SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Y-tunnus 0176975-1 os. Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi TASEKIRJA 2013 VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
Sisällys
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginjohtajan katsaus Saarijärven kaupungin toimintavuosi 2013 jatkui koko kuntakenttää koskettavien muutosvoimien keskellä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus hallitsivat keskustelua, herättivät uusia kysymyksiä mutta antoivat myös aihetta uudelleen arviointeihin. Kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013. Sen mukaan kunnan tulee tiettyjen edellytysten täyttyessä toteuttaa yhdistymisselvitys. Kaupunginvaltuusto päätti 27.11.2013, että selvitysalueeksi tulee Äänekosken kaupunki ja Konneveden kunta, mahdollisesti myöhemmin Uurainen ja Laukaa. Varsinaiset yhdistymisselvitykset ajoittuvat vuodelle 2014. Toimintavuoden 2013 tilikauden tulos oli heikko, mutta parempi kuin ennustettiin. Vuoden 2013 talousarvio oli lähtökohtaisesti alijäämäinen 2,45 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksessä päästiin 1,58 miljoonan alijäämään. Tilivuoden toimintatulot ylittyivät 545 000 eurolla ja toimintamenot alittuivat noin 900 000 eurolla. Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on tappiollisen tuloksen jälkeen 6,461 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungilla on enää muutama vuosi aikaa oikaista taloutensa suuntaa ennen kuin kertynyt ylijäämä on kulutettu loppuun. Vuonna 2013 jatkettiin suunnitelmallista talouden tasapainotustyötä ja siinä myös onnistuttiin. Osana säästötoimenpiteitä kaupunginhallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena oli 1,0 1,25 miljoonan euron henkilöstösäästöt ja kaupungin henkilöstömäärän vähentäminen enintään 30-35 henkilötyövuodella. Yhteistoimintamenettelyn jälkeen valtuusto päätti talouden tasapainottamiskeinona eläköitymisten hyödyntämisen vuosina 2014 2016. Eläköitymisten hyödyntäminen tulee
vähentämään henkilöstömäärää yhteensä 36 henkilötyövuotta ja henkilöstömenoja 1,34 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Vuosi 2013 oli haastava niin talouden kuin johtamisen osalta. Toimintavuonna johtavista viranhaltijoista talous- ja hankintajohtaja sekä kaupunginjohtaja irtisanoutuivat viroistaan. Uusi talous- ja hankintajohtaja aloitti virassaan syyskuussa ja uusi kaupunginjohtaja valittiin virkaan kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.12.2013. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin valtaosin ja kaupungin peruspalvelutuotanto pystyttiin turvaamaan kohtuullisella tasolla. Toimintaympäristön muutokset ja talouden tasapainottamisvaateet ovat edellyttäneet henkilöstöltä joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Koko kaupunkikonsernin henkilöstö ansaitsee suuret kiitokset tilikauden ennakoitua paremmasta tuloksesta. Saarijärven kaupungissa palvelutarjonta supistui valtion toimijoiden osalta, kun verotoimisto ja TE-toimisto sulkivat toimipisteensä. Vuoden 2013 lopulla suunniteltiin yhteispalvelukeskuksen perustamista erillisessä hankkeessa korvaamaan valtion poistuvia palveluja. Työttömyysaste kasvoi huolestuttavan korkealle, 20,8 %:iin. Toisaalta yritysten määrä jatkoi kasvuaan (+ 14 kpl). Saarijärvellä oli vuoden lopussa yhteensä 775 yritystä. Majoitusvuorokausien määrä Saarijärven seudulla (yht.133 382 kpl) lisääntyi 1 %, toisin kuin maakunnassa keskimäärin. SSYP Kehitys Oy:n tekemän yritysbarometrin mukaan yritysten suhdannenäkymät ovat paranemassa. Julkisen talouden kestävyysvaje