KROOPINSUON ALUEEN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KROOPINSUON ALUEEN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS asemakaavan selostus

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kyrön taajama, Kroopinsuon alueen asemakaavan laajennus ja muutos Pöytyän kunta, Kyrön asemakaava-alue, korttelit 216, 217, 218, 219, 222, 223 Selostus koskee 3.1.2019 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan laatija aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Pöytyän kunta, kaavoituspalvelut Riihikosken virastotalo, Yläneentie 11 b, 21870 RIIHIKOSKI puhelin: 040 198 0801, sähköposti: olli-pekka.hannu@poytya.fi Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 27.3.2018. Asemakaavan hyväksyminen Pöytyän kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201. Lainvoimaisuus Asemakaavan lainvoimaisuudesta on kuulutettu..201. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavoitettava ja asemakaavaltaan osin muutettava alue sijaitsee Kyrön taajaman keskustan tuntumassa, Oravakorventien ja Tervaojantien välissä olevilla pelto- ja metsäpalstoilla. Alueella on myös ollut Kroopinsuon tilan vanha pihapiiri rakennuksineen. Eteläsivultaan alue rajoittuu Junnimäen ja Junnilan asuntoalueisiin. Asemakaavoitetulla alueella korttelissa 219 on yksi omakotitalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9,54 hehtaaria, josta uutta asemakaavaa tulee noin 5,41 hehtaarille. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaava on nimetty alueen karttanimen Kroopinsuo mukaan. Kroopinsuonimi korvaa nimen Junnimäki asemakaavan muutosalueella kortteleissa 216, 217 ja 218 Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa tähän käyttötarkoitukseen varsin keskeinen, ja se soveltuu hyvin läheisten pientaloalueiden jatkoksi. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 2

1.4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 TUNNISTETIEDOT 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS 2 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 4 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 4 2 TIIVISTELMÄ 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 4 2.2 ASEMAKAAVA 4 3 LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE 10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 10 4.3.1 Osalliset 10 4.3.2 Vireilletulo 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 11 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 11 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 11 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 12 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 13 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 13 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 14 5.1 KAAVAN RAKENNE 14 5.1.1 Mitoitus 14 5.1.2 Palvelut 14 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN 14 5.3 ALUEVARAUKSET 14 5.3.1 Korttelialueet 14 5.3.2 Muut alueet 15 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 15 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 15 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 16 5.4.3 Muut vaikutukset 16 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 16 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 17 5.7 NIMISTÖ 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 17 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 17 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 17 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 17 Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 3

1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoarvojen perusselvitys 2012, Suomen Luontotieto Oy Kroopinsuon asemakaava, asemakaavan meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 2018 Junninmäen alueen asemakaavan laajennus ja muutos, Tärinäselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013 kooste asemakaavan muutoksen luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä havainnekuva rakennustapaohjeet asemakaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset kooste asemakaavan muutoksen ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista asemakaavan seurantalomake 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASEL- VITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Selvitys 1 Tärinäselvitys, Geomatti Oy, 2009 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Pöytyän kunnanhallitus päätti laittaa asemakaavan laadinnan vireille ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) 5.3.2018. Alueelta laadittu asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 27.3.-25.4.2018. Asemakaavan ehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä..-..201_. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan..20. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Suunniteltavalla asemakaava-alueella ovat korttelit 216, 217, 218, 219, 222 ja 223, lisäksi on erityis- (ET, EV), katu-, virkistys (VL, VU), maa- ja metsätalousalueita (M). Korttelit sisältävät pientalojen (AO, AP) tontteja, joita on yhteensä 34. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on ollut lähes kokonaan maa- ja metsätalouskäytössä. Itälänsisuunnassa alue jakaantuu useisiin erityyppisiin osasiin. Läntisimpänä on Tervaojantie, jonka varrella on iäkästä pientaloasutusta. Suunnittelualueella on sijainnut 1940-luvulla rakentunut Kroopinsuon maatilan (kiinteistörekisterissä Helkaviita) pihapiiri. Huonokuntoiset rakennukset olivat pitkään käyttöä vailla, ja ne purettiin vuoden 2018 aikana. Idän suunnassa on viljeltyjä peltopalstoja, jotka reunustavat puustoista moreenimäkeä Suunnittelualueen kaakkoisosaan asemakaavoitetulle uudelle pientalojen asuntoalueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Korttelin 219 tontille 5 on jo valmistunut omakotitalo. näkymä suunnittelualueelle idän suunnasta (Suomen Ilmakuva Oy) 3.1.2 Luonnonympäristö Alue jakaantuu pelto- ja metsäpalstoihin. Suurin osa suunnittelualueesta on viljelyksessä olevaa peltoa. Alueen keskellä olevassa, pintamuodoltaan ympäristöstään hieman kohoavassa metsäsaarekkeessa kasvaa lähinnä kuusia ja mäntyjä. Vähäinen Kroopinoja virtaa alueen poikki savikkoon uurtuneessa notkossa. Viljelykset ulottuvat lähes puron uomaan asti, joten luonnonvarasta kasvustoa ei juuri ole. Vuonna 2012 tehdyssä luontoinventoinnissa (Suomen Luontotieto Oy) suunnittelualueelta ei löytynyt sellaisia merkittäviä luontoarvoja, jotka voisivat vaikuttaa alueen asemakaavoitukseen. Inventointi kattaa alueen eteläosan. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 5

