TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2012 KH 30.11.2009 KV 12.12.2009
SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Haukipudas osa Oulun seutua Haukiputaan kunta on Oulun seudun toiseksi suurin kunta. Seutukunnan muut kunnat ovat Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä. Oulun seutu on pitkään ollut yksi maan voimakkaimmin kehittyvistä alueista. Tosin kaikkein voimakkain kasvun aika tuntuu kehyskunnissa hiukan taittuneen. Yli 2 %:n kasvuun yltänee vuonna 2009 mahdollisesti vain Liminka ja Tyrnävä. Globaalissa maailmassa kuntien välinen kilpailutilanne esimerkiksi elinkeinojen kehittämisessä on muuttunut. Kunnat eivät enää niinkään kilpaile toistensa kanssa, vaan toiminnalliset seudut kilpailevat muiden seutujen kanssa. Keskenään kilpailevat seudut saattavat olla toisistaan hyvinkin kaukana maailmalla. Samoin globaalit talouden muutokset tuntuvat myös meillä kuntasektorilla erittäin nopeasti, kuten kuluvana vuonna olemme voineet havaita. Oulun seudun kunnat ovat reagoineet muuttuvaan toimintaympäristöön mm. laatimalla seudun elinkeinostrategian, kasvusopimuksen, seudun kuntien yhteisen yleiskaavan ja tulevaisuuteen tähtäävät palvelustrategiat ja niiden yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat. Parhaillaan seudulla on menossa myös kuuden kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Erityinen kuntajakoselvittäjä Arto Koski tulee antamaan oman näkemyksensä aiheesta 18.2.2010 ja valtuustot päättävät siitä 26.4.2010. Ennen edellä mainittua selvitystä Oulu ja Haukipudas selvittivät ns. syvenevän yhteistyön vaihtoehtoa, jonka pohjalta valtuusto teki huhtikuussa 2009 päätöksen jatkaa itsenäisenä kuntana. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittu voimassa olevan päätöksen eli itsenäisen kunnan strategian pohjalta ottaen huomioon meneillään olevat selvitykset. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on joka tapauksessa kattamattomien alijäämien kattaminen, johon valtuusto on päätöksillään sitoutunut. Oulun seutu, suhteellisesti nopeimmin kasvavana seutuna Suomessa, luo hyvät mutta haasteelliset puitteet palveluiden järjestämiselle. Väestön nuori ikärakenne ja perinteisesti korkea syntyvyys ovat omaleimaista seudulle. Myös nettomuutto on voimakasta. Tulevaisuutta on vanhusväestön merkittävä lisääntyminen. Omat haasteensa palveluiden kehittämiselle luo kuntatalouden nopea heikkeneminen myös Oulun seudulla. Väestö ja työpaikat Haukiputaan väestönkasvu on viime vuosina ollut noin 300 henkeä vuodessa. Voimakas väestönkasvu on aiheuttanut ongelmia ja haasteita sekä palvelutuotannon että investointien rahoituksessa. Tästä syystä väestönkasvua on pyritty tietoisesti hillitsemään. Tämä on jo tuottanut halutunlaista tulosta ja kasvu on laskenut alle kahden prosentin. Lisäksi taloustaantuma ja rakentamisen hiljeneminen on lienee syynä siihen, että vuoden 2009 aikana kuntaan on lokakuun loppuun mennessä muuttanut 186 asukasta (kasvu 1,01%). Väestöennusteiden mukaan saavutamme 20 000 asukkaan rajapyykin v. 2014. Haukipudas on tällä hetkellä ikärakenteeltaan erittäin terve ja koko maan keskiarvoon verrattuna nuori kunta. Kunnan väestörakenne on erittäin hyvä: väestön keski-ikä on 34 vuotta ja työikäisen väestön osuus yli 60 prosenttia. Tulevaisuudessa ikärakenne vanhenee, mutta pysyy hyvänä ainakin 2020-luvun loppuun. Toisaalta lasten määrä on omiaan kasvattamaan palvelu- ja investointitarvetta erityisesti päivähoidon ja sivistystoimen osalta. Ikärakenne tulee jatkossakin pysymään lasten ja nuorten osalta poikkeuksellisen suurena, mutta myös vanhusväestön määrä tulee lisääntymään. Tämä vaikuttaa kunnan demografiseen 1 huoltosuhteeseen, joka ennusteiden mukaan tulee olemaan 58,6 vuonna 2010, 65,1 vuonna 2015, 70,2 vuonna 2020, 75,1 vuonna 2030 ja 79 vuonna 2040. Tavoite yhdyskuntarakenteen eheytymisestä on toteutunut siten, että taajamaväestön osuus on 95 prosenttia ja kuntakeskuksen asema kunnan palvelukeskuksena kaupallisine palveluineen on vahvistunut. Rakennetun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kunnallistekniikan hyväksikäytön tehostaminen ja kuntakeskuksen kehittäminen ja 1 Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15- vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään. 2
vetovoimaisuuden lisääminen ovat edelleen tulevaisuuden haasteita. Haasteeseen pyritään vastaamaan myös kehityskuva-työskentelyn avulla. Kehityskuva on tulossa lopulliseen käsittelyyn vuoden vaihteen tienoilla. Keskeisin tavoite kunnan kehittymisen ja talouden vahvistumisen kannalta on elinkeinoelämän monipuolistuminen, työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja työttömyyden merkittävä väheneminen. Näitä tavoitteisiin pyritään sekä seudullisella yhteistyöllä että oman elinkeinojen kehittämisorganisaation Haukiputaan Kehitys Oy:n avulla. Työllisyys saatiinkin laskemaan alle 10 %:n, mutta kuluvan vuoden aikana työttömyys nousi hetkellisesti jopa 14 %:iin. Suuntaus oli sama koko seudulla ja näyttää myös vaihtelevan vuoden sisällä varsin voimakkaasti. Lokakuun tilastoissa Haukiputaan työttömyysaste oli 12,7 %, Oulun 12,2 % ja koko Pohjois-Pohjanmaan 11,8 %. Tilanne tullee jatkumaan haasteellisena koko suunnittelujakson ajan. Kunta on työllisyystilanteen kehitystä linjatessaan asettanut pitkän tähtäimen tavoitteekseen työpaikkaomavaraisuuden nostamisen 75 %:iin, jonne on vielä varsin reilusti matkaa. