KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Liikennevarausten perusteet KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä www.keskisuomi.fi

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA 2 Liikennevarausten perusteet 21.8.2007 Sisältö YHTEYSTARVEMERKINNÄT Tiekohtaiset perustelut Jyväskylän läntinen ohitus Seppälänkangas Kalettoman kohta TIELUOKAN MUUTOKSET Tiekohtaiset perustelut Kyyjärvi-Viitasaari-Keitele Viisarimäki-Toivakka-Ruuhimäki Multia-Väätäiskylä-Karstula Pylkönmäki-Karstula Multia-Uurainen-Hirvaskangas Viisarimäki-Kanavuori-Vaajakoski MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVAT LIIKENNEVÄYLÄT Tiekohtaiset perustelut Joutsa-Viisarimäki Äänekoski-Pihtipudas Jämsä-Muurame Kanavuori-Hankasalmi Huutomäki-Saarijärvi-Kyyjärvi Jyväskylä-Keuruu Harjunsalmi-HPR Viitasaari-Keitele Jämsä-Mänttä Multia-Uurainen-Hirvaskangas Keuruu-Liesjärvi Leppävesi-Palokangas Ratakohtaiset perustelut Jyväskylä-Orivesi-radan kaksoisraide Teollisuusratojen sähköistyskohteet Jyväskylä-Äänekoski Kaipolan teollisuusraide Valtran teollisuusraide Jyväskylä-Haapamäki Seinäjoki-Haapamäki-Orivesi UUDET TIEVARAUKSET Tiekohtaiset perustelut Viisarimäki-Oravasaari-Kanavuori-Haapalahti mo OHJEELLISET TIEVARAUKSET Tiekohtaiset perustelut st st yt Kirri-Äänekoski Multia-Ähtäri Multia-Pylkönmäki Palokka-Seppälänkangas-Vaajakoski Kuokkalan ohitus Petäjäveden ohitus Ruuhimäki-Niemisjärvi Konneveden ohitus Karstulan ohitus Toivakan ohitus Jämsänkosken ohitus Autiokangas-Puuppola Ruoke-Lintukangas Tiituspohja Juokslahdentien jatke Jämsänkoski-Halli kt-vt st-kt vt/kt-yt st-kt st-kt vt-yt vt/rt vt/rt vt/rt vt/rt vt vt vt vt kt kt st st mo vt kt st st vt kt kt kt kt st st st st yt yt

3 Ruotsinperä-Palokka Kirri-Äänekoski yt yt

4 YHTEYSTARVEMERKINNÄT Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetaan tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä tieyhteyksiä, joiden tarve on voitu todeta, mutta joiden sijaintiin tai toteutumiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan teitä, joiden sijaintia ja suhdetta muuhun maankäyttöön ei ole tutkittu tai joiden parantaminen tavoiteluokituksen mukaiseksi tieksi merkitsee lähialueen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen järjestelyjä, joita ei ole pystytty riittävän täsmällisesti määrittämään (esim. moottoritien rinnakkaistiejärjestelyt). Maantielain 17 :n mukaan tien yleissuunnitelman tai tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa tie sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Koska yhteystarvemerkinnällä ei ratkaista tien sijaintia eikä siten myös suhdetta muuhun maankäyttöön, tiensuunnitteluprosessia ei näiden tiejaksojen osalta voida jatkaa ilman kaavaa lukuun ottamatta sellaisia lähinnä paikallisia tiekohteita, joilla ei ole merkittävää vaikutusta tien tai muun maankäytön välisiin suhteisiin. Tämän takia yhteystarvemerkintää käytetään maakuntakaavassa vain niillä alueilla, joiden maankäyttö tullaan ratkaisemaan lähivuosina oikeusvaikutteisia kaavoja käyttäen. Tällaisia alueita ovat taajamien ja keskeisimpien pääteiden lähiympäristöt. Sen sijaan merkintää ei ole tarkoituksenmukaista käyttää sellaisissa tapauksissa, joissa tien sijainti voidaan riittävällä tarkkuudella muuten määrittää tai alueille, joille ei ole muuten tarvetta laatia oikeusvaikutteisia kaavoja. TIEKOHTAISET PERUSTELUT Jyväskylän läntinen ohitus st/yt Tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä esitetään seututienä Jyväskylän läntinen ohitus välillä Muuramen Pukinniittu-Ruoke sekä yhdystienä osuus Säynätsalo-Pukinniittu. Seututieyhteys sijoittuu kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen lounaiselle laajenemissuunnalle, valtateiden 9 ja 23 välialueelle ja yhdystie muodostaa suoran yhteyden Säynätsalosta valtatielle 9. Mainutut valtatieympäristöt ovat tulossa lähivuosina Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Muuramen aktiivisen maankäytön piiriin. Alue liittyy kiinteästi kaupunkirakenteeseen ja tukee seudun elinkeinoelämän kehittämistä. Alueen tieyhteyksiä ei ole kokonaisuudessaan tarkemmin suunniteltu eikä alueelle ole toistaiseksi laadittu yleiskaavaa tai asemakaavoja, joiden perusteella tien sijainti, toteutustapa ja suhde maankäyttöön olisi voitu kokonaisuudessaan tarkemmin määritellä. Valtatie 9 vaikutusalueen maankäyttö tulee lähivuosina ratkaistavaksi oikeusvaikutteisilla kaavoilla. Tällöin myös tien sijainti määritetään yksityiskohtaisesti. Ruoke-Vesanka-Kuohu-osayleiskaavassa on Jyväskylän maalaiskunnan osalta jo tarkasteltu Jyväskylän läntisen ohituksen sijaintia. Seututien eteläpään sijoituksen osalta ei sen sijaan ole Jyväskylän kaupungin ja Muuramen alueelta käytettävissä linjausselvityksiä. Säynätsalo-Pukinniittu-väliltä on olemassa alustavia osayleiskaavahahmotelmia. Kaavoituksen pohjaksi on parhaillaan meneillään kehäväylän esisuunnittelu tiehallinnon, kuntien ja liiton yhteistyönä.

- Yhteys täydentää kaupunkiseudun lounaisosan yhdyskuntarakennetta ja muodostaa kaavoitettaville alueille liikenteen runkoverkon - Yhteys täydentää valtatieverkon toimivuutta Muuramen ja Ruokkeen suunnalla sekä selkiyttää Säynätsalon yhteyksiä päätiestölle - Yhteys keventää kaupungin sisääntuloteiden liikennekuormitusta ja vähentää niiden onnettomuusriskiä ja ympäristöhaittoja - Alueen vaativat maasto-olosuhteet ja luontoarvot on otettava huomioon tiejakson suunnittelun ja kaavojen valmistelun yhteydessä. Seppälänkangas st Tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä esitetään Jyväskylästä Laukaaseen johtavan maantien 637 seututietasoiseksi kehittämisen tarve Seppälänkankaan kohdalla. Vahvistetussa seutukaavassa Laukaantielle on osoitettu Seppälänkankaan länsipuolelle sijoittuva ohjeellinen uusi tielinjaus. Laukaantie on vilkas työmatkaliikenteen väylä, jonka varteen sijoittuu runsaasti liikennettä synnyttäviä kaupallisia, teollisia ja logistisia toimintoja. Tiellä on tarkasteltavalla jaksolla paljon katuliittymiä ja suoria maankäyttöliittymiä ja sen rinnakkaisväylästö on puutteellinen. Liikennemäärä on suurimmillaan noin 24000 ajon./vrk (KVL 2006). Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Laukaan kunta ovat parhaillaan laatimassa Master Plan suunnitelmaa tien varrelle sijoittuvasta Innoroad Park logistiikkakeskuksesta, joka tulee lisäämään merkittävästi Laukaantien raskasta liikennettä. Osana hanketta ollaan myös laatimassa erillistä selvitystä Laukaantien ja siihen liittyvän liikenneverkon kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Innoroad Parkin Master Plan ja liikenneselvitys tulevat toimimaan alueen yksityiskohtaisemman kaavoituksen pohjana. - Seututietasoinen yhteys mahdollistaa kaupunkiseudun koillisosan yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon sekä maankäytön kehittymisen. - Parannettu yhteys helpottaa vilkasta työmatka- ja asiointiliikennettä sekä raskasta liikennettä. - Seututietasoiseksi kehitetty Laukaantie mahdollistaa yhdessä kehämäisten yhteyksien Tikkamannila-Leppävesi-Vaajakoski ja Palokka-Seppälänkangas - -Vaajakoski kanssa Innoroad Parkin valtakunnallisesti merkittävän logistiikkakeskuksen toiminnan. Laukaantien ja kehäyhteyksien muodostama liikenneverkollinen kokonaisuus vähentää valmistuttuaan valtatien 4 liikennekuormitusta. - Laukaantien ja sen vaikutuspiirin väylästön liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus paranevat ja ympäristöhaitat vähenevät. Kalettoman kohta yt Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan Keuruun taajama-alueeseen liittyvän Kalettoman varikon ohittava yhdystie, joka välittää valtatien 23 ja kantatien 58 välistä liikennettä. Samaa tarkoitusta palveleva nykyinen maantie 6045 Riitalahti-Kaleton halkoo Kalettoman varikkoaluetta ja haittaa alueen toimintojen kehittämistä. Toisessa vaihekaavassa Kalettoman maantie oli osoitettu seututienä. 5.vaihekaavassa yhteys oli tarkoitus korvata Suomenselkätietä koskevassa tarveselvityksessä esitetyllä Keuruun taajaman itäisellä ohitustiellä, mutta ympäristöministeriö ei ohitustietä 5