kohdistuu Saarijärven kaupunkiin myös jatkossa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja mahdolliset valtionosuuksien leikkaukset vähentävät palveluihin varattua rahoitusta. Toisaalta kaupungin sijainti ja koko antavat uusia mahdollisuuksia. Aktiivisuuden ja oma-aloitteisuuden merkitys korostuu. On tärkeää huomata ne kohdat, joissa itse voimme vaikuttaa Saarijärven tulevaisuuteen. Tarvitsemme sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa, että myös palvelurakenteen karsimista ja toimintojen supistamista. Huomio tulee kiinnittää sosiaali- ja terveydenhoitomenojen kasvun hidastamiseen tarkan taloudenpidon ja uusien toimintatapojen kautta. Saarijärvellä tarvitaan hyvää yhteistyötä niin yrityselämän, henkilöstön kuin luottamushenkilöidenkin kesken. Avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä talouden tasapainoon saattaminen ja kaupungin elinvoimaisuuden lisääminen on mahdollista. Hyvä yhteistyö mahdollistaa kaupungin vision saavuttamisen: Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Timo Rusanen Kaupunginjohtaja
1.2.2. Kaupungin hallinto PERUSTIETOA SAARIJÄRVEN KAUPUNGISTA Kaupungin perustaminen Saarijärven kunta on perustettu 1866. Kaupunkioikeudet Saarijärvi sai v. 1986. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kaupungin sijainti ja koko Saarijärven kaupunki sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa. Alueen tärkeimmät etäisyydet maanteitse mitattuna kaupungin pääkeskuksesta ovat: - Helsinki 340 km - Jyväskylä 65 km - Lähin reittiliikenteen lentokenttä Jyväskylä 45 km - Lähin merisatama, Kokkola 178 km - Lähin rautatieasema, Saarijärvi 1 km - Lähin valtatie, Vt 13 0 km Saarijärven keskusta on rakentunut Saarijärven, Pienen Lumperoisen ja Herajärven väliselle saarekkeelle. Kaupungin pinta-ala - kokonaispinta-ala 1422 km 2 - maapinta-ala 1255 km 2 - vesipinta-ala 167 km 2 Väestö Asukasluku 31.12. 1970 10.703 1980 10.489 1990 10.734 2000 10.494 2005 10.041 2006 9.959 2007 9.848 2008 9.787 2009 10.666 2010 10.580 2011 10.380 2012 10.258 2013 10.160 Väestön ikärakenne 31.12.2012 Ikäryhmä Miehiä Naisia Yhteensä % 0-14 762 739 1501 14,6 15-64 3220 2942 6162 60,1 65-1104 1491 2595 25,3 Yhteensä 5086 5172 10258 100,0
LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä TARKASTUSLAUTAKUNTA 4 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä OMISTAJAOHJAUKSEN JAOS- TO 7 jäsentä PÄÄLAUTAKUNNAT SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA 7 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 7 jäsentä LAIN EDELLYTTÄMÄT TOIMIELIMET KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5 jäsentä VAALILAUTAKUNNAT 2 kpl, 5 jäsentä VAALITOIMIKUNTA 2 kpl, 3 jäsentä KUNTIEN YHTEISET LAUTAKUNNAT POHJOISEN KESKI-SUOMEN MUSIIK- KIOPISTON JOHTOKUNTA 8 jäsentä SAARIJÄRVEN SEUDUN JÄTELAUTA- KUNTA 5 jäsentä
SAARIJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTO 2013 NIMI PUOLUE AMMATTI Puheenjohtajisto v. 2013 Tuominen Sami, pj Honkonen Petri, I vpj Nuopponen Kari, II vpj SDP Kesk. Kesk. Jäsenet Hackzell Asko Harju Eija Hyytiäinen Raimo Hänninen Kati Järvinen Esa Kallio Mikko Kankaanpää Tapani Kettunen Tuire Koskenlahti Arja Kotamäki Gunnar Kuorelahti-Juntunen Pulmu Lahtinen Aaro Lehtinen Harri Luotola Martti Mielonen Marko Mäenpää Pekka Ollikainen Hannu Piesanen Anu Pirttiniemi Riitta Rautjoki Jorma Rissanen Arto Ruunaniemi Jukka Siikaranta Antti Sironen Maarit Sneck-Ruotsalainen Ritva Suomäki Marjatta Talaskivi Seija Tannermäki Matti Tuomi Pentti Varismäki Piia Vilkkilä Tuomo Vuori Olavi Sit. Kesk. SDP SDP Kok. Kesk. PS