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitysnäkymät Talous on ollut varsin turbulentti koko vuoden 2009 ajan. Poikkeuksellisen epävarmuuden aiheutti USAsta levinnyt rahoitusmarkkinoiden kriisi, jonka vaikutukset siirtyivät myös reaalitalouteen. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Ennusteet ovat vaihdelleen vuoden aikana ja erityisesti alkuvuonna kuultiin pelkästään huonoja uutisia taloudesta ja sen kehittymisestä. Viime aikoina on jo annettu hiukan positiivisempia uutisia talouden suunnasta ja useammat talouskehityksen mittarit näyttävät talouden suunnan muuttuneen viimeistään vuoden kolmannella neljänneksellä. Toisaalta osa toimialoista näyttää edelleen kärsivän taloustilanteesta ja lisää lomautuksia ja YT-neuvotteluja on käynnissä kaiken aikaa. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Rahamarkkinoiden tilanne on kuntien osalta ollut toisaalta myös positiivinen. Korkokehitys on ollut erittäin myönteinen ja toistaiseksi lainaa on ollut vielä hyvin tarjolla kilpailukykyisin ehdoin. Valtionvarainministeriö ennustaa, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Elpymisen vaikutukset tuntuvat Suomessa kohtalaisen hitaasti. Vaikka tuotannon jyrkin supistumiskierre on takanapäin, kansantalous supistuu meillä tänä vuonna 6 % ja kasvaa ensi vuonna vain vähän. Inflaatio oli lokakuussa ennätyksellisen alhaalla -1,5 %:ssa. Työttömyys jatkaa kasvuaan. Julkinen talous heikkenee voimakkaasti. Julkisen talouden nettoluotonannon ennustetaan kääntyvän alijäämäiseksi ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja laskevan -4,5 prosenttiin kokonaistuotannosta v. 2010. Kunnallistalous Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskol- 3
la parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle 2010. Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan 181 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan vuodelle 2010. Korotus on 0,25 ja 1,50 prosenttiyksikön välillä. Korkein tuloveroprosentti on 21 ja sitä sovelletaan 17 kunnassa. Kaikkiaan 126 kunnan veroprosentti on 20 tai enemmän. Yleisin tuloveroprosentti on 19,50 ja se koskee asukkaita 68 kunnassa. Keskimääräinen veroprosentti nousee lähes 0,4 prosenttiyksikköä 18,98 prosenttiin. Veroprosentin noususta huolimatta keskimääräinen kunnallisverotus koko maassa kevenee hieman, sillä kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset keventävät verotaakkaa koko maan tasolla yhteensä 375 miljoonaa euroa. Korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa 320 miljoonaa. Verovähennykset korvataan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä. Verovähennysten ja talouden heikon kehityksen vuoksi kunnallisveron tuotto kuitenkin alenee ensi vuonna, vaikka veroprosentit nousevat. Pahimpien skenaarioiden mukaan veroprosentit saattavat lähivuosina nousta ratkaisevasti. Ensi vuosikymmenen puolivälissä kunnallisveroprosentti voi olla ylimmillään jopa 24 25 prosenttia, ellei kuntien menojen kasvua saada olennaisesti hidastettua. Vuosi 2010 on kuntien ja niiden järjestämien hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta vaikea suurista verojen korotuksista huolimatta. Kuntien väliset talouserot pysyvät suurina. Haukiputaan talouskehitys Haukiputaan kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Käytännössä kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottaminen 2005-2007 ohjelman. Ohjelman toteuttamiseksi valtuusto on hyväksynyt joukon konkreettisia kehittämishankkeita. Kehittämishankkeiden tavoitteena on rakenteellisin uudistuksin, tuottavuuden lisäyksin ja tuloperustetarkistuksin tasapainottaa kunnan talous. Osana talouden tasapainottamista kunta sai harkinnanvaraista rahoitusavustusta 1,57 M vuonna 2005 ja 0,9 M vuonna 2006. Näyttäisi siltä, että talouden tasapainottamisen hyväksi tehdyt toimenpiteet ja linjakas budjettikuri ovat tuottamassa niitä tuloksia, mitä ohjelmalla haettiinkin. Alijäämän kattaminen käynnistyi hyvin vuoden 2007 ylijäämän ansiosta ja vuoden 2008 ennakoitua reilusti suurempi ylijäämä mahdollisti vanhojen alijäämien kattamisen ennakoitua nopeammassa aikataulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhoista alijäämistä on saatu katettua hieman yli puolet. Tämä näyttäisi mahdollistavan sen, että alijäämät saataneen katettua ennakoidussa tahdissa, viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Kriittistä on tietysti jo meneillään oleva taantumavuosi ja sen vaikutukset verotuloihin. Haukiputaallakin pahimmillaan yhteisöverokertymä oli pahimmillaan noin 70 % pienempi verrattuna edellisen vuoden kertymään. Verokertymä on kuitenkin hiukan toipunut johtuen erityisesti val- 4
