KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVOJEN YHDISTELMÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVOJEN YHDISTELMÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Keski-Suomen liitto 2015

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...4 YLEISET SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET...5 ASUTUSRAKENNE...6 LIIKENNE...15 TEKNINEN HUOLTO... 21 LUONNONVARAT...24 ERITYISTOIMINNOT... 28 KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 29 LUONNONSUOJELU...31 VIRKISTYS... 33 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET (Jämsän Länkipohjan alue)... 36 PIIRTÄMISTEKNISET MERKINNÄT JA POHJAKARTTAMERKINNÄT...37

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset JOHDANTO Keski-Suomessa on tehty maakuntakaavoja yli 10 vuotta. Maakuntakaavoitus alkoi vuonna 2002 kokonaismaakuntakaavan laadinnalla. Tällä hetkellä maakunnassa on kuusi voimassa olevaa maakuntakaavaa: Keski-Suomen maakuntakaava (vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009). Kaavan sisältö koostuu seuraavista teemoista: asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan (Jätkä, vahvistus 16.12.2009, lainvoima 4.2.2011) teema on tekninen huolto (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (Poski, vahvistus 11.5.2011, lainvoima 20.11.2012). Kaavassa ovat mukana seuraavat teemat: luonnonvarat, pohjavesi ja luonnonsuojelu. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (Turva, vahvistus 5.12.2014). Kaavan sisältö koostuu seuraavista teemoista: luonnonvarat, tekninen huolto ja luonnonsuojelu. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan (Paikko, vahvistus 24.9.2014, lainvoima 25.10.2014) sisältö päivittää osaa Keski-Suomen maakuntakaavan seuraavien teemojen sisällöstä: asutusrakenne, liikenne, erityistoiminnot ja virkistys. Näiden osalta muutettiin myös Pirkanmaan 1. maakuntakaava Jämsän Länkipohjan alueelta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava (valtioneuvoston vahvistus 29.3.2007, lainvoima 20.3.2008). Jämsän Länkipohjan alue (kokonaismaakuntakaava). Edellä kuvatut maakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton nettisivuilta. Ennen vuotta 2014 vahvistetut maakuntakaavat löytyvät lisäksi Paikkatietoikkunasta (www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta). Myös 3. ja 4. vaihemaakuntakaava ovat tulossa aikanaan Paikkatietoikkunaan, erikseen ja/tai kaavayhdistelmän osana. Tämä julkaisu on ns. maakuntakaavojen yhdistelmä ja siinä esitetään maakuntakaavoitustilanne 12.1.2015. Yhdistelmässä esitetään maakuntakaavamerkinnät ja määräykset teemoittain, joita ovat: asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys. Maakuntakaavojen yhdistelmään kuuluu kartta, jolla esitetään kaikki kuusi maakuntakaavaa mittakaavassa 1:250 000. Maakuntakaavojen yhdistelmä ei ole virallinen maakuntakaava. Tätä julkaisua ja karttaa päivitetään kaavojen vahvistusmenettelyn ja lainvoimaisuuden mukaisesti. Aluevarausten, viiva- ja kohdemerkintöjen, alueiden erityisominaisuuksia kuvaavien merkintöjen ja kehittämisperiaatteiden alueet selviävät yllä mainittujen kaavojen kaavaselostuksista ja niiden liitteistä. Alueiden lähempää tarkastelua varten lähes kaikista kohteista on liiton toimistolla apukartat peruskarttapohjalla. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset on selostettu kunkin kaavan kaavaselostuksessa. Maakuntakaavaa koskeviin kysymyksiin vastaavat Keski-Suomen liitosta Juuso Huhtala, Pekka Kokki, Jarmo Koskinen, Hanna Kunttu, Olli Ristaniemi ja Reima Välivaara. Lisätietoja: www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus 4

