ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2012 2015

2 SIPOON ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2012 2015 1. JOHDANTO... 3 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA... 4 2.1 Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma... 4 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.3 Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeet... 5 2.4 Sipoon asuntopoliittinen ohjelma... 6 2.5 Asuminen Sipoossa ja tilanne asuntomarkkinoilla... 7 2.6 Erityisryhmien asuminen... 10 3. ASUMISEN KEHITTÄMISLINJAUKSET SIPOOSSA... 12 3.1 Sipoon kunnan visio ja kasvustrategia... 12 3.2 Maankäytön toteutusohjelma... 12 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU... 14 4.1 Sipoon yleiskaava 2025... 14 4.2 Kaavoitusohjelma... 14 4.2.1 Osayleiskaavoitus... 14 4.2.2 Asemakaavoitus... 15 5. ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET SIPOOSSA... 16 5.1 Maanhankinta... 16 5.2 Tonttivaranto ja uusien tonttien myynti... 17 6. ASUMINEN SIPOOSSA VUOSINA 2012 2015... 18 6.1 Asumiseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset... 18 6.2 Asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi 2012 2015... 20 7. LÄHDELUETTELO... 25

3 1. JOHDANTO Kunnan asuntopolitiikka ohjaa pitkälti asumista ja sen kehittämistä. Asuntopolitiikalla on merkitystä siihen, millaista väestöä Sipooseen muuttaa. Se vaikuttaa myös kunnan kehitykseen ja talouteen, asumisviihtyvyyteen ja elinkeinoelämään. Kunnan kasvu pyritään keskittämään tietyille alueille, mikä on palveluiden järjestäjän näkökulmasta hyvä asia. Sipoon kunta on suurten muutosten edessä, erityisesti asumisen ja asuntopolitiikan suhteen. Kaikilla tasoilla tehtäviä valintoja ja päätöksiä ohjaa kunnan strategia, jonka mukaan kunnan on luotava edellytykset 35 000 uudelle asukkaalle ja 13 000 uudelle työpaikalle. Sipoon kunnan visio on Sipoo Suomen halutuin. Tämä asuntopoliittinen ohjelma sisältää asuntotuotannon ja kuntalaisten asumisolojen kehittämislinjaukset. Kunta on mukana pääkaupunkiseudun erillisissä ajankohtaisissa yhteistyöhankkeissa. Tämä merkitsee, että kunnan on toteutettava eräät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat. Sipoon yleiskaava 2025 hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2008 ja se on oikeusvaikutteinen 23.12.2011 lähtien. Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kattavasti yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteita. Viimeksi hyväksytty Sipoon asunto-ohjelma koski vuosia 1994 1998. Vastedes on tarkoitus päivittää asuntopoliittinen ohjelma valtuustokausittain. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Vuosien 2012 2015 asuntopoliittisen ohjelman lähtökohtana on, että Sipoo pysyy ympäristöystävällisenä kuntana, joka turvaa asukkailleen korkean elämänlaadun. Asumisessa tulee tapahtumaan selkeä muutos. Sipoo, joka on ollut pientalovaltainen maaseutukunta, kehittyy jatkossa osana metropolialuetta. Väestö ja palvelut keskitetään suurimpiin keskuksiin. Ohjelman laadinnasta on vastannut kunnan asumispalvelusihteeri Maria Broberg. Työhön ovat osallistuneet myös kehitysjohtaja Mikko Aho, aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko, erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, kaavoittaja Suvi Kaski ja mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä.

4 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA 2.1 Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan tarpeita, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Uusi hallitus on esittänyt uuden asuntopoliittisen ohjelman helmikuussa 2012. Uusi hallitusohjelma tulee vahvasti tukemaan asuntopolitiikkaa. Valtion rahoitustuen avulla lisätään pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja nykyisen asuntokannan korjaamista. Lainoitusta suunnataan alueille, joilla on asuntojen tarvetta ja kysyntää myös pitkällä aikavälillä. Tuki ohjataan ensisijaisesti pysyvään vuokrakäyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Avustus- ja lainavaltuuksia mitoitetaan joustavasti niin, että ne riittävät kulloinkin vallitsevaan kysyntään, ottaen huomioon rakennusalan suhdannetilanteen ja hintavakauden turvaamisen. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena on riittävän asuntotuotannon ja kohtuuhintaisen asuntotarjonnan turvaaminen. Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi tullaan mm. parantamaan korkotukilainaehtoja. Valtion ja kuntien väliset aiesopimukset ovat tärkeä osa hallituksen asuntopolitiikkaa. Aiesopimuksilla ohjataan maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Uusi valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus valmistuu keväällä 2012. Hallitus on ottanut käyttöön erilaisia tukitoimia asumisen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Taloyhtiöt ovat voineet hakea esimerkiksi suhdanneluonteista korjausavustusta erilaisten korjaushankkeiden toteuttamiseksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää korkotukilainaa esimerkiksi vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Uutena tukimuotona otettiin vuonna 2011 käyttöön energia-avustus, jota myönnetään sekä yksityishenkilöille että taloyhtiöille, kun lämmitystapa muutetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäväksi. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.2.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä ja ratkaisuissa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta.