tion päätöksestä, jolla yhteisöveron tuloutusta kunnille muutettiin. Tässä vaiheessa vuotta Haukiputaan yhteisöverokertymä näyttäisi olevan noin 30 % pienempi kuin viime vuonna. Yhteisöverokertymä on Haukiputaalla suhteessa varsin pieni, jonka johdosta myös koko verotulokertymä näyttää ehkä hiukan valoisammalta kuin useampien muiden kuntien ja erityisesti suurten kaupunkien osalta. Myös väestön kasvu ja keskimääräisen tulotason jatkuva nousu 2000-luvulla vaikuttaa asiaan. Marraskuun tilityksen jälkeen kokonaisverotulojen kasvu on vuoteen 2008 verrattuna 3,1 %. Koko vuoden osalta kasvun voi ennustaa olevan vähintään 2 %. Tämä on huomattavan paljon parempi kuin Kuntaliiton ennustekehikon mukainen -0,5 %. Verotulojen poikkeuksellisen positiivisen kehityksen kääntyminen on kuitenkin ilmeistä. Kohtuulliset verotulot ja hyvin pitänyt budjetti näyttävät tuottavan noin 2,5 M ylijäämän vuodelle 2009. Kustannustason nousu on pysähtynyt ja on hyvin todennäköistä, että tulevat palkkaratkaisut ovat varsin maltillisia. Tässä taloustilanteessa ehdottoman tärkeää on menokehityksen pitäminen hallinnassa. Taloussuunnitelma ja talouden tasapainotus Kunnanhallitus (1.6.09 140) ja valtuusto (9.6.2009 59) antoi talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman 2011-2012 laadintaohjeet ja aikataulutuksen hallintokunnille. Ohjeita on valmisteluprosessin kuluessa päivitetty kunnanjohtoryhmässä. Ohjeet olivat seuraavat: -vastuualueittainen nettokasvu voi olla korkeintaan 2,5 % vuodelle 2010 ja suunnitelmavuosille 3 %. -verotulot Kuntaliiton ennustekehikon mukaan (v. -09 kasvu -0.5%, 1,2 % vuodelle 2010, 3,5 % vuodelle 2011 ja 4,5% vuodelle 2012) -valtionosuudet 5,5 % -taloussuunnitelmavuosien ennustetaan olevan noin 2 M ylijäämäisiä -investointien raami tuodaan päätettäväksi 21.9. kunnanhallitukselle ja 28.9. kunnanvaltuustolle. - suunnittelukierroksen tavoitteena on parantaa strategista suunnittelua, konsernijohtamista ja koko suunnittelukauden talouskehityksen hallintaa -suunnittelua ja seurantaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 aloitetun välitilinpäätöskäytännön avulla. Välitilinpäätöksiä tehdään vuonna 2010 kolme kuten kuluvanakin vuonna. Niissä arvioidaan ja raportoidaan euromääräisen kehityksen lisäksi toiminnallisia tavoitteita. Myös konserniyhtiöt ovat mukana. Johtoryhmä on käsitellyt taloussuunnitelmaa sekä käyttötalouden että investointien osalta lähes jokaisessa syksyn kokouksessa ja pitänyt aiheesta myös seminaarin. Suunnittelun kuluessa kasvuprosentteja ja kasvun jakautumista vastuualueiden välillä hiottiin ja lopullinen toimintatuottojen kasvu on 4,9 %, toimintakulujen kasvu 3,7 % ja nettokasvu 3,4 %. Verotulojen osalta on ennakoitu, että vuoden 2010 kokonaisverokertymä on TA09 verrattuna -1 % (E09-1,7 %), 3,6 % vuodelle 2011 ja 3,7 % vuodelle 2012. Ennusteet perustuvat vuoden 2009 toteumaan sekä Kuntaliiton antamaan verotulokehikkoon sekä kiinteistöverotulojen korotuksen arvioituun lisätuottoon. -Elinkaarimallin käyttämistä Haukiputaalla käsiteltiin KH 12.10 227 ja KV 12.10 82 sekä 26.10. 85. Valmistelutyöhön on sisältynyt valtuuston ja johtoryhmän talousseminaarit. Budjetin valmisteluvaihetta ja pääkohtia on myös raportoitu hallitukselle. Näiden tuloksena ja talouden taantumasta johtuen kunnan talouden tasapainottamisohjelman 2005-2007 yhteydessä hyväksytyt kehityslinjaukset ovat hiukan hioutuneet, mutta lopputuleman lasketaan toteutuvan ennakoidussa tahdissa viimeistään vuonna 2012. KuntaL 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uusia tasapainottamissäännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran laadittaessa kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007 ja sitä seuraaville vuosille 5
Talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman 2011-2012 linjausten tavoitteena on, että talous on vuoden 2010 tilinpäätöksessä tulokseltaan noin 1,7 M, 1 M vuonna 2011 ja 2 M vuonna 2012. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuoden 2012 tilinpäätöksessä olisi jo kumulatiivista ylijäämää noin 1,6 miljoonaa euroa. Valtuusto kävi vuoden 2009 aikana perusteellisen, vuoteen 2016 ulottuvan strategiaprosessin, joka käsiteltiin kunnanhallituksessa 2.11. 238 ja kunnanvaltuustossa 9.11. 90. Strategia sisälsi sekä vision, arvot että BSC-korttien avulla määritellyt strategiset päämäärät. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavasti: Käyttötalousosa Vastuualueiden ulkoiset- ja sisäiset nettomenot (tilikauden yli-/alijäämä) sekä tuloskortit, vesihuoltolaitoksen osalta tuottovaatimus. kunta ei lomauta eikä irtisano henkilökuntaansa tuotannollisista ja taloudellisista syistä vuonna 2010 Investointiosa Vastuualueiden investointimenot ja -tulot. Vastuu määrärahan riittävyydestä on sillä vastuualueella, joka päättää myönnetyn määrärahan ja tuloarvion käytöstä. Elinkaarimallin käytöstä tehdään lopullinen päätös kilpailutuksen jälkeen. Kilpailutus päättyy heinäkuun loppuun mennessä. Elinkaarimallissa selvitettävät kohteet on määritelty osana investointiohjelmaa. Rahoitusosa Nettolainanotto RAPORTOINTI Tarkemmat ohjeet talousarvioraportoinnista ovat sisäisen valvonnan ohjeissa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja kunnanhallitukselle sekä euromääräisten että laadullisten tavoitteiden osalta välitilinpäätösten yhteydessä. Välitilinpäätökset tehdään ajanjaksoilta: VTP I tammi-huhtikuu, VTP II touko-elokuu ja varsinainen tilinpäätös koko vuodelta, joiden avulla tuotettuja ennakkotietoja voidaan käyttää vuoden 2011 talousarviota valmisteltaessa ns. pohjalukuina. Mainittu minimiraportointi koskee koko kuntakonsernia. Vastuualueiden on raportoitava lautakunnille vähintään mainitun minimiraportoinnin edellyttämällä tavalla. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja poikkeamiin reagointi kuuluu kaikille kunnan toimielimille ja tilivelvollisille viranhaltijoille. EU-hankkeisiin on alustavasti varattu n. 100 000 euroa kunnan rahoitusosuutena. Ko. omarahoitusosuuden käyttämisestä ja hankkeisiin mukaan lähdöstä päätetään kunnanhallituksessa aina erikseen ja tapauskohtaisesti. Menettely koskee myös seudullisia kehittämishankkeita. Kuntien omarahoitusosuudet vaihtelevat EUrahoitteisissa hankkeissa ohjelmasta ja toimenpidekokonaisuudesta riippuen. Kehittämishankkeiden vaikuttavuus on välillinen ja lähtökohtana on, että ne vaikuttavat mm. uusien tai säilyvien työpaikkojen muodossa tai yhteisö- ja muiden verotulojen kasvuna tai ratkaisevana rahoitusosuutena investointiin, joka tuo lisäarvoa toimintaympäristöön ja sitä kautta edistää palvelu- tai yritystoimintaa tulevina vuosina. Henkilöstösuunnitelma Talousarviovuosi 6
Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % TS2011 Kasvu% TS2012 Kasvu% KUNTA VTP II TA09/TA10 TA10/TS11 TS11/TS12 Myyntituotot 6 231 188 6 309 250 6 307 389 6 422 055 1,8 % 6 550 496 2,0 % 6 681 506 2,0 % Maksutuotot 3 216 449 3 778 940 3 327 319 3 755 570 0,6 % 3 793 126 1,0 % 3 831 057 1,0 % Tuet ja avustukset 1 473 612 1 262 030 1 362 700 1 606 800 27,3 % 1 928 160 20,0 % 2 255 947 17,0 % Muut toimintatuotot 9 763 632 10 405 880 10 296 039 11 037 554 6,1 % 11 699 807 6,0 % 12 401 796 6,0 % TOIMINTATUOTOT 20 684 881 21 756 100 21 293 447 22 821 979 4,9 % 23 971 589 5,0 % 25 170 306 5,0 % Henkilöstökulut 42 122 792 45 647 593 43 931 919 46 244 377 1,3 % 47 400 486 2,5 % 48 585 499 2,5 % Palvelujen ostot 29 096 331 30 125 651 30 460 124 31 465 989 4,4 % 32 409 969 3,0 % 33 382 268 3,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 112 449 5 026 772 5 229 712 5 115 885 1,8 % 5 141 464 0,5 % 5 167 172 0,5 % Avustukset 6 426 770 6 175 770 7 031 653 6 623 650 7,3 % 6 921 714 4,5 % 7 233 191 4,5 % Muut toimintakulut 9 058 509 9 871 297 9 588 113 11 008 707 11,5 % 11 559 142 5,0 % 12 137 099 5,0 % TOIMINTAKULUT 91 816 851 96 847 083 96 241 521 100 458 608 3,7 % 103 432 776 3,0 % 106 505 229 3,0 % Liikelaitos Haukiputaan Vesi 100 000 110 000 110 000 120 000 120 000 120 000 TOIMINTAKATE 71 031 970 74 980 983 74 838 074 77 516 629 3,4 % 79 341 187 2,4 % 81 214 923 2,4 % Verotulot 50 941 683 51 584 917 51 951 000 51 059 000 1,0 % 52 919 000 3,6 % 54 877 000 3,7 % Valtionosuudet 27 301 138 28 774 083 28 432 083 30 670 000 6,6 % 31 914 000 4,1 % 33 669 000 5,5 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 101 414 90 000 49 000 49 000 45,6 % 49 000 0,0 % 49 000 0,0 % Muut rahoitustuotot 198 343 186 000 151 174 200 000 7,5 % 200 000 0,0 % 200 000 0,0 % Korkokulut 1 625 248 1 685 000 1 450 000 1 450 000 13,9 % 1 546 000 6,6 % 1 654 000 7,0 % Muut rahoituskulut 7 181 0 55 000 89 000 100,0 % 89 000 0,0 % 89 000 0,0 % Rahoitustuotot ja kulut 1 332 672 1 409 000 1 304 826 1 295 000 8,1 % 1 386 000 7,0 % 1 494 000 7,8 % VUOSIKATE 5 878 179 3 959 017 4 240 183 2 917 371 26,3 % 4 105 813 40,7 % 5 837 077 42,2 % Suunnitelman mukaiset poistot 2 782 748 2 681 465 2 881 465 2 857 102 6,6 % 3 212 000 12,4 % 3 950 000 23,0 % Poistot ja arvonalentumiset 2 782 748 2 681 465 2 881 465 2 857 102 6,6 % 3 212 000 12,4 % 3 950 000 23,0 % Satunnaiset tuotot 1 193 729 Satunnaiset kulut 15 256 Satunnaiset erät 1 178 473 TILIKAUDEN TULOS 4 273 903 1 277 552 1 358 718 60 269 95,3 % 893 813 1383,0 % 1 887 077 111,1 % Poistoeron muutos 157 477 157 477 157 477 157 477 0,0 % 157 477 0,0 % Varausten muutos 1 000 000 1 500 000 100,0 % Varausten ja rahastojen muutos 157 477 1 157 477 1 657 477 157 477 90,5 % 157 477 0,0 % TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 4 431 381 1 277 552 2 516 195 1 717 746 34,5 % 1 051 290 38,8 % 2 044 554 94,5 % KUMULATIIVINEN YLI /ALIJÄÄMÄ 5 707 000 3 190 805 1 473 059 421 769 1 622 785 7