Kesk. Kesk. SDP Vihr. SDP Kok.. Kesk. Kesk. KD SDP PS Kesk. Kesk. Vas Kesk. SDP SDP SDP Kesk. Kesk. Kesk. PS Kok. Kesk. Kesk. robotinkäyttäjä hankekoordinaattori osteopaatti vanhempi konstaapeli emäntä nuohooja koulunkäyntiohjaaja liikkeenharjoittaja, toimitusjohtaja maatalousyrittäjä vanerityöntekijä työnohjaaja, kotitalousopettaja agronomi eläkeläinen/vahtimestari TaM, kuvataidelehtori eläkeläinen DI maanviljelijä eläkeläinen tietojärjestelmäpäällikkö metsätyöntekijä lähihoitaja terveydenhoitaja koneyrittäjä lähihoitaja agronomi, maatalousyrittäjä varustelija myyntineuvottelija palveluvastaava opettaja emäntä, eläkeläinen maaseutuyrittäjä herastuomari, eläkeläinen kauneusalan yrittäjä tuotanto- ja toimitusvastaava rovasti VALTUUSTON VOIMASUHTEET Keskusta 16 SDP 9 Kokoomus 3 Perussuomalaiset 3 Kristillisdemokraatit 1 Sitoutumattomat 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreät 1 Yhteensä 35
KAUPUNGINHALLITUS 2013 NIMI PUOLUE AMMATTI Puheenjohtajisto Vuori Olavi, pj. Pyykkinen Pasi, I varapj. Koskenlahti Arja, II varapj. Jäsenet Pirttiniemi Riitta Ruunaniemi Jukka Sironen Maarit Ollikainen Hannu Marjoniemi Nina Tuomi Pentti Varajäsenet Vilkkilä Tuomo Viitanen Jorma Leipälä Suvi Miettinen Kirsi Mielonen Marko (9.4.2013 saakka) Kallio Mikko (10.4.2013 alkaen) Raitanen Anna Ingman Lasse Lehtinen Harri Taipale Jaana Kesk. SDP Kesk. Kesk. Kesk. SDP SDP Kok. PS Kesk. SDP Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. SDP SDP Kok. PS rovasti palomies, eläkeläinen agronomi terveydenhoitaja agronomi, maanviljelijä myyntineuvottelija metsätyöntekijä suunnitteluinsinööri herastuomari, eläkeläinen tuotanto- ja toimitusvastaava opetusneuvos maatalouslomittaja, yrittäjä sosionomi YAMK eläkeläinen maatalousyrittäjä nuorisotyöntekijä sähköasentaja DI sosionomi Kokoukset 2013 Pykälät/kpl 2013 Kaupunginvaltuusto 7 60 Kaupunginhallitus 18 276 1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalouden kehitys vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna 2013. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä.
Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1 prosentin. Sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Keski-Suomen kehityslukemat olivat työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman maakuntien suhdannekehitystä 2012-2014 kuvaavan raportin mukaan heikot. Vuonna 2013 maakunnissa työttömyys kasvoi nopeimmin Kainuussa, Lapissa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Väestötappio jatkui perinteisissä väestötappiomaakunnissa, mutta myös Keski-Suomen muuttotappio kasvoi selvästi. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu voimakkaimmin maakuntien keskuksiin. Nuorisotyöttömyys oli TEM:n tilastojen mukaan vuonna 2013 korkeinta, noin 23 %, Kymenlaaksossa, Keski- Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Yritystoiminnan liikevaihto putosi eniten Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Kuntatalous v. 2013 Tilastokeskuksen kuntatalouden tilinpäätösennusteista keräämien tietojen mukaan vuonna 2013 kuntien vuosikatteet paranivat, mutta lainakanta jatkoi kasvuaan. Tiedot perustuvat Tilasto-keskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastoon. Tilaston tiedot ovat ennakollisia ja ne tulevat tarkentumaan. Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikatteiden parantuminen perustuu toimintamenojen kasvun taittumiseen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampaan nousuun. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa, missä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta.