vahvistanut. Yhteystarve Kalettoman varikon ohittamiseksi ja valtatien 23 ja kantatien 58 välisen liikenteen välittämiseksi on edelleen olemassa. Tien tarkempaa linjausta ja sen liittymistä maankäyttöön ei ole tarveselvityksen jälkeen tarkasteltu tiesuunnitelmissa eikä alueen maankäytön suunnitelmissa. - Ohitus selkiyttää varikon läpikulkua ja alueen taajamarakennetta ja tukee alueen maankäyttömahdollisuuksia - Ohitusratkaisu lisää alueen viihtyisyyttä ja vähentää liikennemelua ja päästöjä - Ohitusratkaisu parantaa läpikulkuliikenteen ja alueen paikallisliikenteen liikenneturvallisuutta. 6 TIELUOKAN MUUTOKSET Maakuntakaavassa osoitetaan tieluokan muutoksia valta- ja kantateiden, seututeiden ja yhdysteiden osalta. Muutokset perustuvat kaavassa esitettyjen uusien varausten seurannaisvaikutuksiin, verkollisiin muutoksiin, tieverkon osien liikenteellisiin muutoksiin sekä aluerakenteen ja yritystoimintojen kehittämistavoitteisiin. Tieluokan muutos valtatieksi osoitetaan kantatielle 77 eli ns. Siniselle tielle. Muutos kantatieksi osoitetaan tiejaksoille Pylkönmäki-Karstula, Hirvaskangas-Multia ja Viisarimäki-Ruuhimäki. Valtatien 18 ja kantatien 58 tieluokka muutetaan välillä Väätäiskylä-Ähtäri seututieksi ja välillä Multia-Väätäiskylä-Karstula yhdystieksi. Nykyinen valtatie 4 välillä Viisarimäki-Kanavuori muutetaan yhdystieksi. TIEKOHTAISET PERUSTELUT Kyyjärvi-Viitasaari-Keitele kt-vt Tiejakso on osa yhtenäisesti viitoitettua Sinistä tietä. Maakuntakaavassa osoitetaan valtateiden 16 ja 17 väliin jäävän kantatieosuuden, kantatien 77 tieluokan muutos valtatieksi. Ylä-Savon vahvistetussa maakuntakaavassa Sininen tie on muutettu valtatietasoiseksi. - Tieluokan muutos täydentää valtakunnallista poikittaisliikennettä palvelevaa liikenneverkkoa, parantaa verkon jatkuvuutta ja korostaa Sinisen tien luonnetta kansainvälistäkin merkitystä omaavana väylänä - Muutos tukee maakuntien ja kuntien välistä yhteistoimintaa - Muutos vahvistaa pohjoisen Keski-Suomen aluerakennetta ja alueen tunnettuutta - Kantatien muutos valtatieksi tukee alueen elinkeinojen kehittämistä ja vahvistaa alueen matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä. Viisarimäki-Toivakka-Ruuhimäki st-kt Tiejakso palvelee osana etelästä valtatieltä 4 valtatielle 9 Kuopioon päin suuntautuvaa valtakunnallista liikennettä. Seututiestä kantatieksi muutettava tie ja ohjeellisella merkinnällä osoitettu oikaisu Ruuhimäestä Niemisjärvelle muodostavat sujuvan yhteyden Hankasalmelle ja Kuopion suuntaan. Valtakunnallinen rekkaliikenne käyttää tällä hetkellä valtatietä 13 Ruuhimäestä valtatielle 9. Raskas liikenne vaatii kilpailukykyisen ja turvallisesti hoidetun väylän.

- Muutos täydentää päätieverkkoa Kuopioon suuntautuvassa liikenteessä - Muutos vahvistaa kaakkoisen ja itäisen Keski-Suomen aluerakennetta - Muutos tukee Toivakan, Laukaan itäosan ja Hankasalmen elinkeinojen kehittämistä ja vahvistaa alueen taloutta. Multia-Väätäiskylä-Ähtäri/Karstula vt/kt-yt Vaasan valtatie (Vt 18) on tällä hetkellä viitoitettu reittiä Multia-Väätäiskylä-Ähtäri ja Suomenselkätie (Kt 58) pohjoiseen reittiä Multia-Väätäiskylä-Karstula. Vaasan valtatien ja Suomenselkätien uusien linjausten toteutuessa entiset valta- ja kantatieosuudet muuttuvat maakuntakaavassa luokitukseltaan seutu-/yhdysteiksi. Valtatie 18 muutetaan välillä Väätäiskylä-Ähtäri seututieksi ja valtatien 18 osuus Multia-Väätäiskylä ja kantatie 58 yhdystieksi välillä Multia-Väätäiskylä-Karstula. - Tieverkon muutos täydentää ja selkiyttää valtakunnallista liikenneverkkoa, parantaa verkon jatkuvuutta ja korostaa suunnitellun uuden Vaasan valtatien ja Suomenselkätien asemaa valtakunnallisen verkon osana - Verkolliset muutokset vahvistavat maakuntien ja kuntien välistä yhteistoimintaa - Liikenneverkon muutos vahvistaa läntisen Keski-Suomen aluerakennetta ja selkiyttää Karstulan taajamarakennetta - Tieverkon muutos tukee maakunnan länsiosan elinkeinojen kehittämistä ja vahvistaa alueen matkailutoimintoja - Onnettomuus- ja ympäristöriskit pienenevät uusien ratkaisujen valmistuttua. Pylkönmäki-Karstula st-kt Suomenselkätie (Kt 58) on välillä Multia-Karstula viitoitettu Väätäiskylän kautta vanhoja tieuria pitkin. Nykyinen kantatie ohittaa Pylkönmäen kirkonkylän kaukaa. Maakunnan tavoitteiden mukaisen uuden Suomenselkätien linjauksen toteutuessa välillä Multia-Timpersuntti sen jatkeena oleva seututie Pylkönmäki-Karstula muuttuu kantatieksi. Liikennemäärä Pylkönmäen ja Karstulan välisellä seututiellä on tällä hetkellä 340-860 ajon/vrk. Osa Väätäiskylän ja Karstulan välisestä liikenteestä siirtyisi uudelle kantatiejaksolle. Suomenselkätietä koskevan tarveselvityksen liikennemallin mukaan jakson liikennemäärä on arvioitu kaksinkertaiseksi nykyiseen nähden. - Tieverkon muutos selkiyttää valtakunnallista liikenneverkkoa, parantaa verkon jatkuvuutta ja korostaa Suomenselkätien asemaa valtakunnallisen verkon osana - Suomenselkätien uusi järjestely vahvistaa Pylkönmäen alueellista asemaa ja tukee kunnan kehitystä - Ratkaisu selkiyttää Karstulan taajamarakennetta ja vahvistaa toimintojen kehittämistä keskustan ja Humpin välillä. Multia-Uurainen-Hirvaskangas st-kt Vanhoille tieurille muodostunut nykyinen seututiejakso välillä Hirvaskangas- Uurainen-Multia palvelee pitkämatkaista raskasta poikittaisliikennettä ja elementtikuljetuksia. Kantatien 69 jatkeena Hirvaskankaalta Vaasan valtatielle suuntautuvan poikittaistien muuttaminen kantatieksi on merkittävä päätieverkon kokonaisrakenteen täydennys. Muutoksen merkitys korostuu erityisesti siinä vaiheessa, kun uusi Vaasan valtatien osuus Multialta Ähtäriin on toteutunut. 7

