VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

Tasekirja 3 Sisällysluettelo 3 Toimintakertomus 5 Kaupunginjohtajan katsaus 5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 9 Kunnan hallinto 9 Organisaatiokaavio 9 Tilivelvolliset 10 Kunnan henkilöstö 11 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 11 Olennaiset tapahtumat tilikaudella 14 Riskienhallinta 20 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 21 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 24 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Tase ja sen tunnusluvut 26 Kokonaistulot ja menot 28 Kuntakonsernin toiminta ja talous 29 Konsernikaavio 29 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 30 Konsernin toiminnan ohjaus 30 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 31 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 33 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 35 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 35 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 36 Konsernitase ja sen tunnusluvut 37 Konsernin henkilöstömäärä 38 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 39 Tilikauden tuloksen käsittely 44 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 44 Tavoitteiden toteutuminen 45 Käyttötalouden toteutuminen 45 Strategisten tavoitteiden toteutuminen 48 Tavoitteiden toteutuminen tehtävittäin 55 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 74 Verotulojen erittely 75 Valtionosuuksien erittely 75 Investointi- ja rahoitusosan toteutuminen 76 Investointiosan toteutuminen 76 Rahoitusosan toteutuminen 79 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 80 Tilinpäätöslaskelmat 82 Tuloslaskelma 82 Rahoituslaskelma 83 Tase 84

4 Konsernilaskelmat 86 Konsernituloslaskelma 86 Konsernin rahoituslaskelma 87 Konsernitase 88 Tilinpäätöksen liitetiedot 90 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 90 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 91 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset 92 Käyttöomaisuuden poistosuunnitelma 93 Tasetta koskevat liitetiedot 95 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 101 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 102 Omistukset muissa yhteisöissä 103 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 104 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 104 Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus 104 Konsernituloslaskelmaa koskevat liitetiedot 105 Konsernitasetta koskevat liitetiedot 105 Vakuutuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 107 Muun taseyksikön tilinpäätöslaskelmat 109 Vesihuoltolaitos: 109 Rahoitusosan toteutuminen 109 Investointiosan toteutuminen 110 Tuloslaskelma 111 Rahoituslaskelma 112 Tase 113 Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot 114 Allekirjoitukset ja merkinnät 118 Tilinpäätöksen allekirjoitus 118 Tilintarkastusmerkintä 118 Luettelot ja selvitykset 119 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 119 Luettelo käytetyistä tositelajeista 119 Tositteiden säilytys 119 LIITE Projektiselvitykset 121 Luottamushenkilöt v. 2009 123

5 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Toimintaympäristö Vuonna 2009 realisoituivat edellisen vuoden suurteollisuuden työpaikkojen menetykset ( UPM:n sellutehtaan lakkauttaminen vuoden 2008 lopulla ja Kuitu Finlandin konkurssi joulukuussa 2008). Lisäksi Metso Paper Oy vähensi työvoimaansa Valkeakoskella 60-70 hengellä. Kun muutama pienempi työvoiman vähennys otetaan mukaan, voidaan puhua noin 600 työpaikan menetyksestä reilun vuoden aikana. Työttömyys nousi 15 %:n luokkaan loppuvuonna 2009. Maailmanlaajuinen taantuma on osaltaan heikentänyt mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Hankkeiden viivästymisiä ja jopa hankkeista luopumisia voidaan kirjata taantuman seurauksiksi. Kuntataloudessa on jouduttu reagoimaan taantumaan, koska verotulot supistuvat ja muukin tulokehitys on heikkoa. Korkein hallinto-oikeus kumosi uusitunkin seutusopimuksen. Tämä on jonkin verran vaikeuttanut seutuyhteistyötä ja pienetkin asiat joudutaan hyväksyttämään kussakin kunnassa erikseen. Nyt pohditaan, millä muotoa jatkossa seututyötä tehdään. Toisen asteen koulutuksen vauhdittamishankkeen johdosta annettiin opetusministeriölle kannanotto, jonka mukaan Valkeakosken ammattioppilaitoksen on parasta jatkaa toimintaansa nykyisellä hallinnolla itsenäisenä oppilaitoksena. Perusteluina esitettiin riittävä väestöpohja ja koulutuksen ja työelämän vastaavuus ja työn tulokset sekä oppilaitoscampuksen vahvistumisen tuomat uudet mahdollisuudet. Valtionhallinnossa tapahtui suuria muutoksia, kun läänit lakkautettiin kokonaan ja niiden tehtäviä jaettiin perustetuille aluehallintovirastoille, Ely-keskuksille ja maakuntien liitoille. Kuntien puolelta toivotaan, että uudet yksiköt saavat toiminnan sujumaan mahdollisimman pian. Loppuvuodesta alkoi vilkas mielipiteenvaihto Kaivannon sairaalan tulevaisuudesta. Sairaanhoitopiiri on suunnitellut rakentavansa Valkeakoskelle akuuttipsykiatrialle tilat ja pitkäaikaissairaita siirrettäisiin suunnitelman mukaan Pitkäänniemeen Nokialle. Elinkeinoelämä Vuoteen 2009 ajoittuva suurin yksittäinen työpaikkojen menetys tuli Metso Paper Oy:llä: n. 60-70 hengen vähennys. Edellisen vuoden lopulla konkurssin tehneelle Kuitu Finlandille yritettiin saada toiminnan jatkoa. Ponnisteluja tehtiin toiminnan uudelleen käynnistämiseksi pitkin vuotta. Valitettavasti tehdasta ei saatu käyntiin uudelleen ennen vuoden vaihdetta. Työ tehtaan käynnistämiseksi jatkuu ja mukana selvitystyössä on myös valtionhallinto. Kaupunkikeskustan liike- ja asuinrakennushankkeen kaavasta tehty valitus hylättiin ja kaava on nyt lainvoimainen. Toivotaan, että hanke etenee Hartelan kanssa tehdyn esisopimuksen mukaisesti toteutukseen tänä vuonna. Liikealueen kaava valmisteltiin Vanhankylän alueelle melko valmiiksi, mutta alueelle lupautuneet yritykset ilmoittivat luopuvansa hankkeistaan. Kaava vahvistettaneen silti tänä vuonna ja alueelle etsitään uusia toimijoita.