5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät myös asuntotuotantoa ohjaavia tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla tulee varmistaa alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelulla on lisäksi huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Lisäksi Helsingin seudulle on asetettu kaksi erityistavoitetta: Seudulla on luotava edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle, ja alueidenkäytössä tulee varmistaa tonttimaan riittävyys riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi. 2.3 Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeet Sipoon kunnalle tärkeitä ovat ne eri yhteistyöhankkeet ja -muodot joihin kunta osallistuu, ja ne ohjelmat, joita kunta on sitoutunut noudattamaan. Näillä ohjelmilla on olennainen merkitys Helsingin seudun asuntopolitiikalle. Ne ohjaavat sekä Helsingin seudun ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämistä kokonaisuutena että seudun asumista, maankäyttöä ja liikennettä. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on Helsingin seudun 14 kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit ja KUUMA-seutu, johon Sipoo kuuluu muiden pääkaupunkiseudun kehyskuntien tavoin. Helsingin seudun yhteistyökokouksen toistaiseksi nimeämä, kunkin sopimuskunnan maankäyttö- ja asuntotoimen viranhaltijoista koostuva Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian ja huolehtii sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että vuosien 2008 2017 aikana Helsingin seudulle rakennetaan 12 000 13 000 asuntoa vuodessa. 20 % uusasuntotuotannosta tulee toteuttaa valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Näiden tavoitteiden osalta on solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus. Sipoon kunta on sitoutunut mahdollistamaan keskimäärin 400 asunnon vuosituotannon, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Edellä mainittu aiesopimus oli siis voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Uusi valtion ja Helsingin kuntien välinen aiesopimus valmistuu keväällä 2012. KUUMA-kumppanuus on kymmenen Helsingin seudun kehyskunnan, yrityselämän ja oppilaitosten yhteistoimintaa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. Asumisen kannalta tärkeitä yhteisiä hankkeita ovat mm. KUUMA-ilmastostrategia ja KUUMA-laatuasuminen. KUUMA-ilmastostrategian tavoitteena on edistää Keski-Uudellamaalla kuntien kasvihuonepäästöjen vähentämistoimia ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. KUUMA-laatuasuminen on KUUMA-seudun ja monialaisen konsulttityöryhmän tutkimus- ja kehityshanke. Hankkeen ensisijainen tarkoitus on kehittää uusia toimintamalleja ekotehokkaan ja vetovoimaisen pientaloasumisen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hanke toteutetaan vuosina 2011 2012.

6 2.4 Sipoon asuntopoliittinen ohjelma Kuvasta 1 käy ilmi Sipoon kunnan asuntopoliittisen ohjelman laadintaprosessi. Sipoon asuntopoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, joka käsitellään ja hyväksytään kunnan päättävissä toimielimissä. Asuntopolitiikkaa ja asumista käsitellään kunnan kasvustrategian, uuden yleiskaavan ja vuotuisen kaavoitusohjelman pohjalta. Valtuusto Kunnanhallitus Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Kaavoitusjaosto Kasvustrategia Yleiskaava 2025 Kaavoitusohjelma Kunnalla on toisaalta visio siitä, miten asumista tulee kehittää lähivuosina. Uusia asuinalueita suunnitellaan ja varaudutaan tiettyyn määrään uusia asuntoja. Toisaalta tiedossa on myös asumisen nykytilanne. Asukkaat ovat erilaisissa elämänvaiheissa ja heidän asumistarpeensa ovat erilaisia. On myös erityisryhmiä, jotka tarvitsevat kunnan tukea ja apua asunnon hankkimisessa. ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA Strategiset tavoitteet Seuranta Päivitys Visio Asuntopolitiikka Yhteistyö Erityisryhmät Elämänvaihe Asunnontarve Asuntotyyppi Hallintamuoto Asumisväljyys Asuntokanta Maanhankinta Asuinalueet Tontit Uudet asunnot Kuva 1. Sipoon asuntopoliittinen ohjelma prosessikuvaus

7 2.5 Asuminen Sipoossa ja tilanne asuntomarkkinoilla Tällä hetkellä 39 % Sipoon asukkaista asuu taajamissa (Nikkilässä ja Söderkullassa) ja loput kylissä ja muualla haja-asutusalueella. Sipoo tarjoaa nykyisin pienimuotoista ja luonnonläheistä asumista. Kasvustrategian mukaisesti asuminen keskittyy suurimpiin keskuksiin. Myös kyliä tiivistetään ja kaavoitetaan. Kunta on vetovoimainen vaihtoehto rauhallisen sijaintinsa ja Helsingin ja suurten työpaikkakeskusten läheisyyden vuoksi. Erityisesti lapsiperheet muuttavat mielellään Sipooseen. Viime vuosina myönnetyistä asuinhuoneistoja koskevista rakennusluvista pääosa on myönnetty asemakaava-alueille (kuva 2), eli hajarakentamisen osuus pienenee koko ajan (vielä vuonna 2008 noin 50 % myönnetyistä asuinrakentamisen luvista suuntautui hajaasutusalueelle, vuonna 2010 enää alle 30 % luvista). Huoneistoja kaava-alueille (prosentuaalinen jakauma) 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 Yleiskaava-alueille 48 34 28 Asemakaava-alueille 52 66 72 Kuva 2. Huoneistoja kaava-alueille (prosentuaalinen jakauma) Lähde: Sipoon kunnan Rakennusvalvonta Sipoota on 2000-luvulle saakka kehitetty maltillisesti. Kunta on kuitenkin suurten muutosten ja haasteiden edessä. Valtion käynnistämän kuntauudistushankkeen ja pääkaupunkiseudun kasvupaineen vuoksi on tarpeen tarkistaa kunnan asumistavoitteita. Asuntokanta 31.12.2011 Sipoon asukasluku oli 18 526. Asuntokuntien määrä oli 7 165. Sipoon suurimmat taajamat ovat kunnan keskus Nikkilä sekä Söderkulla. Kyläkeskuksissa asutus on vähän tiiviimpää, mutta muutoin suurin osa väestöstä asuu omakotitaloissa maaseutuympäristössä. Vuonna 2010 81 % väestöstä asui omakotitaloissa, 8 % rivitaloissa ja 11 % kerrostaloissa. Sipoossa asumiselle on tunnusomaista omistusasuntojen suuri osuus. Vuonna 2010 asukkaista 85 % asui omistusasunnoissa, 10 % vuokra-asunnoissa ja 1 % asumisoikeusasunnoissa.

