Asianumero 11/10.02.003/2016 Vanhat: 1184/2012, 4150/2009 Aluenumero 512400 Mynttilä 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. Kaupunginosa, Kauklahti Korttelit 70019-70024, 70036, osa kortteleita 70015, 70017-70018, katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 10. päivänä toukokuuta 2010 päivättyä, 3. päivänä maaliskuuta 2017 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6584. Rajausta muutettu. Valmisteluaineistovaiheen kaava-alue on ehdotusvaiheessa jaettu osiin: Finnsinmäki I, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä sekä Myntinmäki. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kauklahdessa käsittäen Kehä III:n pohjoidpuolisella vyöhykkeellä Mynttilän liittymän ja Mankijoen väliin jääviä alueita. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043-8251183 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Liisa Ikonen
SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 7 2.1.3 Yleiskaava... 8 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 9 2.1.7 Rakennuskiellot... 9 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 9 2.1.9 Pohjakartta... 13 2.2 Selvitys alueesta... 13 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 13 2.2.2 Maanomistus... 14 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 15 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 17 2.2.5 Suojelukohteet... 19 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 21 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 21 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 21 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 23 3.3 Osallisten tavoitteet... 24 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 25 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 25 4.2 Mitoitus... 26 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 26 4.3.1 Maankäyttö... 26 4.3.2 Liikenne... 27 4.3.3 Palvelut... 28 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 28 4.3.5 Energiahuolto... 28 4.3.6 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 30 4.3.7 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 31 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 32 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 33 4.6 Nimistö... 33 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 35 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 35 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 36 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 37 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 38 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 39 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 39 6.1 Rakentamisaikataulu... 39 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 39 6.3 Toteutuksen seuranta... 39 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 39 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 39 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 40 Sivu
7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 40 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 41 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Seurantalomake, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 9.7.2009, päivitetty 19.2.2010 Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Katukartta Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset Maiseman perusrunko Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaava-aineistoon kuuluu asemakaava (kartta) ja selostus liitteineen. Selvityksiä: - Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) - Espoon eteläosien historiallisen ajan kyläpaikkojen yleisinventointi (2005) - Espoon kartanopuistot (2000) - Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuriympäristö (1984) - Espoon historiallinen tieverkko (käsikirj.) (1985) - Espoon eteläosien yleiskaava-alueen esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset (2005) - Espoonkartanon ympäristöselvitys (2004) - Espoo, Espoonkartanon alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi (2004) - Espoonkartanon inventointi. Esihistorialliset kohteet (2004) - Espoonkartanon rakennetun ympäristön inventointi (2004) - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit (2005) - Pientalorakentamisen selvitys Kehä III:n pohjoispuoleisilla alueilla Espoon Kauklahdessa (2006) - Espoon eteläosien yleiskaava: Luontoselvitys Halujärvi-Järvikylä-Mynttilä- Perinki (2007) - Espoonkartanon kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2009) - Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja) (2009) - Luontoselvitys Espoonkartanon alueelle (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä) v. 2009 - Mynttilän asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, 21.12.2010) - Kehä III (kt50) välillä Mankki Muurala, aluevaraussuunnitelma (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskus, 2011) - Mynttilän-Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnitelma, Espoonkartano (Sito 2012) - Espoon kartanon sillat I ja II, Qvarnbro ja Sågbro, Historiaselvitys (Petra Kotro, Mobilia, 2012) - Kehä III, Meluntorjunta Espoonkartanon kohdalla, tiesuunnitelma (Sito, 2017)
1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman pohjoispuolella ja on kooltaan noin 32 ha. Alue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat Bergdalin varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä Vähän-Myntintie 2:n ja Myntbölen arvokkaat rakennuskohteet. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus ulottuu kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat myös Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Itäreunaltaan suunnittelualue rajautuu Mynttiläntiehen, kaakkoisreunalta Kehä III:een ja lounaassa Mankinjokeen poislukien Espoonkartanon tilakeskus lähiympäristöineen sekä Holkenin asemakaava-alue. Lännessä suunnittelualueen raja kulkee viljelyaukean poikki. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Tiestö perustuu nykyisin pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Pohjoisosassa alueen halki kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Alueella oli vuoden 2016 alussa noin 20 asukasta, työpaikkoja on muutamia. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan tavoitteena on suunnitella Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti pientalovaltaisia asuinalueita palveluineen siten, että ratkaisu sopeutuu alueen merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin erityisarvoihin luonnonolosuhteet huomioiden. Suunnittelun edetessä kaavarajausta on tarkistettu siten, että valmisteluaineisto on jaettu kolmeksi kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotukset ovat Finnsinmäki I, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä. Lisäksi nähtävilläolon jälkeen Mynttilän ja Holkenin asemakaavaehdotusten välistä rajausta on ollut mahdollista tarkistaa vastaamaan paremmin suunnitteluratkaisuissa tehtyjä muutoksia. Alue suunnitellaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jonka asuinkortteleissa tehokkuus vaihtelee. Rakentamisen määrä mahdollistaa noin 300 uutta asukasta suunnittelualueelle. Alueella jo olemassa olevan rakennuskannan käsittämät korttelialueet on esitetty alhaisemmalla tehokkuudella, jotta alueen ominaispiirteet voidaan huomioida yksityiskohtaisemmin. Uudet korttelialueet puolestaan tukeutuvat alueella jo olemassa olevaan rakennuskantaan. Liikenneverkoston suunnittelussa pyritään luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet niin alueen sisällä kuin ympäröiville alueille. Katu- ja kevyenliikenteen verkostojen toimivuutta parannetaan asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyenliikenteen osalta. Myös virkistysyhteyksiä kehitetään Espoon eteläosien yleiskaavan antamien suuntaviivojen mukaisesti varmistaen samalla riittävän laajat virkistysalueet osana laajempaa virkistysalueverkostoa. Myös tärkeimmät luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja määräyksin.
1.3 Suunnittelun vaiheet Espoonkartanon asuinalueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 19.4-29.8.2007, johon saatiin 21 ehdotusta. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin "Kuudet laaksot", jonka tekijäksi osoittautui Linja Arkkitehdit Oy. Kilpailun pohjalta valmistui edelleen 17.9.2008 raportti "Espoonkartanon alue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen", jossa pohdittiin teoreettisesti alueen vaihtoehtoisia maankäyttömahdollisuuksia eri asukasmäärillä. Ensivaiheessa asemakaavoituksen piiriin on otettu vuoden 2007 kilpailualueesta vain Kauklahden keskustaa lähinnä oleva vyöhyke. Rajaus on määritelty siten, että jo alkuvaiheessa on mahdollista tutkia alueen väestömäärän kasvaessa koulun / päiväkodin sijaintiin, joukkoliikenneratkaisuihin ja korttelirakenteisiin liittyviä kysymyksiä kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. Asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008, ja valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5.-22.6.2010 nimellä Mynttilä käsittäen huomattavasti kaavaehdotusta laajemman alueen (n. 221 ha). Suunnittelun edetessä kaavarajausta on tarkistettu. Vuonna 2009 valmistui Pöyry Infra Oy:n laatima " Espoon kartanon kaavarunko, pääkokoojakatujen alustava yleissuunnittelu". 9.12.2009 valmistui Luontotieto Keiron Oy:n laatima " Espoonkartanon selvitysalue (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä) luontoselvitys", jossa inventoitiin ja päivitettiin alueen luontoarvoja. Vuonna 2010 Mynttilän valmisteluvaiheen asemakaava-alueesta tehtiin ympäristövaikutusselvitys Pöyry Finland Oy:n konsulttityönä. SITO Oy:n laatima Mynttilän-Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnitelma, joka käsittää alueen alustavat katu-, vesihuolto- ja puistosuunnitelmat, valmistui 2012. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 9.7.2009 ja päivitetty 19.2.2010. Valmisteluvaiheen ja ehdotusvaiheen välissä alueen liikenneverkkoa, kunnallistekniikkaa, liikennemääriä sekä niiden aiheuttamaa melua on tarkasteltu perusteellisemmin. Alueen kunnallistekniseen yleissuunnitelmaan tehtiin tarkistuksia kaava-alueiden suunnittelun yhteydessä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 6.2.2012 mm. kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään varsinaisen Mynttilä osaalueen asemakaavoitusta ja toteuttamista, siten että asemakaavaehdotus on hyväksytttävissä nähtäville vuoden 2012 loppuun mennessä. Syksyllä 2013 tarkasteltiin yleiskaavatasoisesti Mynttilän valmisteluaineiston kokonaisuuteen läheisesti liittyvän Forsbackan alueen yhdyskuntarakenteen kehittämisen mahdollisuuksia Espoo-Lohja-Salo rataan tukeutuen. Yleiskaavan työtä on hyödynnetty myös koko Mynttilän valmisteluaineiston kaavakokonaisuuden jatkosuunnittelussa. Forsbackan työhön liittyen ja kunnallisteknikan rakaentamisesta aiheutuvien kustannusten vuoksi päätettiin päivittää myös vuonna 2008 valmistunut Espoonkartanon kaavarunko. Kaavarunkotyössä tarkasteltiin laajemmin Espoonkartanon alueen liittymistä ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen huomioiden käynnissä oleva Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö. Espoonkartanon kaavarungon tarkistus valmistui tammikuussa 2015.
2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualuetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta, mutta niillä on vaikutusta myös yleis- ja asemakaavoitukseen. Alueen käytön on sovelluttava sen historialliseen kehykseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset Tavoitteiden soveltaminen Mynttilän kaava-alueelle: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Yhdyskuntarakenteen osalta Mynttilän aluetta kehitetään niin, että laajemman ja monipuolisemman palvelutarjonnan osalta tukeudutaan Kauklahden keskustan sekä Espoon keskuksen palvelutarjontaan. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua edistetään huomioimalla rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja kulttuurihistorialliset arvot. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan sopivien uusien kylämiljöiden luominen. Uusien asuinkorttelien sijoittaminen alueelle tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Alueen historiallisien ja kulttuuriarvojen säilyminen huomioidaan rakentamisen tapaa, sijoittumista ja muotoa sekä ympäristön säilymistä ohjaavilla kaavamääräyksillä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.
Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat sujuvat ja viihtyisät. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Uudet kortteli-alueet on tavoitteena toteuttaa energiatehokkaasti sekä maisemakuvaan sopeutuvin ja harkituin, pienimittakaavaisin ratkaisuin. Alueelle on tarkoitus rakentaa mahdollisuuksien mukaan energiatehokas ja toimiva yhdyskuntatekninen verkosto. Alueesta rakentuu maastonmuotoihin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä asuinympäristö, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Alueen katuverkko suunnitellaan siten, että liikkuminen alueella on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Mynttilän alueelle suunnitellaan kulttuuriympäristöä elävöittävä laadukas asuinalue, joka tukeutuu olemassa oleviin palveluihin sekä julkiseen liikenteeseen. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Vireillä oleva:
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. 2.1.3 Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Blominmäen osayleiskaava Kaava-alue sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman 2015. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Nyt laadittu asemakaava on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa pääosin kehitettäväksi ja uudeksi pientaloalueeksi (A3), josta osa on varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue merkinnällä kuten myös kaakkoisreunalla oleva virkistysalue (V). Mynttilään on myös merkitty lounas-koillissekä kaakko-luoteissuuntaiset virkistysreittiyhteystarpeet. Kehä III:n kohdalla sijaitsee eritasoliittymä -merkintä, jonka länsipuolelle on osoitettu luonnonsuojelualue (SL). Lounaisosa on merkitty pieneltä osin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä säilytettäväksi kyläalueeksi (A4), jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää ja jolle sijoitettavat toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Myös lounaisosat on varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas merkinnällä. Kehä III on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi eritasoliittymineen koko osuudeltaan. Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen. 2.1.4 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Mynttilän asemakaava rajautuu Holkenin asemakaava-alueeseen, jonka kaupunginhallitus palautti uudelleen valmisteluun vuonna 2011. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012.
2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukaisia toimenpiderajoitteita alueella on mm. valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisten kylä- tai maisemakuvallisesti arvokkaan ympäristön, maa- ja metsätalousalueen, historiallisen tien ja luonnonsuojelualueen johdosta. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Espoonkartanon asuinalueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 19.4-29.8.2007, johon saatiin 21 ehdotusta. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudelle asuinalueelle hyvä kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen kokonaissuunnitelma, luoda kyläalueille niiden identiteettiä vahvistava pientalomiljöö ja ideoida kartanokeskuksen alueen aktivoimista. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin "Kuudet laaksot", jonka tekijäksi osoittautui Linja Arkkitehdit Oy. Kilpailun pohjalta valmistui edelleen 17.9.2008 raportti " Espoonkartanon alue runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 12.11.2008 kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi kyseisen kaavarunkotason raportin. Vuonna 2009 valmistui Pöyry Infra Oy:n laatima " Espoon kartanon kaavarunko, pääkokoojakatujen alustava yleissuunnittelu". 9.12.2009 valmistui Luontotieto Keiron Oy:n laatima " Espoonkartanon selvitysalue (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä) luontoselvitys", jossa inventoitiin ja päivitettiin alueen luontoarvoja. Vuonna 2009 valmistui Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja). Kyseinen selvitys havainnollistaa kuntien yhteisen vision Etelä - Suomen aluerakenteessa merkittävän Espoon ja Lohjan välisen kehityskäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisesta ja toteuttamismahdollisuuksista vaiheittain taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Uudenmaan liitto käyttää selvitystä maakuntakaavan uudistamisen valmisteluaineistona. Kehityskuvan asumisen mitoituksessa on lähtökohtana ollut radan toteutettavuus ja ratavyöhykkeen yhdyskuntarakenteen toimivuus. Tämä merkitsee asemaseutujen melko tiivistä rakentamista. Tehokas maankäyttö puolestaan edellyttää päätöksen radan toteuttamisesta. Yhteistyö kuntien, Ratahallintokeskuksen, Tielaitoksen ja muiden tahojen kanssa on välttämätöntä. Espoon kaupunginhallitus päätti 21.9.2009 mm., että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Espoonkartanon (Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki) asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista kokouksessaan 22.4.2010. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen 1.3
Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja -maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti
saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Asemakaavasuunnittelutyötä on jatkettu näiden selvitysten ja päätösten sekä Espoon eteläosien yleiskaavan pohjalta asemakaavan valmisteluaineistovaiheeseen. Mynttilän asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5.- 22.6.2010. Valmisteluaineisto oli nähtävillä nimellä Mynttilä käsittäen huomattavasti kaavaehdotusta laajemman alueen (n. 221 ha). Suunnittelun edetessä kaavarajausta on tarkistettu. 1.6.2010 Asukastilaisuus 15.9.2010 KSL päätös: Lautakunta hyväksyy liitteenä olevan Espoonkartanon katuverkon jatkosuunnittelun perustaksi siten täydennettynä, että - Pengertie tulee säilyttää pääpiirteissään nykyisellään ja sorapintaisena ja ajoneuvokäytössä myös yhteytenä Kehä III:n ali Kauklahteen - Espoonkartanon silta sekä Pengertien kiviaita tulee ehdottomasti säilyttää ja niitä ei saa missään olosuhteissa vaarantaa - historiallisten teiden käyttöä myös rakennusaikana tulee valvoa - lautakunta kiirehtii Vähän-Myntin tien suunnittelua ja rakentamista. Määrärahat tulee kohdentaa tähän. - Holkenin alueen ajoyhteys Peringintielle katkaistaan, kun Vähän-Myntin tie on käytettävissä. Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui 21.12.2010 (Pöyry Finland Oyj). 6.2.2012 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti mm. kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään varsinaisen Mynttilä osaalueen asemakaavoitusta ja toteuttamista, siten että asemakaavaehdotus on hyväksytettävissä nähtäville vuoden 2012 loppuun mennessä. Mynttilän - Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnittelu aloitettiin vuonna 2011. Suunnittelutyö eteni rinnakkain kaavaehdotuksen suunnittelun kanssa. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa keskityttiin erityisesti katuverkon suunnitteluun ja muutoksiin, vesihuoltoverkostoon ja hulevesien käsittelyyn alueella. Kunnallistekninen yleissuunnitelma sisältää myös alustavia puistosuunnitelmia. Kunnallistekninen yleissuunnitelma valmistui 2012. 2013 Yleiskaavatasoinen tarkastelu Mynttilän valmisteluaineiston kokonaisuuteen läheisesti liittyvän Forsbackan alueen yhdyskuntarakenteen kehittämisen mahdollisuuksia Espoo-Lohja-Salo rataan tukeutuen. Mynttilän kaava-alueen jakaminen osiin tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi: Mynttilä, Finnsinmäki I, Espoonkartanonmäki, Myntinmäki 7.1.2015 Espoonkartanon kaavarunko, päivitys (liikenneverkko), osa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alustavaa valmistelua 8.6.2016 KSL, Mynttilän asemakaavaehdotus nähtäville yhdessä muiden Espoonkartanon alueen asemakaavojen kanssa. Kaavaehdotuksessa kaavaalueiden välisiä rajoja oli tarkistettu: KSL päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto 15.8.-13.9.2016 Asemakaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 )
Asemakaavan maankäyttöä on Esbogård Ab:n toimesta luonnostellut Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy. Kehä III:n meluesteiden tiesuunnitelma, valmistuu 2017. Suunnitelman avulla mm. tarkennettiin tulevan melusuojauksen tarvetta ja mitoitusta. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa päivitettiin uusien suunnitelmien perusteella. 1.2.2017 KSL, ehdotus KH:lle asemakaavaksi, pöydälle KSL, antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. 14.2.2017 KSL, ehdotus KH:lle asemakaavaksi, pöydälle 2.3.2017 KSL, ehdotus KH:lle asemakaavaksi 1 päätti palauttaa uudelleen valmisteluun seuraavat alueet: Korttelialueet 70014/AO/s-1 ja 70014/AP-2 palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että Espoonkartanon pihapiiriä säilytetään enemmän alkuperäisenä poistaen osa ehdotuksen mukaisesta uudisrakentamisesta korttelissa 70014. Rakennusoikeutta poistetaan pellolta siten, että jäljelle jäävä uusi rakennuskanta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Holkenin kanssa. Kortteli 70016 palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että asemakaavalla turvataan selkeä ja laaja ekologinen käytävä siten, että korttelin 70016 rakennusoikeus poistetaan. Korttelialueet 70024/ AO ja 70024/ A palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että huomattava osa korttelin 70024 rakennusoikeudesta poistetaan. Kortteleiden 70016 ja 70024 väliin jäävä VL-3-alue palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että yhdessä muutettavien korttelialueiden kanssa asemakaavalla turvataan selkeä ja laaja ekologinen käytävä. 2 päätti, että Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön; pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien pikaisen toteuttamisen merkitys Kauklahteen ja Mankkiin, 3 Korttelissa 70023 olevaa rintamiestaloa ei ole perusteltua osoittaa sr-merkinnällä. Tässä korttelissa ehdotettua rakennusalan rajaa laajennetaan myös tämän nykyisen rakennuksen kattavaksi. Yksityiskohtaisessa rakennus-