Liitetaulukko: Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotietoja 2013, milj. euroa Tuloslaskelma: Kunnat Kuntayhtymät Muutos, % Muutos, % = Toimintakate (+ tai -) -27 119 3,4 753 38,6 Verotulot 20 543 6,8.. Valtionosuudet 8 264 2,9.. Korkotuotot 217-1,2 7-26,3 Muut rahoitustuotot 363-1,2 12 5,7 Korkokulut 201-14,5 97-1,1 Muut rahoituskulut 57 28,8 26-7,5 = Vuosikate (+ tai -) 2 009 49,9 649 48,2 Poistot ja arvonalentumiset 2 020 6,8 543 9,0 Investoinnit: Investointimenot yhteensä 3 885 3,7 890 8,7 Rahoitusosuudet investointimenoihin 178-8,9 22 26,8 Investointihyödykkeiden myyntitulot 712-15,2 35-57,5 Lainat: Lainakanta 31.12. 13 843 13,4 2 884 5,2 Liikelaitokset yhdistettynä sekä kunnan/kuntayhtymän sisäiset erät eliminoituna Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2013, Tilastokeskus
1.2.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toiminnan strategiset tavoitteet Valtuusto päivitti 2013 joulukuun viimeisessä kokouksessaan strategian valtuustokaudelle. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin valtuustokaudelle 2009-2012 vahvistetun strategian pohjalta. Strategia 2009-2012 Strategian toiminta-ajatus Saarijärven kaupunki järjestää ydinpalvelut, huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja tulee elinkeinoelämän kehittymistä. Kaupunki kehittää myönteistä kuntakuvaa ja yhteishenkeä sekä seudullista yhteistyötä. yrittämisen, kulttuu- Strategian visio Saarijärven kaupungin visiona on, että Saarijärvi on terveen elämän kasvuympäristö rin ja osaamisen seutukeskus. Strategian painopistealueet - Toimivat peruspalvelut - Yritysten, työllisyyden ja osaamisen kehittäminen - Kaupungin vetovoimaisuus - Terve talous - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Annettujen strategisten linjausten ja painopisteiden toimeenpano organisaation eri tasoilla ja eri hallintokunnissa toteutuu tavoitekortein, joissa kullekin painopistealueelle on määritelty menestystekijät, tavoitteet ja toimenpiteet. Tarkastelu tehdään neljästä eri näkökulmasta: - henkilöstön uudistuminen ja työkyky - prosessit ja rakenteet - taloudellisuus - vaikuttavuus Tilinpäätösaineistoon sisältyy sekä valtuustotason että hallintokuntien ja vastuuryhmien tavoite- ja tuloskortit, joissa on sanallisen toiminnan kuvauksen lisäksi arvioitu asetettujen tulostavoitteiden toteutumista. Toimintaympäristö Kaupungin väestö väheni vuoden 2013 aikana 98 henkilöllä. Väestörekisterikeskuksen ilmoittama virallinen asukasluku oli 31.12.2013 10160 henkilöä. Syntyneiden ja kuolleiden välinen nettomuutos oli -50, kuntien sisäisen muuttoliikkeen nettovaikutus -47. Lukujen loppusumma eroaa, sillä VRK:n ja tilastokeskuksen nettoluvuissa on vielä tässä vaiheessa eroavuutta. Työttömyyden kehitys erityisesti loppuvuonna 2013 oli synkkä. Koko Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla työttömyys oli kasvusuunnassa ja työttömyyden taso korkea. Alueen kunnista vaikein tilanne vuoden vaihteessa oli Saarijärvellä (20,8 %) ja Kannonkoskella (19,7 %). Seutukunnan työttömistä valtaosa (63,6 %) oli miehiä ja yli puolet (54,7 %) alle 50-vuotiaita. Nuorten eli alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista oli 31.12.2013 noin 10 %.
Yrityselämä Talouden taantuma on vaikuttanut myös yritysten ja kehittämishankkeisiin. SSYP Kehityksen antamien tietojen mukaan yritysten investointihalukkuus on kuitenkin aikaisempiin vuosiin verrattuna lisääntynyt. Majoitusvuorokaudet Saarijärven seutukunnalla lisääntyivät ja matkailusektorin tulevaisuus näyttää yritysten kommenttien ja liikevaihdon perusteella valoisalta. Saarijärven kaupungin talouden kehitys Kaupungin tulos oli - j. Kun edellisen tilikauden tulos oli rahastojen muutoksen jälkeen 2,102 e- rättäisen tilinpäätöksen takia menetetty yhteensä 3,685 n kestämätön. Kun kumulatiiviseen ylijäämään lisätään tilinpäätöksen liitetietojen, kappale 4.1., kohdassa 3. todettu oikaisu, Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.11.2012 uuden poistosuunnitelman, joka perustui kirjanpito-lautakunnan kuntajaoston 2011 antamaan