Iisalmen kaupunki Kaavoitus Pvm 29.3.2019 Kaavaselostus 1 (15) IIS/637/10.02.04.00/2018 RT5 Myllysaaren ranta-asemakaavan muutos RANTA- ASEMAKAAVAN SELOSTUS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ 140-414-1-136 Iisalmen Myllysaaressa. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Iisalmen Myllysaaressa loma-asuntojen kortteli sekä virkistys- ja vesialuetta. Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, kaavoitus, Pohjolankatu 14, PL 10, 74101 IISALMI Kuva 1 Ilmakuva 2017 Sari Niemi, kaavoituspäällikkö puh. 040 830 4366 Maarit Vanhanen, kaavavalmistelija puh. 040 830 2644 Kaavan vireille tulo: 7.2.2019 sari.niemi@iisalmi.fi maarit.vanhanen@iisalmi.fi Kaavan hyväksyminen: 28.5.2019
Kaavaselostus 2 (15) 1.TIIVISTELMÄ 1.1.Asemakaavan muutosalue Kaava-alue sijaitsee Myllysaaressa, noin 13,5 km Iisalmen keskustasta etelään. Kuva 2 Sijainti 1.2.Ranta-asemakaava ja sen tavoitteet Myllysaaren alueella on vuonna 1975 laadittu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavassa on osoitettu rakennuspaikka saaren keskelle kuitenkin rantaan tukeutuvana. Pihapiiri on muodostunut
Kaavaselostus 3 (15) rantaan rajoittuvaksi pienen saunarakennuksen ympärille. Tavoitteena on siirtää saaren sisäosan rakennuspaikka rantaan rajoittuvaksi ja samalla pienentää rakennuspaikan rakennusoikeutta vastaamaan muiden rantaviivaan rajoittuvien rakennuspaikkojen rakennusoikeutta. 1.3.Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Kaavan käsittelyvaiheet: Kaavan hyväksyminen: Iisalmen Sanomat/ Kaavoituskatsaus 7.2.2019 Tekninen lautakunta 20.11.2018 181 Tekninen lautakunta 19.2.2019 30 kaavaluonnos nähtävillä 4. 18.3.2019 Tekninen lautakunta 9.4.2019 52 kaavaehdotus nähtävillä 23.4. 22.5.2019 Tekninen lautakunta 28.5.2019 86
Kaavaselostus 4 (15) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 2 1.1. Asemakaavan muutosalue... 2 1.2. Ranta-asemakaava ja sen tavoitteet... 2 1.3. Kaavaprosessin vaiheet... 3 2. Lähtökohdat ja alueen nykytilanne... 5 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1. Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2. Luonnonympäristö... 5 2.1.3. Rakennettu ympäristö ja liikenne... 5 2.1.4. Kulttuuriympäristö... 6 2.1.5. Arkeologinen kulttuuriperintö... 6 2.1.6. Maanomistus... 6 2.2. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne... 7 3. ranta-asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi... 9 3.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve... 9 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 10 3.2.1. Osalliset... 10 3.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 3.2.3. Viranomaisyhteistyö... 10 3.3. Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen... 10 3.4. Ranta-asemakaavan tavoitteet... 10 3.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 3.4.2. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 3.5. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4. ranta-asemakaavan kuvaus... 12 4.1. Kaavan rakenne... 12 4.1.1. Kaavaluonnosvaihe... 12 4.1.2. Kaavaehdotusvaihe... 12 4.1.3. Aluevaraukset... 12 4.1.4. Kaavamerkinnät - ja määräykset... 12 4.1.5. Nimistö... 12 4.1.6. Mitoitus... 12 4.2. Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi... 13 4.3. Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5. ranta-asemakaavan toteutus... 14 6. KAAVASELOSTUKSEN LISÄLEHTI... 15 6.1. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavakartalle tehdyt muutokset/täydennykset... 15 6.2. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaselostukseen tehdyt muutokset/täydennykset... 15 Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Yhteenvedot lausunnoista ja kaavoittajan vastineet