6 Venevalmistajan Fenix-Marinin hallin lunastussopimukseen tehtiin muutoksia, joiden uskotaan vaikuttavan yhtiön selviytymiseen talouden taantumasta. Neapo Oy:n tekemä aiesopimus UPM:n kanssa Paperikone 6 hallin ottamisesta tuotantokäyttöön raukesi ja suuri hallitila on edelleen ilman uutta toimijaa. Uusia yrityksiä perustettiin edelleen runsaasti. Valkeakosken Yrittäjät viettivät 70-vuotis juhliaan syksyllä. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kaupunki pyrkii tehostamaan uusien yritysten hankintaa projektilla, joka rahoitetaan rakennemuutosrahoilla ja kaupungin panostuksella. Hankkeen vetäjän tehtävänä on erityisesti keskittyä yritysten hankintaan uusille yritysalueille ja vapaana oleviin toimitiloihin. Hanke on useampivuotinen ja sen avulla yritetään nopeuttaa sopeutumista suuryritysten rakennemuutoksen seurauksiin. Asuntomessut Kaupunki teki monta vuotta työtä vuoden 2009 asuntomessujen onnistumiseksi. Yhteistyö Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa toimi kitkattomasti ja asuntomessut onnistuivat erinomaisesti. Peräti 97 % asuntomessujen kirjoittelusta oli myönteistä. Kielteistä palautetta ei ole edelleenkään saatu. Taantuma vähensi selvästi yritysten ja kuntien kustantamia messuvierailuja, mutta silti kävijämäärä ylitti edellisen vuoden Vaasan Messujen kävijämäärän. Kaupunki sai erityisen paljon näkyvyyttä ja tunnettuuta, mitä hyödynnetään tulevien vuosien markkinoinnissa. Kaavoitus Edellä on mainittu Torinrannan (keskustan liike- ja asuinrakennushanke) kaavan saamasta lainvoimaisuudesta sekä Vanhankylän alueen liikealueen kaavan vaiheesta. Merkittävin uusi kaava saatiin Yli-Nissin alueelle asuntorakentamistarkoitukseen. Savilahti-Mahlianmaan yritysalueen kaava sai lainvoiman, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi tehdyn valituksen. Saarioisten laajennuksen mahdollistavaa kaavatyötä on jatkettu. Holminrannan (Lotilan länsirannan) asemakaavatyö on käynnissä. Yleiskaavatyö lounaissuunnan ja Metsäkansa-Konhon alueen osalta eteni vaihtoehtotarkasteluihin. Jutikkalan alueen yleiskaavatyö yritysaluetta varten on edennyt suunnitellusti. Kaupunki käynnisti hankkeen, jolla tavoitellaan kansallisen kaupunkipuiston statusta. Toimintarakenteet Sosiaali- ja terveystoimen toimintojen kehittäminen on edennyt suunnitellusti. Uudet tulosalueet on johtosääntömuutoksineen hyväksytty. Tehostettu palveluasuminen kilpailutettiin ja uudisrakentaminen käynnistynee tänä vuonna. Laitospainotteisesta vanhustenhuollosta voidaan siirtyä asumispainotteiseen ja toimintakykyä ylläpitävään malliin. Ruokahuollon ja siivoustoimen tehostamisesta tehtiin selvitys, jonka pohjalta voidaan palvelut tuottaa nykyistäkin tehokkaammin ja avautuvia toimia voidaan jättää täyttämättä. Sivistystoimi yhdisti opiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston hallinnollisesti saman johdon alle tavoitellen lisää synergia-hyötyjä.

7 Sininauha ry sai remontoitua tilat raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen avulla päihdeongelmaisille, jolloin tämän alan toiminta saatiin uudelle tasolle. Talous Vuoden 2009 tulos (3,18 milj. ) on olosuhteet huomioiden todella hyvä. Tulosta arvioitaessa on huomattava, että vuodelle osuivat asuntomessujen yli 1,5 milj. :n kertaluonteiset menot. Alkuperäistä talousarviota supistettiin kesken vuoden noin kahden prosentin verran tulojen alenemisen vuoksi. Tästä syystä valtuuston hyväksymien ylitysten vaikutus oli yhteensä 1,2 milj menoja supistava ja 0,3 milj. tuloja supistava. Kaiken kaikkiaan talousarvion pitävyys oli huomattavasti parempi kuin aiempina vuosina. Tulos muodostui lisäksi selvästi budjetoitua paremmaksi. Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä kasvoi edelleen ja se on 31.12.2009 noin 10,1 milj.. Suurten investointien vuoksi kaupungin lainamäärä on kasvussa. Henkilöstö Henkilöstöstä on tehty erikseen henkilöstökertomus, josta ilmenee lähemmin asiaan liittyviä tietoja. Kaupungingeodeetti Juha Mäkinen irtisanoutui tultuaan valituksi töihin Kangasalalle. Paikkaa ei täytetty, vaan syntynyt vajaus paikataan tehtäväjärjestelyillä. Kaiken kaikkiaan kaupunki onnistui hyvin säilyttämään osaavat avainhenkilönsä, eikä vaihtuvuutta eläketapahtumia lukuun ottamatta ollut merkittävästi. Näkymät Maailma on toipumassa USA:n finanssikriisistä alkaneesta taantumasta. Vientivetoinen Suomi kärsi erityisesti ja niin ollen myös teollisuuspaikkakunnat. Kaikesta huolimatta Valkeakosken näkymät eivät ole toivottomat, vaan monesta näkökulmasta oikeastaan lupaavat. Kaupungin kunnallisveroprosentti on tänä vuonna Pirkanmaan alhaisin, vaikka olosuhteet huomioiden tavoitellaan kelvollista tulosta vuodelta 2010. Kaupungin väkiluku kasvoi toisena vuonna peräkkäin merkittävästi, lisäys 89 henkeä. Tämä alkaa ennakoida pääsyä pysyvästi kasvavien paikkakuntien joukkoon. Vastaavasti monien muiden teollisuuspaikkakuntien (erityisesti paperiteollisuuspaikkakuntien) väkiluvut ovat alentuneet, joidenkin osalta erityisen selvästi. Sairaanhoitajakoulutuksen alkaminen Valkeakoskella on merkittävä asia. Koulutukseen hakeneiden määrä ilahdutti. Koulutuksen pysyvyyden suhteenkin on syytä olla optimistinen. Uusi viime syksynä käyttöön vihitty Suomen uudenaikaisin lukio parantaa koulutusmahdollisuuksia ja vahvistaa oppilaitosten muodostamaa campusaluetta entisestään. Jutikkalan risteykseen pystytetty maamerkki jalkapalloineen muistuttaa että Valkeakoskelle kannattaa kääntyä. Kääntyjä tuskin katuu nähdessään upeat järvimaisemat ja Valkeakosken kaupunkikeskustan kanavamaisemineen. Hyvään verotulokehitykseen emme voi lähivuosina luottaa työpaikkamenetystemme vuoksi. Väkiluvun kasvu ei riittäne paikkaamaan menetyksiä kokonaan. Hyvällä taloudenhoidolla ja osaavalla henkilöstöllämme tulemme selviämään todella haasteellisista lähivuosista. Asuntomessut osoittivat, mihin hyvällä yhteistyöllä ja osaamisella päästään.