Keski-Suomen Liitto YLEISET SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET Koko maakunnan vähittäiskauppaa koskeva suunnittelumääräys Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m 2 erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on 5 000 k-m 2 Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m 2 muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m 2 Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempiä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Alla mainituilla valuma-alueilla turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Valuma-alueet ovat: 14.5 Jämsän reitti Kankarisveteen saakka 14.6 Saarijärven reitti 14.7 Rautalammin reitti 14.9 Mäntyharjun reitti 35.4 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti 35.6 Keuruun reitti 14.44 Kivijärven-Vuosjärven valuma-alue poislukien Vuosjärvi 14.45 Isojoen-Jääjoen valuma-alue 14.273 Rumaoja-Myllyojan valuma-alue 14.376 Vanajajärven valuma-alue 14.378 Iso-Virmaksen valuma-alue 14.463 Kannonjoen valuma-alue 14.483 Tervajoen valuma-alue 5

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset ASUTUSRAKENNE kk1 Kaupunkikehittämisen kohdealue (kk1) Merkinnällä osoitetaan maakuntakeskuksen korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Jyväskylän kaupunkikeskustassa. Aluetta tulee kehittää yhtenäisesti siten, että turvataan alueen kehittämisedellytykset kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvallisesti vetovoimaiseksi, korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. kk2 Kaupunkikehittämisen kohdealue (kk2) Merkinnällä osoitetaan Jämsänjokilaakson ja Ääneseudun kaupunkialueet. Alueen tulevassa kehityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamarakenteen tiivistämiseen ja suurteollisuuden liikenteellisten olosuhteiden sujuvuuteen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. lk Logistiikan kehittämisen kohdealue (lk) Merkinnällä osoitetaan merkittävä tavarakuljetuksiin liittyvä logistinen keskus. Yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja liikenneväylien suunnittelussa tulee ottaa huomioon yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen, liikennejärjestelyjen toimivuus ja liikenneturvallisuus. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Palokangas- Pieleslehto (Jyväskylä, Laukaa): Alueen maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaupunkiseudun viheryhteyden jatkuvuus. 6

Keski-Suomen Liitto pk Puuteknologian kehittämisen kohdealue (pk) Merkinnällä osoitetaan puuteknologian ja bioenergian kehittämiseen soveltuva alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee luoda edellytykset puutoimialan kasvulle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen ja kehittämisen ympäristövaikutuksiin. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä taajaman laajenemissuunta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa taajamarakennetta on ohjattava niin, että se sijoittuu olemassa olevan asutuksen, palvelujen, paikallisliikenneverkon ja sen liityntäpisteiden sekä tietoliikenneyhteyksien yhteyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää joukkoliikenteen edellytysten turvaamiseen. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Jyväskylästä pohjoiseen (Jyväskylä): Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa säilyttää Kuukanpään ja Puuppolan maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ominaispiirteet. Vihtavuori-Leppävesi (Laukaa): Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa säilyttää Leppäveden maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ominaispiirteet. sv Suojavyöhyke (sv) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. 7

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset sv1 Suojavyöhyke (sv1) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Aluekohtainen rakentamismääräys: Kaleton (Keuruu): Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Aluekohtainen rakentamismääräys: Toivakka (Toivakka): Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. sv2 Suojavyöhyke (sv2) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. sv3 Suojavyöhyke (sv3) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. 8

Keski-Suomen Liitto sv4 Suojavyöhyke (sv4) Merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suojavyöhyke. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta. me Melualue (me) Merkinnällä osoitetaan alueita, joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Palolampi (Multia, (Ähtäri)): Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeessa määritellyt raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun suositusarvot. me1 Melualue (me1) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso LAeq ylittää ajoittain tason 55 db. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. 9

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset me2 Melualue (me2) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso LAeq ylittää ajoittain tason 50 db. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueelle uusia melulle mahdollisesti herkkiä toimintoja on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaupallinen vyöhyke (km-1) Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarhaja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Keljonkeskus-Eteläportti (Jyväskylä): 50 000 k-m². Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. Palokankeskus-Kirri (Jyväskylä): 60 000 k-m². Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. Jämsän risteys (Jämsä): 40 000 k-m² Humppi (Karstula): 10 000 k-m² Yliaho (Keuruu): 20 000 k-m² Kaupallinen vyöhyke (km-2) Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m². 10