KESKUSHALLINTO Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % VTP II TA09/TA10 Myyntituotot 12 169 1 189 Maksutuotot 79 455 Tuet ja avustukset 313 581 302 330 120 000 509 250 68,4 Muut toimintatuotot 15 600 8 100 116 192 7 600 6,2 TOIMINTATUOTOT 341 429 310 430 237 836 516 850 66,5 Henkilöstökulut 500 082 506 300 565 172 448 650 11,4 Palvelujen ostot 2 949 008 3 102 235 2 879 340 3 225 660 4 Aineet, tarvikkeet ja ta 26 159 17 800 20 233 18 300 2,8 Avustukset 307 803 308 200 294 517 303 200 1,6 Muut toimintakulut 216 672 208 350 218 350 720 831 246 TOIMINTAKULUT 3 999 724 4 142 885 3 977 612 4 716 641 13,8 TOIMINTAKATE 3 658 295 3 832 455 3 739 776 4 199 791 9,6 VUOSIKATE 3 658 295 3 832 455 3 739 776 4 199 791 9,6 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 3 658 295 3 832 455 3 739 776 4 199 791 9,6 Kunnanhallituksen päätöksellä (16.11.09 253) yleinen työllistäminen siirrettiin perusturvapalveluista keskushallintoon määrärahoineen (netto 314 101 ). Ilman siirtoa kasvu 1,4 %. HALLINTOPALVELUT Myyntituotot 3 048 798 3 182 800 3 050 516 3 350 876 5,3 Maksutuotot 28 663 27 600 27 600 28 600 3,6 Tuet ja avustukset 43 860 21 000 23 435 73 700 251 Muut toimintatuotot 1 224 930 1 118 600 1 061 332 1 176 500 5,2 TOIMINTATUOTOT 4 346 251 4 350 000 4 162 883 4 629 676 6,4 Henkilöstökulut 2 907 344 3 150 091 2 872 639 3 317 243 5,3 Palvelujen ostot 477 988 612 889 547 502 724 416 18,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 023 833 987 762 1 029 353 991 714 0,4 Muut toimintakulut 377 756 409 930 409 930 430 067 4,9 TOIMINTAKULUT 4 786 920 5 160 672 4 859 424 5 463 440 5,9 TOIMINTAKATE 440 670 810 672 696 541 833 764 2,8 Rahoitustuotot ja kulut 95 4 855 VUOSIKATE 440 575 810 672 701 396 833 764 2,8 Suunnitelman mukaiset poistot 100 421 86 200 160 041 70 200 18,6 Satunnaiset erät 300 998 TILIKAUDEN TULOS 239 997 896 872 861 437 903 964 0,8 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 239 997 896 872 861 437 903 964 0,8 8
PERUSTURVAPALVELUT Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % Myyntituotot 1 210 993 1 177 200 1 255 061 1 125 350 4,4 Maksutuotot 2 951 134 3 465 040 3 094 897 3 460 270 0,1 Tuet ja avustukset 892 791 828 700 964 060 854 650 3,1 Muut toimintatuotot 550 568 388 820 426 720 401 294 3,2 TOIMINTATUOTOT 5 605 485 5 859 760 5 740 738 5 841 564 0,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 20 210 590 22 485 180 21 208 636 22 246 139 1,1 Palvelujen ostot 21 776 770 22 446 843 22 971 499 23 521 525 4,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 971 482 872 490 919 772 903 880 3,6 Avustukset 5 764 196 5 493 370 6 298 052 5 941 000 8,1 Muut toimintakulut 2 843 490 3 187 444 3 114 740 3 372 910 5,8 TOIMINTAKULUT 51 566 529 54 485 327 54 512 699 55 985 454 2,8 TOIMINTAKATE 45 961 043 48 625 567 48 771 961 50 143 890 3,1 VUOSIKATE 45 961 043 48 625 567 48 771 961 50 143 890 3,1 Poistot ja arvonalentumiset 191 678 216 400 203 957 276 417 27,7 TILIKAUDEN TULOS 46 152 721 48 841 967 48 975 918 50 420 307 3,2 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 46 152 721 48 841 967 48 975 918 50 420 307 3,2 Kunnanhallituksen päätöksellä (16.11.09 253) yleinen työllistäminen siirrettiin perusturvapalveluista keskushallintoon määrärahoineen (netto 314 101 ). Ilman siirtoa kasvu 3,9 %. SIVISTYSPALVELUT Myyntituotot 389 073 352 500 350 623 425 429 20,7 Maksutuotot 127 819 161 900 94 367 166 900 3,1 Tuet ja avustukset 147 981 76 100 240 205 135 400 77,9 Muut toimintatuotot 56 675 77 860 60 678 69 260 11 TOIMINTATUOTOT 721 549 668 360 745 873 796 989 19,2 Henkilöstökulut 14 489 194 15 059 472 15 059 472 15 838 445 5,2 Palvelujen ostot 2 445 862 2 625 884 2 591 649 2 668 588 1,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 808 058 860 460 900 127 760 691 11,6 Avustukset 294 806 313 000 369 084 318 250 1,7 Muut toimintakulut 4 930 375 5 381 488 5 351 507 5 715 399 6,2 TOIMINTAKULUT 22 968 295 24 240 304 24 271 839 25 301 373 4,4 TOIMINTAKATE 22 246 747 23 571 944 23 525 966 24 504 384 4 VUOSIKATE 22 246 747 23 571 944 23 525 966 24 504 384 4 Poistot ja arvonalentumiset 190 192 177 465 177 465 177 285 0,1 TILIKAUDEN TULOS 22 436 939 23 749 409 23 703 431 24 681 669 3,9 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 22 436 939 23 749 409 23 703 431 24 681 669 3,9 9
TEKNISET PALVELUT Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % Myyntituotot 1 570 155 1 596 750 1 650 000 1 520 400 4,8 Maksutuotot 108 754 124 400 110 000 99 800 19,8 Tuet ja avustukset 75 400 33 900 15 000 33 800 0,3 Muut toimintatuotot 7 915 859 4 963 100 4 927 129 5 319 000 7,2 TOIMINTATUOTOT 9 670 168 6 718 150 6 702 129 6 973 000 3,8 Henkilöstökulut 4 015 583 4 446 550 4 226 000 4 393 900 1,2 Palvelujen ostot 1 446 703 1 337 800 1 472 000 1 325 800 0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 282 917 2 288 260 2 360 227 2 441 300 6,7 Avustukset 59 964 61 200 70 000 61 200 Muut toimintakulut 686 601 684 085 493 700 769 500 12,5 TOIMINTAKULUT 8 491 769 8 817 895 8 621 927 8 991 700 2 TOIMINTAKATE 1 178 399 2 099 745 1 919 798 2 018 700 3,9 VUOSIKATE 1 178 399 2 099 745 1 919 798 2 018 700 3,9 Poistot ja arvonalentumiset 2 300 457 877 550 929 000 981 200 11,8 TILIKAUDEN TULOS 1 122 058 2 977 295 2 848 798 2 999 900 0,8 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 1 122 058 2 977 295 2 848 798 2 999 900 0,8 TOIMINNAN RAHOITUS Muut toimintatuotot 3 849 400 3 703 988 4 063 900 5,6 TOIMINTATUOTOT 3 849 400 3 703 988 4 063 900 5,6 Palvelujen ostot 1 866 Muut toimintakulut 3 615 114 TOIMINTAKULUT 3 615 1 980 TOIMINTAKATE 3 615 3 849 400 3 705 968 4 063 900 5,6 10