Maakuntakaavassa osoitetaan seututien muutos kantatieksi Hirvaskankaalta Vaasan valtatielle. - Päätieverkon jatkuvuus paranee ja verkon rakenne täydentyy - Muutos korostaa Uuraisten ja Multian asemaa ja tukee Hirvaskankaan kehittämistä. Viisarimäki-Kanavuori-Vaajakoski vt-yt Maakuntakaavassa on osoitettu laadittujen tie- ja yleissuunnitelmatasoisten suunnitelmien pohjalta moottoritievaraus välillä Viisarimäki-Oravasaari-Vaajakoski nykyisen valtatien länsipuolelle uuteen maastokäytävään. Moottoritien rinnakkaistieksi jäävä osuus nykyisestä valtatiestä esitetään maakuntakaavassa yhdystienä. Rinnakkaistiejärjestelyjen sovittaminen vaatii moottoritien eritasoliittymissä Viisarimäessä ja Kanavuoressa vähäisiä muutoksia olemassa olevan tien linjauksiin. - Varaus selkiyttää päätien lähialueen kehittämistä sekä tukee kaakkoisen Keski- Suomen alueellista kehitystä ja aluerakennetta - Moottoritien rinnakkaistiestön kehittäminen ja liittymäjärjestelyt kohentavat paikallisliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta - Liityntä päätielle keskitetään eritasoliittymiin - Liikenneturvallisuus lisääntyy ja pitkämatkaisen ja paikallisliikenteen erottelu vähentää liikenteen yleisen kasvun aiheuttamia onnettomuusriskejä - Liikenteen erottelu vähentää onnettomuuksista johtuvia pilaantumisriskejä - Tienvarsiasutuksen meluhaitat vähenevät ja alueen viihtyisyys lisääntyy. 8 MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVAT LIIKENNEVÄYLÄT Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetaan merkittävästi parannettavina teinä tiejaksoja, joihin kohdistuvilla toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia lähialueen yhdyskuntarakenteeseen tai maankäyttöön. Tällaisia ovat nykyisten teiden rakentaminen moottoriteiksi, valtakunnallisesti merkittävät runkotiet sekä sellaiset valta-, kanta- ja seututiet, joiden parantaminen vaatii lisäaluetta tai tien luonne muuttuu olennaisesti. Merkittävästi parannettavina teinä osoitetaan tiet, joiden parantaminen käsittää - Merkintäohjeen mukaisen tien standardin olennaisen nostamisen, - Tien muuttamisen moottoritieksi, - Muun yksiajorataisen tien muuttamisen kaksiajorataiseksi, - Eritasoliittymien ja rinnakkaisteiden rakentamisen, - Tien linjauksen merkittävän muutoksen, - Ohituskaistajärjestelyt ja niihin liittyvät rinnakkaistiejärjestelyt sekä - Yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavien rinnakkaistie-, kevytväylä- ja eritasoratkaisujen toteuttamisen taajamien kohdalla. Ratojen merkittävällä parantamisella osoitetaan yksiraiteisen radan muuttaminen kaksiraiteiseksi, ratalinjan merkittävät linjausmuutokset sekä ratojen toiminnallisiin maankäyttöratkaisuihin, liikennepaikkoihin tai lähialueiden maankäyttöön vaikuttavat merkittävät toimenpiteet.

Nykyistä linjausta hyödyntävä teiden tai ratojen vähäisempi kunnostus (kantavuuden, linjauksen tai tasauksen vähäinen parantaminen, vähäinen leventäminen, päällystäminen tai kevytväylän rakentaminen tai ratojen osalta päällysrakenteen uusiminen), jolla tien tai radan taso pidetään periaatteessa nykyisellään, tai pelkkä tieluokan muutos eivät täytä kaavamerkintäohjeissa tarkoitettuja vaatimuksia, eikä niitä esitetä maakuntakaavassa merkittävästi parannettavina väylinä. TIEKOHTAISET PERUSTELUT Merkittävästi parannettavina valtatiejaksoina esitetään maakuntakaavassa nelikaistatienä toteutettavat runkotieosuudet valtatiellä 4 välillä Joutsa-Viisarimäki sekä valtatiellä 9 välillä Jämsä-Muurame. Ohituskaistateinä ja muuten merkittävästi parannettavina runkoteinä osoitetaan tiejaksot Äänekoski-Pihtipudas, Kanavuori- Hankasalmi sekä valtatiet Jyväskylä-Keuruu, Huutomäki-Saarijärvi-Kyyjärvi, Viitasaari-Keitele ja Harjunsalmi-Hämeen tiepiirin raja. Merkittävästi parannettavina kantateinä esitetään tiejaksot Jämsä-Mänttä ja Multia- Uurainen-Hirvaskangas sekä merkittävästi parannettavana seututienä Keuruu- Liesjärvi. Joutsa-Viisarimäki vt/rt Tiejakso on nykytilassa 2-kaistainen valtatie. Tien liikennemäärä vaihteli v. 2004 4800 6100 ajon/vrk ja vuoden 2030 liikennemääriksi ennustetaan 6600 8400 ajon/vrk. Tiejakso on merkittävä raskaan liikenteen reitti. Raskasta liikennettä on tiejaksolla 620 790 ajon/vrk. Tiejakso kuuluu LVM:n työryhmän väliraportin (48/2005) mukaan maantielain tarkoittamiin valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin. Se on tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa (väliraportti 15.6.2005) osoitettu tavoitetilassa jatkuvana ohituskaistatienä (2+1 kaistaa). Keski-Suomen liitto on asettanut maakuntasuunnitelmassa, maakuntakaavassa ja Nelostieprojektin yhteydessä tavoitteeksi tiejakson osoittamisen nelikaistaisena runkotienä. Jatkuvan ohituskaistatien ja nelikaistatien vaatimukset rinnakkaistie-, liittymä- ja kevytväyläjärjestelyille ovat yhteneviä ja jatkuvaa ohituskaistatietä voidaan pitää nelikaistatien välivaiheena. Maakuntakaavavaraus turvaa tiejakson aluetarpeet, toimivuuden ja lähialueen maankäytön hallitun kehittämisen myös pitkällä tähtäyksellä. Merkittävä parantaminen runkotienä tulee vaikuttamaan olennaisesti tieverkon järjestelyihin ja tienvarsialueen maankäyttöön. Tiejakso kuuluu liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määriteltyyn joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Tiejakson parantamiseksi ovat vuosina 2003 2003 laadittu Joutsan ja Leivonmäen kohdalla valtatietä koskevat tarveselvitykset, joissa on jo osittain ennakoitu runkotielle asetettavia vaatimuksia. Lusi-Vaajakoski-välin parantamista palvelevat tiesuunnitelmat ovat viimeisteltävinä 2006. Keskeisimpiä vaikutuksia: - Tievaraus tukee maan pohjoisosien alueellista kehitystä, maakunnan aluerakennetta sekä yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja alueen taloutta - Valtatien kehittäminen runkotienä tiivistää ja selkiyttää yhdyskuntarakennetta taajamaympäristöissä ja pääteiden lähialueella, liityntämahdollisuudet päätiehen supistuvat 9