Asuntokuntia 8 Sipoon vuokra-asuntopula vaikuttaa asuntojen hallintamuotoon. Kunnan hallinnoimiin Kunta-asunnot Oy:n vuokra-asuntoihin on jatkuvasti jonoa ja niiden kysyntä on suuri. Asuntokuntien koko Viime vuosikymmeninä asumisen kehitykselle on ollut tunnusomaista pienten asuntokuntien määrän lisääntyminen. Tämä johtuu puolestaan siitä, että ikärakenne muuttuu ihmisen odotetun eliniän pidetessä ja suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää. Lisäksi elintason nousu, syntyvyyden pieneneminen ja avioerojen lisääntyminen vaikuttavat myös asuntokuntien kokoon. 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Henkilöitä/talous 1 2 3 4 5 Erillispientalo 1056 1813 828 1028 436 Rivi- ja ketjutalo 178 162 91 53 15 Asuinkerrostalo 725 367 108 81 17 Muu tai tuntematon 61 24 9 5 4 Kuva 3. Sipoon asuntokunnat talotyypin ja henkilöluvun 31.12.2010 mukaan Lähde: Tilastokeskus Asuntokuntien keskikoko oli Sipoossa vuonna 2010 2,6 henkilöä (kuva 3), kun taas vastaava luku Helsingin seudulla oli 2,0. Asuntokuntien koon pieneneminen asettaa uusia vaatimuksia asuntomarkkinoille, mm. sekä pienten omistusasuntojen että pienten vuokra-asuntojen tarve kasvaa. Enemmistö Sipoon asukkaista asuu pienissä asuntokunnissa. Vuonna 2010 61 % asukkaista asui 1 tai 2 hengen talouksissa, kun taas 31 % asui 3 ja 4 hengen talouksissa (kuva 4). 8 % asui 5 hengen tai sitä suuremmissa talouksissa. Tulevaisuudessa pienten talouksien määrän odotetaan yhä kasvavan.

9 Asuntokunnat asukasmäärän mukaan 1 % 16 % 7 % 28 % 1 asukas 2 asukasta 3 asukasta 15 % 4 asukasta 5 asukasta 33 % 6 asukasta Kuva 4. Sipoon asuntokunnat 31.12.2010: asuntokuntien osuus asukasmäärän mukaan Lähde: Tilastokeskus Vuokra-asunnot Sipoossa oli vuonna 2010 yhteensä 1 039 vuokra-asuntoa. Kunta-asunnot Oy omistaa 331 vuokra-asuntoa, Sipoon kunta 106 ja muut ovat yksityisten omistamia vuokra-asuntoja. Kunta-asunnot Oy:n omistamien asuntojen keskivuokra oli tammikuussa 2011 11,01 euroa/m². Kunnan omistamia vuokra-asuntoja käytetään lähinnä henkilöstöasuntoina, mutta pieni osa niistä on vuokrattu myös henkilöille, jotka eivät ole kunnan palveluksessa. Niiden keskivuokra on 7,58 euroa/m², mikä on selvästi vähemmän kuin Kunta-asunnot Oy:n vuokra-asuntojen keskivuokra. Kunnassa olevien vuokra-asuntojen määrä on pysynyt suunnilleen samana kymmenen viime vuoden aikana. Ainoastaan 12,6 % Sipoon asunnoista on vuokra-asuntoja, minkä vuoksi niiden kysyntä on selvästi tarjontaa suurempi. Kunta-asunnot Oy:n hallinnoimiin asuntoihin on jatkuvasti jonossa noin 100 henkilöä. Vuokrataso on ylipäätään suunnilleen sama kuin yksityisillä markkinoilla. Kunnan vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi ja turvaamiseksi kunta on aiesopimuksen mukaisesti sitoutunut varaamaan 20 % kaavavarannosta vuokra-asuntotuotantoon. Valtion tukemaan vuokratuotantoon tai vastaavaan asuntotuotantoon tarkoitetut tontit myydään ARAn vahvistamaan hintaan, joka on käypää arvoa alhaisempi. Suurena ongelmana tänä päivänä on löytää rakennuttajia vuokra-asuntotuotannolle. Kunta voi myydä tontteja vuokra-asuntotuotantoon halvemmalla, mutta asunnoille tarvitaan myös rakennuttajia. Tässä yhteydessä valtion tukitoimet ovat tärkeitä. Tätä nykyä ei ole kannattavaa rakentaa vuokra-asuntoja vapaalla rahoituksella. Rakentaminen pääkaupunkiseudulla on kallista ja rahoitusmarkkinoiden epävakaisuus pelottaa. Uusien vuokra-asuntojen vähäinen määrä ei ole ainoastaan Sipoon ongelma. Kuvaavaa on, että heinäkuun 2011 loppuun mennessä oli koko maassa alkanut vain 594 tavallisen ARA-vuokra-asunnon rakentaminen, kun tarve olisi moninkertainen pelkästään pääkaupunkiseudulla. Jyrki Kataisen hallituksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa ryhdytään tukemaan uusien vuokra-asuntojen rakentamista. Kohtuuhintaisten muille kuin erityisryhmille suunnattu-