suunnittelussa alueen maisemalliseen ja kulttuurihistorialliseen kokonaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelin kokonaisrakennusoikeus säilytetään ehdotuksen mukaisena. Tarpeelliset korjaukset tehdään virkatyönä. 4 kaavamääräyksien pysäköinti -kohtaa muutetaan kuulumaan siten, että: Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti, - kytketyissä pientaloissa 1 ap 70 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, - pienkerrostaloissa 1 ap / 70 k-m2, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 5 korostaa Espoonkartanon asemakaavojen osalta kunnallistekniikan rakentamisessa jalankulun ja pyöräilyn perusverkoston mahdollisimman pikaista toteuttamista etenkin pyöräilyn yhteydet Kauklahteen ja Mankkiin ovat tärkeitä. Jaakkolanpelto, asemakaava, alue 512800, erotettiin Mynttilästä omaksi kaavaalueekseen. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieasemalta luoteeseen ja on kooltaan noin 32 ha. Nykyisellään se on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta. Maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Itäreunaltaan suunnittelualue rajautuu Mynttiläntiehen, kaakkoisreunalta Kehä III:een ja lounaassa Mankinjokeen poislukien Espoonkartanon tilakeskus lähiympäristöineen sekä Holkenin asemakaava-alue. Lännessä suunnittelualueen raja kulkee viljelyaukean poikki. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille, sekä savilaaksosta kohoaville kantavamman maalajin kumpareille. Alueen nykyinen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa ole. Alueen kunnallistekniikka on keskeneräistä. Alueen poikki kulkee myös voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen vuosikymmenten saatossa muokkaamaa agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Suunnittelualueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat Bergdalin varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä Vähän-Myntintie 2:n ja Myntbölen arvokkaat rakennuskohteet. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) rajaus ulottuu kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat myös Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie) sekä Holkenin kansallisromanttinen hirsihuvila Peringintien ja Gumbölenjoen läheisellä rinteellä. Kaava-alueen länsipuolella olevat laajat peltoaukeat olivat alkujaan pitkälti niittyä ja suota, joita vähitellen otettiin Espoonkartanon viljelykäyttöön. Pellot saavuttivat nykyisen laajuutensa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Peltomaiseman painanne on 6000 vuotta sitten ollut laaja meren selkä, jonka rannat
ovat muodostaneet oivia leiripaikkoja kalastajille ja metsästäjille. Näin ollen entisillä rannoilla, jotka nykyisin usein sijoittuvat nykyisille metsänreunoille, sijaitsee runsaasti muinaisjäännöksiä. Merkittäviä maisemakokonaisuuksia asemakaava-alueella ovat Peringin maisemakokonaisuus, joka yltää Mynttilän kaava-alueen länsiosaan. Gumbölen kartanomaisema ja Myntböle -kokonaisuus hallitsee kaava-alueen itäosaa. Myös Espoonkartanon maisemakokonaisuuden aluerajaus yltää kaava-alueen reunamille. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, moninaisesta vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta, joita edellä on kuvattu. VAT-alueen määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta niin että alueen edellä luetellut ominaispiirteet eivät tuhoudu. 2.2.2 Maanomistus Mynttilän alueella maanomistajina ovat pääosin Espoon kaupunki, yksityiset maanomistajat ja Esbogård Ab. Maanomistus (alkuvuosi 2016).
2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on vanhaa maaseutumaista aluetta, jossa rakentaminen on sijoittunut pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille, sekä savilaaksosta kohoaville kantavamman maalajin kumpareille. Suuri osa alueesta on rakentamatonta viljelysmaata ja metsäistä selännealuetta. Asutus on kylämäisesti sijoittunutta omakotiasutusta. Alueen itäpuoli on metsäistä selännealuetta ja länsipuoli alavaa viljelysmaata, jota metsäiset selänteet jäsentävät. Alueen halki kulkee voimajohto länsi-koillissuuntaisesti. Alue tarjoaa monipuolisia virkistyskäyttömahdollisuuksia laajojen metsä- ja peltoalueidensa myötä. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen laajuus on noin 35 ha. Alueella oli vuoden 2016 alussa noin 20 asukasta, työpaikkoja on muutamia. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu yhdyskuntarakenteessa taajaman ja maaseutumaisen ympäristön väliselle vyöhykkeelle. Alueen länsi- ja pohjoispuoliset alueet ovat nykyisellään hyvin maaseutumaisia laajoine viljelyaukeineen. Kehä III:n eteläpuolella sen sijaan levittäytyvät täydentyvät ja tiivistyvät pientalovaltaiset asuinalueet, jotka tukeutuvat rantaradan varrella sijaitsevan Kauklahden paikalliskeskuksen palveluihin. Lähin aluekeskus Espoon keskus sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä. Kehä III:n tarjoaa hyvät ajoneuvoyhteydet muualle pääkaupunkiseudulle. Yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut vuosisatojen ajan Kauklahden keskeinen sijainti Kuninkaantien, Espoonlahden ja junaradan vaikutusalueella. Koko Kauklahden suuraluetta kehitetään "vehreä pikkukaupunki"-teeman mukaisesti tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta nykyisiin liikenneyhteyksiin tukeutuen. Tulevaisuuden kannalta merkittävä mahdollisuus on ylemmillä kaavatasoilla Mynttilän koilliskulman läheisyyteen linjattu ratayhteys, jota on tutkittu Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksessä. Espoon kaupunginhallitus päätti 21.9.2009 mm., että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Yhdyskuntarakenteen osalta Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - aluetta kehitetään niin, että laajemman ja monipuolisemman palvelutarjonnan osalta tukeudutaan Kauklahden keskustan sekä Espoon keskuksen palvelutarjontaan. Alueen nykyinen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa ole. Alueen kunnallistekniikka on keskeneräistä. Alueen poikki kulkee myös voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen vuosikymmenten saatossa muokkaamaa agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Itäreunaltaan suunnittelualue rajautuu Mynttiläntiehen, kaakkoisreunalta Kehä III:een ja lounaassa Mankinjokeen poislukien Espoonkartanon tilakeskus lähiympäristöineen sekä Holkenin asemakaava-alue. Lännessä suunnittelualueen raja kulkee viljelyaukean poikki. Kaupunki-/taajamakuva Asemakaava-aluekokonaisuus muodostuu itäpuolen metsäisestä selännealueesta ja länsipuolen alavasta viljelysmaasta, jota metsäiset selänteet jäsentävät. Omakotiasutus on sijoittunut harvakseltaan metsäisille rinteille. Alueen katuverkosto on nykyisin kehittymätön ja huonokuntoinen. Kaava-alue on osa Espoonkartanon viljelyalueiden ja pitkän asutushistorian muodostamaa kulttuurimaisemaa, joka on merkittävä niin paikallisella, seudullisella kuin valtakunnalli-
sellakin tasolla. Myös alueen tiestöstä merkittävä osa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tieosuuksia. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue sijaitsee Kehä III:n (kantatie 50) pohjoispuolella. Kehä III on kaavaalueen kohdalla 1+1-kaistainen ja sen nopeusrajoitus on 80 km/h. Kaavaalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Myntinsolmun eritasoliittymä, joka välittää liikennettä Kehä III:lta kaava-alueella sijaitsevalle Mynttiläntielle sekä Kauklahden keskustaan johtavalle Kauklahdentielle. Kehä III:n liikennemäärä Mynttilän kohdalla on noin 22 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alueen sisäinen liikenneverkko koostuu yksityisteistä Mynttiläntie, Vähä- Myntintie, Myntinmäki sekä Peringintie. Yksityistiet ovat nykyisiä asuinkiinteistöjä palvelevia, kapeita ja pääsääntöisesti sorapintaisia. Lisäksi kaavaalueeseen kuuluu osuus Kuninkaankartanontiestä (maantie 11310), joka muodostaa yhteyden Lapinkyläntieltä Espoonkartanon kautta Kauklahden keskustaan. Kuninkaankartanontien keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykytilanteessa noin 1 000 ajon./vrk Kaava-alueen ajoneuvoliikenne liittyy alueen ulkopuoliseen katu- ja tieverkkoon Mynttiläntien sekä Peringintien kautta. Mynttiläntien ja Peringintien välillä ei ole nykytilanteessa ajoyhteyttä. Kevyt liikenne Kaava-alueella ei ole nykytilanteessa lainkaan kevyen liikenteen verkostoa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne muodostuu nykyisten asuinkiinteistöjen liikenteestä. Paikoitus tapahtuu tonteilla. Julkinen liikenne Kaava-alueen eteläosassa Kuninkaankartanontiellä kulkee Espoon sisäiset linjat 65 ja 65K (Espoonlahti - Kauklahti - Espoonkartano) sekä iltaisin ja viikonloppuisin liikennöivä seutulinja 165N (Kamppi - Saunalahti - Kauklahti - Espoonkartano - Kauklahti). Länsimetron liikennöinnin alkaessa ne korvataan linjalla 167 (Vanttila - Kauklahti - Järvikylä). Suunnittelualuetta lähin pysäkkipari sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Kuninkaankartanontien ja Finnsintien liittymässä. Kaava-alueelta on noin 1,5-2 kilometrin etäisyys Kauklahden asemalle, josta liikennöivät lähijunat U ja L (Helsinki - Kirkkonummi) sekä lähijuna E (Helsinki - Kauklahti). Palvelut Asemakaava-alueella ei ole nykyisin palveluita. Lähin päiväkoti sekä ala- ja yläkoulu ja lukio sijaitsevat Kauklahdessa, kuten myös kirjasto ja päivittäistavarakauppa. Kattavammat julkiset ja kaupalliset palvelut löytyvät Espoon keskuksesta, joka on lähin aluekeskus. Alueella on pienyritystoimintaa, joka on kuitenkin työpaikkamäärältään hyvin pienimuotoista. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Ratsastajat käyttävät nykyisin laajasti alueen tiestöä ja polkuverkostoa ja peltoaukeita käytetään talvisin hiihtomaastona. Myös alueen metsät tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen ulkoilu- sekä marjastus- ja sienestysalueina.
Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalta Järvikylän muuntoasemalta lähtee suunnittelualueen pohjoipuolella kulkeva voimajohtoalue, jossa kulkevat kantaverkkoon kuuluva 400 kv:n voimajohto sekä 110 kv:n voimajohto. Voimajohdot aiheuttavat rajoituksia maankäytölle. Sähkönsiirtoyhtiö on lunastanut voimajohtoalueelle rajoitetun käyttöoikeuden, jonka perusteella sillä on oikeus mm. rakentamisen rajoittamiseen alueella. Alueella ei ole nykyisellään yhtenäistä kunnallista vesihuoltoa. Lämmitys alueelle tapahtuu nykyisellään kiinteistökohtaisesti. Olemassa oleva liikenneverkko ei vastaa kasvavan maankäytön aiheuttamia liikenteellisiä vaatimuksia. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Espookartanon maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista, metsäisistä, paikoin jyrkkäpiirteisistä kallioisista selännealueista ja maisematilaa jäsentävistä pienistä mäkikumpareista. Jo satoja vuosia viljelykäytössä olleet savimaiden laaksoalueet ovat vanhaa merenpohjaa. Alueen halki virtaa kaksi jokea: koillisesta virtaava Gumbölenjoki sekä luoteesta virtaava Mankinjoki. Joet yhtyvät kaava-alueen ulkopuolella Espoon kartanon eteläpuolella ja Mankinjoki laskee alueelta edelleen etelään päätyen lopulta Espoonlahteen. Mynttilän asemakaava-alue sijoittuu lähes kokonaan vanhastaan metsäsisille alueille. Kaava-alueen länsireunalle ulottuu itäisin osa Järvikylän pohjavesialueesta. Järvikylän pohjavesialue sijoittuu itä -länsi -suuntaiseen ruhjelaaksoon, jossa hyvin vettä johtavat kerrokset ovat pääosin savi- ja silttikerrosten peittämiä. Pohjavettä muodostuu alueen reunoilla sijaitsevilla moreeni- ja kallioalueilla sekä pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevalla hiekka-alueella kaava-alueen ulkopuolella. Rakentaminen suunnittelualueella on perinteisesti sijoittunut laaksojen ja selänteiden välisille rinnealueille, lämpimille vaihettumisvyöhykkeille. Alavat savilaaksot ja karut lakialueet sekä soistuneet alueet ovat jääneet rakentamisen ulkopuolelle. Myös vanha tiestö on sijoittunut maastonmuotoja mukaillen kantavalle maalle lähelle peltoaukeiden reunamia. Metsät ovat kulttuurivaikutteisia ja monin paikoin metsätalouden muuttamia. Alueelta löytyy suurempia mäntyvaltaisia nuoria metsiä, mutta myös lehtomaisia ja lehtipuuvaltaisia metsiä. Luonnontilaista metsää on vain vähän. Tärkein luonnontilainen alue on Gumbölenjoen varressa sijaitseva luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luontotyyppi, jalopuumetsikkö. Muutoin luonnontilaisimmat metsät löytyvät kalliomäiltä. Kaava-alueelta löytyy kasvillisuuteen ja eläimistöön perustuvia luontoarvoja. Luontoarvot on selvitetty vuonna 2009 (Luontotieto Keiron). Alue on ollut jo kivikaudelta lähtien asuttu, mikä on muovannut alueen luonnonpiirteitä pitkään. Nykyisin maisemaa hallitsevat peltomaisemat ja rakennetut metsärinteet. Arvokkaimmat luontokohteet ovat keskittyneet jokien lähiympäristöön. Gumbölenjoen vesistönosalla sijaitseva Mynttilänkosken jokilaakso on valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu virtavesikohde. Lehtipuuvaltaiset, rehevät lehdot ovat alueella edustavia ja yleisiä. Kulttuurista hyötyvä kasvilajisto on runsas erityisesti Espoon kartanon ympäristössä. Linnusto kaava-alueella on monimuotoinen ja edustava. Sudenkorentolajisto edustaa varsin tavanomaista virtavesillä tavattavaa lajistoa. Lepakoita esiintyy selvitysalueella runsaimmin jokiympäristössä. Alueen laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden lepakkohavaintoja ei ole kertynyt erityisen paljon. Liito-orava asuttaa alueella useita metsiköitä. Lajin asutut esiintymät ovat keskittyneet Gumbölenjoen varteen Mynttilänkosken ympäristöön.
Vuoden 2016 liito-oravaselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro ) esitetyt aluevaraukset, pohjalla MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä ollut kaavehdotus. Asemakaava-alueen liito-oravatilenne tarkistettu keväällä 2016. Ennakotiedot selvityksestä olivat käytössä kaavaehdotuksta laadittaessa. Uusia havaintoja oli Solbackantorppa -kadun lähistöllä kortteleissa 70025 ja 70024 sekä kaksi yksittäistä papanapuuta 70018 ja 70017. Luontotyyppien ja luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen eliöiden elinpiirien rajauksia tarkistettiin nähtävillä olon jälkaeen uusien selvitysten ja ELYkeskuksen kanssa vuoden 2016 lopulla käydyn neuvottelun perusteella. Neuvotteluissa olivat mukana Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Espoon ympäristökeskuksen ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat. Suojelualueiden rajaukset ja maankäytön aluevaraukset tarkasteltiin ja arvioitiin laadittuihin selvityksiin ja maastokäynteihin perustuen siten, että arvokkaat luontokohteet säilyvät ja ne osoitetaan asemakaavassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
2.2.5 Suojelukohteet Koostekartta maiseman kulttuurihistoriallisista arvoalueista ja -kohteista, sekä historiallisista tieyhteyksistä. SITO 2012. Maisema Kaava-alueen länsiosa kuuluu Espoonkartanon maisemakokonaisuuteen, joka on todettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi valtioneuvoston päätöksellä 1993 ja 2009, eli se kuuluu niin sanottuihin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisiin kulttuuriympäristöihin (VAT). Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (Espoon kartanon kulttuurimaisema) rajaus ulottuu hieman laajemmalle alueelle kuitenkin siten, että kaavaalueen itäisin osa jää rajauksen ulkopuolelle. (Missä maat on mainioimmat - Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Uudenmaan liitto 2012) Arvokkaita maisemakokonaisuuksia on lisäksi määritelty Espoon eteläosien yleiskaavatyön yhteydessä tehdyissä kulttuurihistoriallisissa inventoinneissa. Rajaukset ovat pääosin päällekkäisiä valtakunnallisen ja maakunnallisen rajauksen kanssa. Valtakunnallisen rajaukseen sisältyy neljää eri maisemaaluetta, joista osa on valtakunnallista ja maakunnallista rajausta laajempia. Kaava-alueelle ulottuu kolme näistä seudullisesti ja paikallisesti arvokkaista kulttuurimaisemista: Gumbölen kartanomaisema ja Myntböle (132) - kokonaisuus sijoittuu kaava-alueen itäosaan. Länsipuolella on Peringin maisemakokonaisuus (131). Myös Espoonkartanon maisemakokonaisuus (122) ulottuu vähäiseltä osin kaava-alueen lounaisosaan. Kaavan lounaisraja kulkee
Träskbyn kylä- ja viljelysmaiseman (120) rajalla. (Numeroinnit ovat inventoinnin mukaisia.) Kiinteät muinaisjäännökset Espoo on ollut asuttua seutua jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Varhaisimmat asuinpaikkalöydöt ovat kivikaudelta. Kivikautinen asutus on Espoossa keskittynyt silloisille ranta-alueille. Näitä esihistoriallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä on inventoitu viimeksi vuosina 2004 Espoon kartanon esihistoriallisen ajan kohteiden inventoinnissa ja 2005 Espoon eteläosien yleiskaavoituksessa. Esihistorialliset muinaisjäännökset: M-40 Mynt, kivikautinen, asuinpaikat, rauhoitusluokka 2 Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä puolestaan on inventoitu vuosina 2000 ja 2004. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ovat mm. keskiaikaiset kylämäet, joita asemakaava-alueella on kaksi Myntböle ja aivan rajalla Esboby. Molemmat kuuluvat rauhoitusluokkaan 2. Historialliset muinaisjäännökset: Espoonkartano Björkbacka, historiallinen, työ- ja valmistuspaikat (vesimyllyt), rauhoitusluokka 2 (ei tarkkaa rajausta, suojaetäisyys 10 m) Espoonkartano Vähämyntintie, historiallinen, työ- ja valmistuspaikat (vesimyllyt), rauhoitusluokka 2 (ei tarkkaa rajausta, suojaetäisyys 10 m) kk-34 Myntböle, historiallinen, asuinpaikat (kylänpaikat), rauhoitusluokka 2 Mynttilän kaava-alueella sijaitsevia kiinteitä muinaisjäännöksiä Espoonkartano Vähänmyntintie, joka on historiallisia työ- ja valmistuspaikkoja; Mynt, joka on kivikautinen asuinpaikka sekä Mynttilä (Myntböle), joka on historiallinen asuinpaikka eli ns. kylänpaikka eli kylämäki. Kaikki kuuluvat rauhoitusluokkaan 2. Lisäksi Espoonkartanon Myntåkern on luokiteltu mahdolliseksi muinaisjäännösalueeksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Espoonkartanon rakennettu kulttuuriympäristö on Espoon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkain ja varsin ehjänä säilynyt aluekokonaisuus. Alueen rakennettua kulttuuriympäristöä on myös inventoitu useassa eri vaiheessa. Viimeisin kulttuurihistoriallinen inventointi on Espoon eteläosien yleiskaavatyön yhteydessä tehty vuonna 2005. Rakennuskohteet on numeroitu inventoinnin mukaisesti. Inventoinnissa kohteet on jaettu kolmeen arvoluokkaan: 1 = arvokkaimmat kohteet, valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä; 2 = säilyneisyys ja esteettisyys vähäisemmät kuin 1-luokassa, arvo erityisesti paikallinen; 3 = ylittänyt inventointikynnyksen muttei arvotettu. Lisäksi on määritelty jokaisen kohteen luettelointiperusteet: Arkkitehtoniset (A), historialliset (H) ja ympäristölliset (Y). 13107 Vähän-Myntintie 2, Arvotus: 1/3, Y Kuvaus: Kuuluu Myntbölen pihapiiriin. Asuinrakennus 1900-luvun taitteesta. 13108 Myntböle, Arvotus: 1/3, A, H, Y Kuvaus: Myntbölen päärakennuksen paritupapohja on säilynyt (1984 inventointi). Tupa on ollut edellisessä inventoinnissa perinteisessä asussaan. Rakennuksessa on holvimainen sisäkatto. Myntbölen pihapiirissä on suurikokoista puustoa. Pihan läpi kulkee käytöstä pois jäänyt kylätie siltoineen. Punamullatuista talousrakennuksista on mainittu luhti, vaunuvaja, työväenasunto ja vanha aitta. 13109 Entinen torppa, Vähän-Myntintie 5, Arvotus: 2/3, Y Kuvaus: Vähän-Myntintie viiden pihapiirissä on entinen torpparakennus 1900- luvun taitteesta, tietä reunustava kiviaita sekä uudempi asuinrakennus 1950- luvun taitteesta.
