Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2016-2017. Kaupunginhallitus 27.10.2014. Kaupunginvaltuusto 10.11.2014. Kaupunginvaltuusto 10.11.

Talousarvio 205 Taloussuunnitelma 206-207 Kaupunginhallitus 27.0.204

Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT... 3. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3.2 LOIMAAN LINJA 203-206... 8.3 PALVELUJEN JA TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA... 8.4 TALOUSARVIORAKENNE JA SITOVUUSTASOT... 9.5 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA....6 TOIMINNAN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS....7 TALOUDEN TASAPAINO... 22 KÄYTTÖTALOUSOSA... 23 2. HALLINTOPALVELUKESKUS... 23 2.. KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 23 2.2. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 24 2.3. VALTUUSTO... 25 2.4. KAUPUNGINHALLITUS... 26 3. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS... 29 3..Sosiaali- ja terveystoimen hallinto... 29 3.2. Sosiaalityö... 32 3.3. Terveys- ja hoivapalvelut... 38 3.4. Työkymppi... 46 4. SIVISTYSPALVELUKESKUS... 48 4.. KOULUTUSLAUTAKUNTA... 48 4.2. VAPAA-AIKALAUTAKUNTA... 6 5. TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS... 70 5.. TEKNINEN LAUTAKUNTA... 70 5.2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 74 LOIMAAN KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ... 77 LIIKELAITOS... 78 6. LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS... 78 TULOSLASKELMAOSA... 79 7. TULOSLASKELMA... 79 INVESTOINTIOSA... 8 8. INVESTOINTIOSA... 8 8.2 TALONRAKENNUS... 82 8.3 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS... 93 8.4 KULJETUSVÄLINEET... 96 8.5 IRTAIN OMAISUUS... 96 8.6 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT... 98 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ... 98 RAHOITUSOSA... 99 9. RAHOITUSLASKELMA... 00 KONSERNITAVOITTEET... 02 0.KUNTALAIN 3 :N MUKAISET TAVOITTEET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILLE... 02 LIITE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO VUODELLE 205 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 206 207 2

YLEISPERUSTELUT. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Epävakaudessa kohti kuntakentän muutoksia 205 207 Taloutta ja toimintaa syksyllä 204 suunniteltaessa kansantalous on taantumassa ja näkymät vuoteen 205 ovat epävakaat. Vienti ei vedä, julkinen talous on kestävyysvajeessa ja työttömyys kasvussa. Bruttokansantuotteen kasvu oli vuosina 202 203 negatiivinen eikä kasvua ole odotettavissa vielä tänäkään vuonna. Vuoden 205 epävarmat kasvuennusteet vaihtelevat 0,5-2 prosentin välillä. Kuntiin kohdentuu mittavia sopeuttamistoimia ja valtionosuusleikkauksia. Samalla mm. kuntien vastuu työmarkkinatuen rahoitusvastuusta kasvaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen vastuut ovat avoinna eikä käytössä ole tietoa muutoksen kustannusvaikutuksista. Taantuma heijastuu Loimaan seudunkin yrityksiin. Toisaalta heikentyneen euron myötä vientiyrityksillä on edelleen hyvä tilauskanta, joten elinkeino- ja yritysnäkymät ovat Loimaalla suhteellisen myönteiset. Taantuma on heijastunut myös palveluihin ja kauppaan. Toisaalta vireillä olevat uudet kaupanalan avaukset ovat vahvistamassa Loimaan asemaa seudullisena asiointija palvelukeskuksena. Työllisyys parani Loimaalla yhtäjaksoisesti toukokuusta 200 elokuuhun 202. Vuoden 202 aikana työttömyysaste nousi 7,6 %:iin ja vuonna 203 jo 9,5 %:iin. Vuoden 204 aikana työttömyys on Loimaalla pysynyt vuoden 203 tasolla. Elokuussa työttömiä oli 699 (9,3 %). Nettomuutto Loimaalle on vuoden 204 aikana ollut positiivinen. Luonnollisen väestömuutoksen myötä asukasmäärä on kuitenkin vähentynyt tammisyyskuussa 47 asukkaalla. Tavoitteena on muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi ja väestömäärämuutoksen tasapaino vuoteen 206 mennessä. Kuntauudistus käynnissä - sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut avoinna Kuntarakennelaki tuli voimaan.7.203. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 203 lain edellyttämän ilmoituksen kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta. Laki on edellyttänyt kuntajakoselvitysten valmistelua. Näitä ei ole Loimaalla aloitettu, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelu on ollut kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu on käynnissä ja sen eduskuntakäsittely on siirtymässä alkuvuoteen 205. Valtuusto antoi maalis- ja syyskuussa 204 asiaa koskevat lausunnot. Palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä vuoden 207 alusta alkaen sote-alueille. Palvelujen tuottamisvastuut ovat edelleen epäselvät. Aiemmin Paras-puitelaissa tavoiteltu vähintään noin 20.000 asukkaan palvelu- ja väestöpohjakriteeri ei enää ole tuottamisen perusteena. Valtionosuusuudistus tulee kuntauudistuksen osana voimaan vuoden 205 alusta. Loimaan osalta valtionosuudet vähenevät siirtymäkauden jälkeen yhteensä 2,2 milj. euroa vuodessa. Menetys vastaa yhden veroprosenttiyksikön vuosituottoa. 3

Valtuustokausi 203 206 taloudellisesti vaikea Palvelujen ja talouden sopeuttaminen jatkuu Taantuma, verokertymien heikkeneminen, ikääntyvä väestö sekä kuntien velvoitteiden myötä kasvava palvelujen kysyntä sekä valtion kuntiin kohdistamat menoleikkaukset sekä valtionosuuksien vähennykset syventävät kuntatalouden ongelmia. Väestömuutos ja ikääntyminen lisäävät samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Kuntatalouden kiristyessä paineet kuntien velkaantumiseen ja verokorotuksiin kasvavat. Palveluja ja organisaatiota uudistettiin vuoden 2009 kuntaliitosten sekä valtuuston joulukuussa 2009 hyväksymien linjausten mukaisesti. Taloutta saatiin tasapainotettua vuosina 2009 20. Velkamäärää saatiin vähennettyä ja taseen alijäämä katettua vuonna 200. Vuoden 202 huonosta tuloksesta johtuen tase putosi kuitenkin jälleen noin milj. euroa alijäämäiseksi. Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman 203 206 valmistelu aloitettiin valtuustokauden alussa tammikuussa 203. Valtuusto hyväksyi sopeuttamisohjelman kesäkuussa 203. Vuoden 203 tulos oli mm. verotilitysten muutosten sekä henkilöstökulujen vähennysten vuoksi 2,0 milj. euron alijäämän sijaan 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Samalla tase kääntyi,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Kaupungin oma tase jäi kuitenkin edelleen 5,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 204 talousarvio on budjetoitu alkujaan 550.000 euroa alijäämäiseksi. Talousarvion muutoksissa syyskuussa 204 erikoissairaanhoidon lisättiin,7 milj. euroa. Muiden kuluvähennysten johdosta vuosi 204 on toteutumassa 0,4-0,5 milj. euroa alijäämäisenä. Vuoden 205 talousarvio 0,3 milj. euroa alijäämäinen Kaupunginvaltuusto linjasi strategiset tavoitteet vuosille 203 206 tammikuussa 203 hyväksymässään Loimaan linja-strategiassa. Strategiset tavoitteet ovat talousarvion toiminnallisten tavoitteiden pohjana. Vuoden 204 talousarvion lähetekeskustelu käytiin valtuustossa kesäkuussa 204 ja talousarvion valmistelutilanne oli esillä syyskuun alun valtuustoseminaarissa. Hallintokuntien (ml. Loimaan Vesi) esittämiä 2, milj. euron ulkoisia toimintakuluja oli kaupunginjohtajan esityksessä vähennetty 3, milj. euroa (2,7 %) 09,0 milj. euroon. Toimintatuloja on lisätty 0,2 milj. euroa. Veroprosentti on nykyinen 20,50 %. Kaupunginhallituksen esityksen mukaiset kiinteistöveroprosentit ovat niin ikään vuoden 204 tasolla. Vuoden 205 verotuloarvio perustuu Kuntaliiton (0.0.204) arviopohjiin. Verotuloja on vuonna 205 arvioitu kertyvän yhteensä 54, milj. euroa eli noin, milj. euroa (2,0 %) vuoden 204 arvioituja verotuloja enemmän. Ilman kiinteistöveroprosenttien korottamista kasvu on 462.000 euroa (0,9 %). Esityksen mukaiset verotulot ovat,4 milj. euroa taloussuunnitelman (valtuusto..203) mukaista pienemmät. Suunnitelmavuosien 206-207 verotulojen kasvuksi on arvioitu 0,9 2,8 %. Valtionosuuksia on vuodelle 205 budjetoitu 4,6 milj. euroa eli 0,4 milj. euroa (,0 %) vuoden 204 osuuksia vähemmän. Valtionosuusarvio on päivi- 4

tetty lokakuun alussa. Valtionosuusuudistuksen ja leikkausten vähennysten vaikutusta tasoittaa verotulojen tasauksen 2,7 milj. euron kasvu 0,2 milj. euroon. Esityksen mukaiset valtionosuudet ovat 0,8 milj. euroa taloussuunnitelman (..203) mukaista pienemmät. Vuoden 205 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen johdosta Loimaan osuudet vähenevät porrastetusti vuosina 205 207. Vuoden 206 osuudeksi on arvioitu 4, milj. euroa ja vuoden 207 osuudeksi 39,8 milj. euroa eli 2,3 milj. euroa (5,4 %) vuoden 204 valtionosuuksia vähemmän. Kaupunginhallituksen talousarvioesityksen (kaupunki) vuosikate on 3, milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 63.000 euroa. Loimaan Veden vuoden 205 tulos on 63.000 euroa alijäämäinen. Kaupungin ja vesiliikelaitoksen vuosikate on yhteensä 3,6 milj. euroa ja poistot + poistoerojen /varausten muutokset 3,6 milj. euroa, joten vuoden 205 tulos (kaupunki + vesi) on tasan 0. Tase niukasti ylijäämäinen Vuonna 203 taseen ylijäämä oli,5 milj. euroa. Vuoden 204 toteutumaarvion mukaan taseen ylijäämä on supistumassa noin milj. euroon. Talousarvioesityksen mukaan vuonna 205 taseen ylijäämä supistuu 0,9 milj. euroon. Ilman Loimaan Veden vaikutusta tase olisi 6 milj. euroa alijäämäinen. Tosin Loimaan Vesi ei enää jatkossa vahvista kaupungin tulosta, jätevedenpuhdistamo- ja siirtoviemäri- investoinneista johtuen. Taloussuunnitelmaesityksen mukaan tase pysyisi vuosina 206 207 ylijäämäisenä, mutta kaupungin oma tase ilman vesiliikelaitosta olisi edelleen huomattavasti alijäämäinen. Vuosien 206 ja 207 toiminnan ja talouden arvioimista vaikeuttaa epävakaiden talousnäkymien ohella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja kustannusten epävarmuus. Henkilöstökulujen vähentäminen osana tasapainotusta Vuoden 205 talousarvioesityksessä on pääosin karsittu esitetyt uudet virat ja työsuhteet. Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi erikseen 350.000 euron henkilöstökulujen vähennys, joka on kohdennettu tasapainotusvaiheessa henkilöstömäärän suhteessa palvelukeskuksittain. Kaupunginhallituksen 27.0.204 esitykseen lisättiin 950.000 euron henkilöstökuluvähennys liittyen vuoden 204 henkilöstökuluja koskevaan 2,4 milj. euron leikkaukseen. Vähennykset on kohdistettu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä hallintopalveluihin. Kaupunginhallituksen talousarvioesityksen 47,3 milj. euron henkilöstökulut (kaupunki ja vesi) ovat 2,9 milj. euroa (5,7 %) hallintokuntien esittämää 50,2 milj. euroa pienemmät sekä,9 2,0 milj. euroa vuoden 204 toteutumassa olevia kuluja pienemmät. Talousarvioesityksen mukaiset vuoden 205 henkilöstökulut ovat, milj. euroa valtuuston marraskuussa 203 hyväksymän taloussuunnitelman 48,4 milj. euron kuluja pienemmät. 5

Palvelusuhteessa oli henkilöstöä syyskuussa 204 yhteensä.06. Vuotta aiemmin elokuussa 203 palvelusuhteessa oli.26 ja vuoden 203 lopussa.33 henkilöä. Henkilöstökulujen vähentämistä jatketaan myös vuosina 206 ja 207. Taloussuunnitelma sisältää noin,0 milj. euron (2 %) vähennyksen vuonna 207. Summa vastaa laskennallisesti noin 25 henkilön vähentämistä vuositasolla. Avoinna olevat sote-ratkaisut vaikeuttavat myös henkilöstökulujen arviointia. Henkilöstökuluja vähennettäessä on tarpeen panostaa myös henkilöstön jaksamiseen. Palvelujen ostot Investoinnit Talousarvioesityksen mukaiset palvelujen ostot ovat 46,8 milj. euroa eli 0,9 milj. euroa hallintokuntien esittämiä kuluja pienemmät. Esityksen mukaiset palveluostot ovat,8 milj. euroa vuoden 203 toteutuneita kuluja suuremmat ja samalla tasolla kuin vuoden 204 arvioidut kulut. Vuoden 204 aikana on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksia (Hyvinvointipalvelu-selvitys) tavoitteena mm. erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen. Vähennys edellyttää, että vuoden 204 lopulla päätettäviä toimenpiteitä saadaan toteutumaan jo vuoden 205 aikana. Tältä pohjalta talousarvioesityksessä on vähennetty 750.000 euroa perusturvalautakunnan esittämistä toimintakuluista. Vähennys on kohdistettu esityksessä erikoissairaanhoidon tehtäväalueelle, mutta se tulee erikseen kohdentaa käyttösuunnitelmissa terveys- ja hoivapalveluihin. Talousarvioesityksen mukaiset investoinnit (kaupunki) ovat yhteensä 3,7 milj. euroa (netto 3,3 milj. euroa). Investoinnit sisältävät,8 milj. euroa Hirvikosken yhtenäiskouluun vuodelle 204 budjetoidun,0 milj. euron jatkona. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 3,0 milj. euroa. Valtuuston aiemman keittiöverkkopäätöksen pohjalta investointeihin sisältyy 0,5 milj. euroa Keskuskoulun keittiön muutokseen palvelukeittiöksi. Muita vuoden 205 investointikohteina ovat mm. PTS-korjaukset (0, milj. euroa), Kartanonmäenkadun ja Aleksis Kivenkadun liikennejärjestelyt (0,2 milj. euroa), kadut (0,4 milj. euroa) sekä atk- ja muut irtaimen omaisuuden investoinnit (0,2 milj. euroa). Talousarvio ei erikseen sisällä työterveyshuollon suunnitteilla olleen yhtiöittämisen pääomaa. Loimaan Veden vuoden 205 investoinnit ovat 2,4 milj. euroa. Ne sisältävät Ypäjä-Loimaa siirtoviemärin sekä Alastaro-Loimaa siirtoviemärin ja varmuusvesiyhteyden rakentamisen aloittamisen. Suunnitelmavuosien 206 207 kokonaisinvestoinnit ovat 9,2 milj. euroa (kaupunki) ja Loimaan Veden investoinnit 2,8 milj. euroa. 6

Palvelurakenteiden uudistaminen välttämätöntä Talouden alijäämäisyys on ollut ongelma Loimaalla pitkään. Kuntaliitosvaiheessa vuoden 2008 lopulla kaupungin oma tase oli yli 6 milj. euroa alijäämäinen ja vesiliikelaitoksen ylijäämän myötä kokonaistase 2,2 milj. euroa alijäämäinen. Palvelutarpeet sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut ovat kuitenkin kasvaneet tulopohjaa nopeammin. Loimaan palvelurakenne on edelleen mm. kuntaliitosten pohjalta kattava ja monitasoinen ja nykyiseen rahoituspohjaan liian raskas. Kustannustasoon vaikuttaa väestöja ikärakenne sekä tuloihin elinkeinorakenteesta johtuva keskimääristä alhaisempi tulotaso. Verovähennysten kasvusta johtuen efektiivinen veroaste on pysynyt noin 4 prosentin tasolla. Valtionosuuksien vähennykset ovat puolestaan heikentäneet suhteellista tulopohjaa. Kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus yhdessä talouspaineiden kanssa luovat epävarmuutta valtuustokaudelle 203-206. Huoltosuhde heikkenee väestön ikääntyessä ja vähentyessä. Veropohja kapenee samalla kun mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet ja kustannukset kasvavat. Huoltosuhde on kasvamassa parissa vuosikymmenessä nykyisestä 62 %:sta yli 90 %:iin. Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelmaa päivitettiin vuoden 203 aikana ja sen mukaisia toimenpiteitä on valmisteltu ja täytäntöön pantu vuosina 203 204. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys (Hyvivointipalveluselvitys) valmistui kesällä 204. Siihen liittyvää palvelurakenteiden uudistamista on valmisteltu syksyn 204 aikana. Vuoden 205 talousarvio edellyttää, että toimenpiteet vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksia vähentävästi osittain jo vuoden 205 aikana. Henkilöstömäärän vähentämistä jatketaan muuttuvan palvelurakenteen mukaiseksi. Palvelujen vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta parantamalla voimme hidastaa palvelujen kysynnän kasvusta johtuvaa kustannuskehitystä. Investointitaso ja hankkeiden tarpeellisuus on jatkossakin arvioitava tarkkaan ennen lopullisia investointipäätöksiä. Palvelujen uudistaminen sekä talouden tasapainotus ovat elinkeinopoliittisen tulopohjan vahvistamisen ohella valtuustokauden 203 206 keskeisimmät tavoitteet. Loimaalla 29.0.204 Jari Rantala, kaupunginjohtaja 7

.2 LOIMAAN LINJA 203-206 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 4..203 Loimaan linja 203-206-strategian kaupungin ohjausvälineeksi päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, visio sekä asetettu keskeiset strategiset tavoitteet. Strategialla ohjataan muita toiminta- ja palvelustrategioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Sitä toteutetaan osana vuosittaista talous- ja toimintasuunnitelmaa. Valtuusto asettaa strategisista linjauksista, painopisteistä ja tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Loimaan kaupungin toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon tarkoituksen. Järjestämällä yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevia palveluja luomme perustan asukkaittemme sujuvalle elämälle ja yritysten kestävälle kasvulle Loimaan kaupungin visio 2020 +++ määrittelee halutun kehityssuunnan pitkällä tähtäimellä Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi- ja palvelukeskus keskellä Lounais-Suomea. Loimaa on jyvällä tulevaisuudesta. Toimiva päätöksenteko ja osaava henkilöstö ovat perustana palvelumme uudistamiselle ja vakaalle taloudelle. Luonto ja ympäristö ovat kestävän kasvumme perustana. Strategiassa on määritelty viisi toiminta-ajatukseen ja visioon pohjautuvaa strategialinjausta:. Sujuvan elämän kotikaupunki asukkaat ja asiakkaat 2. Kasvun paikka yrityksille elinkeinot ja yritykset 3. Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea liikenne sekä alue- ja yhdyskuntarakenne 4. Ympäristö kestävän kasvun pohjana ympäristö- ja energia 5. Jyvällä tulevaisuudesta talous, organisaatio ja henkilöstö Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Valtuustokautta 203-206 koskeva kokonaisarviointi tehdään valtuustokauden päättyessä vuonna 206. 8

.3 PALVELUJEN JA TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.6.203 palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman 203-206 linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi. Sopeuttamistoimenpiteet on otettu huomioon vuoden 204 talousarvion ja vuosien 205-206 taloussuunnitelman valmistelussa. Tasapainotustoimenpiteistä 203 merkittävimmät olivat talouden sopeuttaminen vuoden 203 talousarvion edellyttämiin toiminta- ja henkilöstökulujen leikkauksiin. Vuonna 203 heikentyneen taloustilanteen johdosta toteutettiin henkilöstön 2,5 viikon lomautus sekä investointitason milj.euron leikkaus. Palvelujen ja toimintojen suunnitelmallista uudistamista on jatkettu vuonna 204 mm. kaupunginhallituksen 9.6.204 linjaamien henkilöstövähennysten täytäntöönpanolla ja hyvinvointipalveluselvitykseen liittyvien toimenpiteiden valmistelulla. Vuosina 205-207 jatketaan rakenteellisten uudistusten valmistelua ja täytäntöönpanoa..4 TALOUSARVIORAKENNE JA SITOVUUSTASOT Talousarviorakenne on laadittu siten, että organisaatiorakenne ja osasto- ja kustannuspaikkakartta vastaavat toisiaan. Valtuuston nähden sitovia ovat seuraavat tasot: Hallintopalvelukeskus: Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Valtuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: Perusturvalautakunta: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaalityö Terveys- ja hoivapalvelut Työterveyshuolto TYÖKYMPPI o Työkympin johtokunta Sivistyspalvelukeskus: Koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Sekä seuraavat pääluokat: Loimaan Vesi-liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle tulostavoitteen, sekä pääoman tuottotavoitteen, joka sisältyy kaupungin tuloslaskelmaan. Lisäksi liikelaitosta sitoo investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelman muut erät paitsi liikevaihto. Valtuusto voi asettaa liikelaitokselle sitovia tavoitteita. Investoinnit (hankkeittain ja hankeryhmittäin) 9