KUNTA Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 6 231 188 6 309 250 6 307 389 6 422 055 1,8 Maksutuotot 3 216 449 3 778 940 3 327 319 3 755 570 0,6 Tuet ja avustukset 1 473 612 1 262 030 1 362 700 1 606 800 27,3 Muut toimintatuotot 9 763 632 10 405 880 10 296 039 11 037 554 6,1 TOIMINTATUOTOT 20 684 881 21 756 100 21 293 447 22 821 979 4,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 42 122 792 45 647 593 43 931 919 46 244 377 1,3 Palvelujen ostot 29 096 331 30 125 651 30 460 124 31 465 989 4,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 112 449 5 026 772 5 229 712 5 115 885 1,8 Avustukset 6 426 770 6 175 770 7 031 653 6 623 650 7,3 Muut toimintakulut 9 058 509 9 871 297 9 588 113 11 008 707 11,5 TOIMINTAKULUT 91 816 851 96 847 083 96 241 521 100 458 608 3,7 Liikelaitos Haukiputaan Vesi 100 000 110 000 110 000 120 000 TOIMINTAKATE 71 031 970 74 980 983 74 838 074 77 516 629 3,4 Verotulot 50 941 683 51 584 917 51 951 000 51 059 000 1 Valtionosuudet 27 301 138 28 774 083 28 432 083 30 670 000 6,6 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 101 414 90 000 49 000 49 000 45,6 Muut rahoitustuotot 198 343 186 000 151 174 200 000 7,5 Korkokulut 1 625 248 1 685 000 1 450 000 1 450 000 13,9 Muut rahoituskulut 7 181 55 000 89 000 100 Rahoitustuotot ja kulut 1 332 672 1 409 000 1 304 826 1 295 000 8,1 VUOSIKATE 5 878 179 3 959 017 4 240 183 2 917 371 38,4 Suunnitelman mukaiset poistot 2 782 748 2 681 465 2 881 465 2 857 102 6,6 Poistot ja arvonalentumiset 2 782 748 2 681 465 2 881 465 2 857 102 6,6 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 1 193 729 Satunnaiset kulut 15 256 Satunnaiset erät 1 178 473 TILIKAUDEN TULOS 4 273 903 1 277 552 1 358 718 60 269 95,3 Poistoeron muutos 157 477 157477 157 477 100 Varausten muutos 1 000 000 1 500 000 100 Varausten ja rahastojen muutos 157 477 1 157 477 1 657 477 100 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 4 431 381 1 277 552 2 516 195 1 717 746 34,5 11
SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % VTP II TA09/TA10 KESKUSHALLINTO 3 658 295 3 832 455 3 739 776 4 199 791 9,6 HALLINTOPALVELUT 239 997 896 872 861 437 903 964 0,8 PERUSTURVAPALVELUT 46 152 721 48 841 967 861 437 50 420 307 3,2 SIVISTYSPALVELUT 22 436 939 23 749 409 23 703 431 24 681 669 3,9 TEKNISET PALVELUT 1 122 058 2 977 295 2 848 798 2 999 900 0,8 Kunnanhallituksen päätöksellä (16.11.09 253) yleinen työllistäminen siirrettiin perusturvapalveluista keskushallintoon määrärahoineen (netto 314 101 ). Ilman siirtoa kasvu KH 1,4 %, PETUPA 3,9%. Tunnusluvut Haukipudas TP 2008 TA 2009 E 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Asukasluku vuoden lopussa 18 371 18 746 18 591 18 870 19 153 19 441 Vuosikate, /asukas 320 211 228 155 214 300 Vuosikate, % poistoista 211,2 147,6 147,2 102,1 127,8 147,8 Toimintatuotot/toimintakulut, % 22,5 22,5 22,1 22,7 23,2 23,6 Kumulatiivinen ylijäämä/alijäämä, 1000 5 707 4 401 3 191 1 473 422 1 623 Omavaraisuus % 40 41 42 39 37 38 Kassavarat, 1000 840 840 840 840 840 840 Kassavarojen riittävyys, pv 3 3 3 3 3 3 Nettoinvestoinnit /asukas 370 736 527 537 1148 347 Investointien tulorahoitus % 75 52,5 43,3 34,4 42,8 126,2 Lainakanta 1000, emo 41092 44563 46949 54767 63373 66216 Lainat /asukas, emo 2 237 2 377 2 525 2 902 3 309 3 406 Lainakanta 1000, konserni 76379 86379 75065 80883 88089 89532 Lainat /asukas, konserni 4 158 4 608 4 038 4 286 4 599 4 605 Suhteellinen velkaantuneisuus % 63 72 63 73 80 88 Lainanhoitokate 1,2 1,01 1,63 1,26 1,59 2,07 12
TULOSKORTIT 2010 Kunnanhallitus: Asiakas ja kuntalainen Strategiset päämäärät Asiakaslähtöisyys Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kriittiset menestystekijät Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti resurssien puitteissa Sähköisen asioinnin kehittäminen Ennaltaehkäisevä työote Mittarit ja tavoitetasot Asiakastyytyväisyys Palvelutarpeiden ennakointi, arviointi ja palveluiden kehittäminen Osallistutaan seudulliseen kehittämiseen ja käyttöönottoon joka toimialalla Kunnan poikkihallinnollinen hyvinvointiohjelma 2010 Vastuutaho jory jory jory jory Asukasaktiivisuuden tukeminen Turvallinen ja viihtyisä kasvu- ja asuinympäristö Asukkaiden osallistuminen ja vuorovaikutus Kuntalaisten hyvinvointi Toimialakohtaiset hyvinvointisuunnitelmat 2010 2011 Turvallisuussuunnitelman päivittäminen 2012 jory jory Asuntopolitiikan laatiminen 2010 jory,simppulanhaka Kuntalaispalautteet jory Kuulemistilaisuudet, palautekanavat, jory kyläyhdistysten aktiivisuus Kuntalaisen rooli oman hyvinvoinnin hallinnassa kh, jory vahvistuu 13