13110 Myntinmäki 1, Arvotus: 2/3, Y Kuvaus: Myntinmäki on kauniisti säilynyt pienmaisema. Tilakeskus käsittää mansardikattoisen kaksikerroksisen päärakennuksen sekä alikulullisen ulkorakennuksen. 13111 Huvila, Vähän-Myntintie, Arvotus: 2/3, H, Y Kuvaus: Vähän-Myntintien huvila on kaksikerroksinen ja mansardikattoinen. Huvilassa on 6- ja 8-ruutuiset ikkunat. Huvilalla on puutarhainen pihapiiri. 13122 Solbacka, Arvotus: 2/3, Y Kuvaus: Solbacka käsittää hyvin säilyneen asuinrakennuksen 1920 30-luvulta sekä puutarhaisen tontin. Solbacka on todennäköisesti Espoon kartanon torppa. Historiallinen tiestö Alueella on säilynyt runsaasti historiallista tiestöä. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Kuninkaantie/ Vanha Rantatie (Kuninkaankartanontie Finnsintie) sekä sillä sijaitseva TVH:n tiemuseokohde Suomen vanhin kiviholvisilta vuodelta 1777. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Kehä III:n liikenne aiheuttaa kaava-alueelle melua. Melumallinnuksen mukaan päiväajan keskiäänitaso ylittää nykytilanteessa ohjearvon 55 db Kuninkaankartanontiehen ja Peringintiehen rajautuvilla alueilla sekä Vähän-Myntintien pohjoispuolisilla rinnealueilla. Yöajan ohjearvo 45 db ylitetään näiden alueiden lisäksi myös Vähän-Myntintien eteläpuolisilla alueilla. Nykytilanteessa alueella ei ole melunsuojausta. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Mynttilän asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Mynttilästä yhdessä Finnsinmäen ja Holkenin kaavaalueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueen liikenneverkkoa kehitetään yhtenäisenä kokonaisuutena, ja uudesta katumiljööstä suunnitellaan historialliseen ympäristöön sopiva. Lisäksi pyritään luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet niin alueen sisällä kuin Kauklahden aseman ja mahdollisen Mynttilän seisakkeen suuntaan. Myös asumisen lähipalvelut alueella turvataan, vaikkakin alue laajemman palvelutarjonnan osalta tukeutuu Kauklahden keskustaan ja Espoon keskukseen. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja) havainnollistaa kuntien yhteisen vision Etelä - Suomen aluerakenteessa merkittävän Espoon ja Lohjan välisen kehityskäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisesta ja toteuttamismahdollisuuksista vaiheittain taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kehityskuvan asumisen mitoituksessa on lähtökohtana ollut radan toteutettavuus ja ratavyöhykkeen yhdyskuntarakenteen toimivuus. Tässä suunnitelmassa Mynttilään on sijoitettu seisake. Espoon kaupunginhallitus päätti 21.9.2009 mm., että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. KSL 12.11.2008 päätös: Merkitsi tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen, sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen".
Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. KSL 22.4.2010 päätös: 1 Hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa 2
Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja -maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. KSL 15.9.2010 päätös: Lautakunta hyväksyy liitteenä olevan Espoonkartanon katuverkon jatkosuunnittelun perustaksi siten täydennettynä, että - Pengertie tulee säilyttää pääpiirteissään nykyisellään ja sorapintaisena ja ajoneuvokäytössä myös yhteytenä Kehä III:n ali Kauklahteen - Espoonkartanon silta sekä Pengertien kiviaita tulee ehdottomasti säilyttää ja niitä ei saa missään olosuhteissa vaarantaa - historiallisten teiden käyttöä myös rakennusaikana tulee valvoa - lautakunta kiirehtii Vähän-Myntin tien suunnittelua ja rakentamista. Määrärahat tulee kohdentaa tähän. - Holkenin alueen ajoyhteys Peringintielle katkaistaan, kun Vähän-Myntin tie on käytettävissä. Ekologisia yhteystarpeita on selvitetty aiemmin sekä Holkenin asemakaavoituksen yhteydessä että Espoonkartanon selvitysalueen luontoselvityksessä. Ekologisia yhteystarpeita Kehä III:n eteläpuolisille alueille selvitetään tarkemmin vielä Näkinmetsän ja Blominmäen kaavoituksen yhteydessä. Kehä III:n suunnitelun yhteydessä on tutkittu mahdollisuuksia saada liito-oravan yhteyksiä etelästä pohjoiseen Mynttilän asemakaava-alueen kohdalla. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaavoituksella pyritään luomaan paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, energiatehokas ja moderni pientalopainotteinen asuinalue, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman Espoonkartanon alueelle. Myös asumisen lähipalvelut alueella turvataan osoittamalla tilavaraus päiväkotia ja koulua tai muita julkisia palveluja varten. Laajemman palvelutarjonnan osalta alueen on tarkoitus tukeutua kuitenkin Kauklahden keskustaan ja Espoon keskukseen. Katuverkoston toimivuutta ja turvallisuutta parannetaan niin ajoneuvoliikenteen, kevyenliikenteen kuin virkistysyhteyksienkin osalta. Joukkoliikenneyhteyksiä niin alueen sisällä kuin erityisesti Kauklahden aseman suuntaan pyritään parantamaan. Myös yhteystarpeet mahdolliselle Mynttilän seisakkeelle huomioidaan suunnittelussa. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Espoonkartano lähialueineen on myös Espoon mittakaavassa erityinen arvokohde historiallisine
kerrostumineen ja kylärakenteineen. Näin ollen kaavamerkinnöillä ja määräyksillä pyritään varmistamaan ympäristön korkea laatutaso myös tulevaisuudessa. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Valmisteluaineiston nähtävilläolo (MRA 30 ) Asukasmielipiteitä on kartoitettu Espoon eteläosien yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaava sai lainvoiman v. 2010. Yhteydenottoja on saatu osallisilta eri tavoin kaavoitusprosessin aikana. Valmisteluaineistovaiheessa pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 1.6.2010. Tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä henkilöä. Valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana saatiin 20 kirjallista mielipidettä, joista seitsemän koski Mynttilän kaavaehdotusaluetta. Lisäksi yksi mielipide koski kaavaratkaisua ja katuverkkoa koko valmisteluvaiheen kaava-alueella. Lausuntoja ja kannanottoja valmisteluaineistosta saatiin yhteensä yhdeksän. Valmisteluaineistosta jätetyt mielipiteet koskivat Mynttilän kaavaehdotuksen alueella muun muassa korttelitehokkuuksia, korttelialueiden ja virkistysalueiden suhteellista osuutta, nykyisen tieverkoston parempaa hyödyntämistä, Vähän- Myntintien joukkoliikennemitoituksen poistamista, Y-tontin sijaintia sekä kulttuuri ja luontoarvoja. Mynttilän kaavaehdotuksen alueeseen liittyvissä lausunnoissa Tonttiyksikkö toivoi kaupungin maanomistuksessa olevien maiden kaavoittamista erillispientalotonteiksi (AO), Tekninen keskus ja Sivistystoimi mm. Y-korttelin siirtämistä, Ympäristökeskus liito-oravayhteyksien osa-aluemerkintää ja kaupunginmuseo rakennusten suojelumerkintöjen lisäämistä sekä korttelitehokkuuksien alentamista. Fortumin lausunnossa arvioitiin alueen rakenteen ja tehokkuuden soveltuvan huonosti kaukolämpöverkoston vaatimuksiin, ja HSY vesi muistutti Blominmäen kalliopuhdistamon vaikutusten huomioimisesta jätevesiverkostoon jatkosuunnittelussa. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus toivoi erityisesti MRL:n mukaista osa-yleiskaavaa ja siihen liittyvää kokonaisvaltaista arviointia asemakaava-suunnittelutasoisten ratkaisujen pohjaksi. Lisäksi useampi lausunnonantaja korosti kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimista sekä hulevesien hallintaa kaavaehdotusvaiheessa. Nähtävilläolon jälkeen kaava-alueen rajausta on muutettu. Mynttilän kaavaehdotuksen alueella on tehty muutoksia liikenneverkkoon mm. jättämällä Vähän Myntin tie joukkoliikennereitin ulkopuolle. Lisäksi kortteleiden tehokkuuksia sekä rajautumista on tarkistettu joiltain osin. Asemakaavamerkintöjä ja määräyksiä on lisätty ja täsmennetty erityisesti kulttuurihistoriallisten, luonto- ja ympäristöasioiden osalta. Yleisten rakennusten kortteli on osoitettu Finnsinmäki I:n kaava-alueelle. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo (MRA 27 ) Asemakaavaehdotuksesta saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: pidettiin hyvänä, että Espoonkartanon aluetta suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin eri kaava-alueilla tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutuksia on voitu arvioida kokonaisvaltaisemmin. Myös asemakaavan joukkoliikenteen, katuverkon ja palvelujen järjestämistä sekä kulttuuri- ja luontoarvoja voidaan tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Tuotiin esiin, että melusuojaus tulee olla toteutettuna Kehä III:n varrella ennen tiettyjen korttelien uusien asuntojen käyttöönottoa. Kevyen liikenteen turvalliset yhteydet nykyisille kouluille nähtiin tärkeiksi. Esitettiin sijainteja teknisille laitteille. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana saadun muistutuksen sisältö koski luontoarvoja ja niiden huomioimista asemakaavassa. Lisäksi muistutettiin yksityisiä kortteleita koskevista suojelumerkinnöistä ja -määräyksistä, rakentamis-