Tuloslaskelma o verotulot o valtionosuudet o rahoitustuotot ja kulut o satunnaiset tuotot ja -kulut Rahoituslaskelma o antolainasaamisten lisäys o antolainasaamisten vähennys o pitkäaikaisten lainojen lisäys o pitkäaikaisten lainojen vähennys o lyhytaikaisten lainojen muutokset Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Bruttositovalla yksiköllä sitova erä on menojen yhteissumma ja tulojen yhteissumma. Poikkeuksena on työterveyshuolto Työkymppi, jota sitoo menojen ja tulojen erotus. Sisäinen laskutus on tulosyksiköiden sisäisten palveluyksiköiden ja tukipalveluyksiköiden järjestelmä. Sisäisistä palveluista laskutetaan etukäteen määriteltyjen kiinteiden hintojen perusteella tai automatisoitavissa olevien kustannustenjakoperiaatteiden mukaan. Laskutuksesta syntyvät sisäiset menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja kirjanpitoon. Sisäiset erät erotetaan ulkoisista tapahtumista ulkoista tuloslaskelmaa varten. Keskeisimmät sisäiset palvelut ovat: sisäiset vuokrat ruokahuolto alueiden kunnossapito keskitetyt atk-kustannukset keskitetyt toimistopalvelut Sisäiset eli kaupungin usean yksikön yhteiset erät käsitellään menonsiirtokirjauksina vyörytyksenä sisäisinä vuokrina Käyttötalouteen kohdentuvat sisäiset menot ja tulot ovat yhtä suuret. Ne eliminoidaan tulos- ja rahoituslaskelmista, joten niillä ei ole tulosvaikutusta. Investointeihin varataan määrärahat (alv 0 %) hankekohtaisina tai hankeryhmäkohtaisina investoinnin kokonaiskustannusarvion (alv 0 %) mukaan seuraavasti: Hankekohtainen Hankeryhmittäinen Aineettomat hyödykkeet yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Maa- ja vesialueet yli 50.000 euroa alle 50.000 euroa Asuinrakennukset yli 50.000 euroa alle 50.000 euroa Muut rakennukset yli 50.000 euroa alle 50.000 euroa Julkinen käyttöomaisuus yli 50.000 euroa alle 50.000 euroa Kuljetusvälineet yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Muut koneet ja kalusto yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Muut aineelliset hyödykkeet yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa Käyttöomaisuusarvopaperit yli 30.000 euroa alle 30.000 euroa 0

Hankekohtainen (=nimikkeittäinen) määräraha on suoraan toteuttajaa sitova. Vuosikohtainen määrärahamuutos, on pääsääntöisesti vietävä valtuuston hyväksyttäväksi Jos investointi toteutetaan useampana vuotena, ilmoitetaan hankkeen kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hankkeen perusteluissa valtuusto voi antaa hankevastaavalle toimivaltuuden tarkistaa hankintamenon jaksottamista myöhemmin kokonaiskustannusarvion rajoissa. Hankeryhmittäinen määräraha sitoo valtuustoon nähden ryhmätasolla, toteuttaja voi omaa toimintayksikköään sitovien säännöksien puitteissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan ko. hankeryhmän yhteenlaskettu kokonaismääräraha ei ylity..5 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Riskien hallinta ja sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää, jolla varmistetaan että johtaminen, suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon ja varmistetaan se, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöttä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kaupunginhallituksella. Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmä on kokonaisuutena asianmukainen ja toimielintyöskentely hyvän hallintotavan mukaista ja tehokasta. Sisäistä valvontaa suorittavat lautakunnat ja johtokunnat sekä näiden alaiset viranhaltijat. Kaupunginhallitus nimeää vuosittain päävastuualue- ja vastuualuetasoille tilivelvolliset viranhaltijat. Nämä ovat vastuussa toimintayksikkönsä toiminnasta ja taloudesta. Sisäisen valvonnan ohjeistus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 7.2.2005. Kaupungin riskienhallintapolitiikka on vahvistettu valtuustossa 2.3.20..6 TOIMINNAN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS Asema kuntien välisessä vertailussa Loimaa sijoittui vuoden 20 tilinpäätöksen perusteella vuosikatteen ( /as), mukaan sijalle 63, vuonna 202 sijoitus oli 277 ja vuoden 203 sijoitus oli suhteellisen hyvä 06. Vuonna 203 kuntia oli 320 ja kaupunkeja 07. Parantunut sijoitus mittaa paitsi Loimaan asemaa, myös kuntatalouden nopeasti heikentynyttä tilaa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka käyttömenojen maksamisen jälkeen on käytettävissä investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään poistojen suuruinen.

Tuloslaskelma: LOIMAA LOIMAA KOKO MAA Loimaa 202 203 203 Asukasluku 6 737-0,7 6 700-0,2 5 422 604 0,5 39 Tunnuslukuja muut.% muut.% muut.% Lainat, euro/as 2 352 30,4 2 33 -,6 2 542 2,4 Tuloslaskelma 000 euro/as muut.% 000 euro/as muut.% 000 euro/as muut.% Henkilöstömenot (palkat+sivukulut) 5 792 3 094 4,5 49 39 2 953-4,8 4 877 56 2 744,5 Palvelujen ostot 45 074 2 693 6,7 44 999 2 695-0,2 5 63 272 2 883 3, Toimintatuotot, sis. valmistus omaan käyt. 8 584 0-7,2 8 660 7 0,4 9 099 866 678 0,5 Toimintakulut 0 388 6 595 4,2 07 469 6 435-2,6 36 54 397 6 667 2,5 Toimintakate -9 804-5 485 6,9-88 809-5 38-3,3-27 054 53-4 989 3,2 Verotulot 50 075 2 992-0,9 53 365 3 96 6,6 20 550 650 3 790 6,9 Valtionosuudet, 40 990 2 449 2,7 4 833 2 505 2, 8 252 562 522 2,8 josta hark.var. avustus 0 0 0 0 20 000 4 Verorahoitus 9 065 5 44 0,7 95 98 5 700 4,5 28 803 22 5 32 5,7 Käyttökate -739-44 6 389 383 748 68 322 Korkotuotot/-menot, netto -603-36 -485-29 4 687 Muut rahoituskulut/-tuotot, netto 32 8 54 9 309 368 57 Vuosikate - 20-72 6 058 363 2 062 736 380 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalen. 3 535 2-2,5 3 643 28 3, 2 058 535 380 8,8 Satunnaiset tuotot 208 2 0 0 384 60 7 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 8 3 3 Tilikauden tulos -4 537-27 2 45 45 370 230 68 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 06 6 87 5-9 9-4 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 0 0-6 649 - Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 0 0 49 55 9 Tilikauden yli-/alijäämä -4 43-265 2 502 50 393 545 73 Kumulatiivinen yli-/alijäämä -975-58 509 90 6 96 486 284 2

Rahoituslaskelma: LOIMAA LOIMAA KOKO MAA Loimaa 202 203 203 Asukasluku 6 737-0,7 6 700-0,2 5 422 604 0,5 39 Rahoituslaskelma 000 euro/as 000 euro/as 000 euro/as Toiminnan rahavirta - 57-94 5 46 327 86 605 335 Investoinnit, netto -6 500-388 433,2-55 -69-82,2-2 708 029-499 -0,2 - Investointimenot -7 993-478 93,3-5 004-300 -37,4-3 85 428-704,8 + Rahoitusosuudet investointimenoihin 074 64 76, 3 325 99 209,6 20 46 39 7,9 + Investointihyödykkeiden luovutustulot 49 25-8,8 524 3 25, 896 983 65 6,7 Saamisten muutos - 247-75 -2 934-76 698 2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 53-27 -5 235-33 - 54 92-279 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500 49 8 500 509 2 724 696 502 ± Lyhytaikaisten lainojen muutos 000 657-4 000-240 362 80 67 Toiminnan ja investointien rahavirta -8 07-482 4 306 258-89 428-64 Verotulot 50 075 2 992-0,9 53 365 3 96 6,6 20 550 650 3 790 6,9 Kunnallisvero 44 764 2 675,4 47 27 2 827 5,5 7 88 06 3 298 6,7 Yhteisövero 2 304 38-33,9 2 389 43 3,7 308 62 24 8,6 Kiinteistövero 3 007 80 3,5 3 759 225 25,0 360 35 25 7,3 Lainakanta, 39 366 2 352 29,5 38 632 2 33 -,9 3 786 842 2 542 2,9 josta pitkäaikainen laina 20 432 22-0,6 23 248 392 3,8 9 886 08 823 2,0 josta lyhytaikainen laina 8 934 3 5,4 5 384 92-8,7 3 900 735 79 5, Lainasaamiset 670 40 -,3 644 39-3,9 4 288 54 79-3,3 Tuloveroprosentti 20,50 20,50 9,40 Veroprosenttiyksikön tuotto 2 84 30 2 303 38 92 706 70 Sijoitus vuosikatteen (euro/as) mukaan 277 06 0 Lähde: Tilastokeskus 3

Peruspalvelujen kustannukset 202 netto /asukas: Lähde:tilastokeskus / valtiovarainministeriö 4.3.204 Toiminnan tulos Kaupungin tulojen riittävyyttä käyttötalousmenoihin arvioidaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta (=00*toimintatuotot/(toimintakulut- valmistus omaan käyttöön). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeisin kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen. Tunnusluku vuosikate/poistot % kertoo tulorahoituksen riittävyyden käyttöomaisuuden kulumista vastaavien investointien rahoittamiseen. Vuosikatteen olisi ehdottomasti pysyttävä positiivisena ja tulevaisuudessa katettava poistot, tällöin tulorahoitus mahdollistaisi poistotason suuruutta vastaavat vuotuiset korjausinvestoinnit ilman lisälainoitustarvetta 4

LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Tuloslaskelma (ulkoiset 000 ) TP 2008 TA+M Muutos YHD TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 204 TA 205 % (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) 2/3 Toimintatulot 4 45 8 275 20 564 9 975 8 547 8 649 7 925 7 023-5,03 Myyntituotot 5 05 6 26 7 64 7 529 7 567 7 989 7 52 6 772-9,85 Maksutuotot 4 724 5 485 6 334 6 689 6 952 6 848 6 920 6 89 -,46 Tuet ja avustukset 996 3 726 3 096 3 40 594 405 387 9-9,32 (sis. Yhdistymistukea) 804 2 304 728 728 0 0 0 Muut toimintatuotot 2 76 2 848 3 970 2 67 2 434 2 407 2 06 2 33 9,83 Valmistus omaan käyttöön 90 77 09 43 38 26 26 0,00 Toimintamenot -90 8-94 76-98 965-05 92-0 388-07 468-09 75-08 36 -,47 Henkilöstökulut -43 664-45 08-46 983-49 570-5 792-49 38-49 467-47 283-4,42 Palvelujen ostot -34 38-36 444-39 032-42 254-45 074-44 999-46 829-46 807-0,05 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 483-6 389-6 995-7 547-7 302-6 985-6 782-6 988 3,04 Avustukset -4 783-5 99-4 904-5 045-5 042-5 09-5 498-5 658 2,9 Muut toimintakulut -870-063 - 05-496 - 78-057 - 75-400 9,5 Toimintakate -75 640-75 824-78 292-85 894-9 803-88 808-9 800-9 087-0,78 Verotulot 45 877 45 940 47 645 50 57 50 075 53 365 52 98 53 45 0,89 Valtionosuudet 32 705 35 779 37 549 39 9 40 990 4 833 42 086 4 647 -,04 Rahoitustulot ja -menot - 093-003 -505-320 -47-33 -238-405 70,7 Korkotulot 240 35 2 45 4 5 2 9-9,52 Muut rahoitustuotot 530 260 207 35 44 64 265 89-28,68 Korkomenot - 736-42 -708-675 -67-490 -47-605 28,45 Muut rahoitusmenot -27-56 -25-5 -2-0 -53-8 -84,9 Vuosikate 849 4 892 6 397 4 24-209 6 059 3 029 3 606 9,05 Poistot ja arvonalentumiset -3 340-3 68-3 690-3 624-3 535-3 643-3 593-3 692 2,76 Satunnaiset tulot 0 4 0 0 207 0 0 0 Satunnaiset menot 0-2 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos - 49 303 2 707 590-4 537 2 46-564 -86-84,75 Poistoeron lis. -/vähennys + -456 39 29 746 06 86 84-92 -209,52 Vapaaeht.var lis,- /väh, + 730 0 0 0 0 0 0 78 TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ - 27 442 2 836 336-4 43 2 502-480 0-00,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasmäärä 7 5 7 00 6 96 6 858 6 747 6 709 6 636 6 545 Vuosikate /poistot % 55 35 73 6-34 66 84 98 Vuosikate,euroa/as 08 288 378 250-72 363 82 28 Toimintatulot/toimintamenot % 6 9 2 9 7 7 6 6 TULOKSEEN VAIKUTTAVAT POIKKEUKSELLISET ERÄT (000 ) Lastensuojelukiista -292 Maksut kelalle pitkäaikaistyöt -36-479 -450-650 Yhdistymisavustus (000 e) 800 2 304 728 728 0 0 0 0 Vesi liikelaitoksen tulos (000 ) 205 488 328 600 525 397-63 Verotillitysmuutos (palautusten aikaistus 20 587 Kiinteistöveron vaikutus 526 66 Talkoovapaat 30 75 00?? Lomautus 686 Lomapalkkavarauksen muutos - 059 4 Pysyvien vastaavien myyntivoitot (000 ) 343 594 457 236 30 24 54 Pysyvien vastaavien myyntitappiot (000 ) -52 0-6 -6 0 Pakollinen varaus muod/purku (Kemppilä) -634 333 30 Kemppilän puhdistustyön vaikutus tulokseen -54 44 Satunnaiset tuotot/huvilatie 208 Poistosuunnitelman muutos, poistoaikojen lyhentäminen - Matala korkotaso (000 ) 400-600 400-600 400-600 500-200 500-200 500-200 Verotulot Talousarvio on laadittu seuraavilla veroprosenteilla: tulovero 20,50 % yleinen kiinteistövero,00 % vakituisen asunnon kiint.vero 0,50 % muun kuin vak.as kiint.vero,05 % 5

Veroprosentti on nykyinen 20,50 %. Kaupunginhallituksen esitykseen kaupunginvaltuustolle ei sisälly kiinteistöveroprosenttien korottamista. Suunniltelmakauden vuosille 206 207 sisältyy veronkorotusolettama. Vuonna 205 kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Muutoksen tuottoa vastaava vaikutus leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. VEROTULOKERTYMÄT JA -ARVIOT TILIVUOSI TP 20 %- OSU U S Tp 202 %- OSU U S TP 203 %- OSU U S TA 204 %- OSU U S Ta 205 %- OSU U S Ts 206 %- OSU U S Ts 207 %- OSU U S Verolaji/VERO % 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kunnallisvero 44 30 87 44 764 89 47 27 88 45 969 87 46 508 87 47 700 87 48 900 87 Muutos % 5,4 6,9 5,5-2,6,2 2,6 2,5 Yhteisövero 3 483 7 2 304 5 2 388 4 2 902 5 2 828 5 2 50 5 2 674 5 Muutos % 2905,0 7,9 3,6 2,5-2,5 -,6 6,9 Kiinteistövero 2 905 6 3 006 6 3 759 7 4 0 8 4 5 8 4 73 9 4 73 8 Muutos % 36,6 4,4 25,0 9,3 0, 5,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTU 50 58 00 50 074 00 53 364 00 52 98 00 53 45 00 54 932 00 56 305 00 Muutos % 6,0-0,9 6,6-0,7 0,9 2,8 2,5 Efektiivinen veroaste % 4,42 4,9 4,23 4,9 4,6 4,8 4,23 Valtionosuudet Kunnallisverotuksen arviointi pohjautuu kuntaliiton arviopohjaan 0/204, jossa on huomioitu kunnallisveron tuottoa vähentävät muutokset; eläkevähennyksen korotus, alimpien tuloluokkien asteikkotarkistukset, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus ja avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Tuottoa korottavina muutoksina on huomioitu: asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos ja opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Kuntaliiton ennakkoarvioinnissa kunnallisveron kasvuksi on määritelty 0,2 prosenttia. Kaupungin oman arvion mukaan kunnallisveron kasvu vuodelle 205 olisi,2 prosenttia eli 0,3 milj.euroa kuntaliiton arvioita parempi. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveroon tulee vuodelle 205 muutamia yhteisöveron tuottoon vaikuttavia muutoksia. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus muutu veroperustemuutoksen johdosta. Kuntien yhteisöverojen ryhmäosuudeksi vuodelle 205 on esitetty 36,26 prosenttia. Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Yleinen valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Yleinen valtionosuus on laskennallinen rahoituserä, joka esitetään talousarviossa kunnan tuloslaskelman rahoitustuotoissa. Valtionosuusuudistus Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Laki-muutos on vireillä ja lain on tarkoitus tulla voimaan..205. Peruspalvelujen valtionosuusuudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Valtionosuuden määräytymisperusteita uusittu ja niiden lukumäärää on vähennetty. Valtionosuuden laskennallisuutta on lisätty. 6

Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: ikäryhmittäin kertomalla asukasmäärä x perusosan hinnalla ja kriteereittäin kertomalla asukasmäärä x perusosan hinnalla ja kriteerin kertoimella. Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat kansansairaudet. TILIVUOSI TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TA 204 TA 205 TS 206 TS 207 Peruspalvelujen valtionosuus 32 256 33 539 35 948 36 69 36 670 33 027 32 500 3 200 Muutos % 4,0 7,2 2, -0, -9,9 -,6-4,0 Verotulotasaus 7 292 8 469 7 288 7 283 7 440 0 93 0 200 0 200 Muutos % 6, -3,9-0, 2,2 37,0 0, 0,0 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet - 999-2 096-2 247-2 40-2 024-573 - 600-600 Muutos % 4,9 7,2-4,8-5,4-22,3,7 0,0 YHTEENSÄ 37 549 39 92 40 989 4 834 42 086 4 647 4 00 39 800 Muutos % 6,3 2,7 2, 0,6 -,0 -,3-3,2 Valtionosuusleikkaukset Hallitus on päättänyt ylimääräisistä valtionosuusleikkauksista vuosille 202 207. Valtionosuusleikkausten yhteydessä hallitus on päättänyt, että vuosina 204 207 toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita noin miljardilla eurolla. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen toteutetaan eikä siten vähentämisen taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia voida arvioida. Ylimääräiset valtionosuusleikkaukset sisältyvät valtionosuus-uudistuksen laskentatekijöihin. Valtion rahoitusosuus valtionosuustehtävistä putoaa keskimäärin 25 prosenttiin. Ylimääräiset leikkaukset yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa johtavat valtionosuuden merkittävään vähenemiseen useiden kuntien kohdalla. 7

