esiintyy. Silloin kun samalla kartoitusruudulla on useita maankäyttömuotoja jäävät yleisyydet pakostakin alhaisiksi. Useilla lajeilla voidaan havaita keskittymiä, jotka selittyvät kasville sopivan biotoopin runsaudella. ASTEIKKO OSARUUTUJEN LUKUMÄÄRÄ 1 1-5 2 6-10 3 11-25 4 26-50 5 51-100 Erilaiset kasvupaikat on merkitty aineistoon 34 eri kasvupaikkakoodilla. Kasvupaikkakoodin valinnassa on ratkaisevana pidetty kasvupaikan syntytapaa (Metsätähti Oy 1996). Yhtä kasvilajia saattaa kasvaa monella erilaisella kasvupaikalla. Kasvupaikat ja niihin liittyvät kasvupaikkakoodit on lueteltu liitteessä 1. Maastokartoituksen tekijä Pertti Ranta tallensi maastotallennuslomakkeet Access-pohjaiseen Takiainenohjelmaan. Kaupungilla kasviston ruutukartoituksen aineistosta on muodostettu kolme eri yksilötyyppiä Oracletietokantaan. Ne ovat YV_KASVILAJI_KIRJASTO, YV_KASVILAJI_ESIINTYMÄ ja YV_RUUTU. Kasvilajikirjastossa on tällä hetkellä 1239 eri kasvilajia ja niihin liittyvät tiedot. Kasvilaji-kirjaston lajit on lueteltu liitteessä 2. Varsinaisia havaintoja on 1215 kasvilajikirjaston kasvista. Kasvihavainnot on tallennettu Kasvilaji-esiintymä yksilötyyppiin, ja niitä on tällä hetkellä 146 302. Ruutu-yksilötyyppiin on kirjattu vallitseva maakäyttö, koordinaatit, kartoitusajankohta ja kartoittaja. Vuoden 2007 huhtikuussa 596 kartoitusruudusta on kartoitettu 378 ruutua (Kartta 1). Tutkimatta on vielä 217 ruutua. Ruuduista 16 on kartoitettu vuonna 1998, 67 vuonna 1999, 55 vuonna 2000, 69 vuonna 2001, 66 vuonna 2002, 51 vuonna 2003, 28 vuonna 2004, 3 vuonna 2005, ja 37 vuonna 2006 (Kartta 2). Kartta 2. Maastokartoitusvuodet.
Maankäyttö ruuduilla Kartoitusruudut on merkitty vallitsevan maankäytön mukaan (kartta 3). Maankäyttömuodot ovat asutus, teollisuus, metsä, pelto ja vesistö. Yleisin maankäytön muoto on asutus. Vähiten kantakaupungin alueella on ruutuja, joissa pääasiallinen maankäyttö on pelto. Kartta 3. Maankäyttö ruuduilla.
Kasvupaikat Tähän mennessä kartoitetun aineiston yleisin kasvupaikka on maantien luiska, jota on 331 ruudulla 378:sta. Yleisiä ovat myös tuore kangas 261 ruudulla ja puutarha 225 ruudulla. Vähiten on jokia (3) ja joen rantoja (2). Kaatopaikkoja ei aineistossa ollut yhtään. Kasvupaikkojen esiintymistä kartoitusruuduilla kuvataan kuvassa 1. Maantien luiska 331 Tuore kangas 265 Puutarha Lehtomainen kangas Ojanreunus 225 218 218 Puisto 182 Oja Metsittymä 162 160 Kallio Joutomaa Polku Niitty Korpi Järven ranta Lehto 145 143 142 138 135 125 125 Järvi 110 Kasvupaikka Lampi Hakattu Maantien oja Kuiva kangas Lammen ranta Metsätie Rautatie Viljelemätön pelto Räme Viljelty pelto Puron ranta Hiekkakuoppa 78 71 70 66 60 55 53 46 45 38 36 29 Puro Kalliopainanne Neva 17 14 13 Joki Joen ranta 3 2 0 50 100 150 200 250 300 350 Ruutujen lukumäärä Kuva 1. Kaavio kuvaa kuinka monella ruudulla kasvupaikka on havaittu.