Keski-Suomen Liitto C C Keskustatoimintojen alue, kohde (C, c) Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Keskustatoimintojen alueella on asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja ja Jyväskylässä myös matkakeskus. Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Joutsa: 10 000 k-m² Jyväskylä: Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa. Jämsä: 50 000 k-m² Karstula: 10 000 k-m² Keuruu: 25 000 k-m² Saarijärvi: 25 000 k-m² Viitasaari: 20 000 k-m² Äänekoski: 50 000 k-m² ca ca Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Hankasalmi kk: 10 000 k-m² Eteläportti (Jyväskylä): 35 000 k-m² Kuokkala (Jyväskylä): 20 000 k-m² Palokka (Jyväskylä): 20 000 k-m² Vaajakoski (Jyväskylä): 20 000 k-m² Laukaa kk: 20 000 k-m² Muurame: 15 000 k-m² Petäjävesi: 10 000 k-m² Muihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. 11

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset km Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Keljonkeskus (Jyväskylä): 50 000 k-m² Palokankeskus (Jyväskylä): 70 000 k-m² Paletti (Kyyjärvi): 10 000 k-m², alueelle voi sijoittua keskusta-alueille soveltuvaa erikoistavarakauppaa Rokkakangas (Laukaa): 10 000 k-m² Saunakylä (Muurame): 20 000 k-m² Putaanportti (Pihtipudas): 10 000 k-m² Asemankannas (Saarijärvi): 35 000 k-m² Mustaniemi (Viitasaari): 20 000 k-m² Hirvaskangas (Äänekoski): 20 000 k-m² Kotakennäs (Äänekoski): 20 000 k-m² Äänekoskentie (pohjoinen) (Äänekoski): 20 000 k-m² A Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Hankasalmen asema (Hankasalmi): Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 9 pohjoispuolelle. Joutsa, Keskusta: Taajamarakenteen laajeneminen vt:n 4 länsipuolelle edellyttää eritasoliittymää. Taajaman pohjoisosien suunnittelussa tulee ottaa huomioon varalaskupaikan vaatimat suoja-alueet. 12

Keski-Suomen Liitto Leivonmäki (Joutsa): Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 4 länsipuolelle. Korpilahti (Jyväskylä): Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Maatianjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Jämsä, Keskusta: Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Jämsänjoen maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Länkipohja (Jämsä): Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 9 luoteispuolelle. Keuruu, Keskusta: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vt:n 23 toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt. Kyyjärvi, Keskusta: Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Leppävesi (Laukaa): Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Leppäveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Multia, Keskusta: Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 18 pohjoispuolelle. Petäjävesi, Keskusta: Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 18 ohjeellisen linjauksen koillispuolelle. Kintaus (Petäjävesi): Taajamarakenteen merkittävä laajentuminen vt:n 23 eteläpuolelle edellyttää rinnakkaistie- ja liittymä järjestelyjä. Saarijärvi, Keskusta: Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen Rahkolan maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Konginkangas (Äänekoski): Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa järjestää Keiteleen Pyyrinlahden ja Räihänselän kanavointimahdollisuus. 13

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset TP Työpaikka-alue (TP, tp) Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Eteläportti (Jyväskylä, Muurame): Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa luoda edellytykset joukko- ja kevytliikenteelle. Hirvaskangas (Äänekoski, Uurainen): Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat palvelut. T t Teollisuus- ja varastoalue (T, t) Merkinnällä osoitetaan merkittävä teollisuus- ja varastotoiminnan alue. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. T/kem t/ kem Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem, t/kem) Merkinnällä osoitetaan alue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. 14