suositukseen. Tämän poistosuunnitelman perusteella Saarijärven kaupungin vuoden 2013 poistojen euromäärä verrattuna vuoden 2012 poistoihin, poisluettuna vuonna 2012 tehty kertapoisto, oli n. 1,. Tässä ei ole huomioitu poistosuunnitelmaa vahvistettaessa keskeneräisinä olleita vuoden 2012 investointeja tai vuoden 2013 investointeja. Kun poistosuunnitelman tavoitteena on ollut, että erityisesti taloudellisesti merkittävimpien hyödykkeiden ja hyödykeryhmien poistoajat ja prosentit todella vastaisivat niiden taloudellista pitoaikaa, se on kestävän taloudenpidon kannalta perusteltu, mutta tuottaa ensimmäisinä käyttöönottovuosina kirjanpidon tuloksessa selkeän haasteen tasapainottamisen näkökulmasta. Myöskään tilinpäätöksen tuloksen vertailu eri kuntien välillä ei tuota relevanttia tietoa, vaan parempi vertailukohde on vuosikate. alijäämäinen. Olennaisin muutos talousarvioon oli sosiaali- ja terveyspalveluiden omarahoitusosuuden muutos, - 2013, jonka perusteella jäännösverojen tilityksiä aikaistettiin. Saarijärvelle tämä merkitsi verotuloissa vuonna 2013. Toimintatulot ylittyivät suhteessa talousarvioon toimintamenot puolestaan alittuivat e- kulut miljoonasta eurosta 27,950 euroon, kun lainankannan oli talousarvion mukaan ennakoitu nousevan. Pienempään lainatarpeeseen ja rahoitusaseman parantumiseen vaikutti hyvin toteutunut käyttötalous, investointien toteutumisaste (83,3 %, rahoituskustannusten alhaisuus sekä lainasaamisten muutokset, joista merkittävä erä syntyi SSYP Kiinteistöt Oy:n kaupungilta olevien pitkäaikaislainojen takaisinmaksusta Saarijärven kaupungin ostaessa SSYP Kiinteistöt Oy:ltä Peltihalli-nimisen kiinteistön rakennuksineen. Toimintakatteen kasvu 2012-2013 oli Saarijärvellä 2,38 %, mikä alittaa hiukan Kuntaliiton tilinpäätösennusteiden mukaisen koko Suomen kuntakentän toimintakatteen nousun, 2,7 %. Verorahoitus kokonaisuudes- ä-
Kuvio 1, tuloslaskelman tuotot 2013 (ulkoiset/sisäiset) (ulkoiset/sisäiset)
nettotoimintakulut hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin/alueittain (ulkoiset/sisäiset) Kuvio 3, Suurimmat toimintakulut syntyvät Sote-palveluista, jotka kasvoivat vuodesta 2012 kasvua arvioitaessa on huomioitava, että kunnat siirtyivät vuonna 2013 pääomavuokrien perintään, jolloin Saarikan kiinteistöjen ja rakennusten vuokrakulut nousivat kokonaisuudessaan. Saarikan tilinpäätöksessä Saarijärven maksuosuus ylittää budjetoidun 578 joka Saarijärven kaupungin tulee vuosina 2015-2017 kattaa maksuosuudestaan tasasuurina erinä. budjetin toteutuminen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin, nettomenot (ulkoinen/sisäinen) Kuvio 4, Hallintokuntien nettomenot jäivät suurimmalla osalla alle budjetoidun. Teknisen lautakunnan osalta nettomenojen ylitykseen vaikuttaa osaksi lomapalkkavelkojen kirjausta koskeva muutos; aiemmin ne oli kirjattu
Käyttötalouden toteutuma hallin- tasetilille. Kirjauskäytännön muutoksen vaikutus oli yhteensä 108.866 tokunnittain/vastuuryhmittäin on esitetty kappaleessa 2.2.1. Laajakaista kaikille hanke Saarijärven kaupunginvaltuusto päätti 28.12.2011 sitoutua maakuntaliiton käynnistämään laajakaista kaikille hankkeeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.6.2012 hankkeeseen liittyvän operaattorisopimuksen, jonka mukaan kaupunki sitoutuu rahoittamaan hankkeesta Saarijärven kaupungissa tapahtuvan toteutuksen osalta 33 %, enintään 1,1 varten omavelkaisen takauksen, joka on voimassa enintään vuoden 2015 loppuun asti. Operaattorisopimus allekirjoitettiin kaupungin puolelta 26.2.2013 ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan puolelta 26.3.2013. Varsinaista takauspäätöstä, joka olisi operaattorisopimuksen mukaan ollut ehdollinen ja rauennut, mikäli Finnvera tai jokin muu vastaava taho ei olisi lähtenyt hankeen takaajaksi, ei tehty. Syksyllä 2013 Verkko-osuuskunta Kuuskaista ilmoitti, että operaattorisopimuksen edellyttämää Finnveran tai muun vastaavan tahon takausta hankkeelle ei ollut saatu, ja alkuperäinen rahoitusratkaisu ei voinut toteutua. Hankkeeseen sitoutuneet kunnat perustivat kuntajohtajista