Peruspalvelujen valtionosuuksiin sisältyy myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Verotulotasauksesta on siirretty 35 euron asukaskohtainen erä kuntien omarahoitusosuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuusuudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Tätä valmistellaan erillisissä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Lain muutokset tältä osin tullevat voimaan..205 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti..207. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukselle, ammatilliselle koulutukselle. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Loimaan omarahoitusosuus on suurempi kuin varsinainen valtionosuus. Vähennyksen jälkeen kaupungin valtionosuus OKM:n rahoituksesta on noin -,6 milj.euroa. Ammattikorkeakouluopetus ei enää vuoden 205 alusta kuulu kunnalliseen järjestelmään ja rahoitus siirtyy valtiolle ja tästä syystä Loimaan rahoitusosuus näyttää pienenevän. Muutos toteutetaan kuitenkin kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Loimaan valtionosuuksien kokonaismäärä arvioidaan alustavien laskelmien perusteella 4,6 miljoonaksi euroksi vuonna 205. Valtionosuuksien kokonaismäärä on laskeva koko suunnitelmakauden ajan. Henkilöstökulut Vuoden 203 talousarvioon sisältyi,4 milj. euron henkilöstökulujen vähentäminen. Loppuvuoden 203 aikana toteutettiin myös lomautukset. Niiden sekä lomapalkkajaksotusten ja muiden henkilöstökuluvähennysten myötä henkilöstökulut jäivät 49,3 milj. euroon eli 2,5 milj. euroa vuoden 202 kuluja pienemmiksi. Vuoden 204 talousarvion valmisteluun sisältyi 2,4 milj. euron henkilöstökulujen vähentäminen. Osa vähennyksistä toteutuu vuoden 204 aikana ja osa niin, että viimeistään vuodelle 205 kohdistuu kokonaisuudessaan tavoiteltu 2,4 milj. euron henkilöstökulujen vähennys. Vuoden 204 henkilöstökuluja on vähentänyt mm. jo aiemmin päätettyjen vanhustenhuollon ostopalvelujen, koulujen henkilöstömuutosten sekä Puistokadun koulun siivouksen muutokset. Henkilöstökuluja puolestaan lisäsivät sopimuskorotusten lisäksi mm. oma elinkeinoyksikkö. Kaupunginhallitus päätti henkilöstökulujen vähentämistoimenpiteistä ytmenettelyn jälkeen maalis- ja kesäkuussa 204. Päätösten mukainen henkilöstövähennys oli yhteensä 56,5 henkilöä. Vuoden 204 budjetoidut henkilöstökulut ovat olleet 50,2 milj. euroa. Toteutuma-arvion mukaan kulut ovat 49,3 milj. euroa eli noin,0 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Sopimuskorotukset, vuoden 203 lomautukset sekä muut henkilöstökulujen rakennemuutokset huomioiden vuoden 204 henkilöstökulut ovat jäämässä noin,,2 milj. euroa vuoden 203 vertailutasoa pienemmiksi. Vuoden 205 talousarvioesityksessä on pääosin karsittu esitetyt uudet virat ja työsuhteet. Esitykseen sisältyy mielenterveysyksikön kahden henkilön lisä- 8

ys. Lasten päivähoidon lisätarpeista aiheutuva henkilöstökulujen (7-8 htv) lisäys on noin 270.000 euroa. Esityksessä on huomioitu Alastaron päiväkotipalvelujen ostamisen aloittaminen.8.205. Päivähoidon henkilöstömäärä vähenee tällöin 2:lla ja vuoteen 205 kohdistuva kuluvähennys on noin 80.000 euroa. Esitys sisältää Työkymppi-työterveysyksikön suunnitellun.7.205 yhtiöittämisen vaikutukset. Muutos vähentää toteutuessaan vuoden 205 henkilöstökuluja vajaa 0,7 milj. euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi erikseen 350.000 euron henkilöstökulujen vähennys, joka on kohdennettu tasapainotusvaiheessa henkilöstömäärän suhteessa palvelukeskuksittain. Summa vastaa laskennallisesti noin 8 0 henkilön vähentämistä vuositasolla. Kaupunginhallitus päätti 27.0.204 talousarviokäsittelyn yhteydessä, että talousarvioon sisällytetään 950.000 euron henkilöstökuluvähennys liittyen vuoden 204 henkilöstökuluja koskevaan 2,4 milj.euron leikkaukseen. Päätöksen toimeenpanoa jatketaan. Vähennykset kohdistetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin (879.600 euroa) sekä hallintopalveluihin (70.400 euroa). Kuluja vähennetään mm. jatkamalla täyttölupamenettelyä, sijaisten käytön rajoittamista sekä palkattomien virka- ja työvapaiden menettelyä sekä hyödyntämällä eläköitymiset ja muut henkilöstömuutokset työn tuloksellisuutta parantamalla, palveluja uudistamalla ja tehtäviä uudelleen järjestämällä. Valtuuston aiemmin hyväksymän vuosien 204 206 taloussuunnitelman mukaisesti myös lomautuksia voidaan vuosina 204 206 käyttää henkilöstökulujen vähentämiskeinona. Kuntaliitoksiin liittyvä henkilöstön irtisanomissuoja päättyi vuoden vaihteessa 203 204, joten myös henkilöstön tuotannollisin tai taloudellisin perustein tehtävät irtisanomiset ovat mahdollisia. Lomautusten tai irtisanomisten mahdollinen käyttäminen edellyttää yhteistoimintaneuvotteluja ennen päätöksentekoa. Talousarvioesityksen 47,3 milj. euron henkilöstökulut (kaupunki ja vesi) ovat 2,9 milj. euroa (5,8 %) hallintokuntien esittämää 50,2 milj. euroa pienemmät. Talousarvioesityksen 47,3 milj. euron henkilöstökulut (kaupunki ja vesi) ovat 2,0 2,3 milj. euroa eli 4,4 % vuoden 204 toteutumassa olevia kuluja pienemmät. Talousarvioesityksen mukaiset vuoden 205 henkilöstökulut ovat, milj.euroa valtuuston marraskuussa 203 hyväksymän taloussuunnitelman 48,4 milj. euron kuluja pienemmät. Palvelusuhteessa oli henkilöstöä syyskuussa 204 yhteensä.06. Vuotta aiemmin elokuussa 203 palvelusuhteessa oli.26 ja vuoden 203 lopussa.33 henkilöä. (Talous- ja toimintaraportin; Kh 20.0.204). Henkilöstökulujen vähentämistä jatketaan myös vuosina 206 ja 207. Tavoitteena on noin,0 milj. euron (2 %) vähennys molempina vuosina. Summa vastaa laskennallisesti noin 25 henkilön vähentämistä vuositasolla. Avoinna olevat sote-ratkaisut vaikeuttavat myös henkilöstökulujen arviointia. Henkilöstökuluja vähennettäessä on tarpeen panostaa myös henkilöstön jaksamiseen. 9

Henkilöstön vakanssimäärän seuranta (lähde toimintakertomukset ja talousarvio 204 ja talousarvioesitys 205): LOIMAAN KAUPUNGIN JA LOIMAAN VEDEN HENKILÖSTÖ TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TA 204 TA 205 Muutos ta 4/5 Muutos % KOKONAISMÄÄRÄ 060,30 057,43 055,50 056,42 028,59 02,46 989,8-3,65-3,0 Hallintopalvelukeskus 3,05 29,45 28,90 3,50 32,50 36,00 3,85-4,5 -,53 Sosiaali- ja terveyspk 453,80 460,00 453,08 465,25 459,50 442,25 424,75-7,50-3,96 Soten hallinto 3,20 4,20 4,00 2,00 2,00 2,00 0,00-2,00-6,67 Sosiaalityö 6,00 6,00 9,00 3,00 8,75 Perhepalvelut*.203 Sos.työ 2,00 2,00 9,00 9,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Perhetukikeskus 7,00 8,00 8,00 8,00 7,00 -,00-2,50 Päivähoito Luvut vertailutietona sivistyspalvelukeskuksessa 0,00 Aikuissos.työ...3 sos.työ 6,80 7,00 8,85 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut 40,50 4,50 42,78 42,00 39,50 39,50 38,50 -,00-2,53 Terveys- ja hoivaphallinto ** 3,00 4,00 4,00 4,00 3,50-0,50-2,50 Terveys- ja hoivapalvelut** 82,55 83,75 0,00 Avoterveydenhuolto 47,37 47,00 47,00 49,00 47,00-2,00-4,08 Terapiapalvelut 9,28 8,75 8,25 8,25 8,25 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto 2,77 26,00 26,00 26,00 26,00 0,00 0,00 Erityispalveluyksikkö 2,85 2,50 2,80 3,00 2,00 2,00 4,00 2,00 6,67 Hoito-osastot 60,35 6,50 52,6 55,00 57,50 57,50 56,50 -,00 -,74 Kotihoito 85,30 83,30 82,78 86,50 85,00 87,00 84,00-3,00-3,45 Omaishoito Tammikoti (Pikkukartano) 8,50 6,50 5,50 -,00-6,06 Palveluasuminen 63,80 64,50 66,79 65,50 48,50 38,50 53,50 5,00 38,96 Vanhainkodit / laitokset 47,20 5,50 48,90 52,50 5,50 40,50 7,50-23,00-56,79 Työkymppi 29,25 28,25 26,60 29,00 25,75 27,50 24,50-3,00-0,9. Sivistyspalvelukeskus 43,65 408,5 4,70 404,45 392,50 394,00 403,30 9,30 2,36 Varhaiskasvatus 45,00 40,00 46,0 45,00 34,00 3,00 43,00 2,00 9,6 2. Perusopetus ja lukiokoulutus 207,80 209,40 206,00 202,40 20,60 95,00 95,00 0,00 0,00 Vapaa-aikalautakunta 60,85 58,75 59,60 57,05 56,90 68,00 65,30-2,70-3,97 Tekninen ja ympäristöpk 47,80 46,33 48,32 4,72 3,59 35,7 6,9-8,80-3,85 Tekninen lautakunta 40,90 39,43 40,82 34,72 24,59 28,7 0,9-7,80-3,83 Ympäristölautakunta 6,90 6,90 7,50 7,00 7,00 7,00 6,00 -,00-4,29 Loimaan Vesi-liikelaitos 4,00 3,50 3,50 3,50 2,50 3,50 3,00-0,50-3,70 Henkilömäärä on henkilötyövuosina, lähde on tilinpäätöksen toimintakertomukset ja talousarviot 4 ja 5. Työkympin yhtiöittämistä.7.205 alkaen ei ole huomioitu 2. Varhaiskasvatuksen vertailutieto 204 liian pieni (38 oikeampi) Loimaan kaupungin kokonaishenkilöstömäärän kehitys 200.- 30.9.204 (lähde:henkilöstökirjanpito AGS-raportointi): Palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Ympäristöpalvelukeskus Vesi-Liikelaitos Vakinai set Määräaik. Muut Vakinai set Määräa ik. Muut Yhteensä 30.9.204 32 4 0 3 0 0 39 36 35 34 33 355 62 0 64 8 490 526 577 72 70 293 74 0 48 7 0 432 49 447 288 289 05 9 0 7 0 32 39 58 72 72 3 0 3 3 4 4 4 Yhteensä 30.9.204 798 59 0 22 26 06 33 23 229 209 Yhteensä 3.2.203 820 74 0 5 9 5 33 Yhteensä 3.2.202 835 242 0 27 26 23 Vertailutieto 3.2.20 Vertailutieto 3.2.200 Kokoaikaiset 30.9.204 Osa-aikaiset 30.9.204 835 222 3 7 49 3 229 822 27 4 28 36 2 209 Vertailu tieto 203 Vertailu tieto 202 Vertailu tieto 20 Vertailu tieto 200 Talousarvioon sisältyvien henkilöstökulujen vähennysten johdosta toimielimien on vuoden 205 käyttösuunnitelmissaan sopeutettava henkilöstömäärä kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion mukaiseksi. 20

Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelmalla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta ja rahoituksen eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutoksen rahavirta. Näiden kahden nettomäärän erotus on sama kuin kaupungin kassavarojen muutos tilikaudella. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella eli ns. käyttötalouden ylijäämällä, tunnusluvussa eivät ole mukana käyttöomaisuuden myynnistä kertyneet myyntivoitot, joiden kokonaismäärä saattaa vuosittain huomattavastikin vaihdella. Pääomamenojen tulorahoitus % on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TOT 2008 TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TA+M 204 TA 205 Muutos 000 000 000 000 000 000 000 000 205/204 Tominnat ja investoinnit Toiminnan rahavirta 532 4 583 6 438 3 909-57 5 46 2 787 3 064 0 Vuosikate 849 4 892 6 398 4 25-20 6 058 3 029 3 605 9 Satunnaiset erät 0 29 0 0 208 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -37-338 40-306 -569-597 -242-54 24 Investointien rahavirta -8 849-324 -2 507-29 -6 500-54 -3 495-5 46 47 Investointimenot - 36-2 57-3 87-4 36-7 993-5 004-4 074-6 087 49 Rahoitusosuudet investointimenoihin 626 645 304 60 074 3 326 87 250 87 Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot 886 548 060 2 307 49 524 492 69 40 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 37-6 74 3 93 2 690-8 07 4 307-708 -2 082 94 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset - 05 79 9-24 -4 74 0-00 Antolainasaamisten lisäykset - 42 0 0-49 -36-24 -20-20 0 Antolainasaamisten vähennykset 37 79 9 25 32 25 94 20-79 Lainakannan muutokset 8 328 4 092-2 5-7 694 8 969-735 865 2 082 4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 300 0 084 7 400 2 500 8 500 9 000 8 900 - Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 956-4 492-4 52-8 094-4 53-5 235-6 504-6 604 2 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 984-500 2 000-7 000 000-4 000-63 -24-87 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 39 82 728 682-206 -2 70 0 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -44 3 28 - -87 64 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 73-22 - 8-9 -4 0 0 Saamisten muutos - 646-470 2 89 390-247 -2 934 0 0 Korottomien velkojen muutos 936 300-74 275 37 73 0 0 Rahoituksen rahavirta 7 542 5 092-774 -6 036 8 759-3 435 939 2 082 22 Rahavarojen muutos 225-649 2 56-3 347 687 87 23 0-00 Rahavarojen muutos: 225-649 2 56-3 347 687 87 23 0-00 Rahavarat 3.2. 5 456 3 807 5 963 2 66 3 303 3 486 3 77 3 486-6 Rahavarat.. 5 23 5 456 3 807 5 963 2 66 2 65 3 486 3 486 0 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % 9 4 79 20-7 36 76 62 Pääomamenojen tulorahoitus % 2 30 79 36-87 29 29 Lainamäärä, (000 ) 40 602 38 09 30 397 39 366 38 63 39 496 4 578 Asukasmäärä 7 5 7 00 6 96 6 858 6 747 6 709 6 636 6 545 Lainat /asukas 2 388,2 2 25,77 803,2 2 350,63 2 3,99 2 374,3 2 53,03 2

.7 TALOUDEN TASAPAINO Suunnitelmakauden tasapaino Kuntalain (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Ylijäämäinen kunta voi laatia taloussuunnitelman myös neljää vuotta pidemmäksi, jos sen taseeseen ei muodostu kattamatonta alijäämää. Pidennetyn taloussuunnitelman neljän ensimmäisen vuoden tilikauden tuloksen summa ei kuitenkaan voi olla määrältään negatiivinen enempää kuin määrä, minkä kattamiseen kuluvan vuoden tasearvion mukaiset ylijäämäerät riittävät. Alijääminen kattamisvelvoite Vuosi Kaupunki Vesi Yhteensä TA-vuosi 202-7 06 27,96 6 3 52,54-993 9,42 Tase 202/ Alijäämä 203 930 35,73 57 36,39 2 50 668,2 TP 203/ alijäämä 204-827 00,00 397 500,00-429 600,00 Tpe 204/ alijäämä 205 22 000,00-08 00,00-86 00,00 Ta 205/ tulos 206 29 600,00-94 00,00-64 500,00 Ta 206/tulos 207 2 72 500,00-29 000,00 2 043 500,00 Ta 207/tulos -3 678 920,23 6 650 768,93 2 97 848,70 Loimaa ja Loimaan Vesi-liikelaitos ALIJÄÄMÄ TP 203 508 548,70 Tpe 204-429 600,00 TA 205-86 00,00 TS 206-64 500,00 TS 207 2 043 500,00 Ylijäämä 3.2.207 2 97 848,70 Loimaan kaupungin talouden ennakoidaan pääsevän on suunnitelmakauden 204-207 lopulla tasapainoiseen tilaan. Tasapainon saavuttaminen ja tasapainoisen tilan säilyttäminen edellyttää sekä tiukkaa talouskuria että rakenteellisia uudistuksia. Rakenteellisten uudistusten valmistelu on käynnissä. 22

KÄYTTÖTALOUSOSA 2. HALLINTOPALVELUKESKUS Hallintopalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: HALLINTOPALVELUKESKUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 63 70 570 000 786 700 460 300 467 500 Sisäiset tuotot 959 760 2 007 000 2 2 500 2 090 00 2 048 400 Tuotot yhteensä 2 573 470 2 577 000 2 899 200 2 550 400 2 55 900 Toimintakulut -5 330 33-5 274 900-5 275 200-5 253 000-5 49 000 Sisäiset kulut -644 333-670 800-44 000-40 800-394 00 Kulut yhteensä -5 974 646-5 945 700-5 689 200-5 654 800-5 543 00 TOIMINTAKATE -3 40 76-3 368 700-2 790 000-3 04 400-3 027 200 Rahoitustuotot ja kulut -34 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -25 695-25 400-27 600-27 600-27 600 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -3 526 905-3 494 00-2 97 600-3 232 000-3 54 800 Henkilöstökustannuksiin on tehty. kaupunginhallituksen päätöksen 27.0.204 mukainen lisäleikkaus 70.400 euroa. 2.. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tehtävä: Keskusvaalilautakunta huolehtii kunnallisten ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kaupungin alueella.vuonna 205 eduskuntavaalit, vuonna 206 kunnallisvaalit ja presidentin vaalit 208. KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 0 28 600 7 000 0 6 400 Sisäiset tuotot 0 0 0 0 Tuotot yhteensä 0 28 600 7 000 0 6 400 Toimintakulut 0-28 600-7 000-6 700-6 400 Sisäiset kulut 0 0-900 - 900-900 Kulut yhteensä 0-28 600-8 900-8 600-8 300 TOIMINTAKATE 0 0-900 -8 600-900 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 0 0-900 -8 600-900 23

2.2. TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Tarkastuslautakunta 2.2. Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. 2.2.2 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Omaehtoinen sisäinen valvonta ja ulkoinen valvonta: Tavoitteena on selvittää, suoritetaanko organisaation kaikilla tasoilla omaehtoista arviointia, joka tiivistetään talousarvion pohjalta tehtyyn toimintakertomukseen. Tavoitteena on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti hoidetuksi. 2.2.3 Tarkastuslautakunnan talousarvio yhteensä TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä 0 0 0 0 0 Toimintakulut -28 022-29 200-3 300-30 700-30 00 Sisäiset kulut -228 0-00 -00-00 Kulut yhteensä -28 250-29 200-3 400-30 800-30 200 TOIMINTAKATE -28 250-29 200-3 400-30 800-30 200 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -28 250-29 200-3 400-30 800-30 200 24

2.3. VALTUUSTO Toimielin: Kaupunginvaltuusto 2.3. Toiminnan kuvaus Valtuusto vastaa kaupungin strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. 2.3.2 Toimielimen perustiedot Kunnallisvaalit toimitettiin 28.0.202 ja uusi valtuustokausi alkoi..203. 2.3.3 Valtuuston talousarvio yhteensä KAUPUNGINVALTUUSTO TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä 0 0 0 0 0 Toimintakulut -44 22-38 500-40 900-40 00-39 300 Sisäiset kulut -32 305-28 000-29 900-29 00-28 600 Kulut yhteensä -76 57-66 500-70 800-69 200-67 900 TOIMINTAKATE -76 57-66 500-70 800-69 200-67 900 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -76 57-66 500-70 800-69 200-67 900 25

2.4. KAUPUNGINHALLITUS Toimielin: Kaupunginhallitus Tehtävä: Keskushallinto Vastuuhenkilö: Kehittämisjohtaja 2.4. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää konsernijohdon elinkeinopalvelujen, yleishallinnon, maaseutupalveluiden, talous- ja IT-palveluiden sekä henkilöstöpalveluidnen tehtäväkokonaisuudet. Palvelujen osto Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta sisältyy kaupunginhallituksen toimialaan. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaavatoimikunta. Toiminnallinen muutos vuonna 204 on henkilökunnan työterveyspalvelujen oston.7.204 alkaen muuttuminen ulkoiseksi palveluostoksi (50.000 euroa) työterveyden erkaantumisesta johtuen. 2.4.2 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA204 TA 205 Henkilöstö Kaupunginjohtaja Kehittämisjohtaja Hallintojohtaja - - - Hallintosihteeri Henkilöstöjohtaja 0,5 Henkilöstösihteeri Talousjohtaja Taloussihteeri Johtava maaseutuasiamies Maaseutuasiamies 5 5 4,85 Arkistosihteeri Laskentasihteeri 3 3 3 Palkkasihteerit 5,5 5,5 5 Palvelusihteerit 5 5,5 5 It-päällikkö It-asiantuntija 3 3 3 Projektipäällikkö (yrityshautomo) - Elinkeinotoimi /siirtyneet 0 3,6 Yhteensä 32,5 36 3,85 Toimitilat Kaupungintalon neuvontapiste, - 3. kerrokset, Hirvikosken kunnantalon alakerta, yrityskolmion tilat virastotalolla 26

2.4.3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Sujuvan elämän kotikaupunki / asukkaat ja asiakkaat Asuinpaikkamarkkinointi Kasvun paikka yrityksille / elinkeinot ja yritykset Yritysten perusneuvontatarpeen hoitaminen ja yritysilmapiirin edistäminen Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea / liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne Kaavoitusohjelman kärkihankkeet viedään eteenpäin. Kaavoitetaan uusia asuntoalueita Uusi yritystoiminta-alue Loimaan-portin länsipuolelle Ympäristö kestävän kasvun pohjana / ympäristö ja energia Jyvällä tulevaisuudesta / talous, organisaatio ja henkilöstö Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman 203-206 jatkovalmistelun ja täytäntöönpanon ohjaus ja johto. Organisaation muutosprosessin tukeminen Sote-järjestämislakiin ja kuntarakennelakiin liittyvien toimenpiteiden valmistelu ja koordinointi. Soten kanta-arkiston 2. vaiheen tuotantoon otto vuoden 204-205 aikana. (khall 23.9.203). Kolmas ja viimeinen vaihe budjetoitu vuodelle 206. Kaupungin sääntöjen ja ohjeiden ajantasaistaminen lainsäädäntömuutoksia vastaaviksi Toimintaa ja palveluja kehitetään ja samalla työn tuottavuutta parannetaan Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Henkilökohtaisen palkkauksen osuutta lisätään kaupunginhallituksen erillisen päätöksen mukaan. Kaupungin kotisivut uusitaan vuoden 205 toukokuuhun mennessä (Khall 27.0.) Kaupungin ulkoinen markkinointi ja tonttimyynti organisoidaan vuoden 205 ensimmäisellä neljänneksellä (Khall 27.0.) Loimaan sisäinen viestintä ja kokouskäytännöt suunnitellaan uudelleen. Sisäisiä palavereja tehostetaan, päällekkäiset toiminnot puretaan ja turhaa hallintoa poistetaan (Khall 27.0.) Loimaan ympäristöllistä ilmettä parannetaan vuoden 205 aikana tuloteiden varsilla (Khall 27.0) 27

ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 TA 204 TA 205 Elinkeinotoimi Yritysten lukumäärä 328 kasvu edelliseen vuoteen,6 Yritysneuvonta ja lausunnot yht 670 yritysneuvonta ja eetu 463 Startti-lausunnot 8 ely-keskus, rahoitus 24 yrityskäynnit 65 Kontaktit / yritys määrä % 50 % 65% 60 % 2.4.4 Kaupunginhallituksen talousarvio yhteensä KAUPUNGINHALLITUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 63 70 54 400 769 700 460 300 45 00 Sisäiset tuotot 959 760 2 007 000 2 2 500 2 090 00 2 048 400 Tuotot yhteensä 2 573 470 2 548 400 2 882 200 2 550 400 2 499 500 Toimintakulut -5 258 079-5 78 600-5 86 000-5 65 500-5 063 200 Sisäiset kulut -6 800-642 800-382 00-370 700-363 500 Kulut yhteensä -5 869 879-5 82 400-5 568 00-5 536 200-5 426 700 TOIMINTAKATE -3 296 409-3 273 000-2 685 900-2 985 800-2 927 200 Rahoitustuotot ja kulut -34 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -25 695-25 400-27 600-27 600-27 600 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -3 422 38-3 398 400-2 83 500-3 3 400-3 054 800 Henkilöstökustannuksiin on tehty kaupunginhallituksen päätöksen 27.0.204 mukainen lisäleikkaus 70.400 euroa. 28

3. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 0 052 548 9 760 400 8 424 000 7 473 900 7 325 000 Sisäiset tuotot 4 655 002 800 826 800 634 200 62 500 Tuotot yhteensä 94 203 0 763 200 9 250 800 8 08 00 7 946 500 Toimintakulut -65 889 550-67 728 500-65 88 00-65 2 600-63 826 00 Sisäiset kulut -4 965 07-5 07 300-4 878 000-4 68 700-4 589 000 Kulut yhteensä -70 854 62-72 745 800-70 066 00-69 803 300-68 45 00 TOIMINTAKATE -59 660 48-6 982 600-60 85 300-6 695 200-60 468 600 Rahoitustuotot ja -kulut -59 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -92 778-94 600-93 800-93 800-93 800 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -59 753 255-62 077 200-60 909 00-6 789 000-60 562 400 Henkilöstökustannuksiin on tehty kaupunginhallituksen päätöksen 27.0.204 mukainen lisäleikkaus 879.600 euroa, joka on kohdistettu sitovuustasoille henkilöstökustannusten suhteessa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmään on kohdistettu sitovuustasoille yhteensä 200.000 euron leikkaus budjetoitujen ostojen suhteessa. 3..Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja 3.. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveystoimen hallinnon. Toimintaa johtaa 9- jäseninen (+ Oripään edustaja) perusturvalautakunta. Lisäksi toimii 5- jäseninen yksilöjaosto. 3..2 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA204 TA 205 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaali- ja terveysjohtaja Laskentasihteeri Palvelusihteeri 0 0 8 * YHTEENSÄ 2 2 0 Kokonaismäärä 0 kun yksi palvelusihteeri on jäänyt eläkkeelle.4.205. 3..3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Strategialinjaukset: ) Sujuvan elämän kotikaupunki /asukkaat ja asiakkaat 2) Jyvällä tulevaisuudesta/ Talous, organisaatio ja henkilöstö 29

Sujuvan elämän kotikaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen palvelujärjestelmä toimii määräaikojen mukaisesti ilman aiheettomia viivytyksiä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut toimivat. Informaatio siirtyy tasolta toiselle eikä katve-alueita synny palvelujärjestelmässä. Ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä tiedottamista kehitetään niin, että asukkaat osaavat hakeutua oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan Jyvällä tulevaisuudesta Talouden tasapainottamiseen tähtääviä toiminnallisia muutoksia valmistellaan ja toteutetaan Ollaan mukana valmistelemassa 207 alusta toteutettavaa soteuudistusta. Tilastotietoa SOTKAnet-tilasto- ja indikaattoripankista Sote nettokustannukset /asukas Terveystoimen nettokustannukset /asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset /asukas Perusterveydenhuollon nettokustannukset /asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas Huoltosuhde, demografinen Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Kela) Kunnan yleinen pienituloisuusaste Loimaa 202 Varsinais-Suomi 202 Koko maa 202 3990 346 3445 2035 742 754 955 674 690 725 6 663 282 05 067 68,4 (203) 56,5 (203) 55,7 (203) 04,2 6,4 5,0 4,3 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas ovat reippaasti yli maan keskiarvon (- 545 /asukas). Kehitys on lisäksi kulkenut epäedulliseen suuntaan. V. 200 vastaava ero oli -283. Eroa selittävät väestötekijät, palvelurakenteet ja palvelutaso. Kehitystä epäedulliseen suuntaan vauhdittaa myös se, että kaupungin asukasluku on laskenut sangen nopeasti, mutta palvelurakenteet ja taso ovat pääosin pysyneet ennallaan. Vanhusten laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen sekä kehitysvammahuollon osalta rakenteellisia muutoksia on jo toteutettu. Lisäksi henkilöstömäärää on v. 203-204 tehdyillä päätöksillä vähennetty. Tehostamistoimenpiteitä on kuitenkin jatkettava. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen toiminnan päämääränä on turvallinen, tasa-arvoinen, hyvinvointia ja terveyttä tukeva Loimaa, jossa palvelut on järjestetty kuntalaisten tarpeita vastaaviksi. 30

Päämääriä tukevia tavoitteita ovat: Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen. Terveellisiä elämäntapoja pyritään edistämään vaikuttamalla erityisesti loimaalaisten liikuntatottumusten parantamiseen, painonhallintaan ja päihteiden käytön vähentämiseen. Asukkaiden hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Työn painopisteenä ovat varhainen puuttuminen sekä turvallisen ja osallistavan toimintaympäristön mahdollistaminen eri sektorien toimijoiden välisen yhteistyön avulla. Aktiivinen kolmas ikä. Ikääntyvälle väestölle tarjotaan tarpeisiin vastaavat palvelut turvallisessa ympäristössä kiinnittäen erityishuomiota kotona asumisen mahdollistaviin palveluihin ja onnistumiseen hoito- ja hoivapalvelusijoituksissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain laadittavalla hyvinvointikertomuksella. Seurantaindikaattorit on esitetty tehtäväalueittain. 3..4 Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon talousarvio yhteensä SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMENHALLINTO TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 095 36 800 000 000 000 Sisäiset tuotot 4 207 0 0 0 0 Tuotot yhteensä 5 302 36 800 000 000 000 Toimintakulut -53 773-624 00-539 300-552 600-54 700 Sisäiset kulut -46 492-47 400-43 900-42 800-42 000 Kulut yhteensä -578 265-67 500-583 200-595 400-583 700 TOIMINTAKATE -572 963-634 700-582 200-594 400-582 700 Rahoitustuotot ja kulut -28 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -572 99-634 700-582 200-594 400-582 700 Sote-hallinnon osuus kaupunginhallituksen päätöksen 27.0.204 mukaisesta leikkauksesta on henkilöstökustannusten osalta 9.500 euroa ja aineiden ja tarvikkeiden osalta 900 euroa. 3

3.2. Sosiaalityö Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaalityö Vastuuhenkilö: Sosiaalityön johtaja 3.2. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, työllistämisen, vammaispalvelulain mukaiset palvelut, kehitysvammapalvelut, lastensuojelun, perhetukikeskuksen, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun sekä lastenvalvojan palvelut. 3.2.2 Toimielimen perustiedot Huomio! toinen työnsuunnittelija karsittu 3.0. sekä hlöstötaulukosta, että määrärahoista. PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijä 4 4 4 Sosiaaliohjaaja 4 4 4 Perheohjaaja 2 2 2 Perhetyöntekijä Työtoiminnan koordinaattori Työnsuunnittelija Työpajaohjaaja Lapsiperheiden lähihoitajat YHTEENSÄ 6 6 2 2 2 2 2 9 Vammaispalvelut Johtava ohjaaja Suunnittelija - Vastaava ohjaaja 3 3 3 Ohjaaja 4 4 4 Asumisen ohjaaja Sairaanhoitaja Hoitaja Hoitaja/varahenkilö Avustaja YHTEENSÄ 26,5 2-39,5 26,5 2-39,5 26,5 2-38,5 Perhetukikeskus Vastaava ohjaaja Psykiatrinen sairaanhoitaja Ohjaaja Hoitaja 5 8 5 8 4 7 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ YHTEENSÄ 63,5 63,5 64,5 32

PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Sosiaalityö Päihdehuolto, laitoskunt. asiakk. 0 3 5 Laitoskuntoutuspäivät 74 500 200 Mielenterveyskuntoutuspalvelui-den piirissä asiakkaita yht. joista - shl:n palveluasumisessa - tuetun asumisen piirissä 62 25 37 62 22 40 62 22 40 Toimeentulotuen asiakaskotital. 633 620 620 Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen, asiakk/vuosi 26 5 8 Voimassa olevia kuljetuspalvelupäätöksiä 3.2 joista palvelua käyttäneet 54 550 430 Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset 3.2. 0 - - Henkilökohtaisen avun saajat/v 94 65 65 Asunnon muutostyö ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, asiakkat/v 26 30 30 Kehitysvammahuolto Asiakkaita työ- ja päivätoiminnassa 6 64 63 Toimintapäivät yhteensä 057 000 0800 Asumispalveluissa asiakkaita Telkänkoti (vakin.) Mirjakoti Ruusurinne Kitkonpuisto Tukiasuminen 52 0 (8) (5) 8 (6) 23 (6) 8 52 8 8 28 8 52 8 8 23 3 Asumispalveluissa asumispäiviä Telkänkoti Mirjakoti Ruusurinne Kitkonpuisto 2725 764 2569 6639 2700 2500 7200 2700 2500 6800 Ostopalvelut Peimarista: Laitoshoidossa asiakk. Hoitopäivät Peimarin asumispalveluissa asiak. asumispäivät 9(8) 304 4 9 3200 4 440 9 3200 4 440 Muut laitokset, asiakkaita Koululaisten iltapäivähoito asiak. palvelusäätiön ryhmälomituksen asiakkaat 0 5 9 6 0 5 33

PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkaana lapsia 329 380 320 vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 6 70 60 8-v lapsia vuoden aikana Huostaanotettuja lapsia vuoden lopussa 40 40 38 -laitoshoidossa 25 24 23 -perhehoidossa 5 6 5 Laitoshoidon hoitopäivät 9350 8700 8500 -näistä oman laitoksen hoitopäivät 563 825 2000 Perhehoidon hoitopäivät 6860 6000 6000 Perhetyön asiakasperheitä 54 50 55 Lastensuojeluilmoituksia 372 360 365 Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen 2/229 45/260 35/240 (Loimaa/koko seutukunta) Lastenvalvojan palvelut Vahvistetut elatussopimukset 3 60 60 Huolto- ja tapaamissopimukset 44 55 40 Isyysselvitykset 74 60 70 3.2.3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Tilastotietoa Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankista Loimaa 202 Varsinais-Suomi Koko maa 202 202 Toimeentulotuki /asukas 86 (203) 00 (203) 35 (203) Toimeentulotukea saaneet 5, 5,8 6,8 henkilöt vuoden aikana % asukkaista Päihdehuollon nettokustannukset 24,9 36,8 32,9 /asukas Vammaispalvelulain mukaiset 6,4 86,5 86, menot /asukas Kodin ulkopuolelle sijoitetut 2,2,3,4 0-7-v, % vastaa- vanikäisistä Lastensuojelun avohuollon 8,7 6,9 7,2 piirissä 0-7-v, % vastaavanikäisistä Työttömyys % 9,6 3, 2,9 (kesäkuu 204) Pitkäaikaistyöttömät % työvoimasta,6 (203) 2,7 (203) 2,8 (203) 34

Taustatietoja Työttömyysaste on kasvanut edellisvuodesta lievästi. Kesäkuussa 204 Loimaan työttömyysaste oli 9,6 %, kun se vastaavana ajankohtana v. 203 oli 9,3 %. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrässä on ollut kuitenkin selvää kasvua. Pitkäaikaistyöttömiä oli 204 kesäkuussa 5, kun heitä vastaavana ajankohtana v. 203 oli 6. Nuorisotyöttömyys on vastaavasti kasvanut 02:sta 7:sta. Kehitys toimeentulotukiasiakkuuksien määrässä on ollut viime vuosina myönteinen. Työttömyysasteen kasvu ei vielä ole merkittävästi nostanut asiakasmääriä: Vuosi Asiakaskotital. yht. 2009 76 200 75 20 688 202 6 203 633 Vuoden 204 aikana asiakasmäärät/kk ovat olleet keskimäärin jopa hieman alhaisemmat kuin edellisenä vuotena (0-06/204 keskim. 240 asiakaskotitaloutta/kk, v. 203 keskim. 260 kotital/kk). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kuitenkin aiheuttanut ns. Kelan sakkomaksujen merkittävän nousun. Vuotuinen sakkomaksu nousee jo yhtä suureksi, kuin kaupungin koko työllisyysbudjetti. Vireillä oleva lainsäädännön muutos on tuomassa tähän lisähaasteen, kun jo 300 päivää työttömänä olleet aiotaan asettaa nykyisten 500 päivää työttömänä olleiden lailla kuntien vastuulle. Samalla yli 000 päivää työttömänä olleiden osalta kuntien rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Lastensuojelullisista syistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvu on ollut rajua, mutta kasvu on pysähtynyt ja määrä on lähtenyt laskuun. Vuosi Kodin ulkopuolelle sijoitetut yht. /2009 28 /200 39 /20 47 /202 45 6/203 46 6/204 40 Kesäkuussa 204 kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli 62 % laitoksessa tai ammatillisessa perhekodissa ja 38 % perhehoidossa. Kaupungin omassa perhetukikeskuksessa on ollut kuluvana vuonna sijoitettuna keskimäärin 4,7 lasta/toimintapäivä. Sijoitusten lisäksi perhetukikeskus antaa lastensuojelun avohuollon tukitoimina myös muuta tukea, esim. vanhemmuuskeskusteluja, tuettuja tapaamisia ja valvottuja tapaamisten vaihtoja, iltapäivätukea koulun jälkeen yms. käynteihin perustuvaa tukea. Lastensuojeluilmoituksia tehdään keskimäärin 30/kk ja lastensuojelun asiakkaana oli kesäkuun lopussa 204 yhteensä 203 lasta. 35

Kaupungin oman perhetyön asiakkaana on keskimäärin 33 perhettä/kk. Lapsiperheiden kotipalvelua saa keskimäärin 0,5 perhettä/kk. Vammaispalvelulain mukaiset menot ( /asukas) ovat huomattavasti maan ja maakunnan keskiarvoja korkeammat. Henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen saajia asukaslukuun suhteutettuna on merkittävästi enemmän kuin maassa keskimäärin. On epätodennäköistä, että pelkästään demografiset tekijät selittäisivät ilmiötä. Kuljetuspalvelujen myöntämislinjauksia onkin jo tarkistettu, mutta henkilökohtaisen avun osalta on syytä käydä ohjeistus läpi. Kehittämissuunnitelmat Sosiaalityön tehtäväalueen kehittämisen painopiste tulee vuoden 205 aikana olemaan työllistämispalveluissa. Em. mainitut lakimuutokset ja yleinen työttömyystilanne aiheuttavat paineita työllistämispalvelujen laajentamiselle ja monipuolistamiselle, jotta ns. Kela-listan kasvua saataisiin hillittyä mahdollisimman tehokkaasti ja muutoinkin vaikeasti työllistyvien työelämävalmiuksia kohennetuiksi. Nuorten työpajalle on vuosittain haettu kansallista rahoitusta. Vuodesta 205 lähtien myös nuorisotoimen alaisuudessa aiemmin olleelle uraohjaukselle haetaan rahoitusta samalla hakemuksella. Lisäksi haetaan toiminnan kehittämiselle ESR-rahoitusta. Rahoituksen omavastuu osuus on n. 20 30 %. Rahoituksen turvin on tarkoitus kehittää pilottina aloitetun, osallistavan ryhmämuotoisen toiminnan toteutusta sekä lisätä asiakkaille mahdollisuuksia henkilökohtaiseen valmennukseen ja jatkopolutuksen suunnitteluun. Pajatoiminnassa kapasiteettia tulee lisätä siten, että hankkeena vuoden 204 loppuun päättyvän Mobiilipajan toimintaa jatketaan kaupungin toimintana, mutta laajennetaan mukaan otettavien asiakkaiden ikää alle 29 vuotiaista myös toimintaan soveltuviin muihin pitkäaikaistyöttömiin. Lisäksi laajennetaan Duuniparkin pajatoimintaa pienimuotoisiin metallitöihin. Lähes sellaisenaan toimintaan soveltuvat tilat löytyvät jo nykyisellään Duuniparkista. Työllistämispalvelujen kehittämisestä on tehty erillinen suunnitelma. Suunnitelmaan sisältyy em. syistä toisen työnsuunnittelijan vakiinnuttaminen Duuniparkkiin ja mobiilipajaohjaajan toimen perustaminen. Lastensuojelussa on nykyisellään yhtä vastuusosiaalityöntekijää kohden lähes 00 lastensuojeluasiakasta. Tämä ei mahdollista tarpeeksi tiivistä työskentelyä lapsen ja perheen kanssa, ja työn tuloksellisuus kärsii. Lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssia tulee lisätä mahdollisimman tehokkaan asiakasprosessin kehittämiseksi siten, että asiakkuuksia voidaan jakaa useammalle vastuusosiaalityöntekijälle (oltava virkapohjainen). Työtä näin tehostamalla on mahdollisuus saada sijoitusjaksoja ja muita tukitoimia lyhytkestoisemmiksi, tai parhaimmillaan sijoituksia kokonaan vältetyiksi. Lisäresurssi on huomioitu sosiaalityön asiantuntijapalveluiden ostona kunnalta. Palvelukeskuksen sisäisenä toiminnallisena muutoksena esitetään lapsiperheiden kotipalvelua antavien lähihoitajien (2 kpl) siirtämistä sosiaalityön alaisuuteen. Siirrolla parannetaan palvelun kohdentumista ja kehitetään lastensuojelun ennaltaehkäisevää toimintaa. Asumispalvelusäätiö Aspa toteutti Loimaalla vuonna 20 Tarve-projektin, jossa kehitysvammaisten ihmisten asumista ja asumiseen liittyviä palvelu- 36

tarpeita selvitettiin lyhyellä kohdennetulla selvityksellä. Huhtikuussa 202 asetettu kehittämisryhmä ideoi selvityksessä mainittuja kehitysvammapalveluiden kehittämistarpeita eteenpäin. Työskentelyn yhteenvetona työryhmä on esittänyt 0 kehittämis-/toimenpide-ehdotusta. Joitain näistä on jo lähdetty totuttamaan, mutta vuoden 205 tavoitteena on tarkastella ehdotettuja toimenpiteitä tarkemmin, laatia tarvittavia lisäselvityksiä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 TA 204 S TA 205 Työllisyyden hoito Pitkäaikaistyöttömien määrä (yli 4 05 50 vuoden työttömänä)keskim./kk Työllistämistoimenpiteiden piirissä 30 S 60 eri henkilöitä/vuosi (ml. kuty) Nuorisotyöttömien määrä (alle 25- alle 0 20 vuotiaat) vuoden lopussa Nuoria kesätyöntekijöitä valitaan 00 S 00 KELAn ns. sakkolistalla henkilöitä keskim/kk 50 Lapset, lapsiperheet, lastensuojelu Vammaispalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus 0-7 vuotiaista (3.067alle 8-v) vuoden lopussa Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä lapsia Ennalta ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen (lapsiperheiden lähihoitajat, sosiaalityön ostopalvelu) Suoritetaan kysely asunnonmuutostöistä päätöksen saaneille siitä, miten suoritetut muutostyöt ovat käytännössä edesauttaneet asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotona. enintään,7% S S enintään,7% enintään 8,0% 3.2.4 Sosiaalityön talousarvio yhteensä SOSIAALITYÖ TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 722 675 530 200 42 500 384 200 356 400 Sisäiset tuotot 49 4 8 00 48 700 48 200 47 200 Tuotot yhteensä 772 086 548 300 46 200 432 400 403 600 Toimintakulut -3 259 206-3 04 500-3 9 00-3 058 800-2 800 500 Sisäiset kulut -70 59-638 300-649 200-632 500-620 300 Kulut yhteensä -3 960 365-3 652 800-3 768 300-3 69 300-3 420 800 TOIMINTAKATE -2 88 279-2 04 500-2 307 00-2 258 900-2 07 200 Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset - 733-300 - 500-500 - 500 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -2 90 02-2 04 800-2 308 600-2 260 400-2 08 700 Sosiaalityön osuus kaupunginhallituksen päätöksen 27.0.204 mukaisesta leikkauksesta on henkilöstökustannusten osalta 3.200 euroa ja aineiden ja tarvikkeiden osalta 4.300 euroa. 37

3.3. Terveys- ja hoivapalvelut Toimielin: Tehtävä: Vastuuhenkilö: 3.3.. Toiminnan kuvaus Perusturvalautakunta Terveys- ja hoivapalvelut Johtava ylilääkäri Tehtäväalue sisältää ) avoterveydenhuollon palvelut, joihin sisältyvät avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, terveyden edistämispalvelut ja terapiapalvelut, 2) suun terveydenhuollon palvelut, 3) mielenterveys- ja päihdepalvelut lukuun ottamatta päihdehuollon laitospalveluita, 4) ikäihmisten palvelut, joihin sisältyvät akuutti vuodeosastohoito, laitoshoito, asumispalvelut sekä kotiin annettavat ja kotona selviytymistä tukevat palvelut ja 5) rintamaveteraanien ja sotainvalidien palvelut. Tehtäväalueeseen sisältyvät lisäksi erikoissairaanhoito, terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto sekä kaiken ikäisten kuntalaisten omaishoidon tuki ja palvelusetelit. 3.3.2. Toimielimen perustiedot Kysyntä / tarjonta: PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Koti- ja omaishoito Kotihoidon käyntimäärät (omat) 78 097 88 000 86 200 Kotihoidon ostopalvelukäynnit 336 2 600 - Kotihoidon perhetyön käynnit 480 - Ikä- /muistineuvolakäynnit 380 320 Omaishoidettavia 40 55 55 Palvelusetelin saajia 27 45 25 Päivähoitopäiviä 400 - Päivätoiminnan käynnit 2 900 2 500 Asumispalvelut Hoitopäiviä omissa yksiköissä 33 499 26 07 33 970 Hoitopäiviä ostopalveluna 25 425,5 3 566 36 030 Laitoshoito Hoitopäiviä omissa 7 550 vanhainkodeissa 20 800 8 790 Vuodeosastojen hoitopäivät 9 909,5 9 800 9 600 Vastaanottopalvelut Avoterveydenhuollon käynnit 68 037 68 850 66 475 Suun terveydenhuollon käynnit 20 45 9 300 20 240 Erityispalveluyksikön käynnit 5 38 0 260 2 360 Erikoissairaanhoito LAS Avohoitokäynnit 26 880 9 000 22 000 Yhteispäivystyskäynnit 5 532 6 000 6 000 Vuodeosaston hoitojaksot 830 800 800 Vuodeosaston hoitopäivät 7 686 7 900 7 900 TYKS Avohoitokäynnit 0 48 9 700 000 (mukana EPLL) Vuodeosaston hoitojaksot 04 300 300 Vuodeosaston hoitopäivät 3 623 3 700 4 800 Muut aluesairaalat Avohoitokäynnit 89 200 200 Vuodeosaston hoitojaksot 57 70 50 Vuodeosaston hoitopäivät 200 250 50 38

PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Psykiatrian tulosalue Avohoitokäynnit 7 205 7 000 7 500 Vuodeosaston hoitojaksot 28 0 0 Vuodeosaston hoitopäivät 2 982 2 300 2 800 Henkilöstö: PERUSTIEDOT HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN TP 203 TA 204 TA 205 Terveys- ja hoivapalvelujen hallinto Johtava ylilääkäri Johtava hoitaja Vanhustyön ohjaaja It-asiantuntija 0,5 Avoterveydenhuolto Yhteensä Terveyskeskuslääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Terveyskeskusavustaja Tekstinkäsittelijä / konekirjoittaja Terveydenhoitaja 4 2 7 7 8 4 3 8 7 8 3,5 2 7 7 8 Terapiapalvelut Yhteensä Vastaava fysioterapeutti Fysioterapeutti Kuntohoitaja Puheterapeutti Jalkojenhoitaja 47 4 2 0,25 49 4 2 0,25 47 4 2 0,25 Erityispalveluyksikkö Yhteensä Psykologi Perheneuvoja Perhe- ja pariterapeutti Sairaanhoitaja Sosionomi 8,25 4 6 8,25 4 6-8,25 4 7 Suun terveydenhuolto Yhteensä Erikoishammaslääkäri Terveyskeskushammaslääkäri Vastaava suuhygienisti Suuhygienisti Hammashoitaja Hammashoitaja, varahenkilö Välinehuoltaja 2 8 3 2 8 3 4 8 3 Yhteensä 26 26 26 39

PERUSTIEDOT HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN TP 203 TA 204 TA 205 Hoito-osastot Vanhustenhuollon ylilääkäri Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja, varahenkilö Lähihoitaja Lähihoitaja, varahenkilö Osastonsihteeri Fysioterapeutti Laitoshuoltaja 2 2 6 25,5,5,5 6 2 2 7 24,5,5,5 6 2 2 6 2 22,5 2,5,5 6 Kotihoito Yhteensä 57,5 57,5 56,5 Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja 4 4 4 Lähihoitaja 62 64 62 Lähihoitaja varahenkilö 5 5 5 Fysioterapeutti Ikäihmisten palveluohjaaja - Yhteensä 85 87 84 Omaishoito, Tammikoti (Pikkukartano) Omaishoidon ohjaaja - Toiminnanohjaaja Ohjaaja Lähihoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja 0,5 0,5 Hoitoapulainen Palveluasuminen Yhteensä 4 6,5 5,5 Osastonhoitaja - 0,5 Apulaisosastonhoitaja - Vastaava sairaanhoitaja - Sairaanhoitaja 4,5 3,5 5 Lähihoitaja 36 30 42 Lähihoitaja varahenkilö 4 2 3 Osastoapulainen 2 Kotiavustaja Yhteensä 48,5 38,5 53,5 Vanhainkodit / laitokset Osastonhoitaja 0,5 Vastaava sairaanhoitaja - Sairaanhoitaja 4,5 3,5 2 Lähihoitaja 43 32 2 Lähihoitaja, varahenkilö 2 2 Osastoapulainen 2 Yhteensä 5,5 40,5 7,5 Yhteensä 358,25 339,25 327,75 Huomio Terveyskeskuslääkäri ja sairaanhoitaja (8.000) karsittu sekä määrärahoista, että henkilöstötaulukosta. 40

Seurantaindikaattoreita: Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / 00 000 asukasta (20) Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat / 000 vastaavanikäistä Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat / 000 vastaavanikäistä Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 25-39 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40-64 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Loimaa 202 Varsinais-Suomi 202 Koko maa 202 8 977 6 902 7 39 05, 06,3 06,4 8,6 8,3 8,7 0,5 8, 8,3,4,2,2 7 5,5 5,7 4

3.3.3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 S TA 204 TA 205 Ikäihmisten palveluketjun Säännöllisen kotihoidon piirissä 7 % 3 % 3 % toimivuus olevat 75 vuotta täyttäneet (75 vuotta täyttäneitä asiakkaat (osuus vastaavan ikäisistä Loimaalla kuntalaisista) 2.075 hlöä, 2,4 % väestöstä) Kunnan kustantamaa tukipalvelua 23 % 2 % 2 % saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet 90,6 % S 90 % 90 % (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Omaishoidon tuen piirissä olevat 75 5 % 5 % vuotta täyttäneet (osuus vastaavan ikäisistä kuntalaisista) Vanhusten palveluasumisen yli 75-v 6,5 % 7 % 7 % pitkäaikaiset asukkaat 75 vuotta täyttäneistä Vanhainkotien yli 75-v pitkäaikaisasukkaat 2,2 % 2 % % 75 vuotta täyttäneistä Hoito-osastojen yli 75-v pitkä- 0,7 % alle % alle % aikaispotilaat 75 vuotta täyttäneistä Kotihoidon toimivuus Palvelun aloittaminen 3 vrk kuluessa tarpeesta (toteutumisprosentti) Perusterveydenhuolto Neuvola-asetuksen mukaiset laajat Palveluketjun toimivuus terveystarkastukset toteutuvat Hoitoon pääsy lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoille: seuranta ja kuntalaisten informointi kolme kertaa vuodessa Asiakastyytyväisyysmittaus: Terveysaseman hoidon laatu, toteutetaan 3 vuoden välein Hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa: seuranta ja kuntalaisten informointi kolme kertaa vuodessa Asiakastyytyväisyysmittaus: Hammashoidon laatu, toteutetaan 3 vuoden välein Sairaanhoitopiirin korotetun hinnan siirtoviivehoitopäivien lukumäärä vuodessa 00 % S 00 % 00 % Kaikki 90 % 90 % kutsuttu Toteutuu S Toteutuu Toteutuu Toteutettu 202 Toteutetaan Toteutuu S Toteutuu Toteutuu Toteutettu 202 Toteutetaan S Alle70 Alle 70 42

Kehittämissuunnitelmat: Talousarviorakenteessa on Ilolakodit ja Alastaron vanhainkoti yhdistetty Ilolakodit yksiköksi, joka on toiminnallisesti aiemmista yhdistetty tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa on 28 hoitopaikkaa, joista 2 intervallipaikkoja. Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä noudatetaan vuonna 202 hyväksyttyä Loimaan kaupungin ikäihmisten palveluiden strategiaa ja tämän strategian pohjalta vuonna 203 hyväksyttyä ikäihmisten palveluiden palveluverkkoselvitystä. Kotihoito ja omaishoidon tukeminen ovat palveluiden kehittämisen painopistealueina. Palveluasumista ja vanhainkotihoitoa kehitetään tiiviinä kokonaisuutena alueellisesti. Kotihoidon yksikössä toimivan ikäihmisten neuvolan toiminta arvioidaan uudelleen, sillä henkilöstöstä on vähentynyt henkilöstösäästöjen vuoksi ikäihmisten palveluohjaaja (0,6). Omaishoidon ohjaajan työt jaetaan olemassa olevalle henkilökunnalle, sillä omaishoidon ohjaaja on vähennetty työvoimasta vuoden 204 lopussa henkilöstösäästöjen saavuttamiseksi. Laitospainotteisuutta palvelurakenteessa puretaan edelleen. Kotihoidon toiminta järjestetään uudelleen kehittämissuunnitelman periaatteita noudattaen. Erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä kehitetään paikkakunnan vuodeosastohoitoa asiakaskunnan tarpeita vastaavaksi. Tässä työssä on tavoitteena asianmukaisen palvelurakenteen lisäksi kustannusten säästäminen niin erikoissairaanhoidossa kuin hoivapalveluissakin. Ikäihmisten hoitopaikat, niiden hoitohenkilökunta ja henkilöstökertoimet vuodelle 205: 203 203 203 204 204 204 205 205 205 Kartanonpuisto 40 27,00 0,68 40 26,00 0,65 5 32,00 0,63 Mäntypuisto 35 24,00 0,69 35 23,00 0,66 22 5,00 0,68 Tammi-koti 20,80 0,59 20,50 0,58 20,50 0,58 Ilolakodit 6 9,50 0,59 6 9,00 0,56 28 7,50 0,63 Alastaron vanhainkoti 7,00 0,65 7 0,50 0,62 0 0,00 - Loimaan osasto 27 20,30 0,75 27 9,30 0,7 27 9,30 0,7 Alastaron osasto 30 20,70 0,69 30 9,70 0,66 30 9,70 0,66 Yhteensä 85 24,30 85 9,00 78 5,00 Taulukossa on esitetty ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan hoitopaikat yksiköittäin vuosina 203 205. Kullekin vuodelle on yksiköille (vasemmalta oikealle) esitetty hoitopaikat, henkilöstökertoimeen laskettavat hoitohenkilöt ja henkilöstökerroin. Yksiköissä on tapahtunut suuria muutoksia vuosina 203 ja 204. Vielä vuodelle 205 on suunniteltu Ilolakotien ja Alastaron vanhainkodin yhdistäminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Vuodelle 203 on esitetty lautakunnan päätöksen (8.6.203) mukainen henkilöstö vuoden 203 lopussa toimineille yksiköille. On huomattava, että yksikkömuutosten vuoksi tätä edeltävästi on juuri vuonna 203 vähennetty henkilökuntaa yhteensä 23,5 henkilötyövuoden verran. 43

Vuodelle 204 on esitetty muutoksen alainen tilanne, jossa henkilöstökustannuksia ollaan alentamassa. Vuodelle 205 on esitetty muutosten jälkeiset yksiköt ja niille henkilöstökertoimet, joissa on toteutettu suunnitellut henkilöstökulujen vähentämistoimenpiteet. Vuonna 205: Kartanonpuistossa on 5 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa, joista 45 vakituisia ja 6 intervallipaikkoja Tammikodissa on 20 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa, joista 3 vakituisia ja 7 intervallipaikkoja Ilolakodeissa on 28 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa, joista 26 vakituisia ja 2 intervallipaikkoja Mäntypuistossa on 22 vanhainkotihoitopaikkaa, jotka kaikki vakituisia Loimaan hoito-osastolla on 27 vuodeosastohoitopaikkaa Alastaron hoito-osastolla on 30 vuodeosastohoitopaikkaa Kartanon- ja Mäntypuiston yhteinen hoitopaikkamäärä on 73 paikkaa, jolloin joustavasti yhdessä käytettävän hoitohenkilökunnan yhteinen henkilöstökerroin on 0,64. Avoterveydenhuollossa jatketaan nykyisellä terveysasemaverkolla, joka ei salli henkilökunnan työajan ja osaamisen optimaalista hyödyntämistä. Kesäkuussa 20 LAS:ssa käynnistyneen yhteispäivystyksen kustannukset muodostuvat varsin korkeiksi Loimaan kaupungille. Kehityssuunta näyttää vahvistuvan, sillä vuoden 204 kustannukset näyttävät nousevan 200 % (23 977 eurosta 640 949 euroon = nousu 426 972 euroa vuodessa) ja suoritteet 66 % ( 803:sta 4 797:een = nousu 2 994 vuodessa) vuoteen 203 verrattuna. Kehityssuunnan taltuttamiseksi on syytä lisätä avosairaanhoidon vastaanottohenkilökunnan resurssia sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa. Vuodelle 205 ehdotetaan avosairaanhoitoon vuonna 204 perustettujen sairaanhoitajan ja terveyskeskuslääkärin (koulutusvirka) vakanssien täyttämistä. Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajaresurssi on mitoitettu nykyisiä oppilasmääriä vastaavaksi. Tämä tarkoittaa, että kouluterveydenhuollosta on vähennetty 0,4 terveydenhoitajan työpanos. Erityispalveluyksikköön ehdotetaan perustettaviksi sairaanhoitajan ja sosionomi-amk:n toimet mielenterveyskuntoutujien palveluiden uudelleen järjestelemiseksi. Alkuvaiheessa on tarkoitus korvata paikkakunnalta poistuvan yksityisen palveluiden tarjoajan kaupungille aiemmin myymää palvelua: kotikäynnit ja päivätoiminta. Jatkossa arvioidaan, missä laajuudessa palvelu on kokonaisuudessaan mahdollista hoitaa kaupungin omana toimintana. Aikuissosiaalityön vastuualueen talousarviossa sosiaalihuoltolain mukaisissa asumispalveluissa on vastaavasti vähennetty palveluiden ostomäärärahoja 00 000 euroa vuodelta 205. Perhetyön tukemiseksi on kotihoidosta siirretty kaksi lähihoitajan tointa sosiaalityön lastensuojelun perhetyöhön. Toiminnallisella muutoksella toivotaan voitavan panostaa kokonaisvaltaisemmin ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja näin lastensuojelun kokonaiskustannuksiin. Sairaanhoitopiirin alueen kuntien, terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kanssa työskennellään terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti kehittäen terveydenhuollon kokonaisuutta. Tässä työssä selvitetään vuonna 203 alkaneella kaudella (203-206) mahdollisuus yhdistää sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen aluepoliklinikoiden toimintoja sijaintipaikkakun- 44

tiensa perustason organisaatioihin, selvitetään kirurgian ja päivystyksen edelleen keskittämisen mahdollisuudet sairaanhoitopiirin alueella. Myös selvitetään kuntoutus- ja terapiapalveluiden sekä vuodeosastohoidon uudelleenjärjestelyt sairaanhoitopiirin yksiköiden ja perusterveydenhuollon kesken. Henkilöstömuutosehdotukset: Mielenterveysyksikköön tarvitaan yksi sairaanhoitaja toimi ja yksi sosionomi- AMK:n toimi, jotta pystytään huolehtimaan mielenterveyskuntoutujien avohoidosta ja päivätoiminnasta. Perhetyön tukemiseksi on kotihoidosta siirretty kaksi lähihoitajan tointa sosiaalityön lastensuojelun perhetyöhön. Johtavan hoitajan työpanoksesta osoitetaan 50 % henkilöstöjohtajan tehtävien hoitamiseen.5.205 alkaen. Johtavan hoitajan nykyiset tehtävät tulevat uudelleen arvioitaviksi. Kartanonpuistosta on vähennetty apulaisosastonhoitaja henkilöstösäästöjen saavuttamiseksi. Tehtävät on jaettu olemassa olevalle henkilökunnalle. 3.3.4 Terveys- ja hoivapalvelujen talousarvio yhteensä TERVEYS- JA HOIVAPALVELUT TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 6 639 423 6 40 300 6 22 600 6 088 700 5 967 600 Sisäiset tuotot 635 888 56 200 592 300 586 000 574 300 Tuotot yhteensä 7 275 3 6 962 500 6 804 900 6 674 700 6 54 900 Toimintakulut -50 079 069-52 76 000-50 665 700-5 50 200-50 483 900 Sisäiset kulut -4 095 48-4 267 00-4 7 300-4 006 400-3 926 700 Kulut yhteensä -54 74 487-56 443 00-54 783 000-55 56 600-54 40 600 TOIMINTAKATE -46 899 76-49 480 600-47 978 00-48 84 900-47 868 700 Rahoitustuotot ja - kulut -3 Poistot ja arvonalentumiset -9 045-94 300-92 300-92 300-92 300 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -46 990 252-49 574 900-48 070 400-48 934 200-47 96 000 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys (hyvinvointipalveluselvitys) valmistui kesällä 204. Siihen liittyviä palvelurakenteiden uudistamista on valmisteltu syksyn 204 aikana. Vuoden 205 talousarvio edellyttää, että toimenpiteet vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksia vähentävästi osittain jo vuoden 205 aikana. Talousarviossa on karsintavaiheessa kohdistettu erikoissairaanhoidon palvelujen ostoon 750.000 euron vähennys. Vähennyksestä kohdentunee kuitenkin vuonna 205 terveys- ja hoivapalveluiden henkilöstökuluihin 350.000 euroa ja palvelujen ostoihin 400.000 euroa. Terveys- ja hoivapalvelujen osuus kaupunginhallituksen päätöksen 27.0.204 mukaisesta leikkauksesta on henkilöstökustannusten osalta 707.600 euroa ja aineiden ja tarvikkeiden osalta 80.400 euroa. 45

3.4. Työkymppi Toimielin: Työterveyspalvelu TyöKymppi Tehtävä: Työterveyshuolto Vastuuhenkilö: Ylilääkäri/johtaja 3.4. Toiminnan kuvaus Toiminnan tavoitteena on tuottaa ja kehittää asiakasyrityksille ja maatalousyrittäjille hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia, monipuolisia työhyvinvointipalveluja, jotka suunnitellaan työpaikkakohtaisesti. Ennaltaehkäisevään työotteeseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. 3.4.2 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Henkilöstö nimikkeittäin Ylilääkäri/johtaja Palvelupäällikkö Työterveyslääkäri Työpsykologi Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyssihteeri Toimistosihteeri Laitoshuoltaja YHTEENSÄ,0,0 6,0 0,25 0,75 2,75 3,0 0,5 0,5 25,75,0,0 6,5,0 3,0 3,0 0,5 0,5 27,5,0,0 6,0 9,7 2,8 3,0 0,5 0,5 24,5 3.4.3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Kaupunginhallitus on hyväksynyt Työkympin yhteistoimintasopimuksen jatkamisen ajalle..-30.6.205. Sopimuksessa on todettu, että Työkympillä on toimipisteet Loimaalla ja Pöytyällä. Samalla on linjattu, että Työkympin yhtiöittämistä valmistellaan siten, että yhtiö voi aloittaa toimintansa.7.205. Vuoden 205 talousarviossa Työkymppi on budjetoitu kuuden kuukauden ajalle. ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 S TA 204 TA 205 Terveystarkastukset 5.235 3 700.950 Sairaanhoito- ja yksilökäynnit (lk 2) 4.954 6 500 6.200 Puhelinkonsultaatiot 5.206 4 000 2.000 Työpaikkoja.409 500 980 Työpaikkakäynnit ja toim.suunnitelmat 2.288 2 300.250 Henkilöasiakkaita.750 600 9.000 Maanviljelijäsopimuksia 469 500 400 Yrittäjäsopimuksia 90 240 70 Sairaanhoitosopimuksia.088 200 850 Sairaanhoitoasiakkaita 7 800 7.000 46

3.4.4 Työkympin talousarvio yhteensä TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖKYMPPI TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 689 355 792 00 797 900 0 0 Sisäiset tuotot 452 49 423 500 85 800 0 0 Tuotot yhteensä 2 4 504 2 25 600 983 700 0 0 Toimintakulut -2 09 502-93 900-864 000 0 0 Sisäiset kulut -22 002-64 500-67 600 0 0 Kulut yhteensä -2 4 504-978 400-93 600 0 0 TOIMINTAKATE 0 237 200 52 00 0 0 Rahoitustuotot ja - kulut 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 0 237 200 52 00 0 0 Kaupunginhallituksen päätöksen 27.0.204 mukaisesti työterveyshuolto kilpailutetaan vuoden 205 alussa. Työkympin osuus kaupunginhallituksen päätöksen 27.0.204 mukaisesta leikkauksesta on henkilöstökustannusten osalta 2.300 euroa ja aineiden ja tarvikkeiden osalta 4.400 euroa. 47

4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: SIVISTYSPALVELUKESKUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 3 075 658 2 802 400 2 867 300 2 80 500 2 754 700 Sisäiset tuotot 426 07 424 000 422 900 48 00 409 800 Tuotot yhteensä 3 50 675 3 226 400 3 290 200 3 228 600 3 64 500 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 Toimintakulut -23 902 597-23 734 300-23 740 300-23 4 500-22 956 600 Sisäiset kulut -7 433 429-7 499 500-7 297 000-7 800-6 97 000 Kulut yhteensä -3 336 026-3 233 800-3 037 300-30 523 300-29 927 600 TOIMINTAKATE -27 834 35-28 007 400-27 747 00-27 294 700-26 763 00 Rahoitustuotot ja -kulut -30 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -24 490-24 600-24 500-24 500-24 500 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -27 858 87-28 032 000-27 77 600-27 39 200-26 787 600 4.. KOULUTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Koulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja 4... Toiminnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnon, lasten päivähoidon, leikkitoiminnan, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat oppilashuolto (psykologit ja kuraattori), sairaalakoulu- ja muut opetuksen ostopalvelut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Loimaan kaupungissa on vuoden 204 syksyllä omaa päiväkotia ja 3 ryhmäperhepäiväkotiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskentelee 39 perhepäivähoitajaa. Kaupungissa toimii myös kaksi yksityistä päiväkotia, Verkanappuloiden Nappulapellon päiväkoti, josta ostetaan 56 hoitopaikkaa sekä Nappulan päiväkoti, josta ostetaan 29 hoitopaikkaa. KH teki hankintapäätöksen Alastaron yksityisestä päiväkodista 25.8.204 (260 ). Toiminta päiväkodissa on tarkoitus aloittaa.8.205. Lapsimäärän lisääntymisen (hoidon tarpeen lisääntyminen) takia Mahlapuiston ja Nurmen päiväkoteihin on syksyllä 204 perustettu lisäryhmiä. Sisäilmaongelmien takia Mahlapuiston esiopetusryhmä siirtyi 9.9.204 alkaen korvaaviin tiloihin (Osuuspankki). Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien (ei Alastaron päiväkoti) että koulujen (Kirkonkylä, Kojonkulma) yhteydessä. Tuulensuun koulussa on mahdollisuus kehitysvammaisten esiopetukseen. Kirkonkylän koulun esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen, kun yksityinen päiväkoti aloittaa toimintansa Alastarolla. Perusopetukseen kuuluvat oppivelvollisuuskoulut, joissa annetaan opetusta vuosiluokille -9. Tuulensuun koulussa on myös lisäopetusta (0-luokka). 48