Lajisto ei ole tasaisesti jakautunut eri kasvupaikkojen kesken. Eniten lajeja on löytynyt puutarhasta, kaikkiaan 66,6 prosenttia kaikista havaituista lajeista. Suurin osa puutarhoissa tavatuista lajeista on koristekasveja. Maantien luiskalla on havaittu 62,9 prosenttia lajeista ja puistossa 53,3 prosenttia. Jokiuomien varsinainen vesikasvillisuus on yleensä niukkaa sameuden ja pohjan pehmeyden vuoksi. Vedenpinnan suuret korkeusvaihtelut haittaavat myös vesikasvien kehittymistä. Joissa on havaittu vain 1,2 prosenttia aineiston lajimäärästä. Kuvassa 2 on esitetty havaittujen lajien määrä kasvupaikoilla. Kasvupaikka Puutarha Maantien luiska Puisto Niitty Tuore kangas Joutomaa Lehtomainen kangas Metsittymä Ojanreunus Järven ranta Maantien oja Lehto Polku Kallio Rautatie Korpi Metsätie Viljelemätön pelto Hakattu Lammen ranta Puron ranta Viljelty pelto Kuiva kangas Räme Oja Hiekkakuoppa Järvi Lampi Joen ranta Neva Puro Kalliopainanne Joki 483 483 482 443 427 415 401 377 369 365 316 305 298 271 263 254 221 215 203 172 156 135 105 97 94 72 71 43 35 15 646 764 810 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Lajien lukumäärä Kuva 2. Havaittujen lajien lukumäärä kasvupaikoilla.
Maantien luiskat muistuttavat ympäristöolosuhteiltaan usein niittyjä ja ketoja. Puuston kasvu yleensä estetään ja pientareita leikataan aika ajoin matalammaksi. Tienvarsilajistossa onkin useita niittykasveja, joskin lajisto muistuttaa myös joutomaiden lajistoa. Joutomailla (143 ruudulla) tarkoitetaan läjitysalueita, täyttömäkiä, keskeneräisiä maanrakennuskohteita ja rappeutuneita teollisuusalueita. Yhteistä niille on kasvillisuuden vakiintumattomuus ja lyhyt aika viimeisestä maanpinnan muokkauksesta, oli se sitten kaivamista tai läjittämistä. Kasvillisuuden peittävyys jää alhaiseksi, sillä suuri osa maanpinnasta on paljaana tai kasvipeite on harvaa. Lajikoostumus ja rakenne vaihtelevat paljon joutomaatyypin mukaan. Kasvupaikkojen oja ja puro välisenä erona on pidetty sitä, että kun puro oikaistaan ja ruopataan, siitä tulee oja. Ojien kasvillisuus kokee kasvukauden aikana useita muutoksia. (Lähde: Metsätähti Oy 1996). Kun tutkitaan aineiston kaikkia 146 302 havaintoa huomioonottamatta lajimääriä, kasvistoltaan runsaimmaksi kasvupaikaksi osoittautuvat maantien luiskat, joilta on tehty melkein 20 prosenttia kaikista havainnoista. Puutarhat ovat kuitenkin tälläkin tapaa mitattuna kasvillisuudeltaan toiseksi runsain kasvupaikka (noin 10 % havainnoista). Joissa, kalliopainanteissa, puroissa, nevoilla, jokien, lampien ja purojen rannoilla, lammissa, järvissä, hiekkakuopissa, ojissa ja maantien ojissa, rämeillä, kuivilla kankailla, pelloilla, hakatuissa metsissä ja metsäteillä on havaittu yhteensä vain 10 prosenttia kaikista havaituista kasviesiintymistä. Muut kasvupaikat (alle 3 %) 10,07 % Korpi 3,31 % Lehto 3,95 % Järven ranta 3,35 % Puutarha 10,13 % Ojanreunus 4,23 % Metsittymä 4,96 % Lehtomainen kangas 8,14 % Maantien luiska 18 % Joutomaa 5,35 % Puisto 5,89 % Niitty 5,18 % Tuore kangas 8,22 % Kuva 3. Kasvupaikalla tehtyjen havaintojen osuus kaikista havainnoista. Kaikilla aineiston 33 kasvupaikalla viihtyy vain kiiltopaju (Salix phylicifolia). 30 kasvupaikalla esiintyviä lajeja ovat Hieskoivu (Betula pubescens) ja jouhivihvilä (Juncus filiformis) (Luettelo 10).