tehokkuudesta, jota toivottiin joissakin kortteleissa nostettavan viitaten valmisteluaineistossa esitettyyn. Lisäksi kolmessa muistutuksessa otettiin kantaa yksityisten tiloille osoitettuihin suojelumerkintöihin ja aluevarauksiin sekä rakennusoikeuden määrään ja merkitsemistapaan. Kaavakarttaan tehtiin muutoksia saadun palautteen pohjalta. Mm. aluevarauksia ja korttelialueiden rajoja on tarkistettu luonnonsuojeluarvojen säilymisen turvaamiseksi. Rakennusoikeuden merkitsemistapaa ja rakennussuojelukohteiden rakennusoikeuden ja kerrosluvun osoittamistapaa on muutettu vähäisesti. Näistä periaatteista on neuvoteltu rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon edustajien kanssa. Asuinpientalojen korttelialueiden aavamääräyksiä yhtenäistettiin muiden alueella vireillä olevien asemakaavojen kanssa. Mynttilän ja Espoonkartanonmäen välistä kaava-alueen rajaa muutettiin vähäisesti, jotta Peringintien luonteen säilymisen edellytykset paranevat. Kaavakarttaan tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Nyt laadittu Mynttilän asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen painottaen kuitenkin mitoituksessa paikallisia erityispiirteitä. Mynttilän kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon kaupunginosan muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (VAT). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, nykyistä kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Mynttilän alueelle. Uusi rakentaminen sijoittuu verraten kapeina korttelialueina avoimen maiseman ja rinne- sekä selännealueiden vaihettumisvyöhykkeeseen. Maisemakokonaisuuden kannalta tärkeät, avointa maisematilaa rajaavat reunametsät ja puustoiset lakialueet säilytetään. Tilanteissa, joissa uutta pientalorakentamista sijoitetaan avoimen maisematilan reunalle, kaavasuunnitelma edellyttää uuden maisemaa rajaavan reunavyöhykkeen toteuttamista. Viheralueverkosto muodostaa eheän ja kattavan kokonaisuuden koko alueella ja huomioi alueelle laadittujen selvitysten mukaiset luonnonsuojelukohteet sekä yhteystarpeet ympäröiviin viheralueisiin. Myös alueen arvokas rakennuskanta ja kulttuurihistorialliset arvot on pyritty turvaamaan asemakaavamerkinnöin ja määräyksin. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Vaihtelevan maaston ja korkeuserojen vuoksi katuverkon sovittaminen maastoon on haasteellista, ja tilaa olemassa olevan kyläasutuksen keskellä on paikoin niukalti. Liikenneverkon suunnittelussa onkin pyritty paitsi uuden verkoston sopeuttamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön, myös arvokkaimpien historiallisten tielinjojen ja ympäristöjen rauhoittamiseen lisääntyvältä liikenteeltä ja laajoilta muutostöiltä. Kaava-alue liittyy suoraan Kehä III:n liikennekäytävään ja olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Alueen kehittäminen nykyistä tiiviimmin rakennettuna asuinympäristönä eheyttää lisäksi kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat myös suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista selkeästi suurempaa tehokkuutta. Ympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suo-
jauskeinot on selvitetty kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa ja huomioitu kaavaratkaisussa. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 316937 m 2. Kokonaiskerrosala on noin 17700 k-m 2, minkä lisäksi saa säilyttää ja korjata suojeltavat rakennukset tietyillä korttelialueilla ja mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0,06. Asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin 14000 k-m 2. Kaava-alueen rajausta muutettiin vähäisesti ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Muutokset johtuivat Peringintien katualueen tarkistuksesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti korttelialueet 70014,70016 ja osan korttelia 70024 uudelleen valmisteluun kokouksessaan 2.3.2017, jolloin kaava-alue pieneni ja rakennusoikeus laski. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialueet A Rakennusoikeus noin 1000 k-m 2. Asuinrakennusten korttelialueelle saa rakentaa pienimittakaavaisia rakennuksia, joissa asunnot voivat olla myös päällekkäin. Rakennukset saavat olla korkeintaan kaksikerroksisia ja rinnemaastoa tulee hyödyntää rakennusten sovittamisessa ympräristöön. Asuinpientalojen korttelialue AP-1 ja AP-2 Rakennusoikeus noin 4400 k-m 2. Uudet asuinpientalorakentamiselle varatut korttelialueet on osoitettu AP merkinnällä. Korttelialueet sijoittuvat selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Rakennukset tulee sovittaa ympäristöön huolella ja korkeita penkereitä tulee välttää. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät korttelin osat istutetaan alueelle sopivilla kasvilajeilla. Liikenteen melu on merkittävää ja asuntojen käyttöönotto kortteleissa 70017 ja 70018 on sidottu meluesteen rakentamiseen. Lisäksi kaavassa ohjataan myös piha-alueiden melunsuojausta ja mm. makuuhuoneiden avautumista rakennuksen hiljaisemmalle puolelle. Paineellinen pohjavesi on syytä huomioida korttelissa 70017. Pohjavesiasia on huomioitu kaavamääräyksellä. Erillispientalojen korttelialue AO Rakennusoikeus noin 4100 k-m 2 Erillispientalojen korttelialueet on osoitettu AO-merkinnällä. Merkinnällä on osoitettu nykyisten pientalokiinteistöjen ympäristöä täydentävää rakentamista sekä joitakin uusia korttelialueita Vähän-Myntin tien varressa. Jos rakennukset sijoittuva rinteeseen, voidaan alimmaiseen rinteen työntyvään kerrokseen sijoittaa pääkäyttötarkoituksenmukaisia tiloja. Erillispientalojen korttelialue AO/s-1 Rakennusoikeus noin 4200 k-m 2 Merkinnällä on osoitettu alueet, joilla on nykyistä pientaloasutusta ja joiden ympäristö tulee säilyttää. AO/s-1-alueille voidaan sijoittaa täydentävää rakentamista ympäristön arvot säilyttäen.
Melualueella sijaitseville suojeltaville pihapiireille on määritelty tarkemmin uudisrakentamisen sijainti sekä osoitettu rakennusoikeutta suojelukohteille. Muilla suojeltavien pihapiirien korttelialueilla suojeltavat rakennukset saa säilyttää ja kunnostaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden estämättä. Rakennusoikeuden merkintätapa kannustaa vanhojen, suojelluiksi osoitettujen rakennusten kunnostamiseen. Rakennussuojelun korttelialu SR-2 Rakennusoikeus 4040 k-m 2 Mynttilän kaava-alueelle sijoittuva Espoon kartanoon kuuluva talousrakennus ympäristöineen osoitetaan rakennussuojelun korttelialueeksi, ja vanha ulkorakennus suojellaan. Myös kaksi asuinkäytössä ollutta rakennusta joen tuntumassa suojellaan asemakaavassa. Alueelle osoitetaan uusi rakennusala virkistysalueen rajalle. Mahdollinen uusi rakennus rajaa korttelin pihapiiriä. Rakentaminen tulee sovittaa ympäristöön asemakaavamääräysten ja rakennustapaohjeiden mukaisesti. 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin olemassa oleviin yksityisteihin, jotka parannetaan kaduiksi. Mynttiläntie toimii alueellisena kokoojakatuna, joka tulevaisuudessa alueen kehittyessä tulee jatkumaan pohjoiseen Forsbackan alueelle. Mynttiläntiehen liittyy tonttikatu Vähän-Myntintie, jota jatketaan nykyisestä linjauksesta eteenpäin ja kadun päähän osoitetaan kadunvarsipysäköintiä sekä kääntöpaikka. Vähän-Myntintiehen liittyy uudet tonttikadut Holkenintie sekä Solbackantorppa, mikä kuuluu Mynttilästä erotettuun Jaakkolanpellon kaava-alueeseen. Holkenintie muodostaa Holkenin asemakaava-alueen läpi uuden katuyhteyden Vähän-Myntintien ja Peringintien välille. Peringintien eteläosa Holkenintien ja Kuninkaankartanontien välillä muutetaan jalankulku- ja pyörätieksi, jolle sallitaan ajo tonteille. Samoin Myntinmäen nykyiselle yksityistielle sallitaan ainoastaan jalankulku, pyöräily ja tontille ajo. Kuninkaankartanontie muuttuu asemakaavan myötä maantiestä kaduksi ja se toimii paikallisena kokoojakatuna Espoonkartanon ja Kauklahden välillä. Kuninkaankartanontie ja Mynttiläntie mitoitetaan joukkoliikenteellä liikennöitäviksi, jolloin niiden ajoradan leveys on 6,5 metriä. Tonttikatujen ajoradan leveys on 5,5 metriä. Katualueeseen sisältyy myös vähintään 1,5 leveä lumi-/luiskatila molemmin puolin katua. Kaavassa on varauduttu Kehä III:n parantamiseen (2+2 kaistaa) mitoittamalla liikennealue aluevaraussuunnitelman (Uudenmaan ELY-keskus, 2011) mukaisesti. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen reitistö paranee merkittävästi asemakaavan myötä. Kaikkien kaava-alueen katujen varsille osoitetaan jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi kaavassa osoitetaan kevyen liikenteen reitti Vähän-Myntintien ja Peringintien välille (Jaakkolanmäki) sekä Peringintien eteläosasta Holkenin alueelle (Holkeninpolku). Kuninkaankartanontien varren kevyen liikenteen reitti kulkee Kehä III:n alitse kohti Kauklahden keskustaa ja se on mahdollista toteuttaa ennen Kehä III:n parantamista kaventamalla ajoneuvoliikenteen ajorataa silta-aukon kohdalla. Lisäksi kaavassa varaudutaan uusiin yhteyksiin pohjoisen ja lännen suuntaan näiden alueiden kehittyessä. Mynttiläntien varren reitti on myös pyöräilyn pääreitti Forsbackan suuntaan tämän alueen toteutuessa.