Keskuskoululla ja yläluokkien kouluilla, Alastaron yläaste, Opintie ja Puistokatu, on virkarehtori. Muissa kouluissa rehtorin tehtävät on määrätty luokanopettajalle hoidettavaksi oman viran ohella. Loimaan kouluissa on lukuvuonna 204-205 yhteensä 85 yleisopetuksen ryhmää ja 7 erityisopetusryhmää. Yleisopetuksen ryhmien määrä vähenee edelliseen lukuvuoteen verrattuna kahdella. Vähennykset johtuvat lähinnä ikäryhmien kokovaihteluista ja opetusryhmien suurentamisesta (tuntikehyksen vähennys). Lisäksi Keskuskoululla aloitti syksyllä 204 vuoden tauon jälkeen maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmä. Loimaan kaupungin perusopetuksen kouluverkko käsittää yhteensä yhdeksän alaluokkien ja kolme yläluokkien koulua sekä yhden erityiskoulun. Perusopetusta järjestetään kouluilla seuraavasti: Asemanseudun koulu (-6), Hirvikosken koulu (-6), Kauhanojan koulu (-6), Keskuskoulu (-6), Kirkonkylän koulu (0-6), Kojonkulman koulu (0-6), Metsämaan koulu (-6), Niinijoen koulu (-6), Virttaan koulu (-4), Alastaron yläaste (7-9), Opintien koulu (7-9), Puistokadun koulu (7-9) ja Tuulensuun koulu (erityisopetusta, 0-0). Alastaron yläasteella järjestetään myös oripääläisten yläkoululaisten opetus. Osa Mellilän yläkoululaisista käy Kosken Seudun yläasteella kouluaan(kouluyhteistyösopimus). Hirvikosken koulun toiminta jatkuu myös lukuvuonna 204 205 korvaavissa tiloissa (Hirvikosken kirjasto, Opintien koulu ja evankelinen kansanopisto). Hirvikoskella alkoi syksyllä 204 yhtenäiskoulun rakentaminen (Hirvikosken koulu, Tuulensuun koulu ja Opintien koulu) ja koulun pitäisi aloittaa toimintansa.8.205. Yleisopetuksen kouluilla on erityisopetusluokkia seuraavasti: Asemanseudun koululla (), Hirvikosken koululla (2), Kauhanojan koululla (2), Kirkonkylän koululla (), Keskuskoululla (2), Alastaron yläasteella (), Opintien koululla (2) ja Puistokadun koululla (2). Erityisluokkia on siis tasaisesti eri puolilla kuntaa ja toiminnallisesti tällaista ns. hajautettua mallia voidaan pitää tarkoituksenmukaisena (tukitoimet mahdollisimman lähellä, integroinnit koulun sisällä). Pienluokkien oppilasmäärä on vähentynyt, kun perusopetuslain ja opetussuunnitelman muutosten myötä kolme vuotta sitten käyttöön tuli yleisen ja erityisen tuen lisäksi ns. tehostettu tuki. Erityisen tuen päätösten purkaminen ja oppilaiden siirtyminen tehostettuun tukeen edellyttää resursointia mm. osa-aikaiseen erityisopetukseen ja tukiopetukseen. Osaaikaista erityisopetusta varten on Loimaalla seitsemän erityisopettajaa (edellisenä lukuvuonna kahdeksan). Loimaalla erityisoppilaita on noin 8,2 % (32) oppilaista (Vrt. 7,9 % (29) lv. 203 204). Valtakunnallisesti erityisopetukseen siirrettyjä peruskoulun oppilaita on 7,3 % (203). Pienluokilla opiskelee 5 oppilasta (7, %). Erityisoppilaista 22 % on integroitu kokonaan yleisopetuksen ryhmiin, 54 % osin integroitu yleisopetuksen ryhmiin ja kokonaan erityisryhmissä opiskelee 24 % oppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat osuudet ovat 9 %, 39 %, 42 %). Erityisopetuksen järjestäminen kokonaan tai osittain muun opetuksen yhteydessä on yleistynyt. Osa-aikaista erityisopetusta on Loimaalla käyttänyt 23 24 % oppilaista. Valtakunnan tasolla osa-aikaiseen erityisopetukseen on osallistunut noin 23 % oppilaista. Loimaalla on erityisopetussopimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä mm. Kosken Tl kunnan, Oripään, Pöytyän ja Ypäjän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jotka lähettävät erityisoppilaitaan, laskutetaan vuosittain sopimuksen mukaisesti. Yhteistyö Kosken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä jatkuu vuonna 20 tehtyjen sopimusten pohjalta (Oripään sopimusta tarkistettiin vuonna 203). 49

Lukuvuonna 204 205 kouluissamme toimii yhteensä 39 (vrt. 4 lv. 203 204) koulunkäyntiavustajaa. Avustajista toistaiseksi palkattuja on 36, joista 7 on tällä hetkellä työvapaalla. Määräaikaisia avustajia on lukuvuonna 203-204 yhteensä 0. Osa avustajakuluista (4,5 avustajaa) laskutetaan muilta kunnilta yhteistyösopimusten mukaisesti. Oman leimansa kaupungin koulutoimelle antaa myös koulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia oppilaita on yhteensä 557 (34,6 %, valtakunnallinen osuus n. 22 %). Lisäksi maksullisessa koulukuljetuksessa on 40-50 oppilasta. Koulukuljetukset kilpailutetaan lukuvuoden 204 205 aikana. Loimaan kaupunki on saanut vuosille 204-205 valtionavustusta 30 000 kerhotoiminnan kehittämiseen (35 000 euroa edellisenä vuonna). Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdollistaa 50-55 kerhon toteuttamisen lukuvuonna 204-205. Koulujen omien kerhojen ohella on seurojen, yhdistysten ja huoltajien järjestämiä kerhoja. Liikunnallisten kerhojen lisäksi toteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja kotitalouskerhoja. Kerhot toimivat tällä hetkellä vakiintuneella pohjalla ja niissä on osallistujia vuosittain noin 550-600. Loimaan lukio toimii Yhteiskoulun kiinteistössä. Lukiossa on oma virkarehtori. Loimaalaisten lisäksi lukiokoulutusta tarjotaan myös ympäröivien kuntien oppilaille. Kurssitarjontaa täydentää urheilulinja, missä tarjoamme lajissaan valmentautuville nuorille joustavan mahdollisuuden yhdistää urheilu lukio-opiskeluun. Lisäksi lukiossa opiskelee 7 kaksoistutkinnon suorittajaa. Määrä on vähentynyt edellisistä vuosista, kun yhteistyösopimus Ypäjän Hevosopiston kanssa on päättynyt.8.204. Kahdenvälinen Comenius -projekti From peasantry to top management on alkanut keväällä 204 ja jatkuu kevääseen 205 italialaisen Giulianovon kaupungissa sijaitsevan Liceo scientifico statale "M. Curie"-koulun kanssa. Projekti toteutuu vierailuina kumpaankin maahan noin 20 opiskelijan voimin. Projektin tavoitteina on mm. lisätä opiskelijoiden kulttuurien välistä osaamista ja saada heidät tietoisiksi kulttuurien välisistä eroista, vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta opetuksessa, parantaa osaamista englannin kielessä ja osallistujamaiden kielissä, rakentaa siltoja kahden kansan välille historian ja kulttuurin avulla, työskennellä tieto- ja viestintätekniikoilla, rohkaista, tukea ja kehittää opiskelijoiden luovuutta sekä oppia suvaitsevaisuutta ja rauhaa eri maiden kesken. Lukiossa alkaa myös Erasmus+ hanke, joka kestää kolme lukuvuotta. Hankkeen aikana järjestetään opiskelijoiden ryhmävaihtoa ja opettajien koulutustilaisuuksia kaikissa osallistujamaissa. Loimaan lukio on hankkeen koordinaattori ja kumppanit ovat Unkarista, Espanjasta ja Sloveniasta. Kumppanikoulut ovat toisen asteen oppilaitoksia. Hankkeen tavoitteena on antaa opiskelijoille eurooppalaisilla työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja. Luomme yhteyksiä työelämään sekä paikallisesti ja kansainvälisellä tasolla ja annamme nuorille tilaisuuden opiskella ja harjoitella yrittäjyystaitoja. Hankkeeseen osallistuvat opettajat puolestaan työstävät yhdessä näitä tavoitteita tukevia opetusmateriaaleja ja arviointimenetelmiä. Tavoitteena on kehittää 50

opiskelijoiden ja opettajien kielitaitoa sekä oppia käyttämään tietotekniikkaa tehokkaasti oppimisen ja viestinnän välineenä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohjaa hyvälle kasvulle. Koulutoimen.-6.-luokkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Toimintaa järjestetään joka päivä Asemanseudun koululla, Hirvikosken koululla, Kauhanojan koululla, Keskuskoululla (Vapaudenkadulla), Kirkonkylän koululla, Kojonkulman koululla, Metsämaan koululla, Niinijoen koululla, Virtaan koululla sekä Tuulensuun koululla. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu- ja koordinointitehtävät on nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajalle ja toimintaa ohjaamaan laaditaan lukuvuodeksi toimintasuunnitelma. Tukipalveluiden henkilöstön muodostavat koulukuraattori ja psykologit. He ovat koko kaupungin perusopetuksen ja lukion opiskelijoiden oppilashuoltohenkilöstöä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan.8.204. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille. KOULA hyväksyi 28.8.204 sopimuksen kuraattoripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Sopimus on voimassa 3.2.206 asti. 5

4..2. Toimielimen perustiedot Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatus- Päivähoidonohjaaja,8 2 2 palveluiden hallinto Palvelusihteerit 2 2 2 Yhteensä 4,8 5 5 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja (ryhmis),5 0 9 Perhepäivähoitaja 40,5 39 40 Erityispäivähoito Päiväkoti Koululaisten ip-toiminta ja avoin päiväkoti Kiertävä elto 2 2 2 Päiväkodinjohtaja 9 Lastentarhanopettaja 9 9 24 Lastenhoitaja/ Päivähoitaja 36 37 45 Päiväkotiapulainen Ryhmäavustaja/henk.koht.avust. 8 7 8 Kerhonohjaaja 0,2 0 0 Päivähoito yhteensä 34 3 Huom 38 43* TOIMINNAN LAAJUUS Päivähoito Lapsia päivähoidossa -joista esiopetuksessa 62 24 680 35 740 45 Päiväkodit hoitopäivät yhteensä 62033 60000 8 000 -joista kaupungin tuottamia 50340 50000 64 000 -ostettuja 693 0000 7 000 Esiopetus, esiopetuspäivät yht. 2060 2300 23 000 -joista kaupungin tuottamia 7909 8300 8 300 -ostettuja 35 3000 4700 Ryhmäperhepäivähoito, hoitopv 02 7000 6000 Perhepäivähoito, kunnal. hoitopv. 939 26000 22300 Leikkitoiminta MLL, läsnäolopv. 78 800 800 Lasten lakisääteinen 206 203 70 kotihoidontuki, kotitalouksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk 304 303 250 Yksityisen hoidon kuntalisä -kotitalouksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä 7 3 6 9 7 2 Päiväkotihoito Päiväkotihoito, lapsia yhteensä 428 440 560 Päiväkotipaikkoja 445 445 ei arv. kohde Perhepäivähoito Perhepäivähoito, lapsia yhteensä 43 60 50 Perhepäivähoitopaikkoja 56 60 ei arv. kohde Ryhmäperhepäivähoito lapsia 50 87 30 Ryhmäperhepäivähoitopaikkoja 40 54 ei arv. kohde * Henkilöstömuutokset liittyvät lähinnä päivähoidon rakenteellisiin muutoksiin (Alastaron päiväkotiratkaisu) ja hoidon tarpeen merkittävään kasvuun (alkanut jo syksyllä 204). 52

Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Asemanseudun koulu 66 65 58 Oppilaat kouluittain Hirvikosken koulu 97 90 77 Isonperän koulu 0 0 0 esiopetus+perusopetus Kauhanojan koulu 5 55 60 (TA 205 keskiarvo syksy Keskuskoulu 370 373 38 204 ja arvio syksy 205) Kirkonkylän koulu 27+47 23+43 4+43* Kojonkulman koulu 0+46 9+48 6+5 Metsämaan koulu 43 42 44 Niinijoen koulu 62 58 46 Peltoisten koulu 0 0 0 Vanha koulu 0 0 0 Vesikosken koulu 0 0 0 Virttaan koulu 27 26 20 Alastaron yläaste 46 50 48 Opintien koulu 83 85 93 Puistokadun koulu 248 238 243 Tuulensuun koulu 25 27 26 Loimaan lukio 275 273 265 Oppilaat Oppilaat yht. 37+6 32+600 20+590 Perusopetuksessa Yleisopetus 497 486 475 Luokkamuotoinen erityisopetus 4 4 5 Osa-aik. erit.op. osallistuneet 39 370-400 370-400 Tehostetun tuen oppilaat 33 0-20 30-40 Henkilöstö Hallinto, esiopetus, perusopetus, lukio Koko henkilöstö yhteensä 20,5 207,0 204,5 (htv 20,6) (htv 95) (htv 95) Opettajat, rehtorit 57 56 54,5 Rehtorit 5 5 5 Luokanopettajat 54,5 54 53,5 Lehtorit 37,5 37 36 Vanhemmat lehtorit 5 5 5 Esikoulun opettajat 3 3 2* Päätoimiset tuntiopettajat 4 4 6 Sivutoimiset tuntiopettajat 3 3 3 Erityisluokanopettajat 7,5 7 7 Erityisopettajat 7,5 8 7 Koulunkäyntiavustajat (lkm) 4 38 37 Kuraattori Psykologi 2 2 2 Apip-ohjaaja 4 4 4 Muu henkilökunta 6 6 6 Opettajat perusopetuksessa 39 36 35,5 Opettajat perusopetukses sa - yleisopetus 4,5 -luokkamuotoinen erityisopetus 7,5 7 7 - laaja-alainen erityisopetus 7,5 8 7 Opetustunnit / oppilas Yleisopetus,7,7,7 Luokkamuotoinen eritysopetus 4,2 4,0 4, Laaja-alainen erityisopetus 0, 0, 0, Erityistehtävät 0,06 0,06 0,06 Tukiopetus 0,03 0,03 0,03 Kerhot 0,02 0,02 0,02 Lukio-opetus (kurssit/opp),,, Vieraskuntalaisia Perusopetus 6, % 5,8 % 5,9 % Erityisopetus 4,5 % 7,0 % 4,0 % Lukio 2,7 % 4,0 % 2,5 % *Alastarolla esiopetus siirtyy päivähoidon yhteyteen.8.205 53

Koulunkäyntiavustajilla on lukuvuonna 204-205 avustajatunteja viikossa yhteensä noin 050 (lv. 203 204 yht. 00h). Vähennys perustuu lähinnä avustajamäärän vähenemiseen. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvilla ohjaajilla ja koulunkäyntiavustajilla on tunteja lukuvuonna 203 204 yhteensä noin 450 (lv. 203 204 yht. 470). Kokopäiväisiä aamu- ja iltapäiväohjaajia on neljä ja 32 avustajalla on avustajatehtävien lisäksi aamu- ja iltapäiväohjaajan tehtäviä. Muu henkilökunta käsittää sivistysjohtajan sekä koulutoimiston ja koulujen palvelusihteerit. Opetustuntien kohdalla on noudatettu 26.3.2009 hyväksyttyä tuntijakoa ja 3.3.204 hyväksyttyä tuntikehystä. 4..3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen päämääränä on järjestää erilaiset lapset / oppilaat huomioon ottavaa, laadukasta ja tehokasta kasvatusta ja opetusta turvallisessa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä ovat mm.: monipuolinen opetustarjonta sekä turvallinen ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin sekä päivähoidon ja koulun välinen yhteistyö, toimiva oppilashuolto ja yksilöllinen tuki lapselle/ oppilaalle, henkilöstön oikea mitoitus ja työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä palveluprosessien kehittäminen ja toiminnan priorisointi. ) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o opetussuunnitelmatyö (uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään.8.206, esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus) o kasvatus- ja opetuspalveluiden strategiatyö (mm. osana opetussuunnitelmaprosessia) o erityisopetuspalvelujen järjestäminen (mm. pienryhmien määrä ja sijainti) b) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o kerhotoiminnan kehittäminen o oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen (osin rinnakkain opetussuunnitelmaprosessin kanssa) 2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen a) Päivähoidon palveluverkkoselvityksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen o o o Alastaron päiväkotihanke henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi) päivähoidon palveluverkkoselvityksen päivittäminen (mm. keskustaalueen päivähoitoratkaisut, avoimet varhaiskasvatuspalvelut) b) Kouluverkon rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia koskevan suunnitelman toteuttaminen 54

o o o Hirvikosken yhtenäiskoulu (toiminnallinen suunnittelu) henkilöstöresurssi ja työtehtävien järjestelyt (sopeuttaminen uusien palvelurakenteiden ja palvelujen laajuuden mukaiseksi) ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäminen ARVIOINT I-KOHDE Perusopetus ei arviointikohde Keskimääräinen ryhmäkoko Erityisopetus MITTARI TP 203 TA 204 S TA 205 Päivähoitotoiminnan laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (% vastauksista) /vastausten keskiarvo Pätevän/ kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön osuus Hoitopäivän hinta ( /päivä) - perhepäivähoito - ryhmäperhepäivähoito - päivähoito (päiväkodit) Oppilaita/opettaja perusopetuksessa Oppilaita/opettaja yleisopetuksessa Oppilaita/opettaja erityisluokkaopet. Oppilaita/opettaja laaja-alainen erityisopetus 30.9. jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäävät/edellisenä keväänä 9.luokan päättötodistuksen saaneet Peruskoulun päättymisvuonna aloittaneet lukiossa ammatillisessa koulutuksessa 0-luokka /jokin muu Pätevien opettajien osuus opettajista Yleisopetuksen käyttökustannukset Perusopetuksen laatu koetaan hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) Oppilasmäärä/opetusryhmä 88,0 % >90 % s 3,5 4,0 92 % >90 % >90 % 7,40 67,50 80,50 60 65 80 85 80 90 70 75 75-80 80-90,6 2,0,9 3, 3,7 3,4 6,5 6,7 6,8 25 200 230 0 % 0 % 0 % 39,0 % 6,0 % 0,0 % * 39 40 % 59 60 % 0 2 % * 39 40 % 59 60 % 0 2 % 92 % >90 % >90 % 7520 /opp 7480 /opp s 7460 /opp ei arviointikohde -2lk 6, 3-6lk 8,2 7-9lk 5,7 ** -2lk 4-5 3-6lk 9-20 7-9lk 7-8 Erityisopetuksen käyttökustannukset -luokkamuotoinen erityisopetus 7720 /op 8750 /op s 3,5 4,0 ** -2lk 4-5 3-6lk 9-20 7-9lk 7-8 8500 /op 55

Esiopetus Iltapäivätoiminta Lukiokoulutus -osa-aikainen erityisopetus p 980 /opp p 900 /opp p 850 /opp Esiopetukseen osallistuvien 00 % 00 % 00 % osuus ikäluokasta Esiopetuksen käyttökust./opp. 805 7780 s 7650 /opp (koulut) Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 63 80 75-2-luokat Oppilaita iltapäivätoiminnan piirissä 4 45 45 3-9-luokat Ohjaustuntien määrä/vko 470 445 475 Iltapäivätoiminnan käyttökustannukset 7,4 20,5 s 20,2 /ohjaustunti Pätevien opettajien osuus opettajista 00 % 00 % 00 % Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden 92 % 94-95 % 94 95 % osuus Lukio-opetuksen käyttökustannukset 687 /opp 6780 /opp 7280 /opp Lukiokoulutuksen laatu koetaan ei arviointikohdkohde ei arviointi- 3,5 4,0 hyväksi palautearviointikyselyissä (vastausten keskiarvo) * valtakunnallinen taso ** OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkoko.-luokalla on 5-9 oppilasta ja 2.- luokalla 20-24 sekä 3.-6.-luokilla 20-24 ja 7.-9.-luokilla 5-9 oppilasta. Ryhmäkokojen keskiarvot olivat -2lk 8,8; 3-6lk 2,; 7-9lk 7,. Loimaalla tyypillistä on ryhmäkokojen suuri vaihtelu kouluittain, mutta kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ryhmäkoot ovat opetuksen järjestämisen kannalta hyvät. Tavoitteena ovat valtakunnallisesti yleisimmät ryhmäkoot eri vuosiluokilla. ***Kustannuksissa otettu huomioon varsinainen opetustoiminta, oppilashuolto, koulujen hallinto, ruokahuolto, kiinteistöhuolto, kuljetukset, tukipalvelut, koulutoimen hallinto. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ovat mukana vain henkilöstökulut. Lukion kustannusten kasvua selittää erityisesti tulojen väheneminen. Luokan- ja aineenopettajista 95 %:lla on muodollinen kelpoisuus ja erityisopettajista 67 %:lla (vrt. 68 % vuonna 203). Koulunkäyntiavustajista lähes kaikilla on vaadittava koulutus ja monilla suoritettuna myös koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto. Valtakunnan tasolla opettajista muodollisesti päteviä on noin 89 %, erityisopettajista noin 78 % ja lukion opettajista 94 %. Loimaalla naisten osuus opettajista on noin 79 % (valtakunnallinen osuus noin 74 %). 56