3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Asemakaavoituksen kohteena on yksi Kyrön keskustaa reunustavista asuntoalueista, joiden jälkeen taajama vaihtuu maaseuduksi. Yhteys päätiestöön tapahtuu kokoojakatujen kautta, joita ovat Tervaojantie ja Oravakorventie. Alueella olevilla virkistysalueilla on merkitystä myös kevyen liikenteen reitteinä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsi pitkään asumattomana olleen Kroopinsuon maatilan pihapiiri. Jälleenrakennuskaudelta ollut asuinrakennus ja kaksi talousrakennusta purettiin vuonna 2018. Suunnittelualueella ei tiedetä olevan muinaismuistoja. Suunnittelualueeseen sisältyvä pelto ja metsäsaareke Kroopinsuon tilan entinen asuinrakennus 2017 Kroopinojaa suunnittelualueen pohjoisosassa Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 6

Omakotitaloja kortteleissa 220 ja 219. Virkistys Kroopinojan ympäristö on merkitty asemakaavaan virkistysalueeksi (VL). Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen eteläpuolella on kapea virkistysaluekaistale, jolla kulkee vanha tilustie. Palvelut Suunnittelualue tukeutuu läheisiin Kyrön taajaman kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Työpaikat Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Liikenne Alueen länsiosasta on kulkuyhteys Tervaojantielle ja itäosasta Oravakorventielle. Molemmat kadut johtavat Ollilantielle, ja sieltä edelleen Kyrön taajaman keskustaan. Tekninen huolto Kortteli 219 on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Nykyinen vesi- ja viemäriverkosto ulottuu suunnittelualueen eteläpuolisiin kortteleihin. Alueella kulkee suurjännitelinjoja. Kaduista on rakennettu Pikkupellontie ja Korpikuusentie. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rautatieliikenteestä aiheutuu alueelle meluhäiriötä ja maaperän tärinää. Melusta ja tärinästä on teetetty erilliset selvitykset, jotka ovat luettavissa selostuksen liitteissä. 3.1.4 Maanomistus Alue on Pöytyän kunnan ja yksityisten omistuksessa. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 7

3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ote maakuntakaavasta Maakuntakaava Loimaan seudun maakuntakaava vahvistettiin Ympäristöministeriössä 20.3.2013. Kaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen alueella (A). Alue sisältyy raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen (oranssi ympyrä). Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 11.6.2018. Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 8