Kaavaselostus 5 (15) 2. LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1.Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1.Alueen yleiskuvaus Myllysaari sijaitsee Nerohvirran varrella Iisalmen ja Lapinlahden rajan läheisyydessä. Alue on Iisalmen keskusta-alueesta 13,5 km etelään. Nerohvirta liittyy Nerkoonjärveen ja sijaitsee Nerohmäen läheisyydessä. 2.1.2.Luonnonympäristö Maisemarakenne Järvi-Suomen alueelle tyypillistä on asumisen ja elinkeinotoiminnan keskittyminen vesireittien varsille. Vesireitit ovat olleet tärkeitä jo alueen ensimmäisille asukkaille. Vuosisatojen kuluessa Nerkoonjärven rannat ovat kehittyneet maanviljelysmaisemaksi, jossa pellot ja laitumet reunustavat suuren osan vesistöä. Laajat savi- ja silttimaat ovat olleet maanviljelysmaiseman perusta. Tilakeskukset ovat sijoittuneet harvakseltaan rannan tuntumaan. Maatalous on alueella yhä elinvoimaista. Maisemallisesti Nerkoonjärven alavat ranta-alueet ovat vaihtelevaa metsien ja avointen viljelymaisemien vuorottelua. Rannan alavuudesta johtuen kevättulvat ovat mahdollisia. Myllysaaren alue on muotoutunut 1970-luvulta lähtien loma-asuntoalueeksi ja on siten taajamoitunut tässä mielessä. 2.1.3.Rakennettu ympäristö ja liikenne Myllysaaren rakennuskanta on kohtuullisen vaatimatonta loma-asuntoaluetta 1970 ja 1980 luvuilta. Alueelle, johon kaavamuutos kohdistuu, on rakennettu rantasauna 2003. Saunan ympärille on muotoutunut loma-asunnon pihapiiri. Saunalle on myönnetty poikkeamislupa saunarakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle yhteiskäyttöisestä saunasta yksityiseksi saunaksi vuonna 2003. Rakennuslupa saunalle on siten myönnetty poikkeamislupaan ja seuraavaan kaavamääräykseen nojautuen: Yhteiskäyttöinen vapaa-alue. Alueelle saa rakentaa rantakaava-alueen asukkaita palvelevia laitteita ja vähäisiä rakennuksia, kuten saunan ja laitureita..
Kaavaselostus 6 (15) Ympäristöhäiriöt ja liikenne Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä ja Myllysaaren liikenne kulkee rakennettua yksityistietä pitkin. Melu Alue ei ole melualuetta. Virkistys Myllysaaren alue on kohtuullisen tiivis vapaa-ajan asuntoalue. Ranta-asemakaavassa on osoitettu alueita yhteiskäyttöisiksi vapaa-alueiksi. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei ole palveluja eikä työpaikkoja. 2.1.4.Kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei ole olemassa arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. 2.1.5.Arkeologinen kulttuuriperintö Alueella ei ole tiedossa arkeologista kulttuuriperintöä. Asuminen ja ikärakenne Myllysaaren alueella sijaitsee yksi vakituisen asumisen käyttötarkoituksella oleva rakennuspaikka, jossa on vakituista asutusta. Muuten alue on toteutunut loma-asuntoalueena. 2.1.6.Maanomistus Alue on yksityisomistuksessa.
Kaavaselostus 7 (15) 2.2.Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakunta-, yleis- ja asemakaavojen ohella. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Myllysaaren kaava-aluetta koskevia alueidenkäyttötavoitteita: - Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. - Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Maakuntakaava Kuva 3 Ote maakuntakaavasta Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:ssa (Ym vahv. 7.12.2011) alue osoitettu: MT Maatalousalue (keltainen väri) MT 253 Nerkoonniemi Uusi pääviemärilinja (ruskea katkoviiva)
Kaavaselostus 8 (15) Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Iisalmen kaupunginvaltuuston 20.9.1999 hyväksymä Nerkoonjärven rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu pääosin Myllysaaren ranta-asemakaavan mukainen maankäyttö. Saaren keskellä sijaitseva rakennuspaikka on osoitettu erillispientalojen alueeksi AO. Kuva 4 Ote yleiskaavasta
Ranta-asemakaava Alueella on voimassa Myllysaaren ranta-asemakaava, joka on laadittu 1979. Kaavaselostus 9 (15) Kuva 5 Ote voimassaolevasta rantaasemakaavakartasta, Rt 2 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 14.11.2011 114. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit ja muut suunnitelmat ja selvitykset Alueelle ei ole laadittu selvityksiä, sopimuksia tai muita suunnitelmia. Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna 2019. 3.RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 3.1.Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistön omistaja on hakenut mahdollisuutta siirtää Myllysaaren ranta-asemakaavassa osoitettu saaren keskellä sijaitseva rantaan tukeutuva rakennuspaikka rantaviivaan rajautuvaksi. Rantaviivan tuntumaan on jo toteutunut saunarakennus ja sen ympäristöön pihapiiri.