Maastonmuotojen johdosta kaikki kevyen liikenteen reitit eivät täytä esteettömyyden perustason vaatimuksia, mutta esteetön reitti on saavutettavissa muuta kautta. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne muodostuu asuinalueiden tuottamasta liikenteestä. Paikoitus tapahtuu pääosin tonteilla. Asuinkortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti - kytketyissä pientaloissa 1 autopaikka 70 k-m² kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto - pienkerrostaloissa 1 autopaikka 70 k-m² kohti, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto Yleistä pysäköintiä on osoitettu Vähän-Myntin tien päähän kadunvarsipysäköintinä sekä Mynttiläntien ja Vähän-Myntintien liittymän läheisyyteen LP-alueelle. Lisäksi asuinkortteleissa tulee toteuttaa polkupyöräpaikkoja vähintään 1 pp/30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto. Julkinen liikenne Kuninkaankartanontie säilyy joukkoliikenteen liikennöitävissä. Kaava-alueelle on osoitettu tilavaraus uudelle pysäkkiparille Peringintien liittymän ja Kehä III:n sillan väliin. Joukkoliikenteeseen varaudutaan myös Mynttiläntiellä, johon on osoitettu tilavaraus pysäkkiparille Vähän-Myntintien liittymän läheisyyteen. Ennen kuin Mynttiläntietä jatketaan pohjoiseen Forsbackan suuntaan, joukkoliikenne Mynttiläntiellä on mahdollista toteuttaa käyttämällä Vähän-Myntintien liittymän läheisyydessä olevaa LP-aluetta linja-autoliikenteen kääntöpaikkana. Kauklahden asema sijaitsee noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Asemakaavalla pyritään parantamaan etenkin kevyen liikenteen liityntäyhteyksiä asemalle. 4.3.3 Palvelut Alue tukeutuu Kauklahden palveluihin, eikä erillisiä palvelukortteleita osoiteta asemakaavassa. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Kunnallistekniikan rakentamista ja kustannuksia on selvitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. 4.3.5 Energiahuolto Alueella ei ole kaukolämpöverkostoa, mutta alueen eteläpuolella kulkee kaukolämpöverkosto. Kaava-alue on kuitenkin pientaloa, joten luultavasti sen liittäminen kaukolämpöverkkoon ei lämpöhäviöiden ja pienen energiankulutuksen vuoksi ole taloudellisesti kannattavaa. Suuri osa kaava-alueesta sopii hyvin maalämmön tuotantoon. Seuraavassa kuvassa on esitetty violetilla maalämmölle otollisimmat alueet kaava-alueella.
Kartan aluerajaukset: MRA 27 Mynttilä ja MRA 32 Holken. Geoenergiakartan perusteella erityisesti alueen pohjoisosaan tulevien AO, A ja AP-2 -kortteleiden energiatarve voitaisiin kattaa geoenergiakentillä. Esimerkiksi autopaikkojen tai leikkipaikkojen alle voitaisiin toteuttaa geoenergiakenttiä, jossa olisi yksittäisen korttelialueen energiantarpeen kattamiseksi tarvittava lämpökaivomäärä. Vaihtoehtoisesti lämpökaivot voidaan toteuttaa myös kiinteistökohtaisesti. Maalämpökaivot suositellaan sijoitettavan ensisijaisesti autopaikkojen ja tonttiteiden alle, jolloin niistä ei jää näkyvää haittaa alueelle. Geoenergiakartta on suuntaa antava, ja tarkemmilla mittauksilla tulee selvittää, kannattaisiko maalämpöä hyödyntää myös muissa kortteleissa. Mikäli maaperä ei näillä alueilla sovellu maalämmön hyödyntämiseen, suositellaan pientalojen energiantarpeen kattamiseksi ilmavesilämpöpumppuja. Lämpöpumpputekniikka on viime vuosina kehittynyt merkittävästi, ja hyötysuhteet (COP) voivat olla jopa luokkaa 4-5. Mikäli pientaloihin toteutetaan takkoja, suositellaan ne toteutettavan varaavina. Varaavat takat toimivat pientaloissa hyvin pakkasajanjaksoilla tasoittamaan ostoenergiantarvetta. Takalla varustettavissa pientaloissa tulee huomioida myös riittävät polttopuun säilytysratkaisut, sillä polttopuuta tulee säilyttää sateelta suojassa olevassa tuulettuvassa tilassa, jotta puun poltto ei aiheuttaisi ylimääräisiä pienhiukkaspäästöjä ja jotta puun energiatehokkuus olisi mahdollisimman korkea.
4.3.6 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Jyrkkien maastonmuotojen vuoksi rakennettavuus on paikoin heikkoa. Alueen maaperä on todettu puhtaaksi, eikä erillisiä merkintöjä asemakaavaan tältä osin tarvita. Kartan aluerajaukset: MRA 27 Mynttilä ja MRA 32 Holken.
4.3.7 Kaavan mukainen luonnonympäristö Virkistysalueet Yhtenäinen virkistysaluevyöhyke sijoittuu Kehä III:n suuntaisesti alkaen Finnsin kansanopistonmäeltä jatkuen edelleen Finnsbergetin kautta Mankinjoen ja Gumbölenjoen ranta-vyöhykkeitä pitkin Mynttilän Johannebergetille. Samalla vyöhyke toimii itä- länsi -suuntaisena ekologisena yhteytenä sisältäen suunnittelualueen arvokkaimmat luontokokonaisuudet Espoonkartanon kartanoalueen lisäksi. Mynttilän Johannebergetiltä kohti Stormyntinkalliota on esitetty pohjois- eteläsuuntainen ekologinen yhteystarve, joka jatkuu kaava-alueen ulkopuolella edelleen kohti pohjoista. Lähivirkistysalueet VL Merkinnällä on osoitettu pinta-alaltaan pienehkö virkistysalue Mynttilän kaavaalueen pohjoisosassa. Alue on lähellä voimajohtoaluetta. Lähivirkistysalue VL-1 Lähivirkistysalue sijoittuu aukealle. Avoin maisematila mahdollistaa pitkät näkymälinjat. Aluetta tulee hoitaa niin, että sen luonne avoimena maisematilana säilyy. Alueelle voidaan rakentaa kulkureittejä. Alue sijaitsee liikenteen melualueella, eikä sinne suositella rakennettavaksi leikkialueita. Lähivirkistysalue VL-2 Luonnonsuojelualueeseen (SL-1) rajautuva virkistysalue, jonka tulee muodostaa mahdollisimman luonnontilainen vyöhyke. Virkistysalueelle tulee toteuttaa kuitenkin puistoreitti, joka täydentää alueen yhteysverkostoa. VL-2-alue toimii asutusksen suojavyöhykkeenä luonnonsuojelualueen suuntaan ja sen alueella voidaan korttelialueelta purkautuvia hulevesiä jakaa ylläpitämään luonnonsuojelualueen reunapuuston kosteustasapainoa. Lähivirkistysalue VL-3 Selännealueille sijoittuvia lähivirkistysalueita, joiden kasvustoa tulee säilyttää ja hoitaa niin, että alueen metsäinen silhuetti ja luonne maisemassa sekä latvusyhteydet säilyvät. Avoimeen maisematilaan rajautuvat reuna-alueet tulee hoitaa kasvustoltaan monikerroksisena ja peitteisenä. Muut alueet Maantien alue LT Kehä III on esitetty maantien alueena (LT) aluevaraussuunnitelman pohjalta. Tien varteen on osoitettu meluesteen likimääräinen sijainti ja korkeus. Luonnonsuojelualue SL-1 Luonnonsuojelualueeksi (SL) on esitetty Gumbölen jokivarren lehtoalue, joka on luonnonsuolelulain 29 :n mukainen suojeltu luontotyyppi. Suojaviheralue EV Suojaviheralueeksi (EV) on merkitty Mynttiläntien varrella sijaitseva alue. Aluetta tulee hoitaa ympäristöön sopivalla tavalla. EV-1 Suojeviheralue, joka turvaa luonnonsuojelualueen arvoja. Alue sijaitsee liikenteen melualueella.. s-1 Kortteli- ja virkitysalueille on osoitettu liito-oravan ydinaluetta säilyväksi s-1 merkinnällä. Suojelualueilla ydinalueiden rajauksia ei kaavakarttaan ole tehty, koska suojelualueella ei tehdä liito-oravaa uhkaavia hoitotoimia.