Keski-Suomen Liitto LIIKENNE st Tieliikenteen yhteystarve (st) Merkinnällä osoitetaan uusia seututietasoisia yhteystarpeita. yt Tieliikenteen yhteystarve (yt) Merkinnällä osoitetaan uusia yhdystietasoisia yhteystarpeita. vt-kt-st-yt Tieluokan muutos Merkinnällä osoitetaan tieluokan muutos valtatieksi/kantatieksi/seututieksi/yhdystieksi. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Kantatie 77 Kyyjärvi-Viitasaari-(Keitele): Tiejakson parannustoimenpiteitä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon tien sovittaminen Kärnän kulttuuriympäristöön. jl Joukkoliikenteen laatukäytävä (jl) Merkinnällä osoitetaan joukkoliikenteen laatukäytävä. Tie- ja ratasuunnittelussa tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet korostetusti huomioon. LL Lentoliikenteen alue (LL) Merkinnällä osoitetaan siviili-ilmailua ja sotilaslentotoimintaa palvelevia lentoliikenteen alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 15

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset Vesiliikenteen alue, kanava Merkinnällä osoitetaan vesiliikennettä palveleva kanava-alue. Kanavalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Lentokenttä tai lentopaikka Merkinnällä osoitetaan alueita pienkonekenttiä varten. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Satama-alue Merkinnällä osoitetaan alueita vesiliikenteen satamatoimintoja ja uiton toimintapaikkoja varten. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Venesatama Merkinnällä osoitetaan satama-alueita laiva- ja veneliikenteelle. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Eritasoliittymä, nykyinen ja uusi Merkinnällä osoitetaan moottoriteiden, runkoteiden ja valtateiden nykyisiä ja suunniteltuja eritasoliittymiä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Liikennetunneli Merkinnällä osoitetaan tie- tai rataverkon nykyiset ja suunnitellut liikennetunnelit. 16

Keski-Suomen Liitto mo Moottoritie (mo) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia, vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisellä keskikaistalla erotetuilla ajoradoilla varustettuja maanteitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. mo Moottoritie, uusi (mo) Merkinnällä osoitetaan vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisellä keskikaistalla erotetuilla ajoradoilla varustettuja maanteitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Tiesuunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennemelun leviämisen estäminen. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Kirri-Vehniä (Jyväskylä, Laukaa): Lentoaseman kohdalla on tiesuunnittelussa otettava huomioon tiealueen käyttö varalaskupaikkana. mo Moottoritie, ohjeellinen (mo) Merkinnällä osoitetaan vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisellä keskikaistalla erotetuilla ajoradoilla varustettuja maanteitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Vehniä-Äänekoski (Laukaa, Uurainen, Äänekoski): Tien ja eritasoliittymien sijainti sekä muun tieverkon järjestelyt täsmentyvät tien suunnittelun yhteydessä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennemelun leviämisen estäminen, pohjavesien suojaustarve sekä Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki -nimiseen Natura 2000 -alueeseen mahdollisesti kohdistuvat merkittävästi heikentävät vaikutukset. vt/rt Valtatie/runkotie, merkittävä parantaminen (vt/rt) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittäviä korkealuokkaisia valtateitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Tiejaksoilla tulee varautua liittymien vähentämiseen ja tapauskohtaisesti joko maanteinä, katuina tai yksityisteinä toteutettavaan rinnakkaistieverkkoon, eritaso- ja kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla sekä meluhaittojen torjumiseen. 17

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset Aluekohtainen suunnittelumääräys: Vt 4 Joutsa -Viisarimäki (Toivakka, Joutsa): Joutsan kohdalla on tiesuunnittelussa otettava huomioon tiealueen käyttö varalaskupaikkana. vt/kt Valta-/kantatie (vt/kt) Valtateinä osoitetaan valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä välittäviä maanteitä. Kantateinä osoitetaan valtateitä täydentäviä, maakuntia palvelevia maanteitä, jotka yhdistävät kaupunkitasoisia keskuksia tärkeimpiin liikennesuuntiin. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Teillä tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. vt Uusi valtatie (vt) Uusina valtateinä osoitetaan valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä välittäviä uusia teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. vt Valtatie, merkittävä parantaminen (vt) Merkittävästi parannettavina teinä osoitetaan valtateitä, joiden parantaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä, lisäaluetta, tien luonteen olennaista muuttamista tai yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävää toimenpidettä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua rinnakkaistie- ja kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdilla. 18