- Runkotien kehittämiseen liittyvät kaista-, rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä tienpidon tason nosto lisäävät valtakunnallisten kuljetusten varmuutta sekä valtakunnallisen ja paikallisliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta - Tien kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä turvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hillitsee autoriippuvuuden kasvua - Tieliikenteen kasvuun liittyvää tienvarsialueiden pilaantumisriskiä, meluhaittoja ja päästöjä rajoitetaan rakenteellisilla ratkaisuilla, melu- ja pohjavesisuojauksilla, tehostetulla hoidolla ja uusilla liikenteen hallintaratkaisuilla. Äänekoski-Pihtipudas vt/rt Tie on nykytilassa 2-kaistainen valtatie, joka on varustettu tasoliittymin ja yksittäisin ohituskaistoin. Tiejakson liikennemäärä vaihteli 2500 6400 ajon/vrk v. 2004. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 on 3500 8800 ajon/vrk. Tiellä oli raskasta liikennettä v. 2004 580 810 ajon/vrk. Tiejakso kuuluu LVM:n työryhmän väliraportin (48/2005) mukaan maantielain tarkoittamiin valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin. Se on tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa (väliraportti 15.6.2005) osoitettu tavoitetilassa ohituskaistatienä. Keski-Suomen liitto on asettanut maakuntasuunnitelmassa, maakuntakaavassa ja Nelostieprojektin yhteydessä tavoitteeksi tiejakson osoittamisen ohituskaistoin varustettuna runkotienä. Runkotien vaatimukset maankäytön ja päätien liikenteen erottelemiseksi edellyttävät merkittäviä toimenpiteitä. Taajamien ja kyläasutuksen kohdalla varaudutaan kattaviin rinnakkaistie-, eritaso- ja kevytväyläjärjestelyihin. Maaseutujaksoilla ohituskaista- ja rinnakkaistieverkkoa täydennetään ja ajosuuntien erottamiseksi toteutetaan ohituskaistojen kohdalla kaidejärjestelyt. Liittymät ovat maaseutujaksoilla pääosin tasoliittymiä, mutta niitä karsitaan ja yksityisteitä kootaan yleisten teiden liittymiin. Kaavavarauksella halutaan turvata koko tiejakson ja lähialueen maankäytön hallittu kehittäminen. Merkittävä parantaminen runkotienä tulee vaikuttamaan olennaisesti yhdyskuntarakenteeseen ja tienvarsialueen maankäyttöön erityisesti taajamaympäristöissä. Tiejakso kuuluu liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määriteltyyn joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Viitasaaren kaupunkikeskustan kohdalla on laadittu Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma 2005. Keskeisiä vaikutuksia: - Varaus tukee maan alueellista tasa-arvoa, maakunnan pohjoisosien aluerakennetta sekä yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja alueen taloutta - Kehittäminen runkotienä tiivistää ja selkiyttää yhdyskuntarakennetta taajamaympäristöissä ja pääteiden lähialueella, liityntämahdollisuudet päätiehen supistuvat - Parantaminen runkotienä lisää valtakunnallisten kuljetusten varmuutta ja parantamiseen liittyvät paikallisliikennettä palvelevat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä tiestön tehostuva kunnossapito kohentaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta - Tien kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä turvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hillitsee autoriippuvuuden kasvua - Tieliikenteen kasvuun kytkeytyvää tienvarsialueiden pilaantumisriskiä, meluhaittoja ja päästöjä rajoitetaan rakenteellisilla ratkaisuilla, melu- ja pohjavesisuojauksilla, tehostuvalla hoidolla ja uusilla liikenteen hallintaratkaisuilla - Liimattalan maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman piirteet on otettava parantamistoimenpiteissä huomioon. 10

Jämsä-Muurame vt/rt Tiejakso on nykytilassa 2-kaistainen valtatie, jonka liikennemäärä oli v.2004 6500 9500 ajon/vrk. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 on 9000 13000 ajon/vrk. Tie kuuluu LVM:n työryhmän väliraportin (48/2005) mukaan maantielain tarkoittamiin valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin. Se on tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa (väliraportti 15.6.2005) osoitettu tavoitetilassa ohituskaistatienä (toistuvat ohituskaistat) ja osin eritasoliittymin. Pääteiden kehittämissuunnitelman väliraportissa tiejaksoa ei vielä luokiteltu runkotieksi. Keski-Suomen liitto on maakuntasuunnitelmassa ja maakuntakaavassa asettanut tavoitteeksi tiejakson osoittamisen nelikaistaisena runkotienä. Pääteiden kehittämissuunnitelman mukaisen ohituskaistatien ja liiton tavoitteiden mukaisen nelikaistaisen runkotien vaatimukset rinnakkaistie-, liittymä- ja kevytväyläjärjestelyille ovat monelta osin yhteneviä niin taajamien kuin maaseutuosuuksienkin kohdalla. Maakuntakaavavarauksella pyritään turvaamaan tiejakson toimivuus ja lähialueen maankäytön hallittu kehittäminen pitkällä aikavälillä. Tieosuuden parantaminen valtakunnallisesti merkittävänä runkotienä tulee vaikuttamaan olennaisesti verkon rakenteeseen ja tienvarsialueen maankäyttöön. Tiejakso kuuluu liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määriteltyyn joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Jämsän-Korpilahden välisen osuuden parantamiseksi on valmisteilla tiesuunnitelma. Jämsän taajaman kohdalla on laadittu Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma 2005. Suunnitelmassa on tehty päätien ja sen lähialueen kehittämiseksi runkotien vaatimukset täyttävä ehdotus valtatien uudesta linjauksesta sekä maankäyttöä palvelevista rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyistä. Hiidenmäen ja Säyrylän liittymien tulevista järjestelyistä on tehty erillinen esisuunnitelma. Keskeisiä vaikutuksia: - Varaus tukee alueellista tasa-arvoa, maakunnan ydinvyöhykkeen aluerakennetta ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä sekä alueen taloutta - Tien kehittäminen runkotienä tiivistää ja selkiyttää yhdyskuntarakennetta taajamaympäristöissä ja tien lähialueella, liityntämahdollisuudet päätiehen supistuvat - Jakson kehittäminen nelikaistaisena runkotienä parantaa valtakunnallisten ja maakunnan vientikuljetusten varmuutta - Kaistaratkaisut ja parantuvat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä tiestön tehostuva hoito kohentavat liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta - Tien kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä turvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja rajoittaa autoriippuvuutta sekä tukee eri väestöryhmien tasa-arvoa - Tieliikenteen kasvuun liittyvää tienvarsialueiden pilaantumisriskiä, meluhaittoja ja päästöjä rajoitetaan rakenteellisilla ratkaisuilla, melu- ja pohjavesisuojauksilla, tehostetulla hoidolla ja liikenteen hallinnalla - Muuramenharjun Natura-alueen osalta tehdyissä Natura-arvioissa varauksella on osoitettu olevan pienialaisia vaikutuksia alueen luontotyyppeihin. Tarkempi selostus maakuntakaavan Natura-vaikutustarkastelussa - Tienparannustoimenpiteet on sovitettava maakunnallisesti merkittävien kulttuurimaisemien ominaispiirteisiin Korpilahden Maatianjärven ja Juokslahden kohdalla. 11

