Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014
PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä (5 vuosittain) -Tehdä IPM ajattelua ja toimintaa tutuksi -Tuottaa uutta IPM tietoa, soveltaa ja kehittää vanhaa päätöksenteon ja koulutuksen tueksi -Verkostoitua, viestiä, julkaista kotimaassa ja Nordic Baltic maissa -Kehittää riski-indikaattori ympäristöriskien ja vaikutusten mittaamiseksi ja NAP:n toteutumisen arvioimiseksi: HAIR-indikaattorit + USETOX Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 2
Kokemusta ja tietoa IPM demonstraatioista 2010-2012 Kolme aluetta, yhdeksän maatilaa, yhteensä 77 viljalohkoa 2010 2012 yhteensä lohkoja Ohraa 28 Kevätvehnää 25 Kauraa 11 Syysvehnää 8 Ruista 4 Viljelijän kasvinsuojelusuunnitelmat Kasvinsuojelun tarpeenmukaisuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 3
IPM-demonstraatiot viljoilla Kemiallisen kasvinsuojelun tarpeenmukaisuus Tarkkailu Kynnysarvot: kirvat, tähkäsääsket, kasvitaudit Kasvitautiennustemalli Peltomittakaavan koeruudut: Ei fungisidia (F-) Ei herbisidiä (H-) Ei insektisidiä (I-) Kaikki käsittelyt (HFI) Sato H- -18 % Sato F- -30 % KAURA Sato 5500 kg KEVÄTVEHNÄ Sato 6860 kg Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 4
Tarkkailu ja havainnointi Tehtyjen havaintojen, laskentojen ja näytteiden tarkoitus: Auttaa ruiskutuspäätöksen teossa: kasvintuhoojatilanne kynnysarvot Antaa tietoa käsittelyn tehokkuudesta ± käsittely Antaa tietoa käsittelyn vaikutuksesta satoon ja sen laatuun ± käsittely Kasvitaudit ja rikkakasvit havainnoitiin kolmesti kasvukauden aikana Tuhohyönteisten kelta-ansa seurantaa kevätviljoilla 2-4 viikkoa Kirvojen laskenta ja tähkäsääskien havainnointi (vehnä) kahdesti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 5
Kasvilaji Kasvilajike Kasvitautien torjuntatarpeen arviointiin vaikuttavat Viljelykierto esikasvi Muokkausmenetelmä Kylvösiemenen kunto Kasvuston kunto Talven sääolosuhteet Ilmalevintäisten kasvitautien esiintyminen naapurimaissa Edeltävät sääolosuhteet: sade, lämpötila, suhteellinen kosteus Lähipäivien sääennuste Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 6
Kasvitautien aiheuttama sadonmenetys alttiilla lajikkeella Satotappio kg / ha / % Keskimääräinen esiintymä % Satotappio kg / ha Verkkolaikku 21 16,5 346 Rengaslaikku 26,5 7,7 204 Härmä 40 1,4 54 Yhteensä 604 Tuomo Purola MTT 2013 Aineistona MTT torjunta-ainetutkimuksen Käyttötutkimuskokeet 1999-2010 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 7
1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Tehoainetta tonnia Maataloudessa käytettävien fungisidien myynti Suomessa v. 1953-2012 300 250 y = 3,8276x - 2,2643 R² = 0,8444 200 150 100 50 0 Tukes, Hynninen 2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 8
Lajikeaineiston verkkolaikun kestävyyden kehitys 100 % 90 % 80 % 70 % hyvin kestävä melko hyvin kestävä altis 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Viralliset lajikekokeet 1991-2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 9
Taudinkestävyys & sato Altis lajike sato kg/ha Melko hyvin kestävä lajike sato kg/ha Alhainen tautiriski 4 490 4 639 4 598 Kohtuullinen tautiriski 5 010* 5 271 5 355 Korkea tautiriski 4 973* 5 509 5 611 * s.e. 144 kg/ha, * s.e. 174 kg/ha Hyvin kestävä lajike sato kg/ha Jauhiainen & Jalli 2013 Viralliset lajikekokeet 1991-2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 10
Tautien määrä suurin 2012 Kasvitautien vaikutus sadon määrään ja laatuun suuri KAURA OHRA KEVÄTVEHNÄ SYYSVEHNÄ Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 11
