Asemakaavamuutoksen selostus

Huikas, Ali-Huikkaantie 22. Tontin jakaminen. Asemakaava nro 8675 Diaarinumero: TRE: 9264/10.02.01/2016 Asemakaavamuutoksen selostus 15.6.2017, tekn.tark. 31.7.2017 Tampereen kaupunki Vireille tulo: 15.6.2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto nähtävillä: 15.6. 13.7.2017 Yhdyskuntalautakunta 15.8.2017

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Huikkaan kaupunginosan tonttia 4899-13 Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, Toimistoarkkitehti Marjukka Huotari sekä suunnittelija Elina Stüber-Asikainen. Diaarinumero: TRE:9264/10.02.01/2016, pvm. 23.12.2016 Asemakaavamuutos tuli vireille 15.6.2017, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 15.6.- 13.7.2017 väliseksi ajaksi. Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta 15.6.2017 Havainnekuva 15.6.2017 Asemakaavan seurantalomake 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Huikkaan kaupunginosassa noin 5 km itään kaupungin keskustasta Ali-Huikkaantien ja Kallioisenkadun risteyksessä. Kaava-alueen pientalo samoin kuin monet lähistöllä olevat rakennukset ovat puolitoistakerroksisia jälleenrakennuskauden edustajia. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty lähinnä puuta ja rappausta. Tontti Näkymä rajautuu Ali-Huikkaantiellä pohjoispuolelta Kallioisenkatuun ja länsisivulta Ali- Huikkaantiehen. Ali-Huikkaantien varrella, suunnittelukohteen eteläpuolella on rivissä neljä suunnittelukohteen kanssa samansuuruista

3 pientalotonttia, joiden rakentuminen ajoittuu 50-luvun alkupuolelle. Kallioisenkadun pohjoispuolella, Ali-Huikkaantien varressa jatkuvat saman aikakauden pientalot. Idässä alue rajautuu pientalotonttiin, jossa 90-luvun loppupuolella rakennettuja yksikerroksisia rivitaloja. Korttelin etelälaidassa on myös 70-luvulla rakennettuja pienkerrostaloja. Korttelin tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e= 0,19 0,6. Huikkaan päiväkoti sijaitsee noin 400m päässä ja alle kilometrin etäisyydeltä löytyvät myös Irjalan ja Makasiinin päiväkodit. Takahuhdin yhtenäiskoulu, jossa ovat luokka-asteet 1-9 sekä esiopetus, sijaitsee myös noin kilometrin etäisyydellä. Joukkoliikenteen lähin pysäkki on heti Kallioisen kadun ja Ali-Huikkaantien risteyksen pohjoispuolella alle 50m etäisyydellä suunnittelualueen tontista. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat helposti saavutettavissa. Sekä Jankan että Kalevan palvelut ovat alle 2km etäisyydellä. Muutostontilla sijaitseva asuinrakennus Kuvat: Tampereen kaupunki Tontin pinta-ala on 1325m². Tontilla on vuonna 1950 rakennettu puolitoistakerroksinen, julkisivuiltaan rapattu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 130 k-m²(facta). Tontti on vehreä pientalotontti, jossa kasvaa puita ja pensaita. Pinta on pääosin nurmikkoa ja kulkureitit kivettyjä. Pysäköintiä varten eteläsivulla on hiekkapintainen alue, katosta tai tallia ei tontilla ole. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 1.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava

4 29.5.2017 voimaan tulleessa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Ote maakuntakaavasta 1.2.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Ote Yleiskaavasta Ote Yleiskaavasta 2040 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 mukaan (hyväksytty 15.5.2017, odottaa lainvoimaa) alue on merkitty asuinalueeksi. Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä va-

5 raudutaan tarvittaessa julkisten palveluiden tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. 1.2.3 Yhtenäisten pientaloalueiden selvitys Yleiskaava 2040 suunnittelun yhteydessä on toteutettu selvitys jälleenrakennusaikakauden asuinalueiden säilyneisyydestä, jossa on tutkittu mahdollisuuksia täydennysrakennukselle ja sen vaikutuksille alueiden ilmeeseen (Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys 2016, jälleenrakennuskausi). Selvityksessä on käsitelty erityisesti alueita, jotka on esitetty kantakaupungin yleiskaavassa 1988 sj-merkinnällä / jälleenrakennuskauden alue. Raportin mukaan alue kuuluu ns. III-alueeseen, joiden suosituksena on, että tontteja saa edelleenkin jakaa, mutta uudet rakennukset on sopeutettava alueen alkuperäiseen ilmeeseen. 1.2.4 Voimassa oleva asemakaava Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta Kaavamuutosalueella on voimassa 11.5.1990 vahvistettu asemakaava nro 6853. Sen mukaan tontti nro 4899 13 on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 250 k-m 2,

6 1.2.4 Tonttijako 1.2.5 Pohjakartta josta 200 k-m 2 asuinrakennusta ja 50 k-m 2 autotallia/talousrakennusta varten. Tonttitehokkuus e=0,19. Kerrosluku on I 2/3. Tontti kuuluu jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen (sj-6). Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylin mukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä. Tonttijako (tunnus 4911-1) on hyväksytty 3.3.1951. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 31.8.1990. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2017. 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin 4899 13 omistaja 22.12.2016. 2.2 Osallistuminen ja yhteistyö 2.2.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Kaukolämpö Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Huikkaan-Ruotulan omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan 2.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille 15.6.2017, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 15.6. - 13.7.2017 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivustolle. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille.