Lasten päivähoidon kustannuksia 2008 202: Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 2008 5 32 5 267 5 85 Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 2009 5 68 5 604 5 40 Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 200 5 837 5 739 5 530 Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 20 5 880 6 076 5 803 Päivähoidon nettokustannukset, /0-6v 202 6 54 6 270 6 056 Päivähoidon nettokustannukset, /as 2008 354 379 398 Päivähoidon nettokustannukset, /as 2009 366 406 48 Päivähoidon nettokustannukset, /as 200 378 420 43 Päivähoidon nettokustannukset, /as 20 376 444 454 Päivähoidon nettokustannukset, /as 202 406 459 474 Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen käyttökustannukset (OPH:n raportit, opetuksen järjestäjittäin) 2008-202: Toiminnan Toiminta järjestäjä/ Loimaa, /opp Kunnat, /opp. Kaikki, /opp. Esiopetus 2008 5 457 5 30 5 480 Esiopetus 2009 6 963 5 297 5 347 Esiopetus 200 6 269 5 508 5 567 Esiopetus 20 5 985 5 428 5 457 Esiopetus 202 6 274 5 690 5 75 Perusopetus 2008 7 74 6 863 6 964 Perusopetus 2009 7 938 7 27 7 236 Perusopetus 200 8 363 8 095 8 86 Perusopetus 20 8 678 8 396 8 485 Perusopetus 202 8 802 8 464 8 500 Apip-toiminta 2008 549 470 - Apip-toiminta 2009 695 620 - Apip-toiminta 200 2 022 748 - Apip-toiminta 20 2 582 860 - Apip-toiminta 202 2 556 957 Lukiokoulutus 2008 5 990 5 93 5 939 Lukiokoulutus 2009 6 384 6 63 6 83 Lukiokoulutus 200 6 487 6 806 6 784 Lukiokoulutus 20 6 764 7 047 7 039 Lukiokoulutus 202 6 823 7 338 7 326 Perusopetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Loimaalla haastetta tuovat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityisopetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusoppilaiden merkittävä osuus. Koulukohtaiset erot yleisopetuksen opetuskustannuksissa ovat Loimaalla huomattavat. Erot ovat monen tekijän summa, mutta ai- 57

nakin oppilasmäärä sekä erityisesti ruokahuolto-, kiinteistö- ja kuljetuskustannukset ovat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Vertailutietoja muutamista (samankokoisista) kunnista (OPH:n raportit): Kunta Oppilaat Opetustunnit/opp Opetus /opp Kuljetusoppilaat Kuljetus /opp Ruokailu /opp/pv Yhteensä /opp Forssa 464 69 63 3 42 2,4 7 64 Kauhajoki 387 80 63 500 532 3,9 9 45 Lieto 2 087 70 62 437 62 2,68 7 849 Loimaa 585 8 65 568 567 3,07 8 802 Naantali 973 67 7 427 759 3,49 8 899 Uusikaupunki 33 66 74 397 076 2,08 8 860 Kunnat yhteensä 498 367 7 67 6 437 450 2,7 8 464 Erityisopetuskustannukset vaihtelevat selkeästi riippuen siitä, minkälainen erityisopetus on kyseessä (avustajatarve, mahdolliset erikoisvälineet ja materiaalit sekä muut tukitoimet, vieraskuntalaisten osuus, kuljetuskustannukset, ryhmäkoko). OPH:n raportin mukaan vuonna 202 alle 00 oppilaan peruskouluissa keskimääräiset kustannukset olivat noin 9 92 /opp ja yli 00 oppilaan kouluissa 8 297 /opp (ei sisällä sairaala- ja vammaisopetusta, kustannuksissa mukana alv.) Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet lapset, (%, -6-vuotiaista): 68,0 66,0 64,0 62,0 60,0 58,0 Loimaa Koko maa 56,0 54,0 52,0 2009 200 20 202 203 Loimaalla päivähoidossa olevien osuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, esim. 3-5-vuotiaista on viime vuosina ollut päivähoidossa Loimaalla 75 78 %, kun koko maan vastaava osuus on ollut 67 68 %. Osapäivähoidossa olevien lapsien osuudet ovat Loimaalla huomattavasti suuremmat kuin koko maassa: vuonna 203 osapäivähoidossa oli -2- vuotiaista 4,2 % (koko maa,6 %) ja 3-5-vuotiaista 3,9 % (koko maa 4,3, %). Sen sijaan kokopäivähoidossa olevien osuus on toisin päin: -2-vuotiaista 22,5 % (koko maa 35,3 %) ja 3-5-vuotiaista 44,3 % (koko maa 63,4). Vuoden 204 aikana kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrässä on tapahtunut merkittävä muutos: 32 (toukokuu) -> 298 (elokuu) -> 267 (syyskuu). 58

Oppilasmäärien kehitys perusopetuksessa 2009 2020: 700 Opp.määrä 650 600 550 500 Opp.määrä 450 400 2009 200 20 202 203 204 205 206 207 208 209 2020 Oppilasmäärän väheneminen näyttää hidastuvan aikavälillä 203 206. Loimaalaisten oppilaiden vähenemistä kompensoi Oripään yläkoululaisten määrän lisääntyminen Alastaron yläasteella. Sen sijaan vuodesta 207 alkaen väheneminen näyttäisi nopeutuvan. Tämä selittyy loimaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja oripääläisten oppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei ole mukana arviota muuttoliikkeen vaikutuksista. Perusopetuksen tuntikehyksen jakautuminen 2009 205: 2009-200 200-20 20-202 202-203 203-204 yht. yleisop. erit.lk.op. osa-aik.eo muut 204-205 0 500 000 500 2000 2500 3000 3500 4000 Muut tunnit ovat erityistehtävätunteja, kerho- ja tukiopetustunteja. Tuntikehys on viime vuosina vähentynyt erityisesti yleisopetuksessa. Tämä on lähinnä johtunut kouluverkon rakenteellisista muutoksista, oppilasmäärien ja ryhmäkokojen pienenemisestä (jakotuntien määrä). Erityisluokkaopetuksen väheneminen on korvautunut osittain osa-aikaisen erityisopetuksen tuntiresurssin kasvuna. Vaikka opettajien määrässä ei olekaan viime vuosina tapahtunut olennaisia muutoksia, on tuntikehys vähentynyt yli 200 tuntia (noin kahdeksan opettajan työpanos) viimeisen kolmen vuoden aikana. Oppilasmäärän väheneminen ja kouluverkon rakenteelliset muutokset näkyvät myös opetustyhmien määrässä: 59

Lukuvuosi Yleisop. ryhmät Pienryhmät Yhteensä 20-202 90 20 0 202-203 89 8 07 203-204 87 7 04 204-205 85 7 02 Koulutuslautakunnan toimintakulujen (ulkoiset) prosentuaalinen jakautuminen 205: Avustukset 4 % Muut % Aineet, tarvikkeet 3 % Palvelujen ostot 6 % Henkilöstömenot 76 % Opetuspalvelujen ostoista koulukuljetuksiin on budjetoitu vuonna 205 noin 070 000 euroa, varhaiskasvatuspalvelujen ostoihin 920 000 euroa ja kotikuntakorvauksiin 325 000 euroa (loimaalaisten lasten opetus muualla). Tulot muodostuvat lähinnä päivähoitomaksuista, vieraskuntalaisille järjestettävästä perusopetuksesta saaduista tuloista, apip -toiminnan maksuista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä valtion erityisavustuksista. Vuositasolla näiden suuruus on noin 00 000 300 000. Lisäksi kotikuntakorvaustulot ovat noin 860 000 euroa. Kasvatus- ja opetuspalveluiden toiminnan kannalta keskeisiä kysymy k- siä/haasteita ovat mm. seuraavat: - henkilöstömäärän mitoittaminen rakenteellisia muutoksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi - kiinteistöjen kunto (mm. sisäilma) investointien tarve - määrärahat/ palvelujen laajuus (ryhmäkoot, tuntikehys, kuljetusjärjestelyt, tukitoimet jne.) palvelujen tasa-arvoisuus - toimintakulttuurin muuttaminen (mm. uudet opetussuunnitelmat) 60

4..4 Koulutuslautakunnan talousarvio yhteensä KOULUTUSLAUTAKUNTA TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 2 366 246 2 6 200 2 62 600 2 9 600 2 077 00 Sisäiset tuotot 97 575 8 000 24 300 22 000 207 800 Tuotot yhteensä 2 563 82 2 297 200 2 376 900 2 33 600 2 284 900 Toimintakulut -20 784 476-20 479 400-20 522 000-20 238 700-9 843 200 Sisäiset kulut -5 545 534-5 590 300-5 527 600-5 384 00-5 277 700 Kulut yhteensä -26 330 00-26 069 700-26 049 600-25 622 800-25 20 900 TOIMINTAKATE -23 766 89-23 772 500-23 672 700-23 29 200-22 836 000 Rahoitustuotot ja - kulut -3 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -24 490-24 600-24 500-24 500-24 500 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -23 790 692-23 797 00-23 697 200-23 35 700-22 860 500 4.2. VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimielin: Vapaa-aikalautakunta Tehtävä: Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja 4.2. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää vapaa-aikatoimen hallinnon, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Loimaan opiston (musiikkiopisto ja työväenopisto) toiminnan. Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän kirjastoista sekä Virttaan lainausasemasta. Loimaan kaupungin kirjastopalveluselvityksessä 204 esitetään Virttaan lainausaseman lakkauttamista 3.2.204. Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalvelujen laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla. Kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirjaston toiminnassa. Kirjastoammattilaisilta edellytetään hyvää perus- ja täydennyskoulutusta, jotta kansalaisten tiedollinen tasa-arvo voi toteutua. Valtioneuvoston asetuksen (57/2009) mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset tulee täyttää kuuden vuoden siirtymäajan kuluessa. Kirjastopalveluselvityksen mukaiset lähikirjastojen aukioloaikojen supistukset sekä Hirvikosken kirjaston lukusalin toimiminen Hirvikosken koulun väistötilana kevääseen 205 laskevat todennäköisesti sekä lainaus- että kävijämäärää. Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottaa kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita sekä toteuttaa muita tehtäviä kuten järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää 6

perinteen tallentamista ja vastaa osittain ystävyyskuntatoiminnasta ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat musiikkitilaisuuksien ja muun esittävän taiteen tukeminen ja järjestäminen, teatteritoiminnan tukeminen, kotiseutuarkiston ylläpito, elokuvatoiminta, taidekokoelman ylläpitäminen ja kartuttaminen, erilaiset viestintäpalvelut, Vesikosken myllyn, Alpo Jaakolan Patsaspuiston, kuivurigallerian ja Elias-salin näyttelytoiminnasta ja ylläpidosta vastaaminen, Heimolinnan toiminta sekä Hirvikosken paloasema. Taidekokoelmat (kaupungin kokoelma, Anttilan veistoskokoelma, Haapasten kokoelma ja talletukset) ovat osittain esillä Taidetalossa, Rantatie 2. Kiinteistöön on asennettu ilmastointi- ja lämmityslaitteet, jotka ovat käytössä kellarissa (varasto) ja toisessa kerroksessa (näyttely ja hallinto). Samoin turvallisuus on järjestetty museotasoiseksi. Näyttelytilojen koko on n. 250 m 2, varaston noin 200 m 2. Ullakkokerros on mahdollista ottaa tulevaisuudessa taidetoiminnan käyttöön. Taidetaloon on sijoitettu myös Suomen Taiteilijaseuran kokoelma (43 teosta). Liikuntapalveluiden tavoitteena on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. Tehtäväalue sisältää liikuntatoimen hallinnon, liikuntatoiminnan järjestämisen ja tukemisen, liikuntatilojen ja alueiden käytön koordinoinnin, järjestöavustukset ja yhteistyösopimukset, jäähalliyhtiön tuen jääaikaa ostamalla sekä urheilustipendien kustannukset. Erityisliikunta on painopisteenä ja sen kehittämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Liikuntapalvelut järjestää erilaisia ohjattuja erityis- ja terveysliikuntaryhmiä eri ikäryhmille koko kunnan alueella (ikäihmisten hyvänolon liikunnat ja ohjatut kuntosaliryhmät, vanhusten tasapainoryhmät, pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten ryhmät, miesten kuntoryhmät, circuit, nuorten vähän liikkuvien Time out toiminta). Liikunnanohjaajat vierailevat eläkeläis- ym. järjestöjen tilaisuuksissa antamassa liikuntaneuvontaa ja tietoja kaupungin palveluista. Loimaa on mukana Turun, Paimion ja Uudenkaupungin kanssa Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Neuroliikkuja paikallistasolla konsultointi- ja kehittämisprojektissa 203-205. Uimahalli Vesihovi on vauvasta vaariin kuutena päivänä viikossa vesiliikuntapalveluja tuottava seutukunnallinen ohjatun liikunnan (vauva- ja perheuinnit, lasten ja aikuisten uimakoulut, kaikille avoimet ja järjestöjen ostamat vesijumpat, koululaisten uimaopetus) ja omaehtoisen virkistyksen keidas, jonka henkilöstö- ja taloudelliset resurssit on turvattava. Vuoden mittaan liikuntapalvelut järjestää itse tai yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa erilaisia liikuntatapahtumia esim. hiihtispäivät, lasten temppuradat, SuomiMies- seikkailee kuntotestit, kävelytestit ym. Uimahalli Vesihovi on mukana valtakunnallisessa Ui kesäksi kuntoon -kampanjassa. Saviseudun kuntien liikuntatoimen järjestävät yhdessä vuoden mittaan pyöräilyyn, kävelyyn/juoksuun ja hiihtoon kohdistuneet Saviseutu liikkuu kampanjat, joiden tavoitteena on innostaa kuntalaisia omaehtoiseen liikuntaan ympäri vuoden 62

Liikuntatilojen ja alueiden kunnossapitoa ja kehittämistä suunnitellaan käyttäjäryhmien tarpeita kuunnellen yhteistyössä kunnossapidosta vastaavan teknisen palvelukeskuksen kanssa. Jalkapallon tekonurmikenttä tulisi ehdottomasti saada suunnitelmakaudella, koska Hirvikosken urheilukentän nurmi ei kestä nykyisen suuruista jalkapallo- ja yleisurheilukäyttöä 2 3 vuotta kauempaa. Myös päätös ulkoilulain mukaisesta harjureitin reittitoimituksen toteuttamisesta tulee tehdä, jotta harjureitin jatko voidaan turvata. Kaupungin pienet liikuntapaikat kaipaisivat suunnitelmallista kunnossapitoa ja siksi talousarvioon tulisi tulevina vuosina saada kiinteä vuosittainen määräraha liikuntasuunnitelmassa listattujen liikuntapaikkojen ja leikkikenttien kunnossapitoon. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää heille suunnattuja palveluja ja että heillä on mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. Nuorisopalvelut järjestää omana toimintana nuorisotiloilla sekä yläasteikäisille että alakouluikäisille (4-6 lk) tarkoitettua avointa toimintaa. Avoimen toiminnan lisäksi järjestetään tapahtumia ja kerhotoimintaa esim. 7-luokkaisten ryhmäytys, selviytymispelit, kv-klubi. Harrastustoimintaan ohjaamista järjestetään henkilökohtaisena kaikille sitä haluaville viidesluokkalaisille. Henkilökohtaista harrastuksiin ohjaamiseksi voidaan antaa myös muille koululaisille ja opiskelijoille, jos se on oppilashuollollisista tms. syistä perusteltua. Ala-asteikäisten kesäleirejä järjestetään Kalikan virkistysalueella. Tavoitteena on, että kaikki loimaalaiset alakouluikäiset voivat osallistua joko kaupungin tai seurakunnan järjestämälle kesäleirille. Yleisten leirien lisäksi järjestetään teemaleirejä. Nuorten osallisuuden edistäjänä ja nuorten asioiden edistäjänä Loimaalla toimii nuorisovaltuusto. Vuonna 205 aloittaa uusi nuorisovaltuusto toimintansa. Nuorten omaehtoisia ryhmiä ja nuorten aloitteita tuetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vuonna 205 järjestetään yläkouluilla Nuorisoparlamentti, jossa luokkakohtaiset ideat ja ehdotukset työstetään yläkoulujen yhteisiksi esityksiksi Loimaan kaupungin palvelujen ja toimintojen kehittämiseksi. Vuoden 203 alusta astui voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka edellyttää paikallisia toimia erityisesti nuorten koulutuksen ja työllistymisen osaalueilla. Nuorisotakuun toteutuksen ja kehittämisen osalta nuorisotoimen vastuulla on etsivä työ. Etsivää työtä toteutetaan seutukunnallisena. Nuorten työpajatoiminta on hallinnollisesti sosiaalipalvelukeskuksen alaisuudessa. Loimaan kaupungissa toimii lasten ja nuorten monialainen työryhmä, joka toimii nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Erikseen toimii myös seutukunnallinen monialainen työryhmä. Työryhmien tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkoston tehtävänä on tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuutta. Työryhmän toiminta on 63

yhteydessä Loimaan kaupungin hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan. Vuoden 205 aikana selvitetään, mitä monialaisia työryhmiä on tarpeen pitää yllä. Nuorten tiedonsaannin parantamiseksi ja turvaamiseksi on nuorisotiedotuksella merkittävä rooli. Nuorisotiedotusta edistetään ja yhteistyötahojen kanssa parannetaan nuorten oikeellisen tiedon saamisen mahdollisuuksia sekä palveluista että nuorten oikeuksista. Seutukunnallinen nuorisotoiminta (SENU) jatkaa toimintaansa kuuden kunnan yhteistyönä tuottaen nuorisopalveluja sekä kehittäen nuorisotoimintaa seutukunnan alueella. Hankkeina toimivat etsivän nuorisotyön hanke ja uraohjaukseen keskittyvä hanke. Seutukunnallisena toteutetaan nuorten kuulemista ja leiri-/kurssitoimintaa (mm. bändikurssi). Maakunnallisena hankkeena jatkaa Verkot-hanke, jonka tehtävänä on edistää lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman juurruttamista Varsinais-Suomeen nuorisotoimialalla. Loimaan kaupunki on saanut oikeuden toteuttaa Erasmus+ -ohjelman kautta nuorisovaihtoa. Vuonna 205 jatketaan eurooppalaisten nuorten vapaaehtoisten vastaanottamista sekä nuorten lähettämistä. Osallistutaan nuorten pohjoismaisen ryhmävaihdon suunnitteluun ja toteutukseen leirimuotoisena. Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähtevää opetusta ja oppimistavoitteista harrastustoimintaa, joka tukee kuntalaisten aktiivisuutta, kehittää osaamista ja sivistystä sekä edistää henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan seutukunnallisen, alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Työväenopiston toiminta käsittää varsinaisena toimintana perinteisen vapaan sivistystyön ja lisäksi lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta. Syksystä 203 alkaen opistossa on ollut myös teatteritaiteen perusopetusta. Teatteritaiteen perusopetuksen ottaminen opetusohjelmaan on perusteltua, sillä alueella halutaan tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus laadukkaaseen, opetussuunnitelmaa noudattavaan ja tasolta toiselle etenevään teatteritaiteen opetukseen. Työväenopisto on saanut rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä opintosetelitoimintaan että laatu- ja kehittämistoimintaan. Opintoseteliavustuksen kohderyhmiä ovat työttömät, senioriväestö, eläkkeellä olevat ja oppimisvaikeuksia kokevat. Opetushallitus on myöntänyt 3 000 euroa Saviseudun ja Auranmaan yhteisen lasten ja nuorten taidekoulun ideoimiseen ja perustamiseen. Pöytyän kunnalle on myönnetty 28 000 euroa yhteisen kehittämisstrategian luomiseen Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle. Hanke on määrä toteuttaa opistojen yhteistyönä. Työväenopiston hallinto on hankittu.8.202 alkaen Pöytyän kunnalta (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori). Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää muuta toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. 64