ote asemakaavayhdistelmästä (ei mittakaavassa) ja suunnittelualueen alustava rajaus (punainen viiva) Asemakaava Korttelit 216-219 sisältyvät Pöytyän kunnanvaltuuston 16.9.2013 hyväksymään asemakaavaan. Siinä korttelialueet ovat asuinpientalojen korttelialueita (AO) ja erillispientalojen korttelialueita (AP). Kaavaa muutetaan lisäksi virkistysalueilla (VL), maa- ja metsätalousalueilla (M) sekä katualueilla. Suunnittelualueen pohjoisosa on vielä asemakaavoittamatonta. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Pöytyän kunnan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 27.2.2015. Pohjakartta SKM Gisair Oy:n laatima pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa 17.1.2014 (MML 3971/050101/2013). Käytetty koordinaattijärjestelmä on ETRS- GK23 ja korkeusjärjestelmä N2000. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne Alueen etelä- ja länsipuolella on eri-ikäisiä kaava-alueita. Rautatien puolella on 1970-luvulla laadittu asemakaava, johon sisältyy suuri toteutumaton teollisuuskortteli. Etelän puolella on pientalojen asuntoalueita. Junnilan asemakaava (mm. korttelit 47 ja 145) hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 2010 ja Junnimäen laajennus (korttelit 48, 220 ja 221) hyväksyttiin vuonna 2013. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 9

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa tähän käyttötarkoitukseen varsin keskeinen, ja soveltuu hyvin läheisten pientaloalueiden jatkoksi. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Suunnittelualueeseen sisältyy Pöytyän kunnan etuosto-oikeudella vuonna 2015 hankkimia kiinteistöjä (Helkaviita, Helkaviita II) yhteispinta-alaltaan noin 3,4 hehtaaria sekä vuonna 2017 ostettu kiinteistö (Kruopinsuo 2), pinta-alaltaan noin 1,7 hehtaaria. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Pöytyän kunnanhallitus teki päätöksen asemakaavan laadinnan aloittamisesta kokouksessaan 5.3.2018. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Osalliset mainitaan selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavahankkeen vireilletulosta kuulutettiin Auranmaan Viikkolehdessä 27.3.2018. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut saatavissa Pöytyän kunnassa koko kaavoitustyön ajan. Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus asemakaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja järjestetään kaavatyön aikana valmisteluvaiheessa ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen oltua julkisesti nähtävänä (MRA 26 ), mikäli neuvottelujen käyntiin katsotaan olevan tarvetta. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 10

4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Pöytyän kunnan tavoitteena on lisätä erityisesti omakotitaloille soveltuvien pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavan mukaan aluetta voidaan käyttää taajamatoimintoihin. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavoittamattoman suunnittelualueen soveltuvuutta pientalorakentamiseen ryhdyttiin selvittämään, kun joulukuussa 2014 tehdyn kiinteistökaupan myötä Pöytyän kunnalle avautui mahdollisuus etuosto-oikeuden käyttöön. Myydyt kiinteistöt sijaitsivat asuntoalueeksi vuonna 2013 asemakaavoitetun Junnimäen alueen vierellä, ja niiden todettiin soveltuvan luontevasti sen jatkeeksi. Maakuntakaavassa kaupan kohde sisältyi Kyrön taajama-alueeseen. Kunnan etuostooikeuden käyttö (19.1.2015) johti oikeusprosessiin, minkä lopuksi Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen (21.12.2016), että etuosto-oikeuden käyttö maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamiseen oli oikeutettua. Maankäytöllisesti oikeuden päätös merkitsi samalla, että asuntorakentamiseen soveltuvaa maata oli etuosto-oikeudella hankittua aluetta laajemmalti. Nimittäin sen itä- ja eteläpuolella olevalla kiinteistöllä, johon maa-alueet oli alun perin tarkoitus liittää. Maanomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kunta osti tämän peltopalstan kesäkuussa 2017, ja suunnittelualueesta tuli näin omistukseltaan yhtenäinen. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 11