ja maakuntaliiton edustajista selvitystyöryhmän, joka ryhtyi selvittämään hankkeen jatkamismahdollisuuksia. Saarijärven kaupunginhallitus päätti keskeyttää operaattorisopimuksen mukaiset suoritukset. Operaattorisopimuksen perusteella kaupunki oli maksanut ja sekä kaupungin omistamien kiinteistöjen liittymismaksuina 70 Suoritukset on kirjattu n- 1.2.5. Arvio kaupungin todennäköisesti tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 talousarvio on i- sällä tekijöitä, jotka edellyttäisivät vuoden 2014 talousarvion muutosta. Vuoden 2014 toimintakatteeksi on arvioitu - oden 2014 talousarvioon sisältyy lukuisia talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joiden on toteuduttava, jotta talousarvio toteutuisi. Hallitus hyväksyi rakennepoliittisesta ohjelmassaan kuntatalouden kokonaisohjauksen kehittämisen päälinjat. Tässä päätöksessä määriteltyjen linjausten vaikutus kuntatalouteen konkretisoituu budjettilakien säätämisen yhteydessä. Tässä vaiheessa vaikutukset yksittäisen kunnan tasolla eivät vielä ole arvioitavissa. Valtioneuvosto linjasi kehysriihessään 2,3 mrd. euron sopeutustoimet vuosille 2015-2018. Näillä sopeutustoimilla julkisen talouden rakenteellinen alijäämä arvioidaan tulevan kurotuksi umpeen jo vuoteen 2018 mennessä. Jatkossa hallitus asettaa vastedes kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoite tulee kuntasektorille kokonaisuudessaan. Samalla otetaan käyttöön menorajoite, joka hillitsee valtion toimista kunnille aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva rakenne ja rahoitusjärjestelmä tulee hallituksen ja opposition päätöksen 23.3.2014 perusteella radikaalisti muuttumaan. Valtionosuusuudistuksen voimaantuloa on suunniteltu vuoden 2015 alusta. Kaikkineen kuntasektorin talouden kehitys on erittäin vahvasti riippuvainen valtion tulevista toimista. Kansantalouden kehitysnäkymät ovat edelleen varsin epävarmat. BKT:n kehitysennusteita on kuluvan kevään aikana korjattu alaspäin. Euroopan komission talousennuste 25.2.2014 on Suomen osalta karu. Komissio ennustaa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna vain 0,2 prosenttia ja 1,3 prosenttia vuonna 2015. Työttömyysasteen ennustetaan pysyttelevän hieman yli kahdeksassa prosentissa. Julkinen velka ylittänee v.2014 60 % rajan suhteessa BKT:hen.
Seutukunnallisesti tulevaisuuden näkymät ovat yhtäläisesti epävarmoja. Saarijärven Viitasaaren seutukunta kuuluu kokonaisuudessaan harvaan asuttuun maaseutualueeseen. Erityisesti hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjaama muutos yritystukialuejaossa leikkaa alueen yritysten investointitukitasoa olennaisesti ja saattaa näin heikentää alueen kilpailukykyä ja yritysten investointihalukkuutta ja mahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta alueella on vapaita tuotantotiloja ja maa-alueita on tarjolla runsaasti, keskeiset tuotannontekijät ovat kohtuuhintaisia, työvoiman sitoutumisaste on korkea ja liikkuvuus on verraten vähäistä. Uusien yritysten nettoperustannan määrä on pysytellyt seutukunnalla positiivisena. Perustetut yritykset ovat lähinnä ammatinharjoittajia tai yhden - kahden hengen mikroyrityksiä. Uusia työnantajayrityksiä on syntynyt lähinnä hoivapalveluihin sekä maanrakennus- ja metsätalouden aloille. Saarijärven tilinpäätöksen toteutuminen selkeästi ennakoitua paremmin antaa kuitenkin myös vahvasti myönteistä pontta suhteessa tulevaan. Hallintokunnat ja vastuuryhmät ovat selkeästi sitoutuneet talouden tasapainottamisen vaatimuksiin. Jo toteutetut säästöt ja leikkaukset eivät ole johtaneet palvelutuotannon merkittäviin heikennyksiin. Vuonna 2013 asetetun talouden vakauttamistyöryhmän väliraportin edellyttämiä toimenpiteitä on pantu täytäntöön ja 10.12.2013 päättyneen YT-menettelyn tuomat henkilöstösäästöt tukevat olennaisesti tasapainottamisvaatimuksia. Keskeinen kysymys on jatkossakin sote-palveluiden omarahoitusosuus kustannusten nousun hillitsemiseksi on pystyttävä löytämään konkreettisia rakenteellisia muutoksia ja säästöjä. 