10 jen vuokra-asuntojen rakentamisen lisäämiseksi puolitetaan uusien vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukorko vuoden 2014 loppuun saakka. Vuokra-asuntotuotannon merkittävää kasvua toivotaan erityisesti Helsingin seudulle, jossa kohtuuhintaisten vuokraasuntojen puute vaikeuttaa uuden työvoiman saamista julkisen ja yksityisen sektorin palveluammatteihin. Asumisoikeusasunnot Sipoossa on 108 Asokotien (Suomen Asumisoikeus Oy:n) ja Avaran hallinnoimaa asumisoikeusasuntoa. Näistä 14 on Nikkilässä ja loput Söderkullassa. Asumisoikeusasuminen on suosittu asumisvaihtoehto. Asumisoikeusmaksua vastaan, joka on 15 % asunnon hankintaarvosta, asukas saa asunnon hallintaoikeuden ja maksaa kuukausittaisen käyttövastikkeen. Sipoossa keskikäyttövastike on 10,48 euroa/m². Uusia asukkaita asuntoihin valitaan kunnalta haettavan asumisoikeusjärjestysnumeron perusteella. Vuonna 2010 tehtiin 50 asukasvalintapäätöstä Sipoon asumisoikeusasuntoihin. Näistä 35 koski Avaran uusia asuntoja Söderkullassa ja loput koskivat Söderkullan ja Nikkilän Asokodeista vapautuneita asuntoja. Yleensä hakijoilla on ollut mahdollisuus saada asunto suhteellisen uudella järjestysnumerolla. Söderkullan Taasjärvelle valmistui marraskuussa 2010 36 asumisoikeusasuntoa. Kuntaan on jätetty varaus 19 uuden asumisoikeusasunnon rakentamisesta Taasjärvelle. Niiden toteuttaminen riippuu pitkälti ARAn mahdollisuuksista myöntää korkotukilainaa. 2.6 Erityisryhmien asuminen Sipoossa erityisryhmiin luetaan lähinnä ikääntyvät (yli 75-vuotiaat) niiltä osin kuin ryhmä tarvitsee erityisasumisen palveluita (esim. muistisairaat), vammaiset, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat ja asunnottomat. Monet heistä tarvitsevat pienehkön vuokraasunnon. Vanhusväestön asuminen Sipoossa Vanhusten (> 70 vuotta) määrä Sipoossa vuonna 2010 oli 1 770, mikä on 9,7 % väkiluvusta. Lähes puolet vanhuksista asuu yhden hengen talouksissa ja suuri osa maaseudulla. Heistä noin 20 % asuu puutteellisesti varustetuissa taloissa. Vanhusten asumista vaikeuttaa useimpien kerrostalojen hissittömyys. Sipoo tarjoaa ikääntyneille sekä palveluasumista että vaativampaa ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Nikkilässä ja Söderkullassa on vanhuksille sekä palveluasuntoja että tavallisia vuokra-asuntoja. Nikkilässä ja Söderkullassa on tarjolla ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Nikkilään on helmikuussa 2011 valmistunut uusi vanhuksille ja kehitysvammaisille tarkoitettu palvelutalo, jossa on tavallisia vuokra-asuntoja ikääntyneille sekä ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia asuntoja. Palvelutalo tarjoaa asumismahdollisuudet yhteensä 60 henkilölle. Näiden vuokra-asuntojen kysyntä oli suuri, joten Palvelutalosäätiö on suunnitellut uuden palvelutalon rakentamista Nikkilään.

11 Myös toinen uusi palvelutalo on suunnitteilla Sipooseen. MVH-asunnot Oy on pyytänyt Sipoon kunnalta puoltolausuntoa ARAn korkotukilainalle ja investointiavustukselle, jotka koskevat Sipoossa suunnitteilla olevaa kehitysvammaisten ja muistisairaiden asumispalveluyksikköä. Hankkeelle on alustavasti varattu tontti Pähkinälehdon asemakaava-alueelta. Sipoon kunnan vanhuspoliittinen ohjelma painottaa kunnan vastuuta yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa luoda mahdollisuudet turvalliseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen Sipoossa. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja voivat asua kotona mahdollisimman pitkään, on varattava mahdollisuus siihen. Sipoossa on harvinaista, että vanhukset, jotka haluaisivat asua kotona, joutuvat jättämään kotinsa esim. palvelutarpeen lisääntyessä. Sipoon kunnan tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista 91 92 % voi asua omassa kodissa, tehostettua palveluasumista järjestetään 5 6 %:lle ja ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa ja hoivaa noin 3 %:lle. Kattavan kotihoidon järjestäminen on kunnalle edullisempaa, kuntalaiselle inhimillisempää ja myös useimman ikäihmisen ensisijainen toive. Ikääntyneille tulee rakentaa asuntoja normaalin asuntokannan joukkoon kyläyhteisöihin, ei ainoastaan erillisiä suuria vanhustentaloja taajamiin. On tärkeätä, että vanhuksen asunto mukautuu asukkaan ikääntymiseen. Asuntoja korjattaessa on panostettava kokonaisuuteen, jossa on huomioitu mm. esteettömyys, liikkuvuus ja turvallinen ympäristö. ARA tarjoaa vanhusväestölle korjausavustusta talojen korjaukseen. Valitettavasti avustusten tulorajat ovat niin alhaiset, että Sipoossa vain muutama henkilö vuodessa on oikeutettu avustuksen saamiseen. Suurimmassa osassa Sipoon vanhoista kerrostaloista ei ole hissiä, mikä aiheuttaa ongelmia mm. ikäihmisten asumiselle. Nykyisin hissien rakentaminen on pakollista jo kolmikerroksisiin taloihin. Hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin on mahdollista saada ARAlta avustusta enintään 50 % hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista. Sipoolaiset taloyhtiöt eivät ole hakeneet tätä tukea. Muiden erityisryhmien asuminen Sipoossa Muihin erityisryhmiin kuuluvat mm. nuoret, vammaiset, asunnottomat ja päihdeongelmaiset. Nämä ryhmät tulevat kunnan väestönkasvun myötä kasvamaan. Näiden ryhmien asunnon saaminen on vaikeutunut kunnan myytyä vuokra-asuntokantansa Kunta-asunnot Oy:lle. Vuokra-asuntoja ei jaeta sosiaalisin perustein. Tämän vuoksi sosiaalityöntekijät eivät voi vaikuttaa asiakkaidensa asunnonsaantimahdollisuuksiin. Monet nuoret muuttavat opiskeluaikana pois Sipoosta, koska kunnassa ei ole heidän tarpeitaan vastaavia vuokra-asuntoja. Yksityisten markkinoiden vuokrataso koetaan usein liian korkeaksi, vaikka nuoret voivat hakea asumistukea. Tällä hetkellä nuorten asuntotilanne Sipoossa on aiempaa parempi. Alkuasunnot Oy on rakennuttanut 24 uutta asuntoa Nikkilään. Asunnot valmistuivat talvella 2010 ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti 18 29-vuotiaiden työssä käyvien nuorten ensiasunnoksi. Nuorisoasunnot täyttyivät heti. Kesällä 2011 10 henkilöä oli jonossa nuorisoasuntoihin. Alkuasunnot Oy suunnittelee uusien nuorisoasuntojen rakentamista Söderkullan Pähkinälehdon alueelle. Tontti on varattu kunnalta ja työt aloitetaan heti kun ARAlta saadaan myönteinen korkotukilainavaraus. Pähkinälehtoon suunnitellaan pienkerrostalo, jossa on 30 35 asuntoa. Arvioitu valmistumisaika on vuosina 2013 2014.