Korttelialueiden luonnonympäristö Korttelialueille on jätetty metsäisenä säilytettäviä alueenosia (pallorasteri) paikkoihin, joilla on maisemallista arvoa. Korttelialueille on lisäksi osoitettu puin ja pensain istuttamalla kehitettäviä alueenosia (piste- ja pallorasteri) paikkohin, joissa kadun tai korttelin rakentaminen väistämättä hävittää nykyisen kasvillisuuden, mutta joissa maisemallisesti olisi syytä olla tilaa muodostavaa kasvillisuutta. Mynttilän asemakaavan luonto- ja viheralueiden kytkeytyminen ympäröiviin alueisiin. Raidalliset viivat kuvaavat ekologisia yhteyksiä alueen läpi. (Kaavion pohjana MRA 27 mukaan nähtävillä ollut kaavakartta.) 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Luontoon ja eläinlajistoon liittyvät suojelumääräykset on kuvattu kohdassa 4.3.7. Alueen historiallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan asemakaavalla rakennussuojelumerkinnöillä, sr ja sr-1. Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat pihapiirit suojellaan aluemerkinnällä /s-1. Alueen rakennustapaa, maisemaa ja maaston käsittelyä ohjataan asemakaava merkinnöin ja -määräyksin sekä asemakaavamääräysten pykälissä, jotta uudisrakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin vatakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella on muinaismuistoja, jotka osoitetaan ja suojellaan asemakaavassa. Alueella on myös vanhoja, historiallisia teitä. Nämä osoitetaan asemakaavassa ja niiden linjausten säilyminen maastossa varmistetaan siten, että tiet osoite-
taan katualueiksi. Mynttilän alueen pohjoisosassa on rauniotie, joka sijaitsee ekologisen käytävän alueella ja osoitetaan asemakaavassa säilytettäväksi, st- 1. Vanha kivisilta lähellä Kehä III:n nykyistä alikulkua suojellaan asemakaavassa merkinnällä ss-2. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Kehä III:n lisääntyvä liikenne aiheuttaa nykyistä enemmän melua kaavaalueelle. Alueen maastonmuotojen johdosta melu leviää rinnealueille kauas Kehä III:n ajoradoista. Melunsuojauksesta on käynnissä tiesuunnitelma, jossa huomioidaan myös mahdollinen Kehä III:n parantaminen 2+2 -kaistaiseksi. Tiesuunnitelmassa esitetään kehän pohjoispuolelle 3 metriä korkeaa meluseinää Mankinjoelta Kuninkaankartanontien sillalle, 1,4 metriä korkeaa melukaidetta Kuninkaankartanontien sillalle sekä 4 metriä korkeaa meluseinää Kuninkaankartanotieltä itään. Meluesteet sijoittuvat Mynttilän ja Holkenin kaavaalueille Kehä III:n tiealueelle. Melunsuojauksella sekä rakennusten sijoittelulla uusissa asuinkortteleissa saavutetaan melun ohjearvot. 4.6 Nimistö Osa-alueennimi Mynttilä Myntböle tulee kylännimestä Myntböle. Kylää ja sen alkutaloa on kutsuttu myös lyhyesti nimellä Mynt. Vanhat Mynt-asutusnimet saattavat perustua johonkin Mynt-alkuiseen viljelysnimeen, johon on sisältynyt minttua merkitsevä sana mynta. Kadunnimi Mynttiläntie Myntbölevägen on annettu 1974. Kylän kantatalot ovat olleet Mynt eli Stormynt ja Lillmynt. Stormyntin mukaan on nimetty Mynttiläntiellä Gumbölenjoen ylittävä Stormyntinsilta Stormyntsbron, siitä koilliseen oleva kallioinen viheralue Stormyntinkallio Stormyntsberget, tämän viheralueen laidan kulkutie Stormyntinrinne Stormyntsbrinken ja Mynttiläntien kulmassa oleva pieni viheralue (EV) Stormyntinkulma Stormyntshörnet. Lillmyntin mukaan muodostettiin n. 1975 nimi Vähän-Myntin tie Lillmyntsvägen. Kadunnimi sisältää talonnimi suomennetun muodon Vähä-Myntti, jota ei muuten ole käytetty. Ruotsinkielisen nimen kirjoitusasuna Lillmyntsvägen on kielellisesti parempi kuin Lill- Myntsvägen. Viheralue (VL-3) Lillmyntin tontin lähellä saa nimen Lillmyntinranta Lillmyntsstranden. Korkeata kalliota joen kaakkoispuolella on kutsuttu nimellä Johanneberget. Ruotsin murresana johanne merkitsee juhannusta. Koska sennimisiä paikkoja on muuallakin, viheralueelle (suojelualueelle) annetaan täsmennetty nimi Mynttilän Johanneberget Mynt Johanneberget. Viereiseltä Holkenin alueelta Holkenintie Holkenvägen ja Holkeninpolku Holkenstigen ulottuvat Mynttilän kaava-alueelle. Nimien aiheena on 1900- luvun alun huvilannimi Holken. Huvilalta Holkeninpolulle johtava Valentinenpolku Valentinestigen on nimetty Holkenin rakennuttajan, Otto Donner jr:n, Valentine-vaimon mukaan. Viheralueennimet Pytinginpelto Byggningsåkern ja Jaakkolanmäki Jaakkolabacken perustuvat pellonnimeen Byggningsåkern ja mäennimeen Jaakkolabacken. Jaakkolanmäki tulee myös mäenrinteessä kulkevan kevyen liikenteen tien nimeksi. Kadunnimi Peringintie Sperringsvägen on annettu 1974. Katu vie Perinkiin. Vanha asutusnimi Sperrings tulee muinaisesta Sperring-nimisestä asukkaasta. Kaavan liikennejärjestelyssä aiempi Peringintien eteläpää Espoonkartanon kartanoalueella erotetaan kevyen liikenteen ja tontilleajon käyttöön. Siksi osuudelle on annettava oma nimi. Nimeksi tulee Esbobyntie Esbobyvägen muinaisen, Espoonkartanoa edeltäneen kylän mukaan. Kylän nimi oli Esboby, vanhassa muodossa Espoby tai Espaby. Tänne syntyneen asutuksen mukaan sai nimensä myöhemmin muodostunut pitäjä.
Nimi Gumbölenjoki Gumböleån tarkoittaa Gumbölestä Espoonkartanoon virtaavaa jokiosuutta. Mynttilän kohdalla jokea on entisaikaan kutsuttu myös nimellä Myntån ja Espoonkartanon kohdalla lisäksi nimellä Brinkesån joen kaakkoispuolisen Brinkesbacken-nimsen mäen mukaan. Kuninkaankartanontiellä Gumbölenjoen ylittävä silta saa jokiosuuden mukaan nimen Brinkesåninsilta Brinkesåbron. Lisäksi vanha pellonnimi Brinkesåkern merkitään kaavassa Kehä III:n ja joen väliselle viheralueen (VL-1) osalle. Kauklahdesta Espoonkartanoon tuleva Kuninkaankartanontie Kungsgårdsvägen nimettiin 1969 kartanon historian mukaan. Kaava-alueella kulkee myös Kehä III Ring III, joka rakennettiin tältä osuudeltaan 1960-luvun loppupuolella. Sitä kutsuttiin ensin vain nimellä Kehätie, mutta 1970 ehdotettu nimi Kehä III vakiintui 70-luvulla. Kuninkaankartanontien ylittävä kehätien silta sai 1995 nimen Kuninkaankartanonsilta. Lounaampana Kehä III ylittää Mankinjoen. Sillalle annetaan nimi Espoontallinsilta Esbostallsbron, koska sillä kohdin toimii nimellä Espoontalli (tai: Espoon talli) tunnettu ratsastustalli. Kaava-alueen rajauksen muutos, ksl päätös 2.3.2017 Vähän-Myntin tien pohjoispäässä on Espoonkartanosta erotettu tila nimeltä Solbacka. Aikanaan paikalla olleen torpan vanha rakennus on jäljellä kadunvarressa. Niille kohdin tuleva lyhyt sivukatu saa nimen Solbackantorppa Solbackatorpet. Tämä alue erotettiin omaksi Jaakkolanpellon kaava-alueekseen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä 2.3.2017.
Mynttilän ja Holkenin nimistökartta 19.1.2017. Pohjalla kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 1.2.-2.3.2017 olleet kaavakartat yhdistettynä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan ympäristövaikutuksia on selvitetty valmisteluaineiston pohjalta Pöyryn konsulttityönä vuonna 2010. Arviointi on koskenut Mynttilän valmisteluvaiheen kaava-aluetta kokonaisuudessaan. Mynttilän ehdotusvaiheen kaava on tarkentunut valmisteluvaiheesta ja ratkaisun aiheuttamia ympäristövaikutuksia on pyritty valmisteluainoistoon verrattuna vähentämään. Ympäristövaikutusselvityksen keskeisiä kysymyksiä ovat kulttuuriympäristökysymysten sekä alueen maisema- ja luontoarvojen lisäksi mm. vaikutukset ihmisten elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatalouteen, vesihuoltoon, katuverkostoon, joukkoliikenteen järjestämiseen sekä laajemminkin lähialueiden maankäyttöön. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavaehdotuksen maankäyttö toteuttaa ja tarkentaa ylempiasteisissa kaavoissa määriteltyä maankäyttöä laajentaen Espoon pientalovaltaista kaupunkirakennetta Kauklahdesta Kehä III:n luoteispuolelle.