8 Hyödynnetään näitä hyviä kokemuksia ja pidetään paikkakunta houkuttelevana asuin-ja yrityspaikkakuntana. Torinrannan hanke ja eräät muut mielenkiintoiset hankkeet vauhdittavat toteutuessaan paikkakunnan kehitystä ja parantavat palvelualan työpaikkatilannetta. Kiitokset Kiitän luottamushenkilöitä, viran- ja toimenhaltijoita ja työntekijöitä viime vuoden hyvin menestyksellisestä työstä. Saavutimme talouden tavoitteet ja pääosan muistakin tavoitteistamme. Onnistunut asuntomessujen läpivienti oli vuoden kohokohta. Hyvän yhteistyön voimin menestymme tulevinakin vuosina, jotka ovat kylläkin haasteellisia vuosia. Markku Auvinen Kaupunginjohtaja

9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus SDP 13 3 KOK 11 3 VAS 6 1 KESK 6 1 PS 4 1 KD 2 - VIHR 1 - Yhteensä 43 9 Luottamushenkilöluettelo on tilinpäätöksen liitteenä. Organisaatiokaavio VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskuvaalilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Hallintokeskus Rakennuslautakunta Etelä-Pirkanmaan seutuhallinto Sosiaali- ja Kasvatus- ja Sivistystoimen Liikunta- ja nuoriso- Tekninen lautakunta terveyslautakunta opetuslautakunta lautakunta lautakunta = vesihuoltolaitoksen johtokunta Sosiaali- ja Kasvatus- ja Sivistystoimen Liikunta- ja Tekninen Vesihuoltoterveyskeskus opetuskeskus keskus nuorisokeskus keskus laitos

10 Tilivelvolliset: Keskushallinto Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Markku Auvinen Hallintokeskuksen johtaja, talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varonen Rakennuslautakunnan jäsenet Rakennustarkastaja Sirpa Jokela / Anne Seppälä Seutujohtaja Irene Suhonen Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Niittymäki Yksilöhuoltojaoston jäsenet Sosiaalityön johtaja Minna-Maria Solanterä Ympäristöjaoston jäsenet Ympäristön tulosalueen päällikkö Liisa Savilahti Kasvatus- ja opetuskeskus Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen Varhaiskasvatuspäällikkö Seija Mäkinen Sivistystoimenkeskus Sivistystoimen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, sivistystoimenjohtaja Juha Sihvonen Tulosyksikön johtaja, kirjastotoimenjohtaja Arja Pulla Tulosyksikön johtaja, kulttuuritoimenjohtaja Reijo Tepsa Tulosyksikön johtaja, musiikkiopiston rehtori Kirsimarja Kiviruusu Tulosyksikön johtaja, kuvataidekoulun rehtori Heikki Kivioja Liikunta- ja nuorisokeskus Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen Nuorisotoimen tulosalueen päällikkö, nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka Tekninen keskus Teknisen lautakunnan jäsenet Palvelukeskuksen johtaja, kaupungininsinööri Pentti Bergmann

11 Kunnan henkilöstö Vakanssien määrä oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 1228. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä oli kasvanut 32 vakanssilla. Henkilöstön määrä 31.12. oli 1506, jossa muutosta edelliseen vuoteen oli -25. Vakinaista henkilöstöä oli 1138 ja määräaikaisia 368 (johon lukuun sisältyy 44 työllistämistuella palkattua). Henkilötyövuosia kertyi 1331, joka oli 8 htv enemmän kuin vuonna 2008. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta, kun se vuotta aiemmin oli 47,4. Palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä oli 40,79 milj. euroa (henkilösivukuluineen 54,28 milj. euroa). Vakanssit toimielimittäin 31.12.2009: Palvelukeskus Virat Virat Toimet Toimet Tuntip.ts. tuntiopet. Tuntip.ts. tuntiopet. Yhteensä Yhteensä 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Keha Soteke Kopeke Sike Linuke Teke Yhteensä 16 52 164 19 2 7 260 16 52 165 20 2 7 262 47 386 189 50 35 140 847 48 400 197 49 36 143 873 3-5 21-60 89 3-12 20-58 93 66 438 358 90 37 207 1196 67 452 374 89 38 208 1228 Kunnan henkilöstöstä on laadittu erillinen henkilöstökertomus. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt hitaasti. Kasvuvauhti jää tulevaisuudessa maltilliseksi. Kiinassa kasvuvauhti on palautunut tavanomaiselle tasolleen ja sen ohella elpyminen on lähtenyt käyntiin muuallakin Aasiassa. Euroalueen tuotanto supistui vuonna 2009 noin 4 prosenttia. Tuotannon ennustetaan nousevan noin yhden prosentin kasvuun parina seuraavana vuonna. Suomessa teollisuustuotannon alamäki on todennäköisesti syvempi ja pitkäkestoisempi kuin muualla. Nykyisen suhdannekierron pohja on saavutettu ja Suomen talous lähtee elpymään hitaasti. BKT:n arvioitiin supistuvan 7,6 % vuonna 2009. Vienti väheni noin neljänneksen ja teollisuustuotanto supistui noin viidenneksen viime vuoteen verrattuna. Pudotus oli ennätyksellisen suuri. Vuoden 2009 lopulla vienti kääntyi jo kasvuun. Työpaikat vähenivät v. 2009 lähes kaikilla toimialoilla ja työllisten määrä jää yli 80.000 pienemmäksi kuin vuonna 2008. Työttömyysaste nousee 13 %:iin vuoden 2010 keväällä. Nuorten työttömyysaste on kolminkertainen 25-64 vuotiaiden työttömyysasteeseen verrattuna. Työvoiman kysyntä heikkenee yhä sekä teollisuudessa että yksityisissä palveluissa. Vasta vuoden 2011 keväällä työvoiman kysynnän arvioidaan lisääntyvän.