Kanavuori-Hankasalmi vt/rt Valtatiejakso on alkuosaltaan Keski-Suomen vilkkaimpia tiejaksoja. KVL oli v. 2004 välillä Kanavuori-Hankasalmen asema 5300 9900 ajon/vrk ja siitä maakunnan rajalle 2700-4600 ajon/vrk. Vuoden 2030 liikennemääriksi arvioidaan Kanavuoren- Hankasalmen aseman välillä 7300 13600 ajon/vrk ja jakson itäosassa 3700 6300 ajon/vrk. Tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa (väliraportti 15.6.2005) tiejakso on osoitettu tavoitetilassa keskikaiteellisena ohituskaistatienä, osin taso- ja osin eritasoliittymin. Maakuntakaavassa tiejakso osoitetaan ohituskaistatienä, jolla varaudutaan taajamakohtaisiin rinnakkais- ja eritasojärjestelyihin. Tärkeimmät yleisten teiden liittymät osoitetaan eritasoliittyminä. Tiejakso kuuluu liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määriteltyyn joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Tien parantamiseksi on laadittu v.1995 toimenpideselvitys, jossa on esitetty mm. ohituskaistajärjestelyjä, liittymien järjestelyjä sekä tarvittavia rinnakkaistiejärjestelyjä. Ruokosaaren, Lievestuoreen ja Niemisjärven eritasoliittymien rakentamiseksi on tehty erillissuunnitelmat. Keskeisiä vaikutuksia: - Kehittäminen runkotienä tiivistää ja selkiyttää alueen yhdyskuntarakennetta taajamissa ja päätien lähialueella, liityntämahdollisuudet päätiehen vähenevät - Varaus tukee alueellista kehitystä, aluerakennetta ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä sekä alueen taloutta - Merkittävästi parannettava runkotie liää valtakunnallisten poikittaisliikenteen ja maakunnan kuljetusten varmuutta - Tien parantaminen valtakunnallisesti merkittävän runkotiestandardin mukaisesti, siihen liittyvät rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä hoidon tehostuminen parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä pitkämatkaisen ja paikallisliikenteen erottelua - Tien kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä turvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja vähentää autoriippuvuutta sekä tukee eri väestöryhmien tasa-arvoa - Tieliikenteen kasvusta johtuvaa tienvarsialueiden pilaantumista, meluhaittoja ja päästöjä rajoitetaan rakenteellisilla ratkaisuilla, melusuojauksilla, tehostetulla hoidolla ja liikenteen hallintatoimilla. Huutomäki-Saarijärvi-Kyyjärvi vt Valtatie 13 on nykyisellään 2-kaistainen sekaliikennetie. Liikennemäärä vaihteli v.2004 välillä Hirvaskangas-Saarijärvi 3600 6300 ajon/vrk ja välillä Saarijärvi- Kyyjärvi 1300 3200 ajon/vrk. Raskasta liikennettä oli tiellä 210 460 ajon/vrk. Vuoden 2030 kokonaisliikennemääriksi on ennakoitu jakson eri osissa 1800 8700 ajon/vrk. Tiejakso on yksiajoratainen ja kapea. Taajamien kohdilla valtakunnallinen ja paikallinen liikenne sekoittuvat ja sisääntulojärjestelyt ovat sekavat. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien geometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista. Valtatien 13 toimenpideselvitykset välillä VT4-Linnan pt:n läntinen liittymä (1986) sekä välillä Saarijärvi-Karstula vuodelta 1988, Saarijärven tieverkkosuunnitelma vuodelta 1990, Kolkanlahden järjestelyjä koskevat suunnitelmat, Huutomäki-Hietama tarveselvitys vuodelta 2003 ja Kyyjärven liittymäjärjestelyt osoittavat tiejaksolla tarpeellisia ja merkittäviä tien suuntauksen sekä ohituskaista- ja liittymäjärjestelyjen muutoksia. Merkittävin muutos sisältyy v.2005 Saarijärven keskustan kohdalle laadittuun Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelmaan. Siinä on esitetty nykytilaan nähden olennaisena muutoksena taajaman kohdalla päätien uutta suuntausta ja rinnakkaistiestön ja taajaman sisääntuloteiden uudelleen järjestelyjä, joilla on merkittävä vaikutus taajaman maankäyttöön. Esitys noudattelee merkittäviltä 12

osiltaan vuoden 1990 Saarijärven tieverkkosuunnitelman periaatteita. Tiejakso kuuluu Saarijärvelle asti liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määriteltyyn joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Keskeisiä vaikutuksia: - Merkittävä parantaminen vahvistaa maakunnan luoteisosan alueellista kehitystä ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä - Kehittämisratkaisut tiivistävät ja selkiyttävät taajamien yhdyskuntarakennetta - Tielle suunnitellut toimenpiteet parantavat valtakunnallisen liikenteen, puunjalostusteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetusten sekä Kyyjärven, Karstulan ja Saarijärven yritysten raskaiden kuljetusten sujuvuutta - Tien merkittävä kunnostus parantaa liikenneturvallisuutta - Tien kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä turvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hillitsee autoriippuvuuden kasvua ja tukee eri väestöryhmien tasa-arvoa - Liikenteen kasvu lisää tienvarsialueiden pilaantumisriskiä ja päästöjä mm. laajoilla ja lukuisilla pohjavesialueilla; niitä pyritään rajoittamaan rakenteellisilla ratkaisuilla ja parantamisen yhteydessä toteutettavilla pohjavesisuojauksilla - Honkolan ja Kiminki-Oikarin kulttuurimaiseman piirteet on otettava huomioon jakson parantamistoimenpiteiden suunnittelussa. Jyväskylä-Keuruu vt Tiejakson liikennemäärä vaihteli v.2004 tiejakson eri osissa 2700 7600 ajon/vrk. Vuoden 2030 liikennemääriksi on ennakoitu 3700 10000 ajon/vrk. Tiejakso kuuluu liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määriteltyyn joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Tiejakson parantamiseksi ja ohituskaista- ja liittymäjärjestelyjä sekä rinnakkaistieverkon ratkaisuja varten on laadittu toimenpideselvitys väliltä Jyväskylä- Petäjävesi sekä tie- ja aluevaraussuunnitelmia eritaso-, kiertoliittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyiksi Jyväskylän, Ruokkeen, Petäjäveden ja Keuruun taajamaympäristöissä. Vaikutuksia: - Varaus tukee maakunnan länsiosan alueellista kehitystä ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä - Tien merkittävä parantaminen tukee kuljetusten sujuvuutta ja parantaa liikenneturvallisuutta sekä taajamissa että maaseutuosuuksilla - Tien kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä turvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hillitsee autoriippuvuuden kasvua sekä tukee eri väestöryhmien tasa-arvoa - Tieliikenteen kasvuun liittyvää tienvarsialueiden pilaantumisriskiä, meluhaittoja ja päästöjä rajoitetaan parantamisen yhteydessä toteutettavilla rakenteellisilla ratkaisuilla, melu- ja pohjavesisuojauksilla, tehostetulla hoidolla ja liikenteen hallinnalla; tienvarsialueiden pilaantumisriski pienenee turvallisilla ratkaisuilla - Parantamishankkeissa on kiinnitettävä erityistä huomiota Petäjäveden vanhan kirkon ympäristön suojeluun ja koko tiejakson vaikutusalueen kulttuuriympäristöihin. Harjunsalmi-HPR vt Tiejakson liikennemäärä vaihteli v.2004 tiejakson eri osissa 2700 3500 ajon/vrk. Vuoden 2030 liikennemääriksi on ennakoitu 3700 4800 ajon/vrk. 13