Luettelo 10. Monella eri kasvupaikalla viihtyviä kasvilajeja. Laji, kasvupaikkojen lukumäärä Kiiltopaju, 33 Jouhivihvilä, 30 Hieskoivu, 30 Rauduskoivu, 29 Tuhkapaju, 29 Raita, 29 Leskenlehti, 28 Maitohorsma, 28 Metsäkastikka, 28 Rönsyleinikki, 28 Tervaleppä, 28 Harmaaleppä, 28 Koiranheinä, 27 Korpikastikka, 27 Kurjenjalka, 27 Metsäkorte, 27 Nurmirölli, 27 Peltokorte, 27 Suo-orvokki, 27 Haapa, 27 Hevonhierakka, 26 Hiirenporras, 26 Jokapaikansara, 26 Juolavehnä, 26 Korpikaisla, 26 Lillukka, 26 Mesiangervo, 26 Metsävaahtera, 26 Mustaherukka, 26 Niittynätkelmä, 26 Pelto-ohdake, 26 Rantakukka, 26 Rantamatara, 26 Suo-ohdake, 26 Timotei, 26 Vadelma, 26 Valkoapila, 26 Voikukka, 26 Harmaasara, 26 Harakankello, 25 Jänönsara, 25 Järviruoko, 25 Kuusi, 25 Kyläkarhiainen, 25 Lehtohorsma, 25 Luhtalemmikki, 25 Metsämänty, 25 Nokkonen, 25 Nurmilauha, 25 Paimenmatara, 25 Piharatamo, 25 Pihatähtimö, 25 Pihlaja, 25 Poimulehti, 25 Pujo, 25 Pullosara, 25 Puna-apila, 25 Rantanenätti, 25 Rönsyrölli, 25 Syysmaitiainen, 25 Terijoensalava, 25 Terttualpi, 25 Tuomi, 25 Vehka, 25 Vuohenputki, 25 Amerikanhorsma, 25 Aineistossa on 117 sellaista lajia, jotka viihtyvät vain yhdellä kasvupaikalla (pois lukien ne, joiden määritys on jätetty sukutasolle)(luettelo 11). Lisäksi on 106 on vain puutarhassa tai puistossa kasvavaa koristekasvia. 22 havainnossa on vain 1 kasvupaikka, mutta se on jäänyt määrittelemättä (Luettelo 12). Luettelo 11. Vain yhdellä kasvupaikalla havaitut kasvit, pois lukien ne, joiden määritys on jätetty sukutasolle ja vain puistossa tai puutarhassa havaitut koristekasvit. Ahvenvita, Järvi Amerikanpyökki, Lehto Balkaninkellokki, Maantien luiska Espanjanmaksaruoho, Maantien luiska Etelänukonputki, Niitty Euroopanalppitähti, Maantien luiska Hajuheinä, Tuore kangas Harjusormisara, Lehtomainen kangas Harmaaminttu, Puutarha Heinävita, Järvi Hietalemmikki, Puutarha Hiirenhäntä, Puisto Hirvenkello, Hakattu Hopeatäpläpeippi, Puutarha Hämeenkylmäkukka, Maantien luiska Härmäpaju, Maantien luiska Iharuusu, Polku Isohierakka, Ojanreunus Isopunanata, Maantien oja Juolukkapaju, Korpi Jänönsalaatti, Lehto Kaarlenvaltikka, Räme Kalliohatikka, Kallio Kalliovillakko, Hakattu Kanariankrassi, Lehtomainen kangas Karheasappiruoho, Niitty Karhunvattu, Maantien luiska Karjalanminttu, Niitty Karvahorsma, Ojanreunus Karvalehti, Järvi Kastanja, Lehtomainen kangas Kaukasiantädyke, Puutarha Keltakuusama, Maantien luiska Keltasara, Puron ranta Ketokäenminttu, Rautatie Ketomaruna, Rautatie Kevätkynsimö, Puisto Kiehkuraärviä, Järvi Kiiltoruusu, Maantien luiska Kilpukka, Järvi Komeasinikuunlilja, Maantien luiska Konnanulpukka, Järvi Korpikastikka x luhtakastikka, Lehto Korpisara, Korpi Lamoherukka, Maantien luiska Lamohietakirsikka, Maantien luiska Lanttu, Ojanreunus Lapinkastikka, Maantien