12 Yleinen taloudellinen tilanne vv 2005 2009 (%-muutos) Tuotanto Teollisuus, määrän muutos Kuluttajahinnat (ind.) Ansiotaso (ind.) 2005 2,1 3,9 0,9 3,9 2006 4,9 10,5 1,6 3,0 2007 4,2 8,6 2,5 3,4 2008 1,0 0,1 4,1 5,5 2009-7,6-19,5 0,0 4,0 (%-yksikköä) Työllisyysaste Työttömyysaste Vaihtotase, % BKT:sta Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta Lyhyet korot (Euribor 3 kk) Pitkät korot (valtion oblig. 10 v) 68,0 8,4 4,9 50,1 38,2 0,4 2,2 3,4 68,9 7,7 4,9 48,7 35,3 0,9 3,1 3,8 69,9 6,9 4,0 47,3 31,2 2,1 4,3 4,3 70,6 6,4 2,6 49,0 29,4 0,9 4,8 4,3 68,3 8,5 0,8 55,3 37,2-4,5 1,3 3,7 (Lähde: Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 3/2009) Kuntien talouden tilanne Taantuma aiheutti julkisen talouden rahoitustasapainon heikentymisen ja velkaantumisen. Aiemmin vahva julkinen talous on taantuman seurauksena kääntynyt lyhyessä ajassa alijäämäiseksi. Koko julkisen talouden alijäämä syvenee v. 2010 kolmeen ja puoleen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä rikkoo vakaus- ja kasvusopimuksessa EU-maiden julkisen talouden alijäämäsuhteelle asetetun 3 prosentin rajan. Taantuma on myös hankaloittanut väestön ikääntymisen julkiselle taloudelle aiheuttamia haasteita. Ikääntymisen aiheuttamiin menopaineisiin on nyt valmistauduttava aiempaa paljon heikomman julkisen talouden turvin. Kuntaliiton julkaisemien vuoden 2009 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan suurten kaupunkien taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti. Pienten kuntien asemaa paransivat kuntaliitokset. Arvioiden mukaan kaikkien kuntien taloudellinen tilanne huononee selvästi vielä vuonna 2010. Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta nousi 9,98 miljardiin euroon, kasvu edellisvuodesta 1,35 mrd euroa. Asukasta kohti laskettuna kuntien lainakanta oli 1.875 euroa (kasvu 246 euroa/as). Etenkin suuret kaupungit ovat pitäneet investointinsa lähes entisellä tasollaan. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa keskimäärin 275 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 362 euroa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 25, edellisvuonna oli 57 kuntaa (vuoden 2009 kuntajaolla 31 kuntaa). Vuonna 2009 kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 90 %, edellisvuonna 122 %.

13 Oman alueen taloudellinen tilanne Työllisyystilanne: Valkeakoskella työttömyysaste oli joulukuun lopussa 16,1 % ja se oli Pirkanmaan korkein ja Työvoimasta (9.903 henkilöä) työttömiä oli yhteensä 1.598, joista 301 oli ollut työttömänä yli vuoden. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koko Suomen työttömyysaste oli joulukuun lopussa 11,3 % (v. 2008 8,8 %), Pirkanmaan työttömyysaste oli 13,5 % (v. 2008 9,7 %) ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnan työttömyysaste 15,4 % (v. 2008 11,5 %). Työttömyysaste Valkeakoskella 2005-2009: 2005 2006 2007 2008 2009 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 13,6 13,2 12,7 12,1 12,2 13,5 14,2 13,2 12,4 12,7 12,9 14,1 13,5 13,0 11,9 11,6 11,2 12,8 13,3 12,6 12,6 12,2 11,9 12,6 12,6 12,4 11,3 10,7 10,0 11,1 11,6 10,7 10,4 10,1 10,4 11,2 11,2 10,9 10,4 9,8 9,3 10,1 10,5 10,0 9,5 9,7 10,0 12,6 13,7 14,2 13,9 13,6 13,2 14,2 15,3 14,8 15,1 15,1 14,9 16,1 KAA/KK 13,0 12,4 11,1 10,3 14,5 (Lähde: Pirkanmaan työvoima ja elinkeinokeskus) Väestö: Etelä-Pirkanmaa väestön määrä oli vuoden 2009 lopussa 42.851 henkilöä, joka on 58 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Eniten asukasluku kasvoi Valkeakoskella + 89, Akaassa kasvua oli 21 asukasta. Kylmäkosken asukasluku pysyi edellisen vuoden tasolla ja Urjalassa vähennys oli 52. Väestön muutos Etelä-Pirkanmaalla 2005-2008: 2006 2007 2008 2009 Muutos 2008-2009 Muutos- % Valkeakoski Akaa Urjala Kylmäkoski 20 394 13 964 5 513 2 622 20 394 14 109 5 491 2 629 20 542 14 225 5 414 2 612 20 631 14 246 5 362 2 612 + 89 + 21-52 - 0 + 0,43 + 0,15-0,97-0,00 Yhteensä 42 493 42 623 42 793 42 851 + 58 + 0,14 (Lähde: Väestörekisterikeskus)

14 Rakentaminen: Myönnetyt rakennusluvat ja valmistuneet rakennukset Valkeakoskella 2005-2009: Uudisrakennukset ja laajennukset 2005 2006 2007 2008 2009 Myönnetyt rakennusluvat: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl 106 458 25 456 88 10 201 131 39-206 774 38 831 123 12 769 155 37-162 485 30 799 102 11 016 131 20 22 226 428 47 084 107 14 597 200 29 25 128 785 27 777 116 11 021 141 24 28 Valmistuneet rakennukset: Tilavuus, m3 Kerrosala, m2 Asuntojen lukumäärä, kpl Asuntojen huoneistoala, m2 Uudisrakennukset, kpl Laajennukset, kpl Muu muutostyö, kpl 122 548 23 205 46 6 037 74 29-67 760 17 494 81 8 722 88 21-242 717 39 216 87 11 756 20 26-166 854 31 197 114 11 696 117 28 14 120 034 27 611 88 10 358 157 19 24 (Lähde: Valkeakosken kaupunki, rakennusvalvonta) Olennaiset tapahtumat tilikaudella Hallintokeskus Asuntomessujen yhteydessä järjestettiin ystävyyskuntatapaaminen, johon osallistui kolmisenkymmentä henkilöä Valkeakosken ystävyyskunnista. Kaukaisimmat vieraat saapuivat Kiinasta. Hallintokeskus osallistui Sitran käynnistämään valtakunnalliseen kuntien ITC- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen neuvotteluihin. Kaupungin tiedonhallintasuunnitelman päivitystyötä jatkettiin. Osaamiskartoitusten laadinta eteni suunnitellusti. Kartoituslomakkeet määrittelyineen valmistuivat kertomusvuonna. Hallintokeskuksen työhyvinvointisuunnitelma valmistui. Kertomusvuonna kilpailutettiin toimistotarvikehankintojen ja työasemien toimitusprosessit. Kärjenniemen Metsäkansan Konhon alueen sekä Vallon Säkkisaaren (Lounaissuunta) alueiden osayleiskaavoitusta jatkettiin täydentämällä perusselvityksiä ja laatimalla alueilla vaihtoehtoisia kehityskuvia varsinaisen kaavasuunnittelun pohjaksi. Jutikkalan alueelle käynnistettiin osayleiskaavoitus kaupungin omana työnä.