Keski-Suomen Liitto vt/kt Valta-/kantatie, ohjeellinen (vt/kt) Merkinnällä osoitetaan uusia yleispiirteisesti suunniteltuja valta- ja kantateitä. Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. st Seututie (st) Seututeinä osoitetaan seutukuntien liikennettä palvelevia ja seutukuntia pääteihin yhdistäviä teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. st Uusi seututie (st) Uutena seututienä osoitetaan seutukuntia palvelevia suunniteltuja tieyhteyksiä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. st Seututie, ohjeellinen (st) Merkinnällä osoitetaan uusia yleispiirteisesti suunniteltuja tiejaksoja. yt Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka on yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteiden rinnakkaisteinä palvelevina kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 19

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset yt Yhdystie, ohjeellinen (yt) Merkinnällä osoitetaan yleispiirteisesti suunniteltuja yhdysteitä, jotka on yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteiden rinnakkaisteinä palvelevina kokoojakatuina. Valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon kuuluvat, nopeaa henkilöliikennettä ja raskasta tavaraliikennettä palvelevat sähköistetyt pääradat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava tasoristeysten poistamiseen. Valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata, merkittävä parantaminen Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät sähköistetyt pääradat, joiden parantamiseen sisältyy kaksoisraiteen toteuttaminen. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava rataosalla kaksoisraiteen toteuttamiseen ja tasoristeysten poistamiseen. Rautatie Merkinnällä osoitetaan rautatie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 20

Keski-Suomen Liitto TEKNINEN HUOLTO z Voimalinja, yhteystarve (z) Merkinnällä osoitetaan voimalinjan pitkän aikavälin yhteystarve. v j Pääjohto, yhteystarve (j, v) Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. tv Tuulivoimapuiston alue (tv) Merkinnällä osoitetaan tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. Merkintään ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. EJ ej Jätteenkäsittelyalue (EJ, ej) Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen jätteenkäsittelyalue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueen ja sen ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että jätteenkäsittelyalueen ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille jää riittävä suojavyöhyke. Alueen suunnittelussa tulee myös kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että jätteenkäsittelyalueen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. 21

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset ET et Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET, et) Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. EN en Energiahuollon alue (EN, en) Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Vaajakoski (Jyväskylä): Voimalaitosaluetta ja ympäristöjä sekä niihin liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista kehitetään kulttuuriympäristöjä tukevalla tavalla. Kuhankoski (Laukaa): Voimalaitosaluetta ja ympäristöjä sekä niihin liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista kehitetään kulttuuriympäristöjä tukevalla tavalla. z Voimalinja (z) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kv, 220 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. z Voimalinja, uusi (z) Merkinnällä osoitetaan uudet 110 kv voimajohdot. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. z Voimalinja, ohjeellinen (z) Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen, alustavasti suunniteltu voimalinjavaraus. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 22

Keski-Suomen Liitto v j Pääjohto, ohjeellinen (j, v) Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen, alustavasti suunniteltu siirtoviemäri (j) tai päävesijohto (v). Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 23

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset LUONNONVARAT Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. eo/1 eo/1 Maa-ainesten ottovyöhyke (eo/1) Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä sora- ja hiekkahuollossa. Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen maa-ainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Joutsenlampi (Joutsa): Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, etteivät luonnonsuojelulailla rauhoitetun kangasvuokon kasvupaikka-olosuhteet eikä lajin säilyminen kaivuun seurauksena vaarannu ja että ottotoiminta huomioi Pappisen maakunnallisen kulttuurimaiseman arvot. Pirttikangas (Joutsa): Yleissuunnitelmassa tulee huomioida pienet uhanalaiset luontokohteet. Halkomäki (Jyväskylä): Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ottotoiminta ei olennaisesti heikennä Särkijoen maakunnallisen kulttuurimaiseman arvoja. Rillakangas (Karstula): Yleissuunnitelmassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota alueen pohjavesiolosuhteisiin. Multharju (Keuruu): Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ottotoiminta ei olennaisesti heikennä Riiho-Moijaskylän maakunnallisen kulttuurimaiseman arvoja. 24