12 Sipoossa ei ole tarjolla riittävästi vaihtoehtoja vammaisten asumiseen. Kunnan Sosiaali- ja terveysosasto joutuu ostamaan asumispalveluja ko. erityisryhmälle esim. Kårkulla samkommun -kuntayhtymältä, Invalidiliitolta, Etevalta tai Rinnekodista. Nämä asunnot eivät yleensä ole Sipoossa, vaan muualla pääkaupunkiseudulla. Sipoossa ei ole tarjolla sopivia asumisvaihtoehtoja päihdeongelmaisille, mielenterveysongelmaisille ja muille asunnottomille. Sipoossa ei ole myöskään turvakoteja. Tilapäisiä kriisiasuntoja ei ole ja niiden tarpeessa olevat joudutaan useimmiten sijoittamaan hotelleihin tai Bed and breakfast -paikkoihin. Sipoossa on myös hyvin puutteellisesti varustetuissa taloissa ja hyvin yksinkertaisissa olosuhteissa asuvia henkilöitä. Tällaiset tapaukset tulevat useimmiten ilmi jonkin erityisen kriisitilanteen tai kuolemantapauksen yhteydessä. Erityisryhmien kohdalla tulisi aina ratkaista ensin asuminen ja asunnon yhteydessä tulisi olla tarvittavat palvelut saatavilla tai palvelut tuodaan asiakkaalle. 3. ASUMISEN KEHITTÄMISLINJAUKSET SIPOOSSA 3.1 Sipoon kunnan visio ja kasvustrategia Valtuusto on vahvistanut seuraavan vision: Sipoo - Suomen halutuin ja seuraavan strategian: Nopea suunnitelmallinen kasvu, uudistuminen ja kehitys, jotka toteutetaan innovatiivisesti verkostoitumisen avulla. Sipoo osallistuu aktiivisesti metropolialueen kehittämiseen. Väestönkasvun tulee suuntautua pääasiassa kolmeen taajamakeskukseen: Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. Kunnan kehittämisen tavoitteena on tarjota asukkaille toimivat peruspalvelut sekä turvallinen, viihtyisä ja luonnonläheinen elinympäristö, jossa on edellytykset menestykselliseen yrittämiseen. Strategisiin painopistealueisiin kuuluvat maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä elinkeinoelämä ja palvelutuotanto. Kunnan kasvustrategian toteuttamisen edellytyksenä on onnistunut maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikka. Asuminen ja työpaikka-alueet tulee voida yhdistää luontevasti ja monipuolisesti. 3.2 Maankäytön toteutusohjelma Osana Sipoon kunnan strategiaa käytetään Maankäytön toteutusohjelmaa (TotO10). TotO10 on monipuolinen työväline, jonka avulla kunta voi analysoida sekä ulkoisessa että sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksia talouden ja toiminnan suunnitte-

13 luun. Toteutusohjelma laaditaan vuosittain 10 vuodeksi, jolloin se palvelee sekä pitkäjänteistä strategista suunnittelua että vuosittaista toimintaa. Valtuusto Tontinluovutusohjelma Maanhankintaohjelma Kaavoitusohjelma TotO10 Palvelutarpeet Asuntopoliittinen ohjelma Kuva 5: Ohjelmien ja TotO10:n vaikutus toisiinsa Lähde: Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskus Toteutusohjelma perustuu valtuuston vuonna 2011 tekemään kymmenen vuoden kehittämistä koskevaan linjapäätökseen. Tämä linjapäätös tulisi vahvistaa vuosittain ja sitä tulisi tarpeen mukaan muokata ja tarkentaa. Linjausten perusteella määritellään tonttien luovutusta, maanhankintaa sekä kaavoitusta koskevat tavoitteet. Asuntopoliittisella ohjelmalla osoitetaan lähiaikojen asuntotuotantotarve ja kaavoitus pyrkii toiminnallaan vastaamaan tarpeeseen. 30000 Ennustettu asukasluku 20000 10000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Asukaslisäys Asukasluku Kuva 6: Sipoon kunnan ennustettu asukasluku Lähde: Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskus Ennustettu kasvuprosentti TotO10:n mukaan on keskimäärin 4,5 %. Tämä tarkoittaa että kunnan asukasluku kasvaisi noin 10 000 asukkaalla vuoteen 2021 mennessä.

14 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 4.1 Sipoon yleiskaava 2025 Sipoon yleiskaava 2025 on luonteeltaan ns. strateginen yleiskaava, jossa määritellään Sipoon maankäytön kehittämisperiaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti merkittävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet. Se on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka toimii yksityiskohtaisemman suunnittelun perustana sekä asemakaava-alueilla että niiden ulkopuolella. Sipoon yleiskaava 2025 hyväksyttiin valtuustossa 15.12.2008. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen 23.12.2011 lähtien ja se käsittää koko kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Asuntopolitiikan kannalta olennaista on, että yleiskaavan mukaan yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen tiiviillä ja matalalla rakenteella. Suurimmalle osalle uusista asukkaista varataan mahdollisuus asettua asumaan suurimpiin taajamiin Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. 4.2 Kaavoitusohjelma Kunnanhallitus hyväksyy vuosittain Sipoon kunnan kaavoitusohjelman, jossa aikataulutetaan meneillään olevat ja lähivuosina vireille tulevat kaavahankkeet. Kaavoitusohjelma sisältää sekä strategisia osayleiskaavahankkeita, joilla luodaan edellytyksiä kasvutavoitteen toteuttamiseen pidemmällä aikavälillä, että asemakaavahankkeita, jotka vastaavat lähivuosien asuintonttitarpeeseen. 4.2.1 Osayleiskaavoitus Asemakaavoituksen pohjana toimivia strategisia osayleiskaavoja laaditaan parhaillaan Majvikin ja Granön (Östersundomin yhteinen yleiskaava), Eriksnäsin ja Talman alueille. Näillä osayleiskaavoilla on tarkoitus määritellä ne maankäytölliset periaatteet, joilla luodaan edellytykset kaikkiaan noin 27 000 34 000 asukkaan väestönkasvulle. Majvikin ja Granön osalta on tarkoitus varautua noin 12 000 asukkaan väestönkasvuun, Eriksnäsin alueella noin 8 000 15 000 asukkaan väestönkasvuun ja Talmassa vähintään 7 000 asukkaan väestönkasvuun. Alueiden asemakaavoitus tulee käynnistymään osayleiskaavoissa osoitetun toteutusjärjestyksen mukaisesti osayleiskaavatöiden valmistuttua. Näiden lisäksi vuonna 2011 toteutettu Sibbesborgin kilpailuhanke tarkastelee Söderkullan ympäristöä ja sen tulevaisuuden väestönkasvupotentiaalia. Sibbesborgin kilpailuhankkeen jälkeen käynnistyvät Hitån ja Söderkullan alueiden osayleiskaavat.