1.2.6. Kaupungin henkilöstö 31.12.2013 kaupungin vakituinen henkilöstömäärä oli 387 henkilöä. Vähennystä vuoteen 2012 oli 7 henkilöä. Tehtyä työtä henkilötyövuosiksi laskettuna oli yhteensä 447,35 henkilötyövuotta pois lukien kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Henkilöstömäärän kehityksestä ja tilasta kerrotaan tarkemmin henkilöstökertomuksessa. Vuonna 2013 syksyllä käytiin yhteistoimintamenettely henkilöstömenojen pienentämiseksi. Lopputuloksena päädyttiin henkilöstön vähentämiseen yhteensä 36,2 henkilöllä vuoteen 2016 mennessä eläköitymisiä hyödyntämällä. 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin yleiseen taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa yleinen suhdannekehitys. Kappaleessa 1.2.5 on selvitetty niitä yleisiä talouden tekijöitä, jotka tuottavat epävarmuutta myös kuntatalouteen ja aiheuttavat riskiä talousarvion toteutumisen suhteen. Kaupunginhallitus käsitteli kesäkuussa 2013 asumisoikeusyhdistys Omatoimen takaushakemuksen käsittelyä varten laaditun raportin Saarijärven kaupungin taloudellisesta asemasta ja annetuista takauksista. Tämän raportin mukaan takausten realisoitumisen riskiä ei pidetty muiden takausvelallisten kohdalla merkittävänä lukuun ottamatta Vesiosuuskunta HKM:lle annettua takausta. Vesiosuuskunta HKM:n osuuskuntakokous tekikin 6.10.2013 päätöksen, jossa se esitti osuuskunnan toiminnan ja omaisuuden luovuttamista Saarijärven kaupungille sekä valtuutti osuuskunnan hallituksen käymään neuvotteluita asiassa. Saarijärven kaupunginhallitus merkitsi päätöksen tiedoksi 11.11.2013. Neuvotteluita HKM:n hallinnon kanssa osuuskunnan talouden tasapainottamisesta ja velanhoitokyvyn palauttamisesta on jatkettu.
1.3. Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntalakiin (325/2012) lisättiin kesällä 2012 säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kyseiset säännökset tulivat voimaan 1.1.2014, joten vuoden 2013 arviointi on tehty aiemman ohjeistuksen pohjalta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimisesta todetaan, että kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan laillisuudesta. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on osa kunnan ja kuntakonsernin johtamista. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Saarijärven kaupunginvaltuusto hyväksyi 2009 Saarijärven kaupungin hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeet. Näissä ohjeissa on määritelty vastuut ja toimintaprosessit koskien kaupungin tehtävien hoitamista taloudellisesti, annettujen ohjeiden ja normien sekä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ohjeissa on annettu lisäksi yksityiskohtaiset määräykset koskien riskien hallintaa, maksuliikenteen hoitamista, saatavien perintää, materiaalihallintoa, omaisuuden tarkastusta sekä kirjanpitoa ja rahatointa. Kuntalain muutoksen johdosta kuntien tulee tilikautta 2014 varten vahvistaa sisäisen valvonnan perusteet. Kaupunginvaltuusto vahvisti nämä perusteet 3.3.2014. Kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan suunnitelman vuodelle 2014. Sisäinen valvonta toteutetaan jatkossa näiden vahvistettujen ohjeistusten sekä em. hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeiden mukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen Talousarvioon sisällytetään kaupungin strategiaan perustuvat vuosittaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien osalta sitovuus- ja vastuutasot tavoitteiden toteutumisesta. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa kaupunginhallitus määrittelee tehtäväalueittain vastuuhenkilöt sekä päätöksenteon euromääräiset rajat hankintojen toteuttamisen osalta. Kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelmat, joilla määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien sekä vastuualueiden talousarvion käyttö. Kaupunginjohtaja vastaa koko kaupungin organisaation asetettujen strategisten päämäärien sekä talousarviossa ja tavoitekorteissa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimialajohtajat ja vastuualueen esimiehet vastaavat toimialallaan siitä, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan.