Keski-Suomen Liitto Kupanjärvi (Keuruu): Yleissuunnitelmassa tulee huomioida Kupanjoen koskireitti. Sysmänkangas (Keuruu): Yleissuunnitelmassa tulee huomioida Kupanjoen koskireitti. Harjunkorkii (Kuhmoinen): Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ottotoiminta ei olennaisesti heikennä Ruolahden maakunnallisen kulttuurimaiseman arvoja. Sydänmaa (Luhanka): Yleissuunnitelmassa tulee huomioida alueen virkistysarvot. Kangashäkki (Uurainen): Yleissuunnitelmassa tulee huomioida alueen virkistys- ja luontoarvot. Toulat (Viitasaari): Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ottotoiminta ei olennaisesti heikennä Toulatin maakunnallisen kulttuurimaiseman arvoja. eo/2 eo/2 Kalliokiviainesten ottovyöhyke (eo/2) Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen kiviainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Hyyriäismäki (Laukaa): Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ottotoiminta huomioi Leppäveden maakunnallisen kulttuurimaiseman arvot. Iivarinvuori (Äänekoski): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Mahdollisessa maa-aineslain mukaisessa lupakäsittelyssä ottosuunnitelman tasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. 25

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset eo/3 eo/3 Rakennuskiviainesten ottovyöhyke (eo/3) Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä rakennuskiviteollisuudelle. Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen rakennuskivivarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Loutikkokallio (Konnevesi): Maa-ainesten otto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ottotoiminta huomioi Rossinkylän maakunnallisen kulttuurimaiseman arvot. Hirvivuori (Viitasaari): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Mahdollisessa maa-aineslain mukaisessa lupakäsittelyssä ottosuunnitelman tasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kalliomäet (Viitasaari): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Mahdollisessa maa-aineslain mukaisessa lupakäsittelyssä ottosuunnitelman tasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Iivarinvuori (Äänekoski): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Mahdollisessa maa-aineslain mukaisessa lupakäsittelyssä ottosuunnitelman tasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. ek Malmipotentiaalinen vyöhyke (ek) Merkinnällä osoitetaan malmipotentiaalinen alue, jolla on todettu malmi- ja mineraalivarantoja. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Vatsa (Jyväskylä/Luhanka): Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tarkasteltuna tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000-verkostoon kuuluvan Putkilahden alueen (FI0900098), Aukeasuon luonnonsuojelualueen ja Housuvuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen perusteena olevia luonnonarvoja. 26

Keski-Suomen Liitto tu tu1 tu Turvetuotantoon soveltuva alue (tu, tu1) Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuva alue. Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Lisäksi tu1-alueiden maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten (Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liite 4). EO/tu Turvetuotantoalue (EO/tu, eo/tu) Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla jo on turpeen ottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. 27

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset ERITYISTOIMINNOT EP ep Puolustusvoimien alue (EP, ep) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimain käytössä oleva varuskunta-, harjoitus- tai vastaava alue. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnoille sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. e/a Ampumarata (e/a) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata-alue. E/mo e/mo Moottoriurheilualue (E/mo, e/mo) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä moottoriurheilu- ja ajoharjoittelualue. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Koittilankangas (Joutsa): Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, etteivät luonnonsuojelulailla rauhoitetun kangasvuokon kasvupaikka-olosuhteet eikä lajin säilyminen vaarannu. Jouhtisvuori (Konnevesi): Alueen maankäyttö tulee yhteensovittaa viereisen ampumaradan kanssa. 28

Keski-Suomen Liitto KULTTUURIYMPÄRISTÖ kuk Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. un UNESCO:n maailmanperintökohde (un) Merkinnällä osoitetaan YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö UNESCO:n maailmanperintökohde. Kohdetta ja sen lähiympäristöä on suunniteltava siten, että maailmanperintökohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 29