15 Asemakaavoituksen osalta valmistui Yli-Nissin laajennuksen asemakaava, josta kuitenkin alueellinen ympäristökeskus teki oikaisukehotuksen ja vain eteläosa asemakaavasta valmistui vuonna 2009. Lisäksi valmistui Romaanipolun asemakaavan muutos sekä Mahlianmaan asemakaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaupunki hankki kaavoitusta varten aluetta noin 10 hehtaaria. Kaupungilla oli vuoden aikana rakentajille tarjolla lähes 100 asuntotonttia, joista 82 omakotitonttia. Omakotitontteja luovutettiin 29, kolmasosa myymällä, kaksi kolmannesta vuokraamalla. Apiankadun ja Tallikadun kerrostaloalueista on vuokrattu tontit. Tallikadun tontti on vuokrattu Valkeakosken Asunnot Oy:lle ja Apiankadun tontti on vuokrattu Pohjola Oy:lle. Kaupungingeodeetti Juha Mäkinen irtisanoutui kaupungin palveluksesta. Syksyllä käynnistettiin koko maankäyttöä koskeva organisaatiouudistus. Organisaatiouudistus on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2010 aikana. Sosiaali- ja terveyskeskus Hallinto ja ympäristöpalvelut Tehostetussa palveluasumisessa kaupunginhallitus teki 30.11.2009 tarjouspyyntöjen perusteella valintapäätöksen, ja valitsi toteuttajaksi Mediverkko Oy:n. Sosiaali- ja terveyskeskuksen organisaatiomuutoksen ensimmäisen vaiheen valmistelutyöt käynnistyivät, johon liittyi työllistämispalvelujen yksikön perustaminen osaksi uutta sosiaali- ja perhepalveluiden tulosaluetta. Työllisyydenhoidossa otettiin käyttöön verkostopajamalli, joka tarkoittaa, että työllisyyspalveluissa hoidetaan keskitetysti kaikkien kaupungin yksiköiden osalta aktiivitoimiin tulevien työttömien työnhakijoiden rekrytointi, ohjaus/neuvonta, sopimusten teko ja seuranta. Em. aktiivitoimia ovat työmarkkinatukiharjoittelut, työelämävalmennus ja työkokeilu. Välikeprojektiin osallistuminen käynnistyi, mikä tarkoittaa, että työ- ja koulutusvalmentaja kaivaa esille piilotyöpaikkoja, joihin projektin asiakkaita voidaan ohjata. Yleinen työmarkkinatilanne heikentyi, jonka vaikutukset heijastuivat työllisyyspalveluihin asiakaspaineena. Yleinen edunvalvonta ja kuluttajaneuvonta siirtyivät valtiolle 1.1.2009 alkaen. Ympäristöpalveluiden tulosyksikössä uusi ympäristöpäällikkö astui virkaansa 5.1.2009. Avopalvelut Neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto siirtyivät vuoden 2009 päättyessä uudelle sosiaali- ja perhepalvelut -tulosalueelle. 1.9.2009 aloitettiin seulonta-asetuksen mukaiset raskaana olevien ultraääniseulontatutkimukset ostopalveluna Tampereen kaupungilta. Lääkäripula vaikeutti edelleen palveluiden tuottamista, keskimääräinen jonotusaika lääkärin vastaanotolle ei-kiireelliseen hoitoon oli 15 työpäivää. Pandemiaan varautumiseen liittyen elokuussa 2009 avattiin influenssahoitajan neuvontapuhelin. Loka-joulukuun aikana toteutettiin avosairaanhoidossa ja terveysneuvonnassa riskiryhmien ja alle 25-vuotiaan terveen väestön pandemiarokotukset. 1.9.2009 terveyskeskuksessa aloitettiin depressiohoitajatoiminta.

16 Hammashuollossa ei-kiireelliseen hoitoon pääsi keskimäärin 1,5 kuukauden sisällä yhteydenotosta. Pirkanmaan kuntien suun terveydenhuollon yhteiseen viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys alkoi 4.5.2009 Tampereella Acutassa. Oikomishoidon erikoishammaslääkärin virkaan ei ollut hakijoita ja oikomishoito toteutettiin ostopalveluna 1.6.2009 alkaen. 1.9.2009 astui voimaan vammaispalvelulain muutos, joka nostaa erityisesti vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämisen kustannuksia. Kotihoito Kotihoidossa otettiin Pegasos terveystietojärjestelmän mobiilisovellus ja pientietokoneet käyttöön helmikuussa 2009. Laitteiden ja yhteyksien toiminnassa on ollut häiriöitä ja yhteistyökumppaneiden kanssa etsitään ratkaisuja, millä odotettu hyöty järjestelmästä saataisiin täysimääräisenä. Kotihoitoon hankittiin kesällä 2009 kolme uutta autoa. Kylvetyspalvelut sekä muistioireisten päiväkeskuspalvelut siirrettiin tuotettavaksi omana työnä. Tohkatalon ja Apianpirtin saunassa kylvetetään vain näiden talojen asukkaita. Terveysaseman päiväkeskuksessa kylvetetään muut asiakkaat, jotka invataksi tai palvelulinja kuljettaa kotoa palvelun piiriin. Muistioireisten päiväkeskukselle järjestyi tilapäinen sijoituspaikka Palmurinteen vanhainkodin Palmusalista (Palmun päiväkeskus). Päiväkeskus aloittaa toimintansa 2.1.2010 viitenä päivänä viikossa (ma - pe klo 8-18) neljän hoitajan voimin. Asiakkaita on keskimäärin 15 /pv. Sosiaalityö ja kehitysvammahuolto Lastensuojelulaki on laajentanut eri tahojen lastensuojeluilmoituksen tekovelvoitetta. Ilmoitusten määrä oli yhteensä noin 250. Lastensuojelulaki on lisännyt vaatimuksia dokumentoinnin ja asiakirjamerkintöjen osalta eikä lain asettamiin vaatimuksiin ole kyetty vastaamaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ei valmistunut vuoden 2009 aikana. Elatustukiasiat siirtyivät KELAan 1.4.2009 lukien. Kuitenkin elatustukiasiat, erityisesti perintään liittyvät kyselyt Kelasta, ovat työllistäneet lastenvalvojaa arvioitua enemmän. Ajateltu lisäpanos lastensuojeluun jäi vielä v. 2009 siirtymävaiheen vuoksi arvioitua pienemmäksi. Tulosalueella valmisteltiin 1.1.2010 toteutettavaa organisaatiouudistusta. Uudelle sosiaali- ja perhepalvelujen tulosalueelle päätettiin perustaa seuraavat tulosyksiköt: Sosiaalityö, terveysneuvonta, perheneuvola, kehitysvammapalvelut ja työllisyyspalvelut. Laitospalvelut Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75 vuotiaiden määrä oli edelleen korkea, vuoden lopussa 134. Uusien valtakunnallisten tavoitteiden mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja tulisi olla vain 3 % yli 75-vuotiaiden määrästä (Valkeakoskella 1943 yli 75- vuotiasta) eli n. 60 paikkaa Terveyskeskussairaalan osastoilla kuormitus laski 90 prosenttiin, mutta hoitojaksojen määrä kasvoi noin 200 (8%). Suoraan päivystyksestä tulleiden osuus on kasvanut isoilla vuodeosastoilla 12 % ja erikoissairaanhoidosta siirtyneiden määrä vähentynyt 40 potilaalla. Jonoaika erikoissairaanhoidosta on ollut vain 0,05 vrk. Sakkomaksut edellisenä vuonna olivat 42 000 euroa, 11 700 euroa v.2009.

