Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1
Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa
Esiopetus uudistuu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on käynnissä - valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen Palautetta kootaan esiopetuksen perusteluonnoksesta juuri nyt aikaa 27.9. saakka. opetuksen järjestäjiltä kyselyllä Kaikilta kiinnostuneita OPH:n sivuilla 3
Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28.6.2012) linjaa kehittämisen suuntaviivat 5 Esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. 4
Nykytilanteen arviointi Esiopetuksen laatu arviointitutkimus 2011 Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61/2012 - Opetukseen osallistuu lähes koko ikäluokka - Lapset viihtyvät hyvin ja huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä - Opettajien kelpoisuus on hyvällä tasolla - Arviointiin osallistuneet arvioivat laadun keskimäärin melko hyväksi - Opetuksen järjestäjätaholla (koulu / päiväkoti) ei ollut vaikutusta laatuun 5
Nykytilanteen arviointi Esiopetuksen laatu arviointitutkimus 2011 - Esiopetuksen laadussa on toimipisteiden ja kuntien välisiä eroja - Esiopetuksen opetussuunnitelman toteutumisessa on puutteita - Huoltajat eivät tunne esiopetusta - Lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus ei toteudu riittävällä tasolla - Varhaiseen tukee kaivataan resursseja - Oppilashuollossa on puutteita, 15 % esiopetuksen yksiköistä oppilashuollon tuki puuttuu kokonaan - Tilat eivät ole riittävän joustavia esiopetukseen - Tietotekniset puutteet ovat yleisiä 6
Nykytilanteen arviointi esiopetuksen nykyiset perusteet - Uudistettu vuonna 2010 kasvun ja oppimisen tuen osalta - Uudistettu osa on palvellut lasten saaman tuen käytäntöjä varsin hyvin - Perusteasiakirja ei tue riittävästi lasten ja huoltajien osallisuutta - Perusteissa ei kuvata esiopetuksen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä riittävästi - Perusteiden antama pedagoginen tuki jää vähäiseksi 7
Yhteys muuhun varhaiskasvatukseen lapsilähtöisyys eheytetyn opetuksen periaate leikki kasvun ja oppimisen välineenä opetus tukee henkilökohtaista kasvua ja oppimista esiopetusikäiset kuuluvat päivähoito-oikeuden piiriin aamu- ja iltapäivähoidon tarve kouluissa oleville suurin osa kokopäivähoidossa
Yhteys perusopetukseen Esiopetuksen perusteita valmistellaan tiiviissä yhteistyössä perusopetuksen perusteiden kanssa Työryhmien yhteistyö Sisällön rakenteellinen yhteys arvoperusta oppimiskäsitys laaja-alainen osaaminen toimintakulttuuri yhteistyö kasvua ja oppimista tukeva arviointi
Uudistuvat säädökset otetaan huomioon - Esiopetuksen velvoittavuutta valmistellaan - Varhaiskasvatuslain säätäminen alkanut, mahdolliset vaikutuksen esiopetukseen? - Valmisteilla oleva opiskelija- ja oppilashuoltolaki 10
Paikallisen opetussuunnitelma- työn merkitys 11
Opetussuunnitelma on tulevaisuusnavigoinnin hyvä apuväline Tulevaisuuden osaaminen Suunnan määrittely Nykytilan analyysi Tahtotilan luominen 12
Jos pelkästään tyytyy lukemaan karttaa, eksyy. Ilman vuorovaikutusta ja yhteistä pohdintaa ei päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen Uudistuksen onnistuminen riippuu paikallisen opetussuunnitelmatyön toteutumista miten prosessia johdetaan ja miten siinä ovat mukana koulujen henkilöstö oppilaat huoltajat muut yhteistyökumppanit 13
Opetussuunnitelmaprosessin vastuut Koulujen taso Opetuksen järjestäjän taso Kansallinen taso Pedagoginen johtaminen Tulevaisuuden tavoitteet osaksi koulun toimintakulttuuria Opsin toteutuminen Strateginen johto, pedagoginen linjavastuu, ops -päätökset Paikallisen työn organisointi, resursointi, seuranta, kehittäminen Opetuksen kehittämisen strategiset ja pedagogiset linjaukset OPH perusteet Opetuslaki ja asetus, VN asetus, hallituksen linjaukset, KESU