Junnimäen asuntoalueen läntisintä osaa, jossa ovat korttelit 216, 217 ja 218, ei ole vielä alettu rakentaa. Sille ei ole myöskään tehty kunnallistekniikkaa. Kunnalle hankittujen lisäalueiden myötä syntyi mahdollisuus muotoilla korttelirakenne kokonaan uudelleen jo asemakaavoitetullakin alueella. Luonnoksen mukainen Kroopinojantien siirto pohjoisemmaksi vähentää sille tulevien tonttiliittyminen määrää ja mahdollistaa lyhyiden tonttikatujen rakentamisen. Kroopinojaan laskevaan loivaan rinteeseen saadaan uusi, länteen avautuva asuntokortteli. Laajentunut suunnittelualue mahdollistaa uuden läpikulkuyhteyden Korpikuusentien ja Kroopinojantien välille, mikä edistää mm. turvallisuutta. Taajaman pääväyliin kuuluvalta Ollilantieltä on Tervaojantietä kulkien matkaa suunnittelualueelle noin 600 metriä. Tervaojantie täytyy kunnostaa koko pituudeltaan vastaamaan kokoojakadun standardia. Raskasta liikennettä tulee maatalousajosta, minkä lisäksi on varauduttava rautatien puolella olevan laajan rakentumattoman teollisuusalueen tarpeisiin. Tervaojantie on nyt noin parinkymmenen pientalokiinteistön käytössä. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueella on 12 rakentamatonta asuntotonttia, joiden määrää voidaan kasvattaa tällä kaavoitushankkeella noin kolmeenkymmeneen. Katurakentamisen kustannusten ja tulevan käyttöasteen kannalta asuntoalueiden laajentaminen on perusteltua. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alueelle tulee kuusi pientalojen korttelia (AP, AO), joissa on yhteensä 34 tonttia. Tonttien koko vaihtelee noin 1500-2850 m 2 välillä. Tonteista yksi on jo rakennettu (219-5). Tervaojantien ja Oravakorventien arvioidaan kokoojakatuina välittävän myös uusilta kortteleilta tulevan liikennemäärän lisäyksen. Tällöin edellytetään kuitenkin, että Tervaojantie on peruskunnostettu. Kroopinojan varsi merkitään suojaviheralueeksi (EV). Uusien ja vanhojen korttelialueiden välillä oleva virkistysalue (VL) laajenee, mikä lisää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suunnittelualueen länsiosaan sijoitetaan urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU), joka on tarkoitettu lähikorttelien käyttöön. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 12

Asuntoalueen laajentumista edelleen pohjoisen suuntaan ei pidetä enää mahdollisena useistakin syistä, kuten rautatien läheisyys, kokoojakatujen suunnittelemattomuus laajempaa käyttöä varten ja etäisyyden kasvaminen keskustaan. Maakuntakaavassa merkintä muuttuu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Asemakaavan valmisteluvaiheessa pidettiin julkisesti esillä 22.2.2018 päivätty luonnos. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta - 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja -arvioinnin tulokset Asemakaavaa on arvioitu Pöytyän kunnan hallinnollisessa ja teknisessä palvelukeskuksessa. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallisten mielipiteet on pyritty ottamaan huomioon valintoja tehtäessä ja asemakaavaratkaisua kehitettäessä. Asemakaavan luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Luonnoksesta saatiin kolme lausuntoa. Näiden kooste ja kaavan laatijan vastineet ovat selostuksen liitteissä. Asemakaavan luonnoksen kehittäminen Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen on teetetty uusi meluselvitys Ramboll Finland Oy:llä. Selvitys on luettavissa selostuksen liitteissä. Asemakaavan ehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet - Asemakaavan ehdotukseen tehdyt muutokset -. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Pöytyän kunnanhallituksen päätökset - asemakaavan laadinnan aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 5.3.2018 - asemakaavan luonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville 5.3.2018 - asemakaavan ehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville..201 - esitys asemakaavan hyväksymisestä kunnanvaltuustolle..201 Pöytyän kunnanvaltuuston päätökset - asemakaavan hyväksyminen..201 (KV ). Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 13