14 Tiejakson parantamista koskevassa tarveselvityksessä on v.1997 esitetty ohituskaista-, rinnakkaistie- ja kevytväyläjärjestelyjä, jotka tuovat merkittäviä muutoksia valtatien ympäristön maankäyttöön ja liityntäratkaisuihin. Kuhmoisten kirkonkylästä ja Ruolahden paikallistien järjestelyistä on tehty erillissuunnitelmat. Keskeisiä vaikutuksia: - Varaus tukee maakunnan lounaisosan kehitystä ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä Kuhmoisissa ja Jämsänjokilaaksossa - Tielle suunnitellut merkittävät kunnostustoimenpiteet parantavat entistä nelostietä käyttävän valtakunnallisen liikenteen ja paikallisliikenteen sekä raskaiden kuljetusten sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä taajamissa että maaseutuosuuksilla - Tieliikenteen kasvun aiheuttamaa tienvarsialueiden pilaantumisriskiä, meluhaittoja ja päästöjä rajoitetaan parantamisen yhteydessä toteutettavilla ratkaisuilla, melu- ja pohjavesisuojauksilla ja tehostetulla hoidolla; tienvarsialueiden pilaantumisriski pienenee. Viitasaari-Keitele vt Tiejakson liikennemäärä vaihteli v.2004 tiejakson eri osissa 1000 1700 ajon/vrk. Vuoden 2030 liikennemäärä vaihtelee 1400 2300 ajon/vrk. Sinisen tien Saikaan oikaisua koskevien selvitysten yhteydessä tarkasteltiin vaihtoehtoisena ratkaisuna myös tien parantamista valtaosaltaan nykyisen tien maastokäytävässä. Tätä koskeva tiesuunnitelma on parhaillaan laadittavana. Vaikka suunnitelmassa onkin osoitettu vasta ensimmäisen vaiheen toimenpiteet kantatien kehittämiseksi valtatieksi, suunnitteluratkaisu sisältää merkittäviä, valtakunnallisen poikittaistien liikennöitävyyttä ja liikenneturvallisuutta parantavia suuntauksen muutoksia ja standardin parantamista koko tiejaksolla. Kärnän kohdalla on suunnitelmaa laadittaessa otettu huomioon Natura-alueen ja kulttuuriympäristön vaatimukset. Keskeisiä vaikutuksia: - Varaus tukee maakunnan pohjoisosan aluerakennetta ja alueellista kehitystä sekä yritystoimintojen toimintaedellytyksiä - Suunnitellut parantamistoimenpiteet korostavat tiejakson tasalaatuisuutta ja yllätyksettömyyttä ja parantavat poikittaisliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta - Tienvarsialueiden pilaantumisriskiä, meluhaittoja ja päästöjä rajoitetaan parantamisen yhteydessä toteutettavilla rakenteellisilla ratkaisuilla, melu- ja pohjavesisuojauksilla - Tiesuunnittelussa otetaan huomioon Kärnän koskireitin Natura-alueen luontoarvot sekä toimenpiteiden sovittaminen jakson luontokohteisiin ja kulttuuriympäristöihin. Jämsä-Mänttä kt Vanhoille tieurille muodostunut kapea, mutkainen ja mäkinen kantatiejakso on raskaan liikenteen kannalta erittäin ongelmallinen ja onnettomuusriski selvästi koholla. Tiellä on useita pienisäteisiä alle 340 m:n kaarteita, ajoradan leveys 6-6,5 m ja pientareet pääosin 0,25 m. Tiepiirissä on valmisteilla tiejakson parantamista koskeva tiesuunnitelma. Parantamistoimenpiteet tulevat merkitsemään linjaus- ja tasausmuutoksia, yksityistiejärjestelyjä ja leventämistä. Tiepiirin arvion mukaan parantamista on pidettävä merkittävänä.

15 Kantatien liikennemäärä oli v.2004 1000 2050 ajon/vrk. Raskasta liikennettä oli 120 200 ajon/vrk. - Parantaminen vahvistaa maakunnan läntisen osan aluerakennetta ja maakuntien yhteistoimintaa raja-alueella - Varaus tukee Jämsänjokilaakson ja Pirkanmaan koillisosan puunjalostusyksiköiden yhteistoimintaa ja vahvistaa alueen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja alueen taloutta - Tielle suunniteltu parantaminen korostaa tiejakson tasalaatuisuutta ja yllätyksetöntä standardia - Toimenpiteet parantavat erityisesti raskaan liikenteen toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta - Tienvarsialueiden pilaantumisriskiä ja päästöjä rajoitetaan parantamisen yhteydessä toteutettavilla rakenteellisilla ratkaisuilla ja pohjavesisuojauksilla; tieolosuhteiden kohentuessa mm. raskaan liikenteen vakavista onnettomuuksista johtuva tienvarsialueiden pilaantumisriski pienenee. Multia-Uurainen-Hirvaskangas kt Vanhalla tieuralla oleva kapea ja standardiltaan vaihteleva, osin mutkainen, päällystetty nykyinen seututiejakso palvelee pitkämatkaista raskasta poikittaisliikennettä ja elementtituotannon kuljetuksia. Kantatien 69 jatkeena olevan seututien kehittäminen kantatienä on merkittävä tieverkon kokonaisrakenteen täydennys Hirvaskankaalta Vaasan valtatielle erityisesti siinä vaiheessa, kun Vaasan valtatien uusi väli Multialta Ähtäriin on toteutunut. Tiellä on pienisäteisiä kaarteita ja ajorata on kapea. Tien liikennemäärä oli v.2004 Hirvaskankaan ja Uuraisten välillä 710 1000 ajon/vrk ja Multian ja Uuraisten välillä 430 960 ajon/vrk. Raskasta liikennettä oli vastaavasti 45 76 ajon/vrk ja 37 55 ajon/vrk. Tieverkon muutosten vaikutuksia Multian-Uuraisten-Hirvaskankaan tiejakson liikennemääriin ei ole määritelty. Jyväskylän-Vaasan valtatien toteuduttua valtatien liikenne tulee laskelmien mukaan lisääntymään vuoteen 2010 mennessä 120-150%. On oletettavissa, että liikenne myös Multian-Uuraisten-Hirvaskankaan suunnassa tulee vähintäänkin kaksinkertaistumaan. Jakso sisältää Uuraisten alueella yhdyskuntarakenteellisesti merkittävät tielinjauksen muutokset. Muutokset sisältyvät jo aiemmin vahvistettuun seutukaavaan ja Uuraisten osayleiskaavoihin. Tiejakso kuuluu tiepiirin seutu- ja yhdystieverkon kehittämissuunnitelmassa määriteltyihin 1. ja 2. merkitsevyysluokkaan. - Merkittävä parantaminen vahvistaa alueen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja alueen taloutta - Tiejakso täydentää valtakunnallista liikenneverkkoa maakuntien välisessä poikittaisliikenteessä - Parantaminen tukee erityisesti raskaan liikenteen toimintaedellytyksiä - Tien merkittävä parantaminen korostaa tiejakson tasalaatuisuutta ja yllätyksetöntä standardia sekä parantaa liikenneturvallisuutta - Tielinjauksen muutokset vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen ja yksityiskohtaisempaan maankäyttöön Uuraisten alueella, erityisesti kirkonkylän kohdalla

- Tien parantamistoimenpiteissä on otettava huomioon maakunnallisesti arvokkaan Kyynämöisten kulttuurimaiseman vaatimukset - Tieolosuhteiden kohentuessa vakavista onnettomuuksista johtuva tienvarsialueiden pilaantumisriski pienenee - Uuraisten alueella sijaitsevan Lotakonsuon Natura-alueen ja suojelullisesti merkittävän Isosuo-Hankasuo-Mehikäisensuon olosuhteiden säilyttämiseen on parannustoimenpiteiden yhteydessä kiinnitettävä huomiota. Keuruu-Liesjärvi st Maantie 621 on nykyisellään pääosin vanhaa mutkittelevaa päällystämätöntä soratietä, eteläosassa on välillä Uskali-Palvalampi rakennettuna 7,14 km:n osuus tiesuunnitelman mukaista seututietä. Olemassa olevan tien liikennemäärä oli v. 2004 130 330 ajon/vrk, aivan Keuruun puoleisessa päässä parannetulla osuudella 990 ajon/vrk. Tiejakson heikko taso vaikeuttaa maakuntien ja raja-alueen kaupunkien välistä vuorovaikutusta. Tien parantamiseksi on laadittu v. 1997 tiesuunnitelma, joka merkitsee tien suuntauksen merkittävää parantamista siten, että tien linjaus ja siihen liittyvän yksityistieverkon rakenne suhteessa olemassa olevaan maankäyttöön muuttuu ratkaisevasti. Vielä parannettava n.12,5 km:n pituinen seututiejakso liittyy Liesjärvellä suunniteltuun Vaasan valtatiehen. - Varaus tukee Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien ja kaupunkien välistä yhteistyötä, maakunnan reuna-alueen kylärakennetta ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä - Tielle suunnitellut toimenpiteet parantavat ratkaisevasti tiejakson laatutasoa, linjauksen tasalaatuisuutta ja yllätyksettömyyttä sekä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta - Parantaminen tukee kuljetusten sujuvuutta sekä parantaa liikenteen turvallisuutta maaseutualueella ja kyläympäristöissä - Tienvarsialueiden pilaantumisriski pienenee. Leppävesi-Palokangas st Laukaantie (seututie 637) on vilkas työmatkaliikenteen väylä, jonka liikennemäärä Leppäveden ja Palokankaan/Seppälänkankaan välillä on tällä hetkellä runsaat 9000 ajon/vrk. Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Laukaan kunta ovat parhaillaan laatimassa Master Plan suunnitelmaa tien varrelle sijoittuvasta Innoroad Park logistiikkakeskuksesta, joka tulee lisäämään merkittävästi Laukaantien raskasta liikennettä. - Merkittävästi parannettuna Laukaantie mahdollistaa kaupunkiseudun koillisosan yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon sekä maankäytön kehittymisen. - Parannettu yhteys helpottaa vilkasta työmatka- ja asiointiliikennettä sekä raskasta liikennettä. Laukaantie mahdollistaa parantamisensa jälkeen kehämäisten yhteyksien Tikkamannila-Leppävesi-Vaajakoski ja Palokka-Seppälänkangas-Vaajakoski kanssa Innoroad Parkin valtakunnallisesti merkittävän logistiikkakeskuksen toiminnan. Laukaantien ja kehäyhteyksien muodostama liikenneverkollinen kokonaisuus vähentää valmistuttuaan valtatien 4 liikennekuormitusta. 16