15 4.2.2 Asemakaavoitus Sekä Nikkilän että Söderkullan alueella on vireillä useita asemakaavahankkeita laajan tonttimyynnin ja asuntotuotannon mahdollistamiseksi. Uusista asuinalueista suunnittelu- ja toteutusvuorossa ovat ensimmäisinä Hansas II:n, Taasjärvi II:n ja III:n, Eriksnäs II:n, Jokilaakson (entisen Itäinen Jokipuisto II:n), Nikkilän kartano III:n, Pähkinälehdon (entisen Söderkullan portin) ja Storörenin asemakaava-alueet. Lisäksi Nikkilän keskustaan on suunnitteilla useita taajamaa tiivistäviä asemakaavamuutoksia, jotka lisäävät kerrostalovaltaista asuinkaavavarantoa arviolta 500 uudelle asukkaalle. Hansas II Etelä-Sipoossa sijaitseva Hansas II:n alue tulee olemaan lähinnä pientalovaltainen alue, joka täydentää Söderkullan alueen muuta asuntotuotantoa. Asemakaava valmistui keväällä 2010. Alueen rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Alueelle rakennetaan asuntoja yli 300 uudelle asukkaalle. Storören Alueen rakentaminen on käynnistetty valtuuston 2.3.2009 hyväksymän Storörenin asemakaavan mukaisesti. Asemakaava mahdollistaa asuntojen ja liiketilojen rakentamisen ohella erilaisten satama- ja vapaa-ajantoimintojen sijoittumisen Storörenin alueelle. Alueelle on rakentumassa tiivis merellinen asuinalue noin 600 asukkaalle. Taasjärvi II ja III Etelä-Sipoossa, Taasjärven pohjoispuolella sijaitsevat Taasjärvi II:n ja III:n asemakaava-alueet laajentavat Taasjärven ympäristön taajamarakennetta pientalovaltaisella asuinrakentamisella. Alueelle on suunnitteilla asunnot yhteensä reilulle 600 uudelle asukkaalle. Noin 400 uudelle asukkaalle asunnot tarjoava Taasjärvi II:n asemakaava hyväksyttiin valtuustossa alkukesästä 2011. Alueen tontinmyynti käynnistettiin syksyllä 2011. Nikkilän kartano III Nikkilän kartano III:n alue sijaitsee Nikkilässä, Keravalta Nikkilän kautta itään johtavan rautatien pohjoispuolella. Alueelle suunnitellaan asunnot noin 3 500 asukkaalle. Uusien asuntojen tarjonta alueella tulee olemaan monipuolista: kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Uusien kerrostalojen rakentamisen yhtenä tavoitteena on kohtuuhintaisten ensiasuntojen tarjoaminen. Alueen suunnittelu on käynnistynyt Kartanonrinteen asemakaavatyöllä. Kaavalla on tarkoitus osoittaa pientalovaltaista asumista noin 400 450 asukkaalle.

16 Pähkinälehto (ent. Söderkullan portti) Söderkullan Pähkinälehdon asuinalue sijaitsee Etelä-Sipoossa, Taasjärven eteläpuolella. Alueen suunnittelussa sitoudutaan tuottamaan asunnot noin 1 800 uudelle asukkaalle. Suuri osa yhdyskuntarakenteesta tulee tukeutumaan joukkoliikenteen käyttöön. Tämän vuoksi Pähkinälehdon asutuksesta tulee hieman esimerkiksi Nikkilän kartano III:n asutusta tiiviimpää, eli sinne rakennetaan enemmän kerrostaloja. Sekä tontti- että asuntotarjonta tulee kuitenkin olemaan monipuolinen ja vaihteleva niin, että rakentamis- ja asumisvaihtoehtoja ovat niin kerros- kuin rivitalotkin. Jokilaakso (ent. Itäinen Jokipuisto II) Nikkilän taajamakeskuksen itäpuolella sijaitseva Jokilaakson suunnittelualue on Nikkilän kartano III:n alueen ohella yksi Nikkilän taajaman merkittävimmistä kasvualueista. Aluetta on tarkoitus kehittää townhouse-periaatteella asumispainotteisena keskustatoimintojen alueena. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin vuoden 2011 aikana kutsukilpailuluonteinen arkkitehtuurikilpailu. Alueelle on tavoitteena sijoittaa asuntoja noin 1 000 asukkaalle. 5. ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET SIPOOSSA 5.1 Maanhankinta Sipoon maanhankintaa ja maapolitiikkaa ohjaavat maapoliittinen ohjelma, maanhankintaohjelma ja Sipoon yleiskaava 2025. Kunta ostaa maata pääasiassa yleiskaavan mukaisilta asemakaavoitettavilta alueilta. Maapoliittisella ohjelmalla kunta varmistaa maapoliittisen asemansa ja riittävän maa- ja tonttivarannon saatavuuden. Kunnanvaltuusto on 19.1.2009 hyväksynyt päivitetyn maapoliittisen ohjelman. Sen mukaisesti raakamaata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kiinteistökaupoin. Maapoliittinen ohjelma mahdollistaa kaikkien maapoliittisten keinojen käyttämisen. Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan asemakaavoitettavien alueiden osalta käydään neuvotteluja maanostoista. Erityisesti laajojen kaavoittamattomien raakamaa-alueiden hankinnassa maapoliittisesti paras keino on hankkia alueet kunnan omistukseen ennen asemakaavan laatimista. Tällä menettelyllä saavutetaan useimmissa tapauksissa huomattava kustannussäästö verrattuna maankäyttösopimusmenettelyyn. Samoin voidaan parhaiten varmistaa hyvät edellytykset asemakaavoitukselle ja yhdyskuntarakenteen toteutuminen kestävällä tavalla. Kaavoittamalla raakamaat kunta saa pääosan maan arvonnoususta itselleen. Kunta on solminut seitsemän maanomistajan tai maanomistajaryhmän kanssa sopimuksen maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä eri alueilla. Sopimukset kattavat yhteensä 950 ha:n suuruisen alueen. Sopimuksilla on alustavasti sovittu yksityisten omistamien alueiden asemakaavoituksesta sekä toteuttamisesta maksettavista korvauksista. Pääperiaatteena on, että maanomistaja maksaa kaikki sopimusalueen kaavoituskustannukset ja kaavan toteuttamisesta aiheutuvat rakentamiskustannukset. Sopimuksista viisi koskee asuinalueiden rakentamista. Storörenin alueen osalta on voimassa maankäyttösopimus, jonka mukaan alueelle on asemakaavoitettu 27 740 k-m² asuntotuotantoa varten. Maanomistaja vastaa esi-