Kunnanhallitus: Vetovoimaisuus ja elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Kunnan hallittu kasvu Suunnitelmallinen maankäyttö Luovutettavien tonttien määrä kh (asumiseen ja yrittämiseen) päätetään vuosittain Vuokra-asuntotarjonta jory, Simppulanhaka IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten jory analysointi) Taloudellinen yhteiskuntarakennosin Rakentamista ohjataan pää- kh, jory, tekninen ltk yhdyskuntarakennetta täydentävällä sekä kylien kehittämistä tukevalla, ajantasalla olevalla asema- ja osayleiskaavoituksella Optimaalinen väestönkasvu Asukasluvun kasvu ka 1,5 % kh, jory, tekninen ltk Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja aktiivinen kehittäminen Yhteisöllinen elinympäristö Verkostoituminen Vetovoimaiset yrityspuistot /vuosi Haukiputaan Kehitys Oy:n aktiivinen toiminnan tehostaminen kansallisesti ja kansainvälisesti Yrityspuistojen laatu, yritysten määrä, työpaikkojen lisääntyminen Kh, Haukiputaan Kehitys Kh, Haukiputaan Kehitys Kunnan elinkeinopolitiikassa Elinkeinostrategian päivittäminen Kh, HK, jory onnistuminen 2010 ja toteuttaminen Yhteisöverojen kehitys Kh,jory Työllisyyden kehitys Kh, jory, HK Oulun seudun vetovoima Koulutetun työvoiman saatavuus Kh Hyvät ja riittävät peruspalvelut Nopea reagointi muuttuvaan Kh, jory tarpeeseen Hyvä julkisuuskuva Yritysbarometri jory, Kehitys Hyvät liikenneyhteydet Erilaisia tarpeita palvelevat Kh, jory liikenneverkostot Joukkoliikenne Kh, jory Kevyenliikenteen verkostot Kh, jory Monipuoliset harrastus- ja kokoontumismahdollisuudet Liikuntapaikkojen määrä, laatu Sivistysjohtaja ja käyttö Kulttuuripalvelujen määrä, laatu Sivistysjohtaja, Kii- ja käyttö minkijoen Opisto Monipuolinen käyttö kaikki Suunnitteluun osallistuminen jory Luonnonläheisyyden hyödyntäminen Suunnitelmat ja toteuttaminen jory kunnan kehittämisessä Vetovoimainen kuntakeskus Keskustan kehittämissuunnitelman kh, jory laatiminen ja toteutta- minen 14
Kunnanhallitus: Henkilöstö ja johtaminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Hyvinvoiva ja motivoitunut Koulutusmäärärahat/1,0 % palkkakustannuksista henkilöstö Henkilöstön osaamisen, jaksamisen ja saatavuuden turvaaminen Osaava esimies- ja alaistoiminta Työyhteisön hyvinvointi ja terveellinen työympäristö Hyvä työnantajaimago Palkkavertailut/seudullisesti kilpailukykyinen ja paikallisesti oikeudenmukainen palkkaus Henkilöstöohjelma 2011 13/ muuttuvien palvelutarpeiden ja henkilöstöresurssien yhteensovittaminen Palkitseminen/ palkitsemisjärjestelmien kehittäminen ja pilotointi 360-asteen mittaus/palaute joka toinen vuosi Tyhy-indeksi/kehityskeskustelut 100 % Henkilöstöraportti/henkilöstöraportin hyödyntäminen (sairaspoissaolot jne.) Tyhy-indeksi/parempi kuin edellisenä vuonna Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset/useampia kuin edellisenä vuonna Työhyvinvointiohjelma/th-ohjelman päivittäminen Kysely/tehdään ensimmäisen kerran 2010 Pätevien toimen- ja viranhakijoiden määrä/vähintään 10 hakijaa/vakanssi Hyvä johtaminen Johtamisen johtaminen Johtamisen mallintaminen/toimitaan nuottien mukaan Luottamushenkilöjohtamisen parhaat käytännöt/benchmarkkaus +koulutus Toimivat johtamisjärjestelmät kh, henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö jory henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö esimiehet henkilöstöpäällikkö, esimiehet esimiehet henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö kh,jory henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö 360-asteen kysely/lähiesimiesten henkilöstöpäällikkö tukeminen ja kannustaminen Luottamushenkilötyön arviointi/ luottamushenkilön taitokehikko henkilöstöpäällikkö Johtamisjärjestelmän tarkistaminen/mitä hajautetaan, mitä keskite- jory tään Johtamista ohjaavat mittarit/strategian mukaisten mittareiden laatiminen jory 15
Kunnanhallitus: Rakenteet ja palveluprosessit Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Taloudellinen yhdyskuntarakenne Maa- ja elinkeinopolitiikan hal- Elinkeinopoliittisten ohjelmien Kh, HK ja palveluverkko littu toteuttaminen uudistaminen 2010 Maapoliittisen ohjelman uudistaminen 2011 Kh, kaavoituspäällikkö Optimaalinen palveluverkko Palveluverkkoselvityksen tekeminen jory ja johtopäätösten toteut- taminen Yhteistyö palveluiden järjestämisessä/aktiivinen jory osallistuminen alueellisen palveluverkon kehittämiseen Toimivat ja asiakaslähtöiset Organisaatiorakenteen poikkihallinnollinen Ydinprosessien mallintaminen kh,jory palveluprosessit kehittäminen Palvelujen tuotteistaminen (aikataulu) kh,jory Organisaation kehittämistyön kh,jory käynnistäminen 2010 Uusi organisaatio toiminnassa kh,jory 2012 Uusien toimintamallien kehittä- kh,jory Vahva kolmas sektori (palvelujen tuottajana) Palvelujen kokonaisohjauksessa onnistuminen minen Kolmannen sektorin osuus työllistäjänä kasvaa Kolmannen sektorin rooli palveluntuottajana vahvistuu Palvelustrategian laatiminen ja toteuttaminen 2010 (jossa otetaan kantaa mm. yksityiseen ja 3.sektorin palvelutuotantoon) Johtamisjärjestelmän kehittäminen vastaamaan uutta organisaatiorakennetta 2011 kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory 16