- Laukaantien ja sen vaikutuspiirin väylästön liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus paranevat ja ympäristöhaitat vähenevät. 17 RATAKOHTAISET PERUSTELUT Merkittävästi parannettavina ratoina esitetään maakuntakaavassa päärataosuus Jyväskylä-Orivesi sekä maakunnan keskeisten teollisuusyksiköiden radat Jyväskylä- Äänekoski, Kaipolan rata, Valtran rata, Jyväskylä-Haapamäki-rata ja Haapamäki- Orivesi-rata. Teollisuuden raaka-aine- ja vientikuljetusten ja nopean henkilöliikenteen sujuvuuden parantamiseksi toteutetaan Jyväskylästä etelään kaksoisraide ja rataa parannetaan. Teollisuusradoilla tavoitteena on ratojen sähköistys. Jyväskylä-Orivesi-radan kaksoisraide Tampere Jyväskylä-rataosa on sekaliikennerata, jossa henkilöjunien suurin sallittu nopeus on 140 km/h. Rataosan kuormitus on vuosittain yli 10 milj. bruttotonnia, josta merkittävin osa syntyy Jämsänjokilaakson paperitehtaiden kuljetuksista. Rataosa jakaantuu kaksiraiteiseen osuuteen Tampere -Orivesi ja yksiraiteiseen osuuteen Orivesi Jämsänkoski Jyväskylä. Rataosa on sähköistetty, kauko-ohjattu ja varustettu junien automaattisella kuluvalvonnalla (JKV). Maakunnan keskeinen, tulevan ratalain mukaiseen valtakunnalliseen henkilö- ja tavaraliikenteen runkoverkkoon kuuluva ratayhteys Jyväskylän ja Tampereen välillä palvelee sekä säännöllisiä elinkeinoelämän vientikuljetuksia satamiin että nopeaa henkilöliikennettä. Jämsä-Orivesi-rataosuuden välityskyvyn aleneminen, turvallisuuspuutteet sekä radan rakenteelliset ongelmat ovat vaikeuttaneet ja edelleen vaikeuttavat käytössä olevan nopean kaluston hyödyntämistä ja tavaraliikenteen sujuvuutta. Puutteet ovat jo rakennetuista ohituspaikoista huolimatta korostuneet erityisesti talvella, jolloin radan routavauriot aiheuttavat liikenteen hidastumista ja johtavat Pendolino-kaluston hyödynnettävyyden heikkenemiseen ja nopean ja hitaan liikenteen ristiriitojen kärjistymiseen. Puutteeksi on jäämässä edelleen radan kapasiteetin riittämättömyys ja henkilöjunien ja tavarajunien aikataulujen sovittamisessa ilmenneet ongelmat. Tampereen-Jyväskylän radan perusparannus on muilta kuin kaksoisraiteen osalta meneillään ja meneillään olevan perusparannushankkeen pääasiallinen sisältö muodostuu ikääntyneiden ratarakenteiden, rumpujen, raidesepelin, ratapölkkyjen ja kiskojen uusimisesta. Liikenteenohjauksen nykyaikaistamiseksi osalla rataosaa käytetään uutta, tietokonepohjaista turvalaitetekniikkaa. Rataosan merkittävään parantamiseen liittyy Partalan mutkan oikaiseminen. Keskeisiä vaikutuksia: - Ratkaisu tukee Keski-Suomen alueellista kehitystä ja alueen taloutta - Kehittäminen runkoratana tiivistää yhdyskuntarakennetta taajamissa radan tehokkuuden ja toimivuuden parantuessa - Kaksoisraiteen toteuttaminen poistaa radan hyödyntämistä haittaavat liikenteelliset esteet ja nostaa rautatiekuljetusten osuutta liikennejärjestelmän osana - Kaksoisraide lisää vientiteollisuuden satamakuljetusten sujuvuutta ja kuljetusten täsmällisyyttä - Raideratkaisu tukee nopean henkilöjunaliikenteen toimintaedellytyksiä, turvaa kaikkea joukkoliikenteen kehitystä ja hillitsee autoriippuvuuden kasvua

- Radan kehittäminen ja parantaminen runkoratana, siihen liittyvät eritasojärjestelyt sekä radan tehostuva kunnossapito kohentavat liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä vähentävät ympäristöriskejä. Teollisuusratojen sähköistys Keskeiset teollisuusradat sähköistetään kuljetusten turvaamiseksi ja kuljetusten sujuvuuden ja tehokkuuden parantamiseksi sekä rautatiekuljetusten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sähköistyshankkeiden merkittävimmät yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat tavaraliikenteen liikennöintikustannusten pienentyminen sekä liikenteen päästöjen väheneminen. Kuljetuksia ostavan teollisuuden kilpailukyky paranee ja ratojen käyttömahdollisuudet kasvavat. Ratojen sähköistyksen avulla varmistetaan rautatiekuljetusten kilpailukyky ja rautatiekuljetusten saatavuus dieselkaluston vähetessä. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa ja maakuntakaavassa on esitetty maakunnan tärkeimpien teollisuusyksiköiden, Äänekosken, Valtran ja Kaipolan ratojen sähköistämistä rautatiekuljetusten lisäämiseksi, liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ja maakunnan keskeisten teollisuudenalojen kustannusten hillitsemiseksi erityisesti pitkällä aikavälillä. Keski-Suomen liitto on esittänyt ratahallintokeskukselle kyseisten ratajaksojen ottamista jatkosähköistyksen piiriin. Lisäksi liitto esittää maakuntaan rajautuvaa Mäntän-Vilppulan teollisuuskeskittymää ja maakuntien yhteistyötä palvelevien Haapamäen kolmion ratojen sähköistystä (Haapamäki-Jyväskylä, Haapamäki-Orivesi, Haapamäki-Seinäjoki). - Ratojen sähköistyshankkeet parantavat rautatiekuljetusten kilpailukykyä ja edistävät liikennemuotojen työnjakotavoitteita; sähköistyksen avulla voidaan välttää raskaiden kuljetusten siirtymistä maanteille - Sähköistyshankkeet vähentävät tarvetta dieselkalustoinvestointeihin - Tiekuljetuksiin sisältyvät onnettomuusriskit ja dieselpolttoaineen kuljettamiseen ja varastointiin sisältyvät ympäristön pilaantumisriskit pienenevät - Sähköistys pienentää rautatiekuljetusten ympäristöhaittoja - Kaluston käyttöön ja dieselpolttoaineen kuljettamiseen ja varastointiin sisältyvien haittojen väheneminen parantaa radan varren elinympäristöä ja viihtyisyyttä. Jyväskylä-Äänekoski-rata Rata on tällä hetkellä sähköistämätön, kulunvalvonnalla varustettu, C1-rataluokkaan kuuluva, yksiraiteinen 54 kilon kiskoilla ja puu/betonipölkyillä ja sepelöinnillä varustettu teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksissa käytössä oleva ratajakso. Palvelutasoluokka on T1 ja suurin sallittu akselipaino 22,5 ton, nopeus 100 km/h. Rataosa on tavaraliikenteen rata ja raaka-aine- ja tuotekuljetuksia oli v. 2005 824 000 ton. Kaipolan teollisuusraide Ratajakso on B 1 -rataluokkaan kuuluva yksiraiteinen K43 kiskoilla, puupölkyillä ja soratukikerroksella varustettu teollisuusraide, jonka suurin sallittu akselipaino on 22,5 ton ja sallittu nopeus 50 km/h. Rata palvelee paperiteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksia. 18