7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Nähtävillä olon aikana saatiin kolme viranomaiskommenttia; Kiinteistötoimella ei ollut huomautettavaa kaavaan. Merkittiin tiedoksi. Pirkanmaan maakuntamuseon puolesta tontinjako on lähtökohtaisesti kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollinen, mutta kehottaa ulottamaan kaavamääräyksen sj-8 koskemaan myös uuden kaavalla muodostettavan tontin rakentamista. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa. Uudessa kaavassa on käytetty ym-8 merkintää (Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota), jonka on katsottu riittävän ohjaamaan rakentamista. Koska alue ei yhtenäisten pientaloalueiden selvityksen mukaan enää kuulu merkittäviin alueisiin ei olemassa olleen kaavan vahvalle sj-6 merkinnälle enää katsottu olevan perusteita. Ym-8 merkintä koskee molempia jaossa syntyviä tontteja. Viheralueet ja hulevedet yksikkö suositteli AO tonteille Hule 42(1) määräystä. Lähtökohtaisesti ei tarvetta erilliselle hulevesiselvitykselle. Kaava-alueella on merkintä hulevesistä, mutta muutetaan merkintöjen sijoittelua siten, että tulkinta merkinnän vaikutusalueesta on selkeämpi. 2.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin 4899-13 jakaminen ja tonttien rakennusoikeuden lisääminen. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS

8 Tonttitiedot Kaavamerkinnät Jaettava tontti Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus k-m 2 Tonttitehokkuus e 4899 13 1325 250 0,19 Muodostuvat uudet tontit 4899 14 690 160+v35 0.28 4899 15 635 150+v25 0.28 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 370 k-m 2. Kerrosala lisääntyy 120 k-m 2. Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue Tontti Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 15 Rakennusoikeus 150 + v35 Ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan taloustilaksi sallitun kerrosalan neliömetrimäärän. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. y75% Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Talousrakennus/ auton säilytyspaikka at Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. vain autotalli (ei autokatosta)! Kattokaltevuus α=34 Asuinrakennuksen kattokaltevuus. Hulevesimääräys hule-42 (1) 3.1 Kaavan vaikutukset Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Autopaikka 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Julkisivu ju-5 Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivu- materiaalina tulee käyttää puuta. Rakentamistapa ym-8 Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

9 3.1.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Rakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 3.1.2 Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Lähiympäristön kaavallinen tarkastelu Yhdyskuntalautakunnan antaman ponnen mukaan pinta-alaltaan alle 1400m 2 tonttien jako edellyttää aluekohtaista tarkastelua tonttien jakamismahdollisuuksista muun muassa ympäristö- ja kaupunkikuvallisten tekijöiden perusteella. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva Ali-Huikkaantie 22:n tontti on alle tämän rajan ja lähialueesta on tästä johtuen toteutettu tarkastelu, jossa on tutkittu tonttien jakomahdollisuuksia. Tarkastellun alueen Ali-Huikkaantien varren pientalotontit ovat kooltaan vaihdellen 1248-1325m 2 välillä ja suurimmaksi osin suorakaiteen muotoisia. Rakennukset sijoittuvat yhtenäisesti lähelle Ali-Huikkaantietä, jolloin kirvesvarsitontteja on mahdollista muodostaa olemassa olevan rakennuskannan taakse. Osalla tonteista jakaminen edellyttää kuitenkin nykyisen rakennuskannan uudelleenjärjestelyä. Kallioisenkadun tontit ovat yhtälailla suorakaiteenmuotoisia, mutta kooltaan suurempia (1458m 2 ). Tontit 7 ja 8 ovat jaettavissa helposti nykyisten rakennusten sijaitessa tonttien pohjoislaidalla. Tontin 9 kohdalla rakennus sijaitsee keskemmällä tonttia, jolloin siitä ei nykyisellään ole mahdollista tehdä jakoa. Kaikissa tarkastelluissa tonteissa tonttikoot olisivat jakamisen jälkeenkin yli 600m 2.

10 Tonttitarkastelu Ali-Huikkaantie 22 lähiympäristöstä. Tonttikoot viitteellisiä. 3.1.3 Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

11 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.