Kaavaselostus 10 (15) 3.2.Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1.Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ovat seuraavat tahot: Viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus Museoviranomainen: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Liikennevirasto (vesiväylät) Pohjois-Savon pelastuslaitos Lautakunnat: tekninen lautakunta tekninen jaosto Asukkaat ja maanomistajat Järjestöt ja yhdistykset: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto vammaisneuvosto Sähkö-, vesi-, puhelinyhtiöt: puhelinyhtiöt: Kaisanet Oy, Telia Finland Oyj Savon Voima Verkko Oy 3.2.2.Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava tuli vireille 2019 kaavoituskatsauksessa. Koska on kyse muusta kuin vaikutuksiltaan merkittävästä kaavasta, voidaan kaava hyväksyä teknisessä lautakunnassa kaupunginvaltuuston sijaan (Hallintosääntö 28 kohta 15). Koska kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, ei osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ole tarpeen (MRL 63 ). Asemakaava-aineisto on yleisön nähtävillä luonnos- ja ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikoina Iisalmen kaupungintalolla, Pohjolankatu 14 (1. krs) sekä kaupungin internetsivuilla www.iisalmi.fi/rt05. 3.2.3.Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 3.3.Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla 4. 18.3.2019 Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.4. 22.5.2019 3.4. Ranta-asemakaavan tavoitteet 3.4.1.Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Maanomistajan asettamat tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on saada saaren keskellä sijaitseva rakennuspaikka siirrettyä siihen missä olemassa oleva saunarakennuksen pihapiiri on. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Nerkoonjärven rantaosayleiskaavassa saaren keskellä sijaitseva rakennuspaikka on osoitettu vakituisen asumisen paikaksi. Myllysaaren ranta-asemakaavassa saaren keskellä sijaitseva
Kaavaselostus 11 (15) rantaan tukeutuvalle rakennuspaikalla on osoitettu runsaasti rakennusoikeutta 280 k-m2 + 50 k- m2. Nyt kun rakennuspaikka olisi siirtymässä rantaan rajoittuvaksi siten, että olemassa olevan saunan pihapiiri muodostaisi uuden rakennuspaikan, tulee rakennusoikeutta laskea vastaamaan muiden rantaan rajoittuvien rakennuspaikkojen rakennusoikeutta 120 k-m2 + 50 k-m2. Samalla rakennuspaikan käyttötarkoitus muutetaan loma-asunnon rakennuspaikaksi. 3.4.2.Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 3.5. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää olemassa olevan tilanteen jatkumista, joka tarkoittaisi sitä, että vakituisen asumisen rakennuspaikka kaksinkertaisen rakennusoikeuden kanssa säilyy saaren keskellä rantaan tukeutuvana ja rantaviivan tuntumassa sijaitseva sauna pihapiireineen säilyy. Nyt vaihtoehtoisena ratkaisuna on päädytty esittämään rakennuspaikan siirtoa rantaan rajoittuvaksi, jossa jo nyt käytännössä on loma-asunnon rakennuspaikka kaavan salliman, mutta poikkeamisluvalla yhteiskäyttösaunasta yksityiseksi saunaksi muutetun saunan pihapiirissä. Ratkaisu mahdollistaa loma-asunnon rakennuspaikan kehittämisen ja toisaalta entisen rakennuspaikan alue saaren keskellä jää osittain yleiseen käyttöön, koska sen käyttötarkoitus muuttuu osittain virkistysalueeksi. Uusi rakennuspaikka tulee sijoittumaan rantatöyräälle eikä täten ole tulvavaara-aluetta.
Kaavaselostus 12 (15) 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.Kaavan rakenne 4.1.1.Kaavaluonnosvaihe Rantakaavan mukainen saaren keskellä sijaitseva rakennuspaikka siirretään rantaan rajoittuvaksi, jossa jo nyt käytännössä on loma-asunnon rakennuspaikka kaavan mukaisen saunan pihapiirissä. Ratkaisu mahdollistaa loma-asunnon rakennuspaikan kehittämisen ja toisaalta entisen rakennuspaikan alue saaren keskellä jää osittain yleiseen käyttöön, koska sen käyttötarkoitus muuttuu virkistysalueeksi. Uusi rakennuspaikka tulee sijoittumaan rantatöyräälle eikä täten ole tulvavaara-aluetta. 4.1.2.Kaavaehdotusvaihe Ratkaisua ei muutettu kaavaluonnosvaiheen jälkeen muilta osin kuin että määriteltiin tarkemmin rakentamisen etäisyydet rantaviivasta. 