luiska Lehtomaitikka, Puisto Litteävita, Järvi Luumuruusu, Niitty Marianruusu, Maantien luiska Marjatuomipihlaja, Metsittymä Masmalo, Kallio Meksikonhierakka, Puutarha Mukulaleinikki, Niitty Mukulanätkelmä, Rautatie Mustakoiso, Rautatie Mutaluikka x rantaluikka, Lammen ranta Myrkkyraiheinä, Viljelemätön pelto Mäkikattara, Maantien luiska Nevaimarre, Järven ranta Nukkaorapihlaja, Maantien luiska Nuottaruoho, Järvi Nurmiajuruoho x kangasajuruoho, Maantien luiska Ojakaali, Ojanreunus Ontervio, Kallio Paunikko, Järven ranta Peltokurjennokka, Joutomaa Peltopillike x karheapillike, Niitty Peltorasti, Viljelemätön pelto Peltotädyke, Maantien luiska Piikkisalaatti, Joutomaa Pikkuapila, Maantien luiska Pikkunauhus, Maantien luiska Pohjanlumme, Järvi Pohjannurmikka, Räme Puistonurmikka, Puutarha Punatammi, Tuore kangas Pyreneittenkurjenpolvi, Maantien luiska Rahkasara, Räme Rantavehnä, Maantien luiska Retikka, Maantien luiska Ripsialpi, Maantien luiska Ristilimaska, Järvi Ruis, Maantien luiska Sahalinpihta, Maantien luiska Sarjarimpi, Järvi Sarjatalvikki, Tuore kangas Savisorsimo, Ojanreunus Selleri, Joutomaa Sepiväpeippi, Metsittymä Siimapalpakko, Järvi Sinimatara, Puutarha Suippoliuskaorapihlaja, Maantien luiska Sulhasangervo, Maantien luiska Sulkatuhkapensas, Maantien oja Suomenhierakka, Niitty Suomenlumme, Järvi Tattari, Maantien luiska Tsaarinpoppeli, Maantien luiska Tummalahnanruoho, Järvi Tunturikurjenherne, Niitty Törrösara, Järven ranta Unelmatädyke, Maantien luiska Vaahterasavikka, Lehtomainen kangas Vaalealahnanruoho, Järvi Vaivaiskoivu, Räme Valkopiippo, Lehtomainen kangas Valkopiirtoheinä, Järven ranta Valkopyökki, Lehtomainen kangas Vankkasara, Järven ranta Varstasara, Ojanreunus Viherpantaheinä, Puutarha Volganpernaruoho, Rautatie Välipeippi, Puutarha Yöailakki, Maantien luiska Äimäsara, Järven ranta
Luettelo 12. Ainoastaan puistossa tai puutarhassa kasvavat koristekasvit pois lukien ne, joiden määritys on jätetty sukutasolle Kasvi, Kasvupaikka Aasianrevonpapu, Puisto Amerikanmustapoppeli, Puisto Amurinviini, Puutarha Arovuokko, Puutarha Banksinmänty, Puutarha Dahurianlehtikuusi, Puisto Dalmatiankurjenpolvi, Puutarha Euroopanmustamänty, Puisto Haltiankukka, Puutarha Helmipihlaja, Puutarha Hopeamaruna, Puisto Hopeapoppeli, Puutarha Hopearikko, Puutarha Hulluruoho, Puutarha Hyvänheikinsavikka, Puutarha Iisoppi, Puutarha Jalokallioinen, Puutarha Japaninalppiruusu, Puutarha Japaninkelasköynnös, Puutarha Japaninlaikkuköynnös, Puisto Juuripersilja, Puutarha Jättilaukka, Puutarha Jättimarskinlilja, Puutarha Jättitulikukka, Puutarha Karhunjuuri, Puisto Kartiomarjakuusi, Puisto Kaukasiantörmäkukka, Puutarha Kehtokuusama, Puisto Kellokuunlilja, Puutarha Keltalaukka, Puutarha Keltaohdake, Puisto Kesähortensia, Puutarha Kiiltoleimu, Puutarha