Musiikkiopistossa opetetaan jousi-, puhallin- ja lyömäsoitinten, pianon sekä kitaran soittoa. Opetusta annetaan orkesterisoitossa, kamarimusiikissa, yksin- ja kuorolaulussa sekä pop- ja jazzmusiikissa. Oppilaille annetaan lisäksi opetusta teoria-säveltapailussa ja opintojen edistymisen mukaan musiikkitiedossa. Musiikkiopistossa toimii avoin linja, jossa kustannukset katetaan kokonaan oppilasmaksuilla. Avoimella linjalla voivat opiskella kaiken ikäiset oppilaat ilman velvollisuutta osallistua pääsykokeeseen. Vuonna 205 toiminnan painopisteenä on musiikkiryhmien ja yhteissoiton kehittäminen. 4.2.2 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA204 TA 205 Henkilöstö Vapaa-aikajohtaja 0 0 0 Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonjohtajat 0 0 Kirjastonhoitajat,62 3 4* Kirjastovirkailijat 9, 8 7 Kulttuurisihteeri Musiikinohjaaja 0,4 0,4 0,4 Kulttuuriohjaaja/ 0 kulttuurityöntekijä Liikuntasihteeri Liikunnanohjaajat 4 4 4 Kassa/kahviotyöntekijä 2 2 2 Laitoshuoltaja 2 2 2 Laitosmies Uimaopettaja/uinninvalvoja Tilapäistyöntekijät 0,5 0,5 0,5 Nuorisosihteeri 0,9 Nuoriso-ohjaaja 2,3 2,5 3 Seutu-/maakunnallinen 3,5 3,85 2 työntekijä, hanketyöntekijä Nuorisotalojen valvojat 0, 0,2 0,2 Johtava rehtori 0 0** 0 Rehtori Opettaja /työväenopisto 2 2 2 Sivut. tuntiopettajat/to 60 68 70 Opettaja/musiikkiopisto 5 5 5 Sivut. tuntiopettajat/mo 8 8 7 Palvelusihteeri 2 Yhteensä henkilötyövuosia 8, 56,9 30, 68,0 28, 65,3 Tilat/toimipiste Kirjastot ja lainausasemat 5 5 5 Kulttuuritilat 7 8 7 Liikuntakeskukset 4 4 4 Nuorisotilat 4 4 4 Virkistysalueet 2 2 2 Opistotalot 2 2 2 * kirjastoasetuksen mukaan..206 kirjaston henkilöstöstä 45 %:lla tulee olla korkeakoulututkinto. Tähän varaudutaan muuttamalla kaksi kirjastovirkailijan toimea kirjastonhoitajan toimeksi ** ostopalveluna Pöytyältä.8.202 alkaen (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori) 65

Kulttuuritilat: Heimolinna, Elias-sali, Vesikosken mylly, Alpo Jaakolan patsaspuisto, Kuivurigalleria, taidetalo, Hirvikosken paloaseman varasto Liikuntakeskukset: Alastaro, Hirvikoski, keskusta-alueen urheilukeskus, Mellilä Nuorisotilat: Citynuokkari, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän nuorisotilat Virkistysalueet: Kalikka ja Mellilänjärven rantasauna ja takkatupa. Opistotalot: Musiikkiopisto, Työväenopisto 4.2.3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toimintaa tuetaan avustuksin. Lähtökohtana vapaa-aikapalveluiden toiminnassa on lisätä sellaisia toimintatapoja ja palveluita, jotka edistävät kuntalaisten kuulumista yhteisöihin. Palveluilla on varmistettava mahdollisuudet osallistua aktiivisesti vapaa-ajalla myös niille kuntalaisille, jotka eivät ole kansalaisjärjestöjen toiminnan piirissä. Vapaa-aikapalvelut ovat osaltaan kehittämässä kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin asioihin. Vapaa-aikapalvelut tuottaa ja edistää palveluja, jotka ovat enimmäkseen ennaltaehkäiseviä. Ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä vapaa-ajanpalveluita tuottavat kansalaisjärjestöt. Vapaa-aikapalvelut toimivat edistäjinä ja sellaisten palveluiden tuottajina, joita kansalaisjärjestöt eivät voi tuottaa. ) Sujuvan elämän kotikaupunki/asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet Opetushallitus on myöntänyt Loimaan kaupungille kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta 3 000 euroa käytettäväksi Saviseudun ja Auranmaan yhteisen lasten ja nuorten taidekoulun ideoimiseen ja perustamiseen. Opetushallitus on myöntänyt Pöytyän kunnalle kansalaisopistojen laatuja kehittämisavustusta 28 000 euroa käytettäväksi yhteisen kehittämisstrategian luomiseen Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle. Tavoitteena on myös rakentaa mainituille oppilaitoksille yhteinen imago sekä laatia päättäjille konkreettinen ehdotus opistojen yhdistämiseksi. Hanke on määrä toteuttaa Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhteistyönä. b) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen o Neuroliikkuja paikallistasolla konsultointi- ja kehittämisprojekti (OKM:n ja Turun AMK:n rahoittama ja ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti alkoi syksyllä 203 ja päättyy vuonna 205. Projektin päämäärinä on kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen haluamallaan tavalla on neuroliikkujalle mahdollista terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi. Liikunta pyritään saamaan osaksi neuroliikkujan mahdollista hoito-, palvelu- ja /tai kuntoutussuunnitelmaa.) 66

o Liikuntaneuvontapalvelujen kehittäminen (osana terveysneuvontaa, poikkihallinnollisena yhteistyönä) c) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o Seutukunnallisina toteutetaan etsivän nuorisotyön Elo-hanketta ja työpajatoiminnan rahoituksella toimivaa koulutukseen ja työelämään ohjaavaa Ura-hanketta. o Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista. Tässä hankkeessa painopisteinä on nuorisotyön yleinen kehittäminen kunnissa, monialaisen toiminnan kehittäminen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen. Tavoitteena on edistää nuorten tasa-arvoista kohtelua koko maakunnan alueilla eri nuorisotyöllisissä palveluissa. o Nuorisopalvelut ovat yhdessä Loimaan Teatterin kanssa aloittamassa kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hankkeen. Hanke jatkuu vuodelle 205. Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin alaohjelma. o Loimaan kaupungin erilaisten lasten ja nuorten monialaisten työryhmien toimintamuotojen ja tehtävien yhdistäminen 2) Jyvällä tulevaisuudesta/talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen o Toritoiminnan kehittäminen (VAPLAssa käsitelty työryhmän perustamista) o Selvitys Loimaan työväenopiston, musiikkiopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston yhdistämisestä (järjestämisluvat 207-) Arviointi / toiminta vaikuttavuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 s TA204 TA205 Kirjastopalvelut lainat/asukas 9,3 20 9 Kulttuuripalvelut Julkiset tilaisuudet/kpl * 60 ei arv. kohde ei arv. kohde taidenäyttelyt 8 ei arv. kohde ei arv. kohde taidetalo/käyntikerrat 3500 3800 Liikuntapalvelut uimahalli / käyntikerrat 58808 70 000 70 000 erityisliikunnan ryhmiä -osallistujat -käyntikerrat 22 24 500 8 000 24 500 8 000 muita liikuntaryhmiä 4 ei arv. kohde ei arv. kohde muiden liikuntaryhmien käyntikerrat 9 000 9 000 Nuorisopalvelut avoin toiminta (talotoiminta, muu 76 9000 9000 toiminta) kävijämäärä leiritoiminta, leiripäivät 342 ei arv. kohde ei arv. kohde seutukunnallinen toiminta, osallistujat 2750 2500 2500 Työväenopisto toteutuneiden opetustuntien määrä 82,0 % > 90 % >90 % ( %) opiskelijoiden määrä 2507 2300 2400 toimipisteitä toiminta-alueella 30 ei arv. kohde ei arv. kohde Musiikkiopisto opiskelijoiden määrä 283 337 32 opetustunteja/ viikko ka 25 25 257 *tilaisuudet, juhlat 67

Arviointi / toiminta taloudellisuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 s TA 204 TA 205 Kirjastopalvelut käyttökustannukset /asukas 50,0 s 53,03 50,82 käyttökustannukset/laina 2,59 2,65 2,67 Kulttuuripalvelut käyttökustannukset / asukas 28,03 s 33,98 29,37 Liikuntapalvelut käyttökustannukset/ asukas 90,95 s 90,00 85,87 Nuorisopalvelut käyttökustannukset/ asukas 20,29 s 2,72 22,52 Työväenopisto käyttökustannukset/asukas 26,75 s 28,4 27,77 nettomenot / opetustunti 6,64 s 65,78 64,92 Musiikkiopisto nettomenot /opiskelija 570 s 399 468 Asukaslukuna on käytetty 6 700 Vapaa-aikapalveluiden vertailutietoja 2008 202: Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2008 8 244 237 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2009 86 250 248 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 200 78 27 254 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 20 75 275 26 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 202 20 27 268 Kirjaston nettokustannukset, /as 2008 50 55 53 Kirjaston nettokustannukset, /as 2009 49 56 54 Kirjaston nettokustannukset, /as 200 48 57 55 Kirjaston nettokustannukset, /as 20 53 60 57 Kirjaston nettokustannukset, /as 202 5 60 58 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2008 59 80 8 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2009 78 8 86 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 200 84 8 87 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 20 65 83 90 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 202 93 90 94 Lähde: Kuntien palvelutuotannon kustannuksia, tilastokeskus. Kulttuuritoimen nettokustannukset sisältävät kulttuuritoimen hallinnon, kirjaston, liikunnan, nuorisotyön, museot, teatterit ja orkesterit, yleisen kulttuuritoimen. 68

Vertailutieto/ vuosi / opetuksenjärjestäjä Loimaa Kunnat Kaikki Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2009 66,62 82,23 83,04 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 200 72,48 83,96 84,80 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 20 70,35 87,50 88,0 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 202 70,49 88,63 89,30 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2009 57,88 62,02 56,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 200 64,76 62,26 56,77 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 20 58,38 64,02 58,3 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 202 60,50 64,66 58,98 Taiteen perusopetus /opisk. 2009 643 688 639 Taiteen perusopetus /opisk. 200 58 726 684 Taiteen perusopetus /opisk. 20 563 778 708 Taiteen perusopetus /opisk. 202 806 822 743 Taiteen perusopetus /opetustunti 2009 6,5 68,87 70,85 Taiteen perusopetus /opetustunti 200 59,74 70,82 73,03 Taiteen perusopetus /opetustunti 20 6,2 73,20 75,27 Taiteen perusopetus /opetustunti 202 63,96 75,55 77,62 Lähde: Opetushallituksen raportit. Vapaa-aikalautakunnan määrärahat (ulkoiset) jakautuvat vuonna 205 seuraavasti: Työväenopisto; 6,0 Musiikkiopisto; 6,0 Kirjastopalvelut; 26,0 Kulttuuripalvelut; 6,0 Nuorisopalvelut; 0,0 Liikuntapalvelut; 6,0 4.2.3 Vapaa-aikalautakunnan talousarvio yhteensä VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 709 42 686 200 704 700 690 900 677 600 Sisäiset tuotot 228 442 243 000 208 600 206 00 202 000 Tuotot yhteensä 937 854 929 200 93 300 897 000 879 600 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 Toimintakulut -3 8 2-3 254 900-3 28 300-3 72 800-3 3 400 Sisäiset kulut - 887 895-909 200-769 400-727 700-693 300 Kulut yhteensä -5 006 06-5 64 00-4 987 700-4 900 500-4 806 700 TOIMINTAKATE -4 068 62-4 234 900-4 074 400-4 003 500-3 927 00 Rahoitustuotot ja -kulut -6 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -4 068 78-4 234 900-4 074 400-4 003 500-3 927 00 69

5. TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus yhteensä: TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TP 203 TA 204 (ta+m) TA 205 TS 206 TS 207 Toimintatuotot 2 660 829 2 300 500 2 4 800 2 023 900 984 00 Sisäiset tuotot 25 947 846 400 0 797 000 0 582 000 0 376 200 Tuotot yhteensä 3 92 776 4 46 900 2 9 800 2 605 900 2 360 300 Valmistus omaan käyttöön 0 76 25 900 25 900 25 400 24 900 Toimintakulut - 85 25-329 200-732 900-488 500-085 200 Sisäiset kulut - 736 545-2 092 600-570 200-529 00-50 800 Kulut yhteensä -2 92 760-3 42 800-3 303 00-3 07 600-2 587 000 TOIMINTAKATE 00 777 75 000-365 400-386 300-20 800 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -2 909 863-2 90 400-2 823 200-2 823 200-2 823 200 TILIKAUDEN TULOS - 908 086-2 50 400-3 88 600-3 209 500-3 025 000 Poistoeron muutos 40 659 40 800 40 700 40 700 40 700 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ - 867 427-2 09 600-3 47 900-3 68 800-2 984 300 Kaupunginhallituksen 27.0.204 päättämät talousarviomuutokset: - Yksityisteiden kunnossapitoavustus 200.000 palautettiin - Kiinteistöjen kunnossapitoon ja purkuihin palautettiin 00.000 euroa - Energiakustannuksista vähennettiin 30.000 euroa + uusi tavoite - Siivouspalveluiden kustannuksista vähennettiin 20.000 euroa +uusi tavoite - Ympäristöpalvelujen myyntituottojen lisäys 50.000 euroa + taksavelvoite 5.. TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimielin: Tekninen lautakunta Tehtävä: Teknisen ja ympäristöpalvelupalvelukeskuksen palvelut Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja 5.. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää teknisen palvelukeskuksen hallinnon, rakennuttamispalvelut, tilapalvelut, ruoka- ja siivouspalvelut sekä kunnallistekniikan. Teknisen ja ympäristöpalvelukeskuksen hallinto käsittää teknisen johtajan ja teknisen lautakunnan tehtävät. Lisäksi kaavoituspalvelut sisältyvät hallintoon. Rakennuttamispalvelut vastaa toimitilahankkeiden ja yhdyskunta- rakentamisen hankkeiden valmistelu, rakennuttaminen sekä valvonta. Tilapalvelut sisältää kiinteistöjen ylläpidon. Tarkoituksena on järjestää kaupungin toimielinten käyttöön tarkoituksenmukaiset ja laadukkaat toimitilat. Ruoka- ja siivouspalveluiden tarkoituksena on järjestää kaupungin omat siivous- ja ruokahuoltopalvelut hyvällä ammattitaidolla ja mahdollisimman taloudellisesti. Tuotetaan ravintosuositukset huomioivia, laadukkaita ja monipuolisia ateriapalveluita Loimaan kaupungin asiakkaille sekä tuotetaan siivouspalveluita ja siihen läheisesti liittyviä oheispalveluita taloudellisesti, tehokkaasti, hygieenisesti ja turvallisesti kaupungin eri toimipisteissä Kunnallistekniikka sisältää kunnossapidon sekä mittauspalvelut. 70

5..2 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 203 TA 204 TA 205 Tekninen- ja ymp.pk hallinto Tekninen johtaja Palvelusihteeri 3 3 3 Kaavoitus Kaavoittaja Kaavoitusarkkitehti 0 Rakennuttamispalvelut Rakennuttamisinsinööri Suunnittelupäällikkö 0,6 Tilapalvelut Kaupungininsinööri - - - Työpäällikkö 0,5 Kiinteistötyönjohtaja Laitosmies 6,6 7,6 5 Vanhempi ammattimies - - - Vanhempi kirvesmies 2 2 2 Vanhempi maalari Huoltomestari,5,5 0,5 Sähkömestari Automaatioasentaja Kausityöntekijä - - - Laskentasihteeri - - - Palvelusihteeri - - - Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalveluesimies 6 6 4 Kokki 0,5 9,5 0 Ruokapalveluvastaava 4,7 4,7 0 Vastaava ruokapalvelutyöntekijä 4,4 5,5 9.79 Ruokapalvelutyöntekijä,4 3,5 2 Ruokapalveluvastaava/laitoshuoltaja 0,7 - - Siivouspalvelupäällikkö Siivoustyönohjaaja Laitoshuoltaja 4,9 39,6 32,52 Kunnallistekniikka Suunnittelupäällikkö - - Työpäällikkö 0,5 Kartanpiirtäjä - Kartoittaja Kiinteistörekisterin hoitaja Mittamies 2 Mittausteknikko Puutarhuri Torivalvoja - - Vanhempi ammattimies 6 6 6 Autonkuljettaja Varastonhoitaja Varastopäällikkö 0,6 0,6 - Liikuntapaikan hoitaja 2 2 2 Liikuntapaikkamestari Palvelusihteeri - - - Kausityöntekijä 3 6 3,5 YHTEENSÄ 24,59 28,7 0,9 Toiminnan laajuus tiedot Lämmitettävät kiinteistöt 04 02 99 Kerrosala, m2 lämmin 2 28 02 42 0 08*** Tilavuus, m3 lämmin 452 080 428 385 445 470*** Kaavateitä, km 48 47 82** Avustettavia yksityisteitä, km 645 645 645 Viheralueet, ha 75 89 89 Leikkipaikat 4 * 34 * 25* * lkm koskee leikkipuistoja. Kaiken kaikkiaan kaupungilla on yhteensä 48 hoidettavaa leikkipaikkaa ** Kadut 8 km ja kevyenliikenteenväylät 64 km. Pituudet mitattu ja tarkistettu katurekisterihankkeessa kesällä 204. *** tarkistetun kiinteistöluettelon mukaiset luvut 7

5..3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet 5..3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Strategialinjaukset: ) Sujuvan elämän kotikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat 2) Kasvun paikka yrityksille / Elinkeinot ja yritykset 3) Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea / Liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne 4) Ympäristö kestävän kasvun pohjana / Ympäristö ja energia 5) Jyvällä tulevaisuudesta / Talous, organisaatio ja henkilöstö Sujuvan elämän kotikaupunki Kehitetään kaavoitusprosessia yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen kanssa. Saatetaan keskeneräiset kaavat valmiiksi. Tarjotaan monipuolisia asuntotontteja ja infrastruktuuria kaupungin eri alueilla Panostetaan kaupungin yleisilmeeseen, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen yleisten alueiden ja katualueiden hoidolla käytössä olevien resurssien puitteissa. Panostetaan ulkoliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen laadukkaaseen ja taloudelliseen kunnossapitoon käytössä olevien resurssien puitteissa yhteistyössä yhdistysten, järjestöjen ja alueiden asukkaiden kanssa Kohdennetaan yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset tehokkaammin liikkumisen tarpeet huomioiden Ruokapalveluiden toiminnan kehittäminen edelleen Siivouspalveluiden toiminnan kehittäminen edelleen Kasvun paikka yrityksille Ajantasainen ja nopea kaavoitus kaupungin ja elinkeinoelämän tarpeisiin Tarjotaan monipuolisia liiketontteja ja toimivaa infrastruktuuria kaupungin eri alueilla Kaupungin omistuksessa olevien toimitilojensujuva markkinointi yhteistyössä elinkeinotoimen kanssa Edesautetaan elinkeinotoiminnan säilyttämistä haja-asutusalueella kohdentamalla yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset tehokkaammin liikkumisen tarpeet huomioiden Keskuskoulun ja Hirvikosken koulukeskuksen siivouspalvelut kilpailutetaan vuoden 205 aikana yhdessä Puistokadun koulukeskuksen kanssa (Khall 27.0.) Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea Panostetaan strategisesti merkittävien maa-alueiden hankintaan yhteisesti määritellyn maanhankintapolitiikan mukaisesti Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan toteuttaminen Asemakaavojen päivittäminen tarpeen mukaan Katujen hoitoluokituksen päivittäminen Ympäristö kestävän kasvun pohjana Ilmasto- ja energiastrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen yhteistyössä ympäristölautakunnan ja muiden palvelukeskusten kanssa Tehostetaan edelleen toimitilojen ja kiinteistöjen hallintaa, käytettävyyttä, käyttöastetta ja energiatehokkuutta Energiakulutuksen seurantajärjestelmän kehittäminen edelleen. Vertailutietona ja lähtökohtana vuoden 203 mukaiset energiankulutustiedot. Energiaseuranta otetaan osaksi teknisen toimen seurantaraportointia (Khall 27.0) 72

Jyvällä tulevaisuudesta Sopeutetaan palvelukeskuksen henkilöstömäärä palvelurakenteen ja riittävän palvelutuotannon mukaiseksi. Toimintoja kehitetään edelleen mm. hyödyntämällä yhteistyötä sijaisjärjestelyjen hoitamisessa mahdollisuuksien mukaan sisäisin siirroin. Vähennetään kiinteistömäärää realisoimalla/purkamalla kiinteistöjä ylläpitostrategian mukaisesti. Ylläpitostrategia päivitetään vuosittain. Pyritään tavoitteellisesti vähentämään kiinteistöjen energiakustannuksia lisäämällä käyttäjien tietoisuutta kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. Kustannuslaskentaa ja kustannusten ennakointia parannetaan edelleen ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 203 TA 204 TAV 205 Kaavoitus Valmistuneet/hyväksytyt 55 ha 80 ha asemakaavat (ha) Tilapalvelut Kiinteistöjen ylläpitostrategia Myyty Soldanin kiinteistö ja Vanha koulu. ArtTyynelän ja Isoperän koulun myynneistä valitukset. Ylläpitostrategian mukaiset toimenpiteet Ruoka- ja siivouspalvelut Kunnallistekniikka Rakennusten energiankulutus, sähkö Rakennusten energiakulutus, lämpö +8,9 % v.202 tasosta (kulutus 7994, MWh) -3, % v. 202 tasosta (kulutus 9 939 MWh) 7 00 MWh (-242 v. 203 tasosta ) 20 00 MWh (-486 v. 203 tasosta ) 7 500 MWh (-994 MWh vuoden 203 tasosta) 9 500 MWh (-439 MWh vuoden 203 tasosta) Kustannukset ateriaa kohti 2,34 2,30 2,27 (tuotettuja aterioita yht. 08 623 kpl) Muokattu ruokalistoja; lisätty laatikkoruokia, vähennetty jälkiruokia. Kustannukset siivottavaa lattianeliömetriä kohti 23,60 /m 2 /v (sis. pehmopaperi; ilman pehmopaperia 23,28 /m 2 /v) 25,50 /m 2 /v 25,50 / m 2 /v Kunnossapitokustannukset/ katukm (kunnosssapitokustannukset sisältäen katuvalaistuksen) 3 660 /km 2 464 /km 2 955 /km (4 42 /km) Hoitokustannukset/puisto-m2 0,30 /m 2 0,27 /m 2 0,30 /m 2 Luovutetut tontit/v 22 24 5 73