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Asemakaavoitettavalla alueella ovat korttelit 216, 217, 218, 219, 222 ja 223. Asuinpientalojen (AP) korttelialueella on seitsemän tonttia ja erillispientalojen korttelialueilla (AO) on 27 tonttia. Lisäksi on erityis- (ET, EV), katu-, virkistys (VL, VU), maa- ja metsätalousalueita (M). Alueen pinta-ala on noin 9,5 hehtaaria. Tästä muutettavaa asemakaavaa on noin 4,2 hehtaaria ja uutta asemakaavaa 5,3 hehtaaria. Yksityiskohtaiset mitoitustiedot esitetään asemakaavan seurantalomakkeella. Asemakaava-alue tukeutuu Kyrön taajaman kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan laadukkaan pientalopainotteisen taajamarakenteen muodostuminen. Virkistyskäyttöön on kiinnitetty huomiota aluevarauksia tehtäessä. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Alueella ovat korttelit 216, 217, 218, 219, 222 ja 223. Korttelit jakaantuvat asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueisiin. Kortteli 216, tontit 1-6 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on kuusi tonttia. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u ¾. Tehokkuusluku alueella on 0.20. Kortteli 217, tontit 1-4 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on neljä tonttia. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u ¾. Rakennusoikeus esitetään kerrosalaneliömetreinä tonteittain (350-400). Tonttien rakennusalojen länsipuolelle jää piha-aluetta, jota voidaan käyttää esimerkiksi puutarhana tai kasvimaana. Tonteille on merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan. Kortteli 218, tontit 1-6 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on kuusi tonttia. Niille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia (II). Tehokkuusluku alueella on 0.20. Kortteli 219, tontit 2-5 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on neljä tonttia. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u ¾. Tehokkuusluku alueella on 0.20. Tontti 5 on jo rakennettu. Kortteli 222, tontti 1 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on yksi tontti. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u ¾. Tontilla on rakennusoikeutta 300 kerrosalaneliömetriä. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 14

Kortteli 223, tontit 1-7 Asuinpientalojen korttelialueella (AP) on seitsemän tonttia. Niille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia (II). Tehokkuusluku alueella on 0.25. Kortteli 223, tontit 8-13 Erillispientalojen korttelialueella (AO) on kuusi tonttia. Rakennusten sallittu kerrosluku on enintään I u ¾. Tehokkuusluku alueella on 0.20. Tonttien 68-11 rakennusalojen pohjoispuolelle jää piha-aluetta, jota voidaan käyttää esimerkiksi puutarhana tai kasvimaana. Tonteille on merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Alueella on neljä katua (Tervaojantie, Kroopinojantie, Kroopinpolku, Kroopinrinne). Näistä Kroopinojantie ja Tervaojantie ovat kokoojakatuja. Kroopinojantien itäisin osa on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla rakennuspaikalle ajo on sallittu (pp/t). Erityisalueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten (ET) alueita on kaksi. Kroopinojan rantavyöhyke on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Maatalousalueet Maatalousalueiksi (M) on merkitty peltopalsta suunnittelualueen itäosassa, Virkistysalueet Lähivirkistysalueita (VL) on Kroopinrinteen jatkeena sekä Kroopinojantien eteläpuolella korttelien 218 ja 219 välissä. Tällä lähivirkistysalueella on ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). Lähivirkistysalueet ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Kroopinojan ja korttelin 223 välissä on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, jolle on merkitty varaus ohjeelliselle pelialueelle. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan toteuttaminen lisää Kyrön taajaman pientaloasutusta, ja toteuttaa yhdyskuntarakentamisen tiivistämisen tavoitetta. Alueelle arvioidaan tulevan noin 110 uutta asukasta Taajamakuva Kaavan toteutuessa taajaman pientalopainotteinen ilme voimistuu. Asuntokorttelit muodostavat uuden reunavyöhykkeen taajaman pohjoisrajalle. Kroopinsuon alueen laajennus tehdään päättyvien katujen varrelle jatkoksi nykyisille asuntoalueille, mikä pienentää laajempaa maisemavaikutusta. Rakennettu kulttuuriympäristö Vaikutukset ovat vähäiset, sillä alueella ei arvioida olevan merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Virkistys Lähivirkistysalueet soveltuvat suunnittelualueen ja lähiympäristön kortteleiden yhteiskäyttöön. Alueiden kautta on mahdollisuus muodostaa kulkureittejä katujen välille. Monikäyttöisyyttä lisäävät virkistysalueiden erilaiset osat, kuten pelialue Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 15