17 merkiksi alueen kunnallistekniikan rakentamisesta. Kadut ja yleiset alueet siirtyvät niiden valmistuttua kunnalle ilman erillistä korvausta. Kunta omistaa tätä nykyä kohtalaisesti asuinrakentamiseen soveltuvaa raakamaata, esimerkiksi Nikkilän alueella kunnan omistuksessa on noin 200 hehtaaria maata. Tarkoituksena on jatkaa maanhankintaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta varmistetaan tonttien luovutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Maanhankinnan turvaamiseksi talousarvioon on varattava riittävä määräraha raakamaan hankintaan. Vuosina 2006 2009 kunta on käyttänyt maanhankintaan 5,4 miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona maanmyyntituloja on saatu 13,4 miljoonaa euroa. 5.2 Tonttivaranto ja uusien tonttien myynti Tonttien luovutus Sipoon kunta on luovuttanut omakotitalotontteja pääosin myymällä. Sipoossa asuvat henkilöt ovat olleet etusijalla tontteja jaettaessa. Sipoossa on jossain määrin myös yksityistä tonttivarantoa, jonka hinnoittelu on useimmiten kunnan hintatasoa korkeampi. Suurin osa yksityisten myymistä tonteista sijoittuu kaava-alueiden ulkopuolelle. Vuosina 2007 2011 Sipoon kunta on luovuttanut kiinteistökaupoilla tontteja seuraavasti: 2007 2008 2009 2010 2011 Yhteensä AO 24 3 3 6 32 68 AP/AR 0 0 2 0 0 2 AL 0 0 1 0 0 1 AK 0 0 0 0 0 0 Taulukko 2. Sipoon kunnan vuosina 2007 2011 myymät tontit Lähde: Sipoon kunnan Mittaus- ja kiinteistöyksikkö Vireillä olevien kaavoitushankkeiden myötä tonttitarjonta tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Syyskuussa 2010 tehtiin päätös 32 tontin myynnistä Hansaksen asuinalueelta, Söderkullasta. Noin viisikymmentä uutta tonttia myydään Taasjärven alueelta vuosina 2011 2012. Myös yksityisillä on tontteja myynnissä kaava-alueilla. Sipoon kunta on vahvistanut korkeimman mahdollisen kiinteistöveroprosentin rakentamattomille tonteille. Tällä toimenpiteellä tontit pyritään saamaan asemakaavan mukaiseen käyttöön. Tätä nykyä yksityiset omistavat noin 100 rakentamatonta tonttia kaava-alueilla. Sipoon maapoliittisessa ohjelmassa on suosituksena esitetty, ettei kunta ainakaan omalla hinnoittelullaan olisi nostamassa tonttimaan yleistä hintatasoa alueella. Sen sijaan tavoitteena on, että kunta myy tonttinsa jonkin verran yleistä hintatasoa halvemmalla.

18 Kunnan tavoitteena on myös tarjota erilaisia vaihtoehtoja pientalorakentajille. Tonttien luovutuksessa suositaan ensisijaisesti myyntiä. Alueittain voidaan sopia myös tonttimaan vuokraamisesta. Kerros- ja rivitalorakentaminen Sipoon kunnalla on viime vuosina ollut myytävänä vain muutamia kerros- tai rivitalotontteja. Uusien kaavahankkeiden myötä myös kerros- ja rivitalokohteita on tulossa markkinoille. Rivitalorakentamisessa tulee rakentaa myös yksikerroksisia rivitaloja, koska kaksikerroksiset talot eivät sovellu liikuntaesteisille. Vuoden 2011 aikana valmistuivat Pähkinälehdon (ent. Söderkullan portin) ja Taasjärvi II:n asemakaavat, jotka lisäävät kunnan rivi- ja kerrostalotonttivarantoa. Uusiin kerrostaloihin tulisi varata asukkaille mm. harrastetiloja sekä suunnitella viheralueita, jotka lisäävät asukkaiden luonnollista kanssakäymistä ja vahvistavat alueen yhteisöllisyyttä. Omistusasuntojen viime vuosien suuri kysyntä on johtanut siihen, että tontit on myyty pääasiassa vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Kunnassa yhtiömuotoisen asuntorakentamisen (AP / AR / AK) tonttien luovutuksessa suositaan myyntiä. Myynti tapahtuu pääosin tarjouskilpailun kautta. Myynnin kriteereinä voivat olla myös muut kuin hintatekijät, esimerkiksi laatutaso ja hankkeen toteutusaikataulu. ARA-tuotannossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hyväksyy tonttihinnan osapäätöksellään, esimerkiksi jos talon rakennuttava yhteisö on anonut korkotukilainaa hankkeen toteuttamiseen. Alueittain on määritelty enimmäistonttihinnat, joita sovelletaan valtion tukemaan asuntotuotantoon. Asuntojen kysyntä Tällä hetkellä Sipoossa käyvät parhaiten kaupaksi omakotitontit sekä ARA-rahoitteiset tontit. Erityisesti vapaarahoitteisten rivitalotonttien myynti on ollut hankalaa. On vaikea ennakoida tarkalleen, miltä Sipoon tilanne näyttää lähivuosina. Kunnalla ei ole viime vuosina ollut myynnissä näin suurta tonttimäärää, ja talouden viimeaikaiset nopeat muutokset tekevät vaikeaksi ennakoida, miltä asuntomarkkinatilanne näyttää muutaman vuoden kuluttua. Tähän mennessä tonttien kysyntä on huomattavasti ylittänyt tarjonnan, esimerkiksi Hansaksen alueella kysyntä oli kaksinkertainen tarjontaan verrattuna. 6. ASUMINEN SIPOOSSA VUOSINA 2012 2015 6.1 Asumiseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Ikärakenne ja asuntokuntien koko Väestönkasvu, yhä pienemmät asuntokunnat ja yhä vanheneva väestörakenne asettavat uusia vaatimuksia erilaisten asuntojen tarjonnalle ja asuntojen määrälle. On lisäksi yhä tavallisempaa, että asuntokuntien käytössä on elintason nousun myötä kaksi asuntoa tai useampia asuntoja.