Tavoitteiden ja talousarvion toteutumista raportoidaan kaupunginvaltuustolle neljännesvuosiraportein. Tilinpäätös sisältää tavoite- ja tuloskorttien lisäksi selvityksen kunkin hallintokunnan ja vastuuryhmän talouden toteutumasta. Kultakin hallintokunnalta ja vastuuryhmältä on pyydetty vuoden 2013 toimintakertomukseen sisältyvä raportti riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Annettujen raporttien perusteella toiminnassa ei ole todettu erityisiä merkittäviä riskejä. Säännösten ja määräysten noudattaminen Kaupungin päätöksenteossa sekä hallinnossa on noudatettu lakia sekä hyvän hallinnon periaatteita. Talouden hallinnassa on noudatettu kuntalain ja kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja määräyksiä. Hankintatoimessa on noudatettu hankintalain sekä kaupungin pienhankintaohjeiden määräyksiä ja menettelytapoja. Arvioitaessa päätösten ja hallinnon laillisuutta yhtenä mittarina voidaan käyttää päätöksentekoon kohdistuneiden, menestyneiden valitusten määrää. Vuonna 2013 Saarijärven kaupungin päätöksentekoelinten päätöksistä tehtiin yhteensä 2 valitusta. Hallinto-oikeus antoi vuoden 2013 aikana Saarijärven kaupungin 4 päätöstä, joissa kohteena oli kaupungin hallintoelinten tai viranhaltijoiden päätöksiä. Kaikissa päätöksissä valitus hylättiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupunginhallituksen alaisen omistajaohjauksen jaoston tehtävänä on käsitellä ja esittää tarvittaessa kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupunkikonsernin omistajapolitiikkaan liittyvät asiat. Omistajaohjauksen jaoston tehtävänä on tiloihin liittyvä omistajapolitiikka, strategiset suuntaviivat palveluverkosta, kaavoitus ja maapolitiikka, Sote-asiat ja hankintojen sekä palvelutilausten johtaminen. Lisäksi omistajaohjauksen jaosto päättää kaupungin omistamien talous- ja puistometsien hoidosta ja puunmyynnin perusteista. Omistajaohjauksen jaosto seuraa kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa. Jaosto tekee merkittävät omaisuuden hankintaa koskevat päätökset. Omistajaohjauksen jaoston alaisuudessa toimii kiinteistötyöryhmä. Sen tehtävänä on erityisesti kaupungin kiinteistö-, asunto- ja liikehuoneistokannan kartoittaminen, tilastrategian laatiminen ja päivittäminen sekä kiinteistöjen myyntitoiminnan johtaminen. Riskienhallinta Hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeissa on määritelty ja vastuutettu kaupungin riskienhallintamenetelmät. Riskien kartoitus tulee suorittaa valtuustokausittain ja aina, kun toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia. Kaupunginjohtaja asetti keväällä 2013 työryhmän kartoittamaan Saarijärven kaupungin taloudellista asemaa ja merkittävimipien myönnettyjen takausten tilannetta ja niihin sisältyviä riskejä. Työryhmän raportti valmistui toukokuussa 2013. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi työryhmän raportin ja totesi, että raporttia tulee päivittää kulloinkin tiedossa olevin taloustiedoin.
Sopimustoiminta Kaupunginhallituksen alaisuudessa olevat sopimukset kirjataan kaupungin sähköiseen asianhallintajärjestelmään. Niiden seuranta toteutetaan järjestelmää hyväksi käyttäen. Asuntotoimen ja omistajaohjauksen hallinnoimien vuokrasopimusten kirjaaminen ja seuranta toteutetaan kiinteistönhoidon Koki-järjestelmällä. Arvio tarkastuksen järjestämisestä Hallintokunnat nimeävät omat tarkastajat suorittamaan rahavarojen, asiakirjojen ja varastojen tarkastusta. Lautakunnat ovat saaneet tiedokseen tarkastuskertomukset. Kaupunginhallituksen keskuudestaan valitsemat kaksi jäsentä ovat vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta suorittaneet sisäisen tarkastuksen määriteltyihin kohteisiin. Tarkastus on toteutettu ja annettu tiedoksi kaupunginhallitukselle.