Kiiltotuomi, Puisto Kiinanritarinkannus, Puutarha Kilpirikko, Puisto Komeasarviapila, Puutarha Koreankuusi, Puisto Koreanonnenpensas, Puutarha Kruunuohdake, Puutarha Kurpitsa, Puutarha Kääpiökurjenmiekka, Puutarha Lehtorikko, Puutarha Lehtoängelmä, Puutarha Liuskavaleangervo, Puutarha Loistopäivänhattu, Puutarha Loistotädyke, Puutarha Maarianverijuuri, Puutarha Marmorimehitähti, Puutarha Miekkahirvenjuuri, Puisto Mongolianlehmus, Puutarha Mooseksenpalavapensas, Puutarha Morsiusharso, Puutarha Mustamarjatuhkapensas, Puisto Ojakurjenpolvi, Puutarha Ontarionpoppeli, Puutarha Oopiumiunikko, Puutarha Orapihlaja, Puutarha Palloesikko, Puutarha Pehmytkurjenpolvi, Puutarha Pensasmustikka, Puutarha Pensasväriherne, Puisto Perhoangervo, Puutarha Perhokuusama, Puutarha Perunkoiso, Puutarha Pihaesikko, Puutarha Piikkiaralia, Puutarha Pikkujasmike, Puutarha Pikkusormustinkukka, Puutarha Posliinirikko, Puutarha Preeria-angervo, Puutarha Punavihma, Puisto Rakuuna, Puutarha Ranskanlaventeli, Puutarha Rantaputki, Puisto Rohtosalkoruusu, Puutarha Ruisunikko, Puutarha Rusoheisi, Puutarha Ruusumanteli, Puutarha Ruusunätkelmä, Puutarha Rönsytiarella, Puutarha Salkopapu, Puutarha Sarjatähdikki, Puisto Sikuri, Puutarha Sinipiikkiputki, Puutarha Siperianampiaisyrtti, Puutarha Siperianasteri, Puutarha Sipuli, Puutarha Sokerivaahtera, Puisto Suikerotuhkapensas, Puisto Sulkaneilikka, Puutarha Säiläorapihlaja, Puisto Talvisaippo, Puutarha Tarhaneilikka, Puutarha Tarhapioni, Puutarha Tarharistikki, Puutarha Tarhasinivalvatti, Puutarha Tuoksukurjenpolvi, Puutarha Tähtililja, Puisto Törmäkatkero, Puutarha Valkokuusi, Puisto Varjorikko, Puutarha Venäjänjuuri, Puutarha Veriapila, Puutarha Verihanhikki, Puutarha Villanukkajäkkärä, Puutarha
Luonnonsuojelualueet Ruutukartoituksen aineiston avulla on mielenkiintoista selvittää, kuinka suuri osa Tampereen lajistosta tavataan nykyisillä suojelualueilla. Vuoteen 2007 mennessä kartoitetulla aineistolla tällaista selvitystä ei vielä voi tehdä, koska kantakaupungin alueella sijaitsevista luonnonsuojelualueista on kartoitettu kokonaan ainoastaan Viikinsaaren luonnonsuojelualue. Särkijärven jalopuumetsikkö ja Vaakkolammin luonnonsuojelualue olivat kokonaan ja Ikuri-Kalkun Myllypuron luonnonsuojelualue osittain kartoittamatta. Pyynikin luonnonsuojelualueen länsiosasta on pieni alue kartoittamatta, Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueesta on kartoittamatta pieni alue sekä pohjois- että eteläpäästä. Halimasjärven luonnonsuojelualueesta on kartoitettu eteläosa (Kartta 22). Kartta 22. Luonnonsuojelualueet kartoitetuilla ruuduilla. LÄHTEET Kaupunkiekologiset tutkimukset Tampereella 1998/ Pertti Ranta. Metsätähti Oy. Ranta, P. & M. Siitonen (1996). Vantaan luonto ja kasvit. Vantaan kaupunki, Jyväskylä 1996.