WisuEnnuste Ohran verkkolaikku, vehnän piste- ja ruskolaikku Lohkokohtainen arvio taudin esiintymisen todennäköisyydestä ProAgria, NSL, MLOY, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 12
Kasvitautien kynnysarvot viljan pensoessa, lippulehti- ja tähkälletulovaiheessa Kaikki kasvitaudit viljan pensastumisvaiheessa: tautien oireita esiintyy 20 %:ssa kasveja, 6:ssa 30 kasvista Ohra, kaura ja ruis: lehtilaikkutaudit lippulehtivaiheessa Kevät- ja syysvehnä: lehtilaikkutaudit tähkälletulovaiheessa tautien oireita esiintyy vähintään 17 %:ssa tutkituista lehdistä => 15 oireista lehteä / 90 lehteä, tarkastetaan 3 ylintä lehteä 30 viljakasvista (15/90 lehteä) KYNNYSARVO YLITTYI 40 %:lla lohkoista, n. 60 % ruiskutettiin, kannattavia ruiskutuksia > 80 % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 13
Rikkakasvit torjuttiin kemiallisesti kaikilta lohkoilta Viljalohkoilla rikkakasveja keskimäärin 170 kpl/m² Rikkakasvien kuivapaino pieneni keskimäärin 86 % Rikkakasvien lukumäärä laski keskimäärin 70 % Kuivapaino pieneni yli 80% noin 2/3 osalla lohkoista Lukumäärä pieneni yli 80 % 1/3 osalla lohkoista Ei tehoeroja syys- ja kevätviljojen eikä herbisidien välillä Savikkaa ja pillikettä yli 10 x määrä kynnetyillä lohkoilla Peltolemmikkiä ja linnunkaalia vastaavasti enemmän suorakylvössä Peippien ja orvokkien lukumäärä ei pienentynyt merkitsevästi Monivuotisessa suorakylvössä ilman glyfosaattia sato pieneni 30-70 % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 14
Viljasadon suureneminen rikkakasvit torjumalla (kg/ha) kg/ha 700 Torjunnan kannattavuus riippuvainen viljan hinnasta PesticideLife: 77 viljalohkon tulosaineisto (Heikki Jalli) 600 Aine + ruiskutus 45 /ha 500 400 Viljan hinta 96 /tonni 6 per kämmenen ala 300 200 Viljan hinta 210 /tonni 2 per kämmenen ala 100 0 kpl/m2 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 420 450 Rikkakasveja kappaletta neliömetrillä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 15
Herbisidiresistenssin ehkäisy huomioitiin 77 LOHKOA/ 26 vuodessa 15 15 6 3 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 16
Verkostoituminen Viljelijäyhteistyö: demonstraatiotiloja 9, sopimustiloja 32 pellonpiennartapahtumat 9 kpl Hankekumppanit: MTT, Syke, Tukes ja NSL MTT/kasvinsuojelututkijat/tekniset Muut kasvinsuojeluhankkeet: IPM APU, VIPM, Teho Plus MMM/Tike: kasvinsuojeluaineiden käytön pilottiaineisto 2007 Kasvinsuojeluseura KSS Berner OY, Raisio Yhtymä, Kesko, Boreal Kasvinjalostus, Yara Nordic-Baltic yhteistyö NJF IPM työryhmä 2011, seminaari 2012 Tallinnassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 17
Viestintä www.mtt.fi/pesticidelife FI, EN, SE Esitelmät, yli 140 Artikkelit, yli 60 Posterit, noin 20 3 IPM koulutusvideota MTT Raportti -sarjan julkaisut 2013: 20, 105, 107, 108, 109 IPM tietoalusta/portaali kehitystyö jatkuu IPM Matriisityö 2012-2013: MTT, Tukes, HY, KSS Puutarhaliitto: viljelykasvikohtainen kasvinsuojelutietämys ja tietoaukkojen kartoitus >> tutkimustarpeet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 18
Tärkein tuotos IPM on sitä että toimitaan luonnon kanssa samaan suuntaan eikä sitä vastaan. Pyritään ratkaisemaan nykyiset ongelmat niin, ettei luoda uusia On tiedettävä, missä ja koska taistelua käydään, aseita käytetään vasta viimeisimmässä tilassa. IPM on matka, ei määränpää. - PesticideLife-hankkeen viljelijät - Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 19
KIITOS Kiitos! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8.1.2014 20