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset v m Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) arvokas maisema-alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisemaalue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Arvokas perinnemaisema Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Kohdealueiden suunnittelussa on otettava huomioon maiseman, luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. st/ma Maisematie (st/ma) Merkinnällä osoitetaan maisemallisesti arvokas tie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 30

Keski-Suomen Liitto LUONNONSUOJELU kpu lpu Kansallispuisto (kpu) tai luonnonpuisto (lpu) Merkinnällä osoitetaan kansallis- ja luonnonpuistot. Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue Merkinnällä osoitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. ge/1 ge/1 Arvokas kallioalue (ge/1) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. ge/2 ge/2 Arvokas harjualue (ge/2) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. 31

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset ge/3 ge/3 Arvokas moreenimuodostuma (ge/3) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. luo luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (luo) Merkinnällä osoitetaan sellaisia maakunnallisesti merkittäviä suoalueita, joissa osassa suoaluetta on todettu olevan merkittäviä luontoarvoja. Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen (Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liite 4). SL sl Luonnonsuojelualue (SL, sl) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. S s Suojelualue (S, s) Merkinnällä osoitetaan suojelualue, joka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Harjunmäen-Kaakkomäen kangas (Joutsa): Alueen maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon uhanalaisen kangasvuokon esiintyminen. 32

Keski-Suomen Liitto VIRKISTYS mv Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä jo oleva tai siihen soveltuva aluekokonaisuus. Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Kotanen-Tikkamäki ja Muuratsalo (Jyväskylä, Muurame), Mustavuori (Laukaa): Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. vm Vesimatkailun kehittämisen kohdealue (vm) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä vesimatkailussa jo oleva tai siihen soveltuva aluekokonaisuus. Suunnittelulla tulee turvata kohdealueen varausperusteen mukainen arvo ja käyttökelpoisuus. Ulkoilun yhteystarve Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- ja ulkoilureittiverkostoon liittyvä tavoitteellinen reittiyhteys. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien jatkuvuus. 33

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset Vesiliikenteen yhteystarve Merkinnällä osoitetaan vesiliikenteen ja vesimatkailun tavoitteellinen yhteys. W Vesialue (W) Merkinnällä osoitetaan tärkeä vesialue. V Virkistysalue, kohde; laajenemissuunta (V, v) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Nuoli osoittaa alueen laajenemissuunnan. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. RM Matkailupalvelujen alue, kohde (RM, r) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena. 34

Keski-Suomen Liitto Laivaväylä Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Veneväylä Merkinnällä osoitetaan veneilyä palveleva runkoväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Vesiretkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti. Konneveden kehittämisalue Kansallispuistoksi kehitettävä alue. Aluetta tulee kehittää alueen luontoarvoja painottaen. Virkistyksen ja retkeilyn sekä niihin liittyvien rakentamisten tulee sopeutua luontoarvoihin. Päijänteen kehittämisalue Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue. Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus. 35

Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmä - merkinnät ja määräykset PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET (JÄMSÄN LÄNKIPOHJAN ALUE) Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta esitetään Länkipohjan taajamaa koskeva suunnittelumääräys ja maatalousalueen merkintä ja määräys. Kaavan muiden merkintöjen kuvaukset ja määräykset ovat saman tyyppisiä kuin Keski-Suomen maakuntakaavan vastaavat. Ne löytyvät osoitteesta www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus. Jämsän Länkipohjan aluetta koskeva yleismääräys Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Merkinnällä osoitetaan maatalousalueita, joihin liittyy erityisiä kulttuuri- ja/tai maisema-arvoja. Alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Suunnittelusuositus: Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua ja maisemaa. 36

Keski-Suomen Liitto PIIRTÄMISTEKNISET MERKINNÄT JA POHJAKARTTAMERKINNÄT Maakuntakaava-alueen raja Seutukunnan raja Kunnan raja JYV JOU Maakuntakeskuksen nimi Seutukuntakeskuksen nimi LUH Kuntakeskuksen nimi Haa Taajaman nimi Vesistö Raide 37

Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: 0207 560 200 I fax: 014 217 733 I etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Virallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella: kirjaamo@keskisuomi.fi