19 Sipoossa väestörakenne tulee kehittymään niin, että alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus kasvaa hieman, kun taas yli 64-vuotiaiden osuus vähenee hiukan kunnan asukasluvun kasvaessa voimakkaasti. Tulomuutto ja liikenne Kunnan kaavoituspolitiikalla on ratkaiseva merkitys asuntokannan kehittymiselle lähivuosina. Kunnan kasvustrategia edellyttää asuntotuotannon lisäämistä, mikä puolestaan edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä. Pitkällä aikavälillä myös bussi- ja raideliikenteen kehittämisellä on merkitystä Sipoon väestön- ja asuntokehitykselle. Yleiskaavan toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Sekä henkilö- että tavaraliikenne tulee lisääntymään merkittävästi. Sipoon yleiskaavassa varaudutaan raideliikennettä hyödyntävään joukkoliikennejärjestelmään. Sipoo suuntautuu liikenteellisesti sekä työmatkojen että muiden matkojen osalta voimakkaasti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Liikenteen kasvun haittoja voidaan vähentää joukkoliikenteen osuuden kasvulla ja joukkoliikenteen perustumisella raideliikenneyhteyksiin. Uusia alueita toteutettaessa tulisi varmistaa joukkoliikenteen toimivuus ja ajoittaa toteuttaminen joukkoliikenneyhteyksien kehittämisen mukaan. Rakentamista haja-asutusalueille, joiden joukkoliikenneyhteydet ovat huonot, ja alueille, joilla henkilöauton käyttö on välttämätöntä, tulisi välttää. Pääkaupunkiseudun vaikutus asuntotuotantoon Helsingin seudun kuntien yhä tiiviimpi yhteistyö, Sipoosta länteen suuntautuvan työmatkaliikenteen lisääntyminen, rajansiirto ja kunnan kasvustrategia ovat osaltaan olleet vaikuttamassa Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liittojen yhdistymiseen 1.1.2011. Sipoo ei ole enää metropolialueen rajakunta, vaan osa sitä. Kaupungistumisaste kasvaa ja myös meidän kuntamme asuinalueet kasvavat. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka ohjaa melko pitkälti asumisen suunnittelua ja kehitystä Sipoossa. Eri yhteistyöhankkeista lähinnä MAL-yhteistyö vaikuttaa sekä asuntotuotantoon että liikenteen kehitykseen Sipoossa.

20 6.2 Asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi 2012 2015 Asuntopolitiikalle ja asumisen kehittämiselle asetetaan seuraavat tavoitteet: Sipoon asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi 2012 2015: 1. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen 2. Kunnan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3. Tuetun asuntotuotannon edistäminen 4. Monipuolisuuden tukeminen asuntopoliittisin keinoin 5. Kestävän kehityksen tukeminen 6. Erityisryhmien asumisen huomioon ottaminen 7. Kylien kehittäminen 1. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen Tulevina vuosina kunnan kasvustrategian toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sipoon uusi yleiskaava mahdollistaa kasvun. Käytännössä tämä merkitsee 35 000 uutta asukasta ja 13 000 uutta työpaikkaa pääosin uusille asemakaavoitettaville alueille vuoteen 2025 mennessä. On tärkeää, että kasvustrategia, maapolitiikka, kaavoitus ja asuntopolitiikka tukevat toisiaan. Vahvan maapolitiikan harjoittaminen edellyttää, että kunnalla on käytettävissään riittävä raakamaavaranto. Tällä hetkellä kunta omistaa raakamaata suhteellisen paljon, mutta maapolitiikkaa on syytä suunnitella pitkäjänteisesti ja varata tuleviin talousarvioihin riittävästi määrärahaa maanhankintaan. Ennakoiva kaavoitus on ratkaisevan tärkeää, jotta voitaisiin turvata erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjonta. Suunnittelun kannalta on erityisen tärkeää, ettei ainoastaan tuoteta kaavoja ja tontteja, vaan kiinnitetään huomiota myös sekä kysyntään ja toteuttamiseen että laatuun ja kustannustehokkuuteen. Laadittavien kaavojen tulee olla kilpailukykyisiä ja korkeatasoisia. Katuja, teitä ja kunnallistekniikkaa varten tulee myös olla riittävästi resursseja, jotta uusia asuinalueita voidaan kehittää ja rakentaa. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että Sipoon kasvustrategian mukainen tavoite on huomattavasti suurempi kuin tällä hetkellä käytettävissä oleva potentiaali. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aggressiivista markkinointia ja kykyä luoda alueelle vahva imago. On syytä seurata yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä, panostaa oikeisiin asioihin oikeaan aikaan ja ylipäätään olla avoin uusille kehityssuuntauksille ja ympäröivästä yhteiskunnasta tuleville viesteille. Sipoon tulee olla houkutteleva potentiaalisille asukkaille.