Valtran teollisuusraide Jyväskylä-Äänekoski-radalta Suolahden traktoritehtaalle johtava teollisuusraide. Kiskotus K33, puupölkyt, soratukikerros. Radalla kuljetetaan traktorituotantoon tarvittavia raaka-aineita ja osia ja tehtaalta tapahtuu traktorien vientikuljetuksia. Jyväskylä-Haapamäki-rata Rata on tällä hetkellä sähköistämätön, kulunvalvonnalla varustettu, radio-ohjattu suojastamaton rata. Ratajakso kuuluu B1-rataluokkaan ja se on yksiraiteinen 54 kilon kiskoilla, puupölkyillä ja soratukikerroksella varustettu teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksissa sekä henkilöliikenteessä käytössä oleva ratajakso. Palvelutasoluokka tavaraliikenteessä on T3 ja suurin sallittu akselipaino 22,5 ton, jolla sallittu nopeus 50 km/h. Henkilöliikenteessä palvelutasoluokka on H4 ja sallittu nopeus 100 km/h. Rataosalla oli v. 2005 tavaraliikennettä keskimäärin 15000 ton ja henkilöliikennettä 100 000 matkustajaa. Seinäjoki-Haapamäki-Orivesi-rata Rata on tällä hetkellä sähköistämätön, kulunvalvonnalla varustettu, suojastamaton ja radio-ohjattu rata. Ratajakso kuuluu B1-rataluokkaan ja se on yksiraiteinen 54 kilon kiskoilla, puupölkyillä ja sora-alustalla varustettu teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksissa sekä henkilöliikenteessä käytössä oleva ratajakso. Palvelutasoluokka on tavaraliikenteessä T3 ja suurin sallittu akselipaino 22,5 ton, jolla sallittu nopeus on 50 km/h. Henkilöliikenteessä palvelutasoluokka on H4 ja sallittu nopeus 100 km/h. Rataosa on painotetusti tavaraliikenteen rata. Haapamäki-Orivesi välillä tavaraliikenteen määrä oli v. 2006 75 000 900 000 tonnia ja henkilöliikenteen määrä 35 000-60 000 matkustajaa asemavälistä riippuen. Rataosalle on tehty kaksi uutta joukkoliikennettä palvelevaa asemaa Orivedelle ja Kolhoon. Haapamäki-Seinäjoki välillä tavaraliikenteen määrä oli v. 2006 25 000-86 000 tonnia asemavälistä riippuen ja henkilöliikenteen määrä 110 000 matkustajaa 19 UUDET TIEVARAUKSET Maakuntakaavassa osoitetaan uusina moottoriteinä moottoriajoneuvoliikenteen käyttöön tarkoitettuja, erillisellä keskikaistalla varustettuja teitä. Uusina valtateinä osoitetaan valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä välittäviä uusia teitä. Uusina kantateinä osoitetaan valtatieverkkoa täydentäviä ja kaupunkitasoisia keskuksia tärkeimpiin liikennesuuntiinsa yhdistäviä teitä. Uusina seututeinä osoitetaan seutukuntia palvelevia, kuntakeskuksia ja muita merkittävimpiä liikennettä synnyttäviä kohteita tärkeimpiin liikennesuuntiinsa yhdistäviä suunniteltuja tieyhteyksiä. TIEKOHTAISET PERUSTELUT Uutena moottoritienä maakuntakaavassa osoitetaan runkotieksi luokitellut valtatien 4 osuudet Viisarimäki-Oravasaari-Kanavuori-Haapalahti, Kirri-Äänekoski ja osa valtatiestä 9. Uutena valtatienä esitetään Vaasan valtatiehen kuuluva uusi osuus Multia-Ähtäri. Multia-Pylkönmäki tiejakso osoitetaan maakuntakaavassa uutena kantatieyhteytenä. Kehätiet Ruoke-Palokka-Vaajakoski ja Kuokkalan ohitus esitetään uusina seututeinä.

20 Viisarimäki-Oravasaari-Kanavuori-Haapalahti mo Valtatie 4 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon ja se on maan keskeinen pitkittäisväylä ja runkoverkon osa. Liikennemäärä tiellä vaihtelee tällä hetkellä Viisarimäen ja Kanavuoren välillä 4800 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Vaajakosken kohdalla 17000 18500 ajoneuvoa vuorokaudessa; kesäaikainen liikenne on 15 30 prosenttia tätä vilkkaampaa. Tiellä on paljon raskasta liikennettä (osuus liikenteestä 12 20 %) ja se on valtakunnallinen tavaraliikenteen pitkittäisväylä ja keskeinen yhteys elinkeinoelämän päivittäisille ja pitkämatkaisille kuljetuksille. Tiejakso kuuluu moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Nykyisen tien ongelmina ovat tien kapeus, mäkisyys, mutkaisuus, yksityistieliittymien suuri määrä, kevytväylien puuttuminen, tierakenteen heikko kunto sekä melusuojausten puuttuminen. Maaston suuret korkeuserot, tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti. Pääliittymät ovat turvattomia. Välillä Viisarimäki-Oravasaari-Kanavuori varaus osoitetaan tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella kokonaan uuteen paikkaan noin 21 kilometrin matkalla. Välille Oravasaari-Kanavuori on tehty tiesuunnitelma jakson toteuttamiseksi ensi vaiheessa valtatienä, jonka rakenteissa on otettu huomioon jakson muuttaminen moottoritieksi. Välille Viisarimäki-Oravasaari on laadittu yleissuunnitelma. Kaavavaraukseen sisältyy edelleen tiesuunnitelmatasoisen suunnitelman mukainen Vaajakosken ohitus välillä Kanavuori Haapalahti. - Tievaraus tukee maakunnan kehitystä, maakunnan kaakkoisosan aluerakennetta sekä yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja alueen taloutta - Runkotien kehittäminen moottoritienä selkiyttää yhdyskuntarakennetta Vaajakoskella ja päätien ja rinnakkaistien vaikutusalueella Viisarimäen- Kanavuoren välillä, liityntä päätiehen keskittyy eritasoliittymiin - Moottoritien kehittäminen, siihen liittyvät rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä tiestön kunnon paraneminen kohentaa valtakunnallisten kuljetusten ja muun liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta - Tien kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävänä turvaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hillitsee autoriippuvuutta - Hankkeeseen sisältyvät suojaustoimenpiteet vähentävät tienvarsiasutuksen meluhaittoja; rinnakkaistien varteen jäävän asutukset päästöt vähenevät - Luonnonympäristö otetaan tiesuunnittelussa painotetusti huomioon - Tieliikenteen kasvu lisää päätieympäristön pilaantumisriskiä ja päästöjä; niiden rajoittaminen tapahtuu rakenteellisilla ratkaisuilla, pohjavesisuojauksilla, tiestön hoidolla ja liikenteen hallinnan keinoin. Kirri-Äänekoski mo Tieosuus on nykytilassa kaksikaistainen Nelostiejakso, johon on Äänekosken puoleisessa päässä rakenteilla ohituskaista- ja eritasojärjestelyjä. Tiejakson liikennemäärä oli v. 2004 9500 13000 ajon/vrk. Ennusteen mukaan vuoden 2030 liikennemäärät olisivat 13000 18000 ajon/vrk. Tie kuuluu LVM:n työryhmän väliraportin (48/2005) mukaan maantielaissa tarkoitettuihin valtakunnallisesti merkittäviin runkoteihin. Se on tiehallinnon pääteiden kehittämissuunnitelmassa (väliraportti 15.6.2005) osoitettu moottoritienä Jyväskylästä Tikkakoskelle sekä siitä nelikaistaisena tienä edelleen Äänekoskelle. Tien lähiympäristön maankäytön ja liikenteen kehitys maakunnan keskeisellä kehityskäytävällä edellyttää koko jakson toteuttamista moottoritienä tarvittavin rinnakkaistie-, kevytväylä- ja eritasojärjestelyin. Tiejakso kuuluu liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määriteltyyn joukkoliikenteen laatukäytäväverkkoon. Tien alkuosalla välillä Kirri-Vehniä on valmisteltu