Muistikeskuksen palveluita käytti vuoden aikana 345 asiakasta. Vuoden lopussa asiakkaita oli 267. Uusia asiakkaita tuli n. 66, joista muistisairaus todettiin 51:llä. Kuntoutusosastolla oli n. 500 hoitojaksoa. Suurin potilasryhmä on ollut tekonivelleikkausten jatkokuntoutuspotilaat, joiden määrä on kuitenkin pudonnut edellisvuosiin verrattuna. Vanhainkotipaikat olivat täynnä. Vanhainkotihoito kesti keskimäärin 3,4 vuotta, jota edelsi n. 8 kuukauden odotus terveyskeskussairaalan vuodeosastolla. Vanhainkotipaikan sai 33 vanhusta. 17 Terveyskeskussairaalassa paikkaa odotti vuoden lopussa 27 potilasta. Paikan odottajista 24 ehti kuolla ennen paikan vapautumista. Vanhainkotien käyttöaste on ollut koko vuoden 100 %. Syksyllä 2009 vanhainkodin osasto ykköselle perustettiin 16 paikan mrsa-yksikkö. Erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toteutettiin talouden sopeuttamisohjelma, joka merkitsi tarkentuvia lähetekriteereitä erikoissairaanhoitoon ja aiempaa laajempia osastosulkuja vuoden aikana. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelmassa laadittiin toimenpideohjelma suurten volyymien potilasryhmien ja kalliin hoidon potilaiden hoidon kehittämiseksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten yhteistoiminta hoitoketjujen kehittämisessä jatkui. Vuoden lopulla käynnistyi monisairaan potilaan hoitoketjun suunnittelu. Erikoislääkärin konsultaatiotoiminta jatkui Valkeakosken aluesairaalan ortopedin työ- ja koulutuspäivinä terveyskeskuksen tiloissa. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutuminen eteni. Vuoden päättyessä ei-kiireelliseen erikoissairaanhoitoon oli Valkeakoskelta jonossa 316, joista vain 8 oli jonottanut yli 6 kuukautta. Keskimääräinen jonotusaika oli 49 päivää. Kasvatus- ja opetuskeskus Opetuspalvelut Lukio oli kevään vuokralaisena ammattikorkeakoulun, Lotilan teollisuusoppilaitoksen ja ammattiopiston tiloissa ja siirtyi elokuussa uusiin tiloihinsa, joiden avajaisia vietettiin 7.10.2009. Lukion nimi muutettiin Valkeakosken Tietotien lukioksi ja aikuislukiosta käytetään nimeä Valkeakosken Tietotien aikuislukio. Tyryn koulun peruskorjaukseen ei saatu valtionavustusta, mutta uusi hakemus laitettiin vireille. Naakan kouluun lisättiin määräaikainen joustavan perusopetuksen vakanssi, joka on tarkoitus jatkossa vakinaistaa. Roukon koulun laajennuksesta päätettiin sekä Tietolan koulun siirtymisestä Eskolan tiloihin. Eerolan koulu lakkautettiin ja sen kaksi luokkaa yhdistettiin pysyvästi Roukon kouluun. Leppälän koulu siirtyi elokuussa väliaikaisesti Sorrilan ja Sointulan koulujen tiloihin. Kärjenniemen koulua alettiin laajentaa teknisen työn tilalla, luokkatilalla sekä oppilashuollon tiloilla. Samassa yhteydessä koulu- ja päiväkotikiinteistöön rakennettiin väestönsuoja. Huhtikuussa opetuspalveluissa toteutettiin 250 000 euron säästöohjelma, jossa vähennettiin koulujen ostoja väliaikaisesti ja oppitunteja toistaiseksi.

18 Vuoden aikana saatiin päätökseen Lukion opiskelijahuollon kehittämishanke, Sorrilan oppimisympäristöhanke Kohtaamisia, Tyryn koulun joustavan perusopetuksen hanke, Tyryn koulun Comenius-hanke Vechelden kanssa, Naakan koulun oppimisympäristöhanke I, Etelä-Pirkanmaan erityisopetuksen kehittämishanke KELPO, Kerhotoiminnan kehittämishanke I ja Aikuislukion Nostehanke. Varhaiskasvatuspalvelut Päivähoitopaikkoja lisättiin ottamalla tammikuussa käyttöön yksi lisäryhmä Eerolan koululta vapautuneisiin tiloihin (21 rakenteellista paikkaa), palkkaamalla määräaikaisia perhepäivähoitajia keväällä viisi (20 paikkaa) ja syksyllä seitsemän (28 paikkaa). Tohkan palvelukeskuksessa toiminut ryhmä lakkautettiin toukokuun lopussa (paikkojen vähennys 28 paikkaa). Eerolan, Roukon, Sassin ja Sointulan alueilla laajennettiin ryhmiä syyskaudella ja palkattiin lisähenkilökuntaa (28 rakenteellista paikkaa). Erityisen tuen piirissä olevien lasten tarpeisiin vastattiin perustamalla Sassiin integroitu erityisryhmä ja Sointulaan pienryhmä. Lisäksi palkattiin kolme määräaikaista avustajaa päiväkotiryhmiin. Tietolaan lisättiin elokuussa toinen esiopetusryhmä. Siivet ja juuret -kehittämishanke jatkui Sointulan ja Sassin päiväkodeissa. Syyskaudella aloitettiin henkilöstön työhyvinvoinnin edistämishanke. Sivistystoimen keskus Valkeakoski-opisto, musiikkiopisto ja kuvataidekoulu osallistuivat oppilaitosten yhdistämishankkeeseen. Myllysaaren tilahankkeesta saatiin kaupunginhallituksen periaatepäätös joulukuussa 2009. Päätös merkitsi sitä, että Ison puolen II-kerrokseen tulee Valkeakoski-opistolle mm. tanssin harjoitustiloja. Paikkakunnan työttömyyden kasvusta johtuen työvoimahallinnon tilaukset ohjaavaan koulutukseen aiheuttivat tilauskoulutuksen kurssilaisten määrän kasvun reilusti yli tavoitteen. Samalla sekä kulut että tulot kasvoivat yli tavoitteen. Musiikkiopiston oppilasmäärän väheneminen on kohdistunut Valkeakoskeen, jossa on jouduttu säästösyistä karsimaan oppitunteja ja jättämään täyttämättä eläköitymisen myötä avoimiksi tulleita vakansseja. Muilla paikkakunnilla oppilasmäärä on pysynyt ennallaan. Musiikkiopiston menot kasvoivat tästä huolimatta noin 60.000 euroa yli tavoitteen. Kuvataidekoulu osallistui Valkeakosken asuntomessuille järjestämällä asuntomessualueelle Taikatilus näyttelyn yhdessä käsityökoulun kanssa. Kuvataidekoulun keramiikkapaja muutti kesällä 2009 Valkeakoski-opiston taideluokkaan. Kirjasto on laatinut viestintäsuunnitelman ja osaamiskartoituksia. Toiminnallisesti kirjasto jäi hieman tavoitteistaan. Työttömyyden kasvu ei lisännyt kirjaston käyttöä, sen sijaan verkkopalvelujen käyttö lisääntyy jatkuvasti.

19 Kulttuuritoimen yksiköt Voipaala ja kaupunginteatteri ovat kehittäneet yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa sekä markkinointiyhteistyötä Visavuoren museosäätiön ja Työväen Musiikkitapahtuman kanssa. Liikunta- ja nuorisokeskus Liikuntatoimen strateginen painopiste on entistä voimakkaammin lasten ja nuorten liikuntatoiminnan sekä harraste- ja terveysliikunnan kehittämisessä vaikka olosuhteet kilpa- ja huippu-urheilulle ovatkin erinomaiset. Miesten SM-liigatasolla jatkoivat joukkuelajeissa Isku-Veikot (lentopallo), FC Haka (jalkapallo), Mad Max (futsal). Joukkueet eivät kuitenkaan yltäneet mitaleille. Yksilölajien urheilijat nuorten ja aikuisten sarjoissa sen sijaan menestyivät totuttuun tapaan laajalla rintamalla useissa eri lajeissa tuoden paikkakunnalle kymmeniä SM-mitaleja. Vuoden aikana kunnostettiin Roukon 7 km kuntorata, hankittiin Kerhomajan kentälle uusi jääkiekkokaukalo ja asfaltoitiin sen pohja, uusittiin liikuntahallin äänentoistojärjestelmä ja hankittiin Korkeakankaalle uusi kulkuportti- ja kassalaitejärjestelmä sekä toteutettiin useita pienempiä kehittämishankkeita. Nuorisotoimi hallinnoi ja toteutti useita projekteja lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Nuorisotyöttömyys lisäsi yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Toiminnan painopiste oli kuitenkin edelleen perusnuoriso- ja nuorisotilatyössä. Nuorten 12-17 vuotiaiden Klubikortti otettiin käyttöön. Nuorisokeskus Aknessa avattiin keväällä Nuorten tietopiste, joka on osa EU:n laajuista nuorisotiedotusverkostoa. 7 lk:n ryhmäytysviikot käynnistettiin yhdessä koulun ja seurakunnan kanssa. Suurin yhteistyötempaus oli Apian lavalla elokuussa järjestetty Onnirokki. Tekninen keskus Tietotien lukio, kaupungin historian ehkä merkittävin rakennushanke, valmistui ja luovutettiin koulutoimelle aikataulun mukaisesti elokuun alussa. Vanhankylän 130 paikkaisen päiväkodin rakentaminen aloitettiin huhtikuun puolessavälissä ja työt etenivät suunnitellun aikataulun mukaisesti. Rakennusten kunnossapidossa otettiin käyttöön netti-pohjainen huoltokirja. Lintulan asuntomessualueen viimeistelytyöt valmistuivat hyvissä ajoin ennen messujen alkua, samoin kuin messujen vaatimat Holmin pysäköintialueet. Vallon alueen kunnallistekniikan rakentamista jatkettiin ja Lintulan alueen jatkorakentaminen aloitettiin. Niin ikään aloitettiin Yli-Nissin uuden asuntoalueen suunnittelu. Merkittävimpiä saneerauskohteita olivat Juhannusvuoren- ja Kasurisentiet sekä Irjalan alue. Katujen kunnossapidossa kokeiltiin GPS-pohjaista kunnossapidon hallintajärjestelmää. Ruokapalveluissa otettiin käyttöön aterioiden valmistusta palveleva tuotannonohjausjärjestelmä. Toimintoja tehostamalla voitiin luopua kahdesta valmistuskeittiöstä. Ruokapalveluiden ja siivoustöiden yhteinen operatiivinen kehitysohjelma valmistui. Olennaiset muutokset tilikauden jälkeen Terveyskeskussairaalan vuodeosastojen ja vanhainkotien henkilökunnan määrää lisättiin vuoden 2010 keväällä lääninhallituksen edellyttämänä. Laitoshoidon kustannuksiin on vuodelle 2010 myönnetty valtuuston päätöksellä lisää määrärahaa 558.660 euroa.