Kehittäminen on vaativaa ja antoisaa Koulu on asiantuntijaorganisaatio: Asiantuntijalla on työnsä sisältöihin nähden paljon valtaa, eikä hän halua tätä valtaansa kyseenalaistettavan (Mintzberg 1990). Kouluorganisaation jäsenet eivät helposti tue hanketta, jonka lähtökohdista he eivät ole saaneet olla päättämässä (Coobs 1968; 1985; Goodlad 1975; Fullan ja Stiegelbauer 1991). Kouluissa on ohut organisaatio mutta vahva toimintakulttuuri (Sergiovanni 1999) Suomalaisilla opettajilla on kehittämiskokemusta ja aito ajan tasalla pysymisen halu (Holappa 2007)
Ops prosessissa otettava huomioon Monimuotoinen ja muuntuva opetussuunnitelman käsite noin sata vuotta vanha termi löysi tiensä kaikkien opetusalan asiantuntijoiden tietoisuuteen 1990-2000-luvuilla Opetussuunnitelmakäsitteen sisällöllinen vaihtelu edelleen suurta Esim. Holappa 2007 paikallisissa prosesseissa yli 20 erilaista variaatiota (prosessi-produkti; opetuskeskeisyys oppimiskeskeisyys; uudistaja ylläpitäjä; ) Eri toimijoilla voi olla erilaisia käsityksiä Alan ulkopuolisille esim. luottamushenkilöille käsitteen laajuutta on avattava
Uudistamista tulee johtaa! 17
Johtamista tarvitaan 1 Aloittakaa riittävän ajoissa pohjaa luova keskustelu Tutkikaa erilaiset yhteistyömahdollisuudet Kuunnelkaa oppilaita ja huoltajia sekä ihmisiä koulumaailman ulkopuolelta Miettikää, miten voitte luoda työlle alusta lähtien myönteisen ilmapiirin ja turvata eri tahojen osallistumista tukevat rakenteet ja käytännöt Erityinen huomio oppilaiden osallistumiseen Pyrkikää hahmottamaan kokonaiskuva uudistuksen merkityksestä ja tavoitteista ennen varsinaiseen opsin laadintaan lähtemistä 18
Johtamista tarvitaan 2 Pyrkikää pitämään huolta paikallisen laadintaprosessin hyvästä organisoinnista ja toteutuksesta pedagogisen johtamisen vahvistaminen yhteistyön rakentaminen työn rytmittäminen työn resursointi fokuksen pitäminen tavoitteissa ops-työn yhteys muuhun kehittämiseen Miettikää, mitkä ovat ihmisten sitoutumiseen ja prosessin onnistumiseen eniten vaikuttavia tekijöitä ja miten voitte itse vaikuttaa niihin? Hyödyntäkää valtakunnallisia lähteitä, mm. oph.fi sivujen materiaalia ja Oppimisen tulevaisuus 2030 - barometriä 19
Esimerkkejä työjaosta ja osallisuudesta kuntien yhteisessä opetussuunnitelmaprosessissa Kuntien yhteinen työskentely - opetustoimen johdon yhteistyö - yhteiset työryhmät Kunnan tason työskentely - kunnanvaltuusto - sivistyslautakunta - hallintokuntien yhteistyö - OPS työn johtoryhmä Koulun tason työskentely - hlökunta, huoltajat, oppilaat - lähiyhteisö T U L E V A I S U U S K E S K U S T E L U A R V O K E S K U S T E L U KOULUTUS OPPIAINETYÖ TUNTIJAKO PÄÄTÖKSET RESURSSIT OPPILASHUOLTO TOIMINTA- KULTTUURI, TYÖTAVAT
Keskusteluteemoja opetussuunnitelmatyön pohjaksi Miten maailma koulun ympärillä muuttuu ja mikä siinä on olennaista koulun ja oppimisen kannalta? Millaista osaamista oppilaamme tulevat tarvitsemaan opinnoissaan, työelämässä ja kansalaisina? Arvokeskustelu -> mistä lähtökohdista ja millä eettisellä orientaatiolla kohti tavoitteita? Oppimiskäsitystä ja oppimista koskeva pohdinta -> mistä syntyy hyvä oppiminen? Toimimmeko me niin? Mitä meille merkitsevät perusteuudistuksen keskeiset tavoitteet? Mikä meille itsellemme on tärkeätä? 21
Tämän aamupäivän tehtävä:
Hyviä OPS-toimintamalleja etsimässä, Miettikää ryhmässänne 1. Yhteistyön mahdollisuuksia, toimijoita, rooleja/tehtävänjakoa ja tarvittavia tukitoimia 2. Vuorovaikutusta - miten edistää vuorovaikutusta toimijoiden välillä, verkostojen syntymistä, tiedon jakamista ja rakentamista 3. Myönteisen ilmapiirin muodostamista 4. Minkälaisia resursseja on käytettävissä ja mitä tarvitaan -> toimintamalleja, jotka edistäisivät laadukasta ja vaikuttavaa opsprosessia, jonka seurauksena syntyy ajanmukainen ja ajassa elävä kunta- ja koulukohtainen opetussuunnitelma
Niin sitä pitää! 24