Krooopinojan läheisyydessä ja metsikkö korttelien 218 ja 219 välissä. Virkistysalueella on myös ohjeellinen aluevaraus leikkipaikalle. Liikenne Suunnittelualueen uusien asuntokortteleiden liikenne ohjataan kahteen suuntaan. Kroopinojantien varrella olevat korttelit käyttävät jatkoyhteytenään Tervaojantietä. Pikkupellontien ja Korpikuusentien kaksi korttelia ajavat puolestaan Oravakorventietä taajaman keskustan suuntaan. Korttelin 223 tonteilta 12 ja 13 sekä korttelin 222 tontilta 1 voidaan ajaa molempiin suuntiin (pp/t). Liikennemäärän lisääntymisen vuoksi pitää varautua Tervaojantien leventämiseen, mihin on asemakaavallinen valmius. Tekninen huolto Kunnallistekniikan rakentamisessa voidaan merkittävästi hyödyntää nykyistä runkoverkostoa. Korttelien 218 ja 223 rakentaminen edellyttää nykyisen 20 kv sähkölinjan siirtoa. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole merkittäviä suojeltavia luontoarvoja. Suojaviheralueille voidaan jättää luonnontilaisia osia Kroopinojan varteen. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavan suhde ylempiin kaavatasoihin Kyrön taajamaan ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa, minkä vuoksi asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 54 ). Suunnittelualueen käyttötarkoitukset sopivat maakuntakaavassa esitettyihin taajamatoimintoihin. Yleiskaavatason tarkastelussa suunnittelualue esiintyy jatkeena eteläpuoleisille pientalovaltaisille asuntoalueille. Uudet ajoyhteydet ja kevyen liikenteen reitit ovat yhdistettävissä nykyisiin. Asemakaavahankkeen voidaan todeta olevan täydennysrakentamista, joka sopii hyvin taajaman rakenteeseen. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Rautatieliikenteestä kantautuu suunnittelualueelle melua ja maaperään tärinää. Melu- ja tärinäselvitysten mukaan alue soveltuu kuitenkin asuntorakentamiseen. Meluhaitta on todettu niin pieneksi, että sitä koskevat kaavamääräykset eivät ole tarpeen. Rakennuspaikan etäisyyden ollessa rautatiehen alle 300 metriä, tulee tärinän vuoksi välttää tiettyjä rakenneratkaisuja, mutta suunnittelualueella ei ole vielä tarpeen rajoittaa uudisrakennusten sijaintia tai kerroslukua. Asemakaavamääräyksissä on mainita, että mahdollinen tärinähaitta tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. Suomen Megawatti Oy saa 24.5.2017 tehdyn ympäristölupapäätöksen (Kosken Tl kunta, Ympäristönsuojelulautakunta 58 ) perusteella harjoittaa kiinteistöllä Lepistö 636-439-5-336 kierrätysmateriaalien käsittelylaitoksen toimintaa, jossa varastoidaan ja murskataan jätepuuta sekä varastoidaan viljan kuorta. Toimintaalue on suunnittelualueesta itään sijaitsevassa Lepistön tilan (636-439-5-336) pihapiirissä, josta on lyhimmillään matkaa asemakaavakortteleihin noin sata metriä. Ympäristönsuojelulautakunnalla on päätöstä tehdessään ollut tiedossaan vuonna 2013 hyväksytty Junnimäen asemakaava, jossa toimintaa lähimpänä oleva suunnittelualueen tontti jo esiintyy. Myönnetyssä luvassa määritellään mm. käsiteltävien materiaalien enimmäismäärät, tarvittavat suojaukset ja toiminta-ajat. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 16

5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 5.7 NIMISTÖ Esitetään selostuksen liitteessä. Tervaojantie on jo käytössä oleva katunimi. Alueen kautta kulkevasta purosta johdettu Kroopinojantie esiintyy nykyisessä asemakaavassa. Tämän kokoojakadun poikkikadut on nimetty Kroopinpoluksi ja Kroopinrinteeksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavaselostuksen liitteenä on alueelta laadittu havainnekuva sekä rakennustapaohjeisto. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä sen saatua lainvoiman. Korttelien 216, 217, 218 ja 223 tonttien 1-11 rakentaminen edellyttää lisäksi Tervaojantien leventämistä. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan ajanmukaisuutta tulee arvioida viimeistään kolmentoista vuoden kuluttua (MRL 60 ). Selostuksen on laatinut aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu. Kroopinsuon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sivu 17