4.1.3.Aluevaraukset 4.1.4.Kaavamerkinnät ja -määräykset Olemassa olevat rakennukset on lupa kunnostaa ja vähäisessä määrin laajentaa kaavamääräyksistä huolimatta. Rakennuksen etäisyys rantaviivasta: Vähintään 30 m, rakennus, jonka kerrosala on enintään 120 m2. Vähintään 15 m, rakennus, jonka kerrosala on enintään 60 m2. Vähintään 10 m, rakennus, jonka kerrosala on enintään 20 m2 (sallitaan lisäksi 50 % kerrosalasta katettuja kuisteja) ja jonka harjakorkeus on enintään 3,5 m (mitattuna sokkelin yläpinnasta). 4.1.5.Nimistö Alueen nimistöön ei tule muutoksia. 4.1.6.Mitoitus Tällä kaavamuutoksella ei tulla muuttamaan Myllysaaren ranta-asemakaavassa vuonna 1979 ja Nerkoon rantaosayleiskaavassa vuonna 2000 tehtyä maanomistajan tasapuolisen kohtelun periaatetta ja vuoden 1969 poikkileikkaustilanteeseen perustuvaa kantatilan mitoitusperiaatetta. Nerkoon rantaosayleiskaavan kaavakartalta paikka löytyy, vaikka mitoitustaulukko näyttää olevan kantatilan RN:o 1:40 osalta puutteellinen. Taulukosta puuttuu 7 jo toteutunutta rakennuspaikkaa ja kaksi kaavakartalla olevaa, Myllysaaren ranta-asemakaavan mukaista, rakentumatonta paikkaa. Nerkoon rantaosayleiskaavassa paikka on osoitettu vakituisen asumisen mahdollistavaksi erillispientalon rakennuspaikaksi (AO). Tällä asemakaavan muutoksella kuitenkin rakennusoikeutta tullaan pienentämään ja rakennuspaikan käyttötarkoitus muuttuu vapaa-ajan asunnon rakennuspaikaksi.
Kaavaselostus 13 (15) Rakennusoikeudet kortteleittain: Kaavamuutoksessa esitetty rakennusoikeus (k-m²) Voimassa olevan kaavan mukaisen korttelin 3 tontin 2 rakennusoikeus Kortteli 5 120 k-m2 + 50 k-m2 280 k-m2 + 50 k-m2 4.2.Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Arvioitava tekijä Ihmisten elinolot ja ympäristö Sisältö Saaren keskellä sijaitseva rakennuspaikka poistuu ja alue jää osittain virkistysalueeksi. Varsinainen rakennuspaikka siirtyy rantaviivaan rajoittuvaksi, joten rantaviivaan rajoittuva rantaasemakaavan mukainen yhteiskäyttöalue tältä osin muuttuu yksityiseksi alueeksi. Alue on käytännössä ollut sinne rakennetun yksityiskäytössä olevan saunan pihapiiri. Ei merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Luonnonolot Rantaan sijoittuva rakennuspaikka sijoittuu tulvavaara-alueen yläpuolelle ja siten hankkeella ei ole vaikutusta vesien tilaan. Rakennuspaikka siirtyy paikalle, johon on jo toteutunut saunan pihapiiri. Ei vaikutusta luonnonoloihin. Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous sekä liikenne Ei vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Sosiaaliset vaikutukset Ei vaikutuksia maisemaan. Olemassa oleva tilanne on se, että pihapiiri on olemassa. Ei sosiaalisia vaikutuksia. Ei vaikutuksia yhdyskuntatalouteen Yhdyskuntatalous Rakennuspaikan käyttötarkoitus muuttuu vakituisen asumisen mahdollistavasta rakennuspaikasta loma-asunnon rakennuspaikaksi, joka johtaa yhdyskuntatalouden kannalta vähemmän kuormittavaan ratkaisuun kuin voimassa oleva asemakaava sallisi.
Kaavaselostus 14 (15) 4.3.Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Melu Alueella ei ole meluhäiriöitä. Tulvan huomioiminen Tulvavaaran alaisille alueille ei ole kaavassa osoitettu merkittävää rakentamista. 5.RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Tämä yksi rakennuspaikka, jota käytännössä siirretään osittain eri paikkaan, on jo osittain muotoutunut ja paikan edelleen kehittäminen on ajankohtaista kesällä 2019. Iisalmessa 29.3.2019 Sari Niemi kaavoituspäällikkö
Kaavaselostus 15 (15) 6. KAAVASELOSTUKSEN LISÄLEHTI 6.1. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavakartalle tehdyt muutokset/täydennykset Vähintään sana lisätty kaavakartan kaavamääräyksiin. Lisäksi muokattiin kaavamääräyksiä määräyskirjaston mukaisiksi. 6.2.Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaselostukseen tehdyt muutokset/täydennykset Vähintään sana lisätty kaavaselostuksen sivulle 2, kohtaan 4.1.4 Kaavamerkinnät ja määräykset (`Vähintään 10 m, rakennus `). Tehdyt muutokset kaavamääräyksiin ovat teknisluonteisia.