Kunnanhallitus: Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Tasapainoinen ja Alijäämien kattaminen Ylijäämäiset tilinpäätökset jokaiselta tilikaudelta kh,jory kestävä kuntatalous Alijäämät katettu 2011 kh,jory Tulojen suotuisa kehitys Kunnallisveron keskimääräinen kasvu kh,jory strategiakaudella 5 % ja vero- % ennallaan Yhteisöverojen keskimääräinen kasvu 10 kh,jory % Elinkeinoelämä/yritysten nettomäärä kasvava kh,jory,hk ja taloudellinen tila vakaa Toimintamenojen kasvu vs. Vuosikate > 3 M ja ylijäämä > 1 M /v kh,jory verorahoituksen kasvu Velkaantuneisuus hallinnassa Alle 3000/asukas kh,jory Omavaraisuusasteen nostaminen Omavaraisuusaste 60 %/vuonna 2015 kh,jory Tarkoituksenmukaiset taksat Kiinteistöverot suhteessa seudun tason kh,jory ja maksut kanssa Taksat/nostoprosentti min 3 %/vuosi kh,jory Suunnittelun, ennustamisen Tilinpäätökset (ml. VTP) ja talousarvion kh, kk ja raportoinnin kehittäminen pitävyys/laatu, aikataulu, informatiivisuus Hallitut ja suunnitelmalliset investoinnit Suunnittelujärjestelmän toimivuus Riittävän pitkä aikajänne kh,jory Toimiva kuntakonserni ja omistajaohjaus Investointien onnistunut toteuttaminen Toimiva ohjeistus Säännönmukainen ja yhdenmukainen raportointi Tavoitteiden asettaminen Suunnitelman pitävyys Muutos/tilanneherkkyys Monipuoliset/kustannustehokkaat toteuttamistavat Tulorahoitus (katetaan 60 %) Omistajastrategia ja konserniohje/päivitetty, hyväksytty ja käytössä Raportoinnin onnistuneisuus ja informatiivisuus Tulostavoitteet (asetetaan euromääräisesti, konsernivelka alle 4000 /asukas) kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory 17
Hallintopalvelut: Asiakas ja kuntalainen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Asiakaslähtöisyys Langattoman panoulun Langattoman verkon kattavuus tietohallintopäällikkö laajentuminen kunnan toimipisteissä Langattoman panoulun tietohall.pääll. laajentuminen kunnan toimipisteissä Avoin ja ajantasainen tie- Ajankohtaiset tiedotteet kaikki dottaminen Asiakastyytyväisyys: Sisäinen ja ulkoinen palvelukyky ja -laatu Muutoksista tiedottaminen asiakaskyselyt reagointinopeus laadun parantaminen tuote-, kohde- ja asiakastuntemus yksiköiden esimiehet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen tuotetuntemuksen lisääminen, osallistutaan toimittajien esittelytilaisuuksiin Palveluiden käyttöaste Tuotetaan (käyttäjäpalaverissa) sovitut palvelut Sähköisten palvelujen laatu Ajantasaiset tiedot Internet sivuilla Sähköiset lomakkeet Sähköisten palvelujen lisääminen Viihtyisä kasvu ja asuinympäristö Toimiva ja turvallinen liikenneverkko Verkkolaskutuksen käyttöönoton laajentaminen, suoraveloituksen korvaaminen Maanrakennustöiden viimeistelyjen tason valvonta Liikenneympäristön toteuttaminen ennen tonttien rakentumista. ruokapalvelupäällikkö, materiaalisihteeri kunnansihteeri,kk toimistopäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö 18
Hallintopalvelut: Vetovoimaisuus ja elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Hyvä kuntakuva Ympäristön laatu Kyläkeskukset viihtyisiä ja toimivia kaavoituspäällikkö, kk, kj Kunnan hallittu kasvu Yhteisöllinen elinympäristö Suunnitelmallinen rakentaminen Kunnan kehityksen ennakointi Kaavoituksellinen valmius Riittävä ja monipuolinen kaavatonttireservi Toimiva ja taloudellinen liikenneverkko Rakentamista ohjataan pääosin yhdyskuntarakennetta täydentävällä sekä kylien kehittämistä tukevalla, ajantasalla olevalla asema- ja osayleiskaavoituksella Ajantasainen yleiskaavoitus Kaikki yleiskaavat oikeusvaikutteisia v. 2015 Hyvät tuulienergiatuotannon mahdollisuudet: Merialueen tuulivoimapuiston yleiskaavan hyväksyminen Seudullisen jätehuollon toimivuus: Jätekeskuksen yleiskaavan hyväksyminen Kysyntää vastaava tonttitarjonta Avattujen alueiden tehokas markkinointi Palvelukykyinen joukkoliikenne: Uudet kasvusuunnat ja lisärakentaminen joukkoliikennettä tukien Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet: Liikenneympäristö rakennettuna ennen tonttien rakentamista Vahtolan uuden asuinalueen tonttien kysyntä kh kaavoituspäällikkö kaavoituspäällikkö kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri maanmittausinsinööri maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö 19
Hallintopalvelut: Henkilöstö ja johtaminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Työtyytyväisyysindeksi Kunnan keskiarvoluku esimiehet, kk Työkyky ja jaksaminen Hyvä kunto ja motivaatio Sairauspoissaolot Työyhteisön hyvinvointikellon hyödyntäminen esimiehet, kk Hyvä johtaminen Sijaisuusjärjestelyt ja hiljaisen tiedon arvostus, kuunteleminen ja siirtäminen Resurssien riittävyys ja oikea kohdentaminen Ammattitaitoinen henkilöstö Perehdyttäminen Työnantajaimago Toimiva organisaatio Esimiestyön onnistuminen Toimiva vuorovaikutus Toimivat tiimit Tuloksellisuus Kehityskeskustelut ja palautteen anto Kehityskeskustelut Perehdyttäminen Työnkierto Hyvien käytäntöjen siirtäminen ja omaksuminen Sähköiset palvelupyynnöt Tehtävänkuvauksen tarkistaminen ja rajaaminen Työnjohdon kesken keskustelun jatkaminen Järkeistäminen, esim. asioinnin ja ajamisen keskittäminen Koulutuspäivät / henkilö Ammattitaidon ylläpitäminen Rekrytointien onnistuminen (myös erikoisosaaminen) Kehitysmyönteinen henkilöstö Positiivinen myönteinen asenne puheissa ja asenteissa Haasteellinen innostava vastuunjako Kannustava, avoin ja vuorovaikutteinen johtaminen Innostava ilmapiiri ja keskinäinen luottamus Kehityskeskustelut 1 krt / v uosi Esimiespalaverit 6 krt/ vuosi Kehittyvät työtehtävät esimiehet, kk esimiehet, kk esimiehet, kk esimiehet, kk esimiehet, kk esimiehet, kk 20