Riskienhallinta 20 Valkeakosken kaupungin riskienhallinnan tavoitteena on merkittävimpien riskien tunnistaminen sekä niiden hallinta siten, että konsernin strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niihin varaudutaan osana toiminnan suunnittelua. Valkeakosken kaupunki laati kattavan vahinkoriskien riskikartoituksen vuonna 2004. Vuonna 2007 laadittiin kaupungissa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vahinkoriskien laatuarvio. Vuonna 2007 käynnistettiin uudelleen yksityiskohtainen kiinteistöriskejä, hoitolaitoksia, kouluja ja oppilaitoksia, ympäristö-, sopimus- ja atk-riskejä koskeva kartoitustyö. Vuonna 2008 on suoritettu kokonaisvaltainen kaupungin riskienhallintaa koskeva arviointi, myös riskikartoitukset on tarkistettu. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vuonna 2009 määriteltiin kaupungin riskitasot keskeisten toimintojen osalta ja luotiin riskiportfoliot palvelukeskuksittain. Alkuvaiheessa määriteltiin yhteinen käsitteistö ja toimintatavat sekä portfolioon kirjattavien riskien taso. Konsernitason riskiarvioinnissa keskitytään jatkossa riskeihin, joilla on merkitystä koko kunnan toiminnalle ja taloudelle. Strategiset riskit Kaupungin toimintaympäristöä koskevat merkittävimmät riskit liittyvät kaupungin alueella toimivan suurteollisuuden toimintaedellytyksiin, henkilöstön saatavuuteen, asunto- ja yritysrakentamista hidastaviin kaavavalituksiin sekä julkisen talouden kehitykseen liittyviin haasteisiin. Elinkeinorakenteen riski on tiedostettu ja sen perusteella on ryhdytty toimenpiteisiin. Rahoitusriskit Korkoriski: Kaupungilla oli lainaa vuoden lopussa rahoituslaitoksilta 33.226.318 euroa. Korkoriskille avointen vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaupungin korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 60,66 %. Valuuttariski: Konsernin kassavirrat, lainat ja sijoitukset ovat euromääräisiä. Likviditeettiriski: Likviditeetin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Konsernin rahavarat on yhdistetty konsernitilille, johon on määritelty 1 milj. euron luottolimiitti Valkeakosken kaupungille. Kaupungin maksuliikennetiliin on yhdistetty 5 milj. euron luottolimiitti konsernitilin varoista. Valkeakosken kaupungilla on 3 milj. euron kuntatodistusohjelmat erikseen kolmen suuren pankkiryhmittymän kanssa, yhteensä 9 milj. euroa, sekä 1,68 milj. euron kuntatodistusohjelma Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Vastapuoliriskit Kaupunkikonserni: Kaupunki on taannut konserniin kuuluvien yhtiöiden lainoja yhteensä 10.967.203 euroa ja myöntänyt antolainoja yhteensä 3.610.261 euroa. Vastavakuutena kaupungilla on kiinteistöjen panttaussitoumuksia ja osakehuoneistojen osakekirjat. Osalle luotoista ei ole vaadittu vastavakuutta. Takaukset muiden puolesta: Kaupunki on taannut yhden asunto-osakeyhtiön lainoja, joita tilikauden lopussa oli jäljellä 648.710 euroa. Takaukselle ei toistaiseksi ole vastavakuutta, mutta vuonna 2008 tehdyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kaupunki saa vastavakuudeksi kiinteistöön kiinnitetyt panttikirjat. Panttikirjat puuttuivat vielä vuoden 2009 lopussa.

Kaupunki on taannut vesiosuuskunnille luottoa yhteensä 862.078 euroa. Takauksen (632.000 euroa) vastavakuutena kaupungilla on panttivelkakirja, jonka maksamisen vakuudeksi on vahvistettu yrityskiinnitys. Toisen 375.000 euron luotolle on annettu takausvastuu 230.078 eurosta (+ korot ja kulut). Yrityksille rakennettujen teollisuushallien lunastusvelkaa oli tilikauden lopussa jäljellä lunastusvelvollisuudella 9.378.357 euroa ja lunastusoikeudella 1.174.268 euroa. 21 Vahinkoriskit Keskeiset vahinkoriskit ovat tulipalot ja vesivahingot. Vahinkoriskien hallinta perustuu toisaalta turvallisuustyöhön ja toisaalta kiinteistöjen vakuuttamiseen vahinkojen osalta. Kaupungissa tarkastetaan säännöllisesti omaisuusvakuutukset ja riskikartoitukset osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla katetaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Tärkeimmät vakuuttamisalueet ovat omaisuus-, vastuu-, tapaturma- ja ajoneuvovakuutukset. Ympäristötekijät Tiukentunut lainsäädäntö ja sen noudattaminen on vähentänyt merkittävästi ympäristöön kohdistuvia uhkia. Maaperäriskit on päätetty kartoittaa. Kuitu Oy:n tehdasalueen maaperän puhdistaminen saattaa muodostua riskiksi kaupungille. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan ohjeet on kaupunginhallitus hyväksynyt käyttöönotettavaksi 1.8.2007 alkaen. Ohjeiden tavoitteena on ollut auttaa esimiehiä ja luottamushenkilöitä ymmärtämään johtamista, hyvää hallintotapaa ja sisäistä valvontaa, ja miten ne liittyvät heidän tehtäviinsä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt talousohjeet otettavaksi käyttöön 1.1.2006 alkaen ja palvelukeskusten johtosäännöissä on oheistettu viran- ja toimenhaltijoiden päätösvallan käyttämisestä. Kaupunginvaltuusto on 20.4.2009 hyväksynyt tarkistetun maksupoliittisen ohjelma otettavaksi käyttöön 1.5.2009 ja vahvistanut maksuluokat hinnoittelun perusteiksi. Palvelujen hinnoittelulaskelmat ja yksikkökustannuslaskelmat perustuvat talousarvioon ja omakustannushinnoista annettuihin yleisohjeisiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kolmannesvuosittain valtuustolle annettavassa raportissa. Vuoden 2009 aikana siirryttiin kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa kuukausitasoiseen talouden ja toiminnan seurantaan. Tarvittavat määrärahamuutokset on pyritty tekemään etukäteen, mutta arvioinnissa ei aina ole onnistuttu. Määrärahojen muutosten perusteluihin kiinnitetään huomiota ottaen huomioon tuloslaskelmaa varten tarvittavat tiedot. Lautakuntien vahvistamiin käyttösuunnitelmiin tehtävät muutokset valmistellaan samaan kokoukseen